Kaj Korkea-aho: Tummempaa tuolla puolen

Teos 2012 - Risingin tietokannassa

Kaj Korkea-ahon romaani Tummempaa tuolla puolen on kerrankin kirja, johon mainoslauseet pätivät. En ehkä ahminut kirjaa yhdeltä istumalta, mutta kahtena yönä unet jäivät vähiin, sillä en uskaltanut lopettaa lukemista. Tummempaa tuolla puolen on hauska ja huvittava, mutta ennen kaikkea painostava ja jännittävä, välillä jopa pelottava kirja. Se on leimallisen suomenruotsalainen, mutta kuvaa myös erinomaisesti sitä, miten suomenruotsalaisuus onkin toisinaan suomalaisempaa kuin kansallismielinen suomalaisuus itse.

Romaanin päähenkilöt ovat lapsuudenystävät, nyt kolmeakymmentä ikävuotta lähenevät Benjamin, Loke, Christoffer ja Simon. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Pietarsaaren lähistölle. Pedersören Gränbyn kylä on ruotsinkielistä Pohjanmaan ydinaluetta niin maantieteellisesti kuin henkisestikin. Turussa ja Helsingissä vieraillaan ja niiden ankkalammikoista tulee uusia tuulahduksia, mutta ne jäävät sinne, minne kuuluvatkin: periferiaksi. Keskiössä ovat puhe ja puhumattomuus, niiden syyt ja seuraukset sekä ruotsinkielisen pohjanmaalaisuuden ilmentyminen neljän päähenkilön nykyisyydessä.

Anne Leinonen: Viivamaalari

Atena 2013 - Risingin tietokannassa

Anne Leinonen on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut tunnetuksi novelleistaan ja yhdessä Eija Lappalaisen kanssa kirjoitetuista nuortenromaaneista. Leinonen on myös verkkolehti Usvan päätoimittaja ja pitkäaikainen fandomaktiivi, mutta nyt hän ottaa ensiaskelen "vakavan" aikuisten romaanin merkeissä - tyylilajin, jota turhan monesti tituleerataan siksi ainoaksi oikeaksi kirjallisuudeksi.

Viivamaalari kertoo kaupungista tai pienoisyhteiskunnasta, jossa jokainen saattaa arpajaisissa saada uuden elämänkohtalon osakseen: oli se sitten uusi työ, ura, lapset tai se pelätyin, kuoleman arpa. Jotkut tulevat arvotuksi useammankin kerran, jotkut välttyvät muutokselta kerrasta toiseen kuin ihmeen kaupalla. Ja toiset, kuten Viivamaalarin päähenkilö, katsotaan soveltumattomiksi osallistumaan arpajaisiin. Päähenkilö, tarinaa kertova nuori nainen, sijoitetaan resurssitoimiston haastattelun jälkeen uuteen ammattiin: hän saa apurahan ja hänestä tulee käsitetaiteilija. Koska moinen homma ei ihan maallikolle heti avaudu, nainen lähtee etsimään salaperäistä Ursulaa, joka häntä voisi ehkä auttaa. Ursula puolestaan on todellinen taiteilija: hän maalaa valkoista viivaa kaupungin halki.

Catherynne M. Valente: Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla

Gummerus 2013 - Risingin tietokannassa

Catherynne M. Valente on yksi nykypäivän palkituimmista fantasianuortenkirjailijoista. Hänen työnsä ovat voittaneet Mythopoeic-palkinnon ja James Tiptree Jr -palkinnon kaksiosaisesta teoksesta Orphan's Tales: In the Night Garden ja In the Cities of Coin and Spice. Tämän lisäksi Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla voitti lastenkirjallisuuden Nebulan, Andre Norton -palkinnon.

Eräänä päivänä tylsistynyt tyttö Syyskuu ajautuu seikkailemaan Satumaahan. Sinne hänet vie herrasmies nimeltä Vihreä tuuli, joka selittää Syyskuulle tämän olevan ainoa, joka voi täyttää Satumaan hallitsijan vaatimukset. Kyseinen hallitsija, Markiisitar on varsin arvaamaton ja haluaa talismaanin lumotusta metsästä. Sen talismaanin vain Syyskuu voi hakea. Tästä käynnistyy on seikkailu, jonka aikana Syyskuulle selviävät Satumaan salaisuudet, kohdataan monia vaaroja ja tavataan monen monta erikoista olentoa.

Salla Simukka: Toisaalla

Tammi 2012 - Risingin tietokannassa

Salla Simukan teokset Jäljellä ja Toisaalla ovat yksi kokonaisuus. Ensimmäinen osa ilmestyi alkuvuodesta ja toinen loppuvuodesta 2012. Satujen viimeaikainen uusi tuleminen on läsnä myös Simukan teoksissa, mikä näkyy mm. satulainauksina ensimmäisen kirjan päähenkilön Emmin lempiteoksesta, Pienestä merenneidosta.

Luettuani ensimmäisen osan ihmettelin, miksi teos oli päätetty jakaa. Toisen osan aloittaessani ymmärsin ainakin yhden syyn jakamiselle. Tapahtumien aika ja paikka muuttuvat näkökulman vaihtuessa. Teokset olisivat voineet toimia hyvin yksissäkin kansissa.

Kirjat kertovat tulevaisuuden maailmasta, jossa ihmisoikeudet poikkeavat omistamme. Ne ovat myös kertomus ensirakkaudesta. Kirjoissa nuoret jaetaan erilaisiin lahjakkuusryhmiin, joiden ulkopuoliset ovat Potentiaaleja, yksilöitä, joista voi vielä tulla jotakin. Tampereelle sijoittuva dystopia Jäljellä kertoo 15-vuotiaasta Emmistä, joka ei ole löytänyt omaa erikoistaitoaan. Emmi päätti karata kotoaan, jotta etääntyneet vanhemmat huomaisivat hänet. Karkumatkan aikana Emmin maailma muuttui täysin. Hän huomasi jääneensä yksin tyhjään maailmaan. Myöhemmin hän tapaa myös muita nuoria, jotka ovat heränneet yksin. Nuoret yrittävät selvittää, mitä muille on tapahtunut. Ovatko he kuolleet? Ensimmäisessä teoksessa syntyy mielikuva rinnakkaisesta todellisuudesta, mutta heti toisen osan alussa paljastetaan, mitä maailmalle oikeasti on tapahtunut.

Vuoden 2013 Tähtivaeltaja-palkinto parhaasta edellisvuonna ilmestyneestä science fiction -teoksesta menee Gene Wolfen romaanille Kiduttajan varjo (Gummerus, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo).

Palkinnon jakaa Helsingin Science Fiction Seura ry ja valitsijaraatiin kuuluu kotimaisia kriitikoita. Lue koko tiedote aiheesta täältä.