J. R. Ward: Halu

Basam Books 2012 - Risingin tietokannassa

Basam Books iski varsinaiseen kultasuoneen, kun se keksi muutama vuosi sitten ottaa kirjailijanimi J. R. Wardin massiivisen vampyyrisarjan käännettäväkseen. Seksillä ja ikuisella rakkaudella rullaava Mustan tikarin veljeskunta on ollut likipitäen ainoaa suoraan aikuisille suunnattua paranormaalia romantiikkaa, jota on käännetty suomeksi, ja se on uponnut nuoriin naislukijoihin kuin häkä. Halu pitää (ainakin näennäisesti) taukoa näistä pakanallisen kauhukuvaston mukaelmista ja aloittaa Langenneet enkelit -sarjan, jossa Ward ottaa käsittelyyn paranormaalin romantiikan toisen lempiaihepiirin: enkelit ja demonit.

Jim Heronin menneisyys on sitä luokkaa, ettei siitä parane turuilla ja toreilla puhua. Ihmishenkiä on saattanut tulla muutama riistettyä, tai ehkä vähän enemmänkin kuin muutama. Aivan moraalittomaksi häntä ei kuitenkaan voi sanoa, ja siksi niin enkelien kuin demonienkin rintamat kelpuuttavat hänet vaa'ankieleksi peliin, jossa ratkaistaan koko luomakunnan kohtalo.

Jimin hommana on yrittää parhaansa mukaan vaikuttaa tarkasti valikoituihin ihmisiin, joista kukin on raskautettu yhdellä seitsemästä kuolemansynnistä. Halu-teoksessa tämä ihminen on Vin diPietro, joka on ansainnut valtavan omaisuuden paiskimalla töitä yötä päivää eikä tunnu saavan arvotavaroista tarpeekseen. Hänen elämänsä menee uusiksi, kun kuvioihin astuvat Jim ja muuan kovia kokenut prostituoitu.

Wardin uuden aluevaltauksen vuoksi Halu ei ole ihan yhtä ennalta-arvattava kuin millaisiksi hänen vampyyrikirjansa ovat jo ehtineet käydä, mutta pelkään pahoin, että sarjan jatko-osiin ei enää juuri jää suuren luokan yllätyksiä Halun paljastettua kuvion. Kaikkein vähiten yllätyksiä oli romantiikkapuolessa: miehet ovat yhtä raamikkaita kuin kaikki vampyyritkin olivat, ja vaikka hahmoja piinaavat estot ovat vähän erilaisia, niitä setvitään ennen seksiä täsmälleen samoin sanakääntein.

Langenneille enkeleille on silti helppo povata yhtä hyvää myyntiä kuin vampyyreillekin, sillä värinät monen nuoren naisen vatsanpohjassa eivät tunnu kärsivän pienestä toistosta. Jos kuitenkaan aihepiiri ei nappaa, ei ole suuri menetys jättää Wardin korni dialogi väliin. Osa korniudesta voi tosin piillä suomennoksessakin, sillä kaikesta päätellen Wardin käyttämää kieltä on varsin haastavaa kääntää.

Wardin kirjoista voi keskustella Lukusalissa.