Kirjaudu Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus *
Salasana *
Muista minut

Luo tunnus

(*) kentät ovat pakollisia.
Nimimerkki *
Käyttäjätunnus *
Salasana *
Vahvista salasana *
Email *
Vahvista email *

Sergei Lukjanenko: Viimeinen partio

Into 2015 - Risingin tietokannassa

Venäläisen Sergei Lukjanenkon Yöpartio-sarja on edennyt neljänteen osaansa. Alun perin vuonna 2005 ilmestynyt Viimeinen partio oli pitkään sarjan viimeinen, mutta seitsemän vuotta myöhemmin sarja jatkui. Kuudes osa, Uusi partio, saadaan suomeksi ensi vuonna.

Tällä kertaa valon etua ajava Yöpartion Anton Gorodetski joutuu lähtemään selvittämään venäläismiehen murhaa Skotlantiin. Murhaaja vaikuttaa olevan vampyyri ja siten tapaus on Yöpartion tutkittavissa. Murha ei kuitenkaan ole yksinkertainen tapaus, sillä se on sidoksissa Merlinin piilottamaan taikaesineeseen. Pian Anton huomaakin olevansa lähes tapansa mukaan hyvin syvällä ongelmissa.

Romaani on edellisten osien tapaan jaoteltuna kolmeen toinen toistaan tukevaan pienoistarinaan. Juonta kuljetetaan pitkiä pätkiä yksinomaan dialogin voimin, mikä saattaa tuntua raskaalta joistain lukijoista. Se tuntuukin olevan itäeurooppalaisen ilmaisun ominaisuus, sillä samanlaista kerrontaa käytetään muun muassa Andrzej Sapkowskin Noiturissa

Yöpartion maailma jaksaa kiehtoa. Päiväpartion ja Yöpartion välille rakennettu balanssi on pääosin toimiva, mutta ajoittain kirja pysähtyy filosofioimaan liian pitkäksi aikaa. Se annettakoon kirjalle anteeksi, sillä pohdinnat sentään liittyvät kirjan juonen tilanteeseen kriittisesti. Pohdinnat eivät myöskään ole liian naiiveja; vaikka Yöpartiolla ja Päiväpartiolla on selkeät motiivit, molempiin tuntuu mahtuvan paljon harmaan sävyjä.

Päähenkilö Anton on hyvin rakennettu hahmo ja hänen kehittymistään sarjassa on ollut ilo seurata. Ensimmäisessä osassa hän oli melkeinpä statistimainen todistaja, kun nyt hän on itse vastuussa tutkinnasta.

Se mikä tekee Sergei Lukjanenkon urbaanifantasiasarjasta erityisen, on sen vakavuus. Vakavalla ei tässä yhteydessä kuitenkaan tarkoiteta ikävää, vaan yksinkertaisesti sitä, että hahmojen ajatusmaailma on kypsää. Hahmoilla on järkevät tarkoitusperät ja ratkaisut. Vakavuus korostuu, koska genren monet edustajat (Jim Butcher, Ben Aaronovitch, Tim Pratt yms) kirjoittavat pääasiassa kevyempää, kieli poskessa irrottelevaa fantasiaa.

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Saapunut: 10.11.2013 03:59 kirjoittaja Freyja #4792
Freyja hahmo
Yöpartio ei täysin vakuuttanut minua juonellisesti, mutta päätin kuitenkin jatkaa sarjan lukemista, ainakin vielä yhden kirjan verran. En ole saanut Päiväpartiota vielä käsiini, odotan sitä lainaan ystävältäni tai sitten pokkarin ilmestymistä. Näyttäisi siltä, että kolmannen osan käännöskin, Hämäränpartio , olisi tuloillaan. Booky.fin mukaan ilmestyy helmikuun puolessa välissä.
Saapunut: 11.11.2013 07:28 kirjoittaja Emelie #4848
Emelie hahmo
Minä taas pidin Yöpartiosta todella paljon. Alku ei siinä kirjassa napannut mukaansa heti, mutta kirja ja tarina paranivat edetessään. Päiväpartio ei ehkä ollut ihan niin hyvä kuin Yöpartio, mutta sekin tuntui silti loppuvan kesken. Odotan Hämäränpartiota mielenkiinnolla.

Pidin kirjojen tunnelmasta, minusta se tuntui oleva sellainen synkähkön toteava. Enkä kyllä voi sanoa juonta tai hahmoja mitenkään kliseisiksi, ne yllättivät minut koko ajan. Muutenkin kirjat olivat helppoa luettavaa, ja pohdinnallisuus toi hienon lisän niihin. Pidän tarinoissa siitä, että konfliktitilanteissa ym. katsotaan asioita kaikkien osapuolien näkökulmasta, ja nämä kirjat tarjosivat juurikin sitä.
Saapunut: 11.11.2013 21:36 kirjoittaja Hiistu #4899
Hiistu hahmo
Uuden suomennoksen ilmestyminen on mainio uutinen. :smile:

Olen ollut vähän huolissani, onko sarja mahtanut mennä kyllin hyvin kaupaksi, kun kovakantista Yöpartiota myytiin kirjamessuillakin todella halvalla, jo viime vuonna.. Mutta ei siitä varmaan pokkaripainosta olisi otettu, jollei myyntiä olisi. Ja helppohankintainen eka osa on toivottavasti tavoittanut maksimaalisen määrän lukijoita, tehnyt heistä sarjan faneja, ja jatko-osatkin menevät siten kaupaksi. Kuulostaa niin kivalta teorialta, että uskon itsekin.

Emelien tavoin minäkin pidin Yöpartiosta. Oikeastaan jo heti alku kolahti, sitä lukiessa oli sellainen fiilis, että "ihanaa jee, ei hajuakaan mitä täällä tapahtuu, vissiin jotain tosi siistiä". :tongue: Eli miten sen nyt sanoisi.. herätti mielenkiinnon. Tunnelma minullekin mieluinen.

Etenkin ensimmäisen osion aikana oli hauska yrittää itsekin arvailla ratkaisua partion pulmaan.
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]

Vaikka jättäisi yliluonnolliset ilmiöt kokonaan laskuista, oli symppiksen Antonin elämää ja työtä mielestäni muutoinkin mukava seurata. Yliluonnolliset jutut huomioiden todella mukava.
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]

Mökillä vietettyä "laatuaikaa" pidin kirjan tylsimpänä osuutena. Jos tarina olisi suunnattu ulkomaisille lukijoille, niin ehkä ymmärtäisi halun esitellä oikein kunnollista paikallista kulttuuria, "näin meillä täällä". Mutta ihmetyttää vain, miten ne paikalliset itse jaksavat lukea niin läpeensä.. venäläisiä tarinoita. Luulisi heidän kyllästyvän. Tai toisaalta.. tykkäähän suomalaisetkin kai lukea kirjoja jostain kunnon suomalaisesta jepestä jurottamassa jossain rintamamiestalossaan.. Tjaatjaa.

Lukemissani venäläisissä kirjoissa ihailen kyllä moraalisia ja muitakin pohdiskeluja, minustakin kiva lisä myös Yöpartiossa. Henkilöhahmot voivat hetkenä minä hyvänsä pyöritellä mielessään mitä tahansa syntyjä syviä. Tavallaan ei oleteta, että Suuret Ajatukset olisivat liian suuria tavallisille pienille ihmisille, vaan kuka hyvänsä voi syventyä niiden ääreen ja kokea ne omassa arkisessa elämässään... Saattaa pohdiskelevaisuuskin käydä tarinassa puuduttavaksi, mutta periaatteessa pidän.

Kirjaa mainostaneet kehusitaatit johtivat sen verran harhaan, että olin olettanut "lihanhimon" viittaavan jonkinlaiseen kiihkeäänkin seksuaaliseen sisältöön... Mutta mitä vielä, tarina on perin siveä. Minua ei haitannut, koska en mitään paranormaalia romantiikkaa muutoinkaan paljoa lue. Olisi tarinassa kyllä tilanteita ollut, joihin jotain olisi helposti kehittänyt..
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]

Päiväpartiota en ole vielä lukenut, vaikka ostin sen pian ilmestymisen jälkeen. Kirjan lukemista on viivyttänyt, että melko varmasti tiedän pitäväni siitä ainakin melko paljon.. Eli ensinnäkin ei tarvitse "tarkistaa", onko kirja mistään kotoisin, ja toisekseen olen säästellyt sen korkkaamista johonkin spesiaalihetkeen.. mikä se sellainen sitten ikinä olisikaan. Ehkä aika, jolloin ei ole kirjastosta lainassa puolta tusinaa muuta kirjaa. Joululomalla voisi lukea. Jos vaikka tulisi sitten luettua Hämäränpartiokin kohtalaisessa ajassa.
Saapunut: 13.11.2013 13:47 kirjoittaja Emelie #4988
Emelie hahmo
Hiistu kirjoitti:
Vaikka jättäisi yliluonnolliset ilmiöt kokonaan laskuista, oli symppiksen Antonin elämää ja työtä mielestäni muutoinkin mukava seurata. Yliluonnolliset jutut huomioiden todella mukava.
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]

Tähän täytyy kyllä sanoa, että
Varoitus: Spoiler. [ Napsauta laajentaaksesi ]

Hiistu kirjoitti:
Henkilöhahmot voivat hetkenä minä hyvänsä pyöritellä mielessään mitä tahansa syntyjä syviä. Tavallaan ei oleteta, että Suuret Ajatukset olisivat liian suuria tavallisille pienille ihmisille, vaan kuka hyvänsä voi syventyä niiden ääreen ja kokea ne omassa arkisessa elämässään... Saattaa pohdiskelevaisuuskin käydä tarinassa puuduttavaksi, mutta periaatteessa pidän.

Hahmojen mietteitä oli mukava lukea, ja varsinkin sen takia, että juuri mikään ei ollut yksisoikoista. Tuollainen pohdiskelevuus toi minun mielestäni tarinaan lisää tasoja, jotka taas puolestaan tekivät itse tarinasta mielenkiintoisemman. Ja pohdiskelevuutta saa tarinassa harrastaa - kunhan se ei mene turhaksi jahkailuksi. Välillä tuli kyllä niitä hetkiä, jolloin olisin toivonut hahmojen vain tekevän nyt jonkinlaisen päätöksen, jotta päästäisiin tarinassa eteenpäin, mutta nämä tilanteet olivat onneksi harvassa.
Saapunut: 17.11.2013 20:52 kirjoittaja Hiistu #5330
Hiistu hahmo
Emelie kirjoitti:
Hahmojen mietteitä oli mukava lukea, ja varsinkin sen takia, että juuri mikään ei ollut yksisoikoista.

Tuo yksioikoisuuden välttely on tosiaan mukava piirre. Muistan, kuinka minua Yöpartion ilmestymisen jälkeen otti päähän, kuinka kirjasta nostettiin mielestäni jossain liiaksi esille vain yöpartion eli Hyvän ja päiväpartion eli Pahan välinen kamppailu, vaikka tarinassa hyvyys ja pahuus ja valinnat ovat usein paljon monitulkintaisempi ilmiö kuin hyvikset vs pahikset... Partioista tuli enemmänkin mieleen kaksi byrokraattivirastoa nokittelemassa toisiaan.


Hämäränpartion kansi muuten näyttää hyvältä. Ajattelin ensin, mahtaisiko kuva esittää Kostjaa, kun hän kerran kirjassa seikkailee. Mutta kuvan henkilö saattaa kyllä olla nainen.. Minulla on välillä vaikeuksia erottaa naisten ja sievien miesten naamakuvia toisistaan. Päiväpartion kannesta en oikein pidä, henkilö näyttää liian päänsärkyiseltä. Paras on kuitenkin ollut Yöpartion ulkoasu, siitä tykkään kovasti. (Kansikuvahepun tietty kuvittelen Antoniksi.)
Saapunut: 26.06.2014 22:35 kirjoittaja Dragan #17192
Dragan hahmo

Sergei Lukjanenko: Hämärän partio

Into 2014 - Risingin tietokannassa

Into Kustannuksen käännöstyö spefin parissa jatkuu Hämärän partio -kirjan myötä. Kyseessä on kehutun Yöpartio-sarjan kolmas osa. Kuten aikaisemmatkin sarjan kirjat, myös Hämärän partio jakautuu kolmeen osaan, joista jokainen kertoo oman tarinansa. Eri osat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kirjojen keskipisteessä on Anton Gorodetski, Yöpartion rivijäsen, jonka tehtävänä on valvoa, etteivät pimeyden voimat tee laittomuuksia yliluonnollisia olentoja vilisevässä Moskovassa.

Päiväpartion tapahtumista on kolmisen vuotta. Anton on mennyt naimisiin velhotar Svetlanan kanssa ja heillä on tyttölapsi nimeltä Nadjuska. Rauhallinen perhe-elämä ei kuitenkaan ole vaihtoehto, sillä Nadjuskasta on ennustettu tulevan suuri velhotar.

Lue lisää...
Saapunut: 18.11.2014 12:24 kirjoittaja Jussi #24127
Jussi hahmo
Innon kevätkatalogista ei löydy Partio-sarjan neljättä osaa. Ehkä kustantamo lopetti Lukjanenkon suomentamisen. Viime vuonna julkaistiin pokkarilaitos Yöpartiosta, mutta Päiväpartiosta sellaista ei koskaan ilmestynyt.

Itse en erityisemmin pitänyt Yöpartiosta, enkä siksi jatkanut sarjan lukemista eteenpäin.
Saapunut: 19.11.2014 10:43 kirjoittaja Emelie #24187
Emelie hahmo
Sääli, jos noin tosiaan on. :sad: Minä pidin sarjasta ja olisin oikein mieluusti kerännyt koko sarjan hyllyyni. No, jos suomennosta ei tule, pitää etsiä englanninkielinen versio.
Saapunut: 19.11.2014 17:37 kirjoittaja Mab #24204
Mab hahmo
Harmittavaa minustakin :sad: Luin hiljattain Hämärän partion ja se oli sen verran hyvä, että aloin minäkin harkita sarjan keräämistä. Jo senkin takia, että niistä saisi hiukan vaihtelua kovin angloamerikkalaispainotteiseen fantasiahyllyyni. Partioissa (kuten myös esimerkiksi Noitureissa) on ollut kivalla tavalla jotenkin erilainen tunnelma.
Saapunut: 20.11.2014 17:34 kirjoittaja Freyja #24242
Freyja hahmo
Lukjanenkon Partion neljäs osa ilmestyy ensi syksynä (2015) ja ei siksi näy kevään katalogissa. Into Kustannukselta vastattiin, että aikomuksena on suomentaa koko sarja.
Saapunut: 20.11.2014 18:31 kirjoittaja Jussi #24246
Jussi hahmo
Kiitos tiedosta. Suomessa sarjojen kääntämisen keskeyttäminen on niin yleistä, että arvelin Lukjanenkon puuttumisen kevään esitteestä olevan jälleen uusi tapaus.
Saapunut: 13.08.2015 09:34 kirjoittaja Arto #36437
Arto hahmo
Tiedotus kaikille Lukjanenkon Partio-sarjan ystäville: sarja ei - kuten aiemmin virheellisesti luultiin - ole viisiosainen, vaan tulossa on vielä kaksi osaa (viides ja kuudes). Aloitan viidennen osan eli Uuden Partion suomentamisen kuukauden sisällä, ja suomennos valmistunee alkukeväästä. Sitten käännetään vielä kuudes kirja, johon koko saaga valitettavasti loppuu. Mutta loppuu tyylikkäästi...

Terveisin

Arto Konttinen (suomentaja)
Saapunut: 24.08.2015 08:30 kirjoittaja Emelie #36787
Emelie hahmo
^ Loistava uutinen! :cheesy:

Luin viikonloppuna Hämärän partion (olen ottanut oikein asiakseni lukea kirjoja omasta hyllystä).

Nyt taas muistin miksi pidän tästä sarjasta niin paljon. Todella hyvä lukukokemus, varsinkin kirjan toinen tarina tuli luettua ahmimalla. Minä pidän kirjojen rakenteesta. Kolme tavallaan erillistä tarinaa, mutta jotka kuitenkin liittyvät toisiinsa hyvin vahvasti. Tarinat ovat myös sopivan kokoisia, ne kertovat oleelliset asiat eivätkä jää junnaamaan.

Tarinoissa oli myös tunnelma kohdallaan. Jotenkin tuntui, että tämän kirjan fiilis oli parempi kuin kahden aikaisemman. Tämä johtunee minulla siitä, että pääsi lukemaan yhdestä tämän hetken suosikkihahmostaan. Vähän kuin tapaisi vanhan hyvän ystävän pitkästä aikaa. Anton on ehdottomastsi yksi suoskkihahmoistani, yksi parhammista hahmoista hetkeen. Vaatimattoman oloinen kaveri, joka sitten tekee ihan mielettömiä juttuja. Terävä tyyppi, joka osaa ajatella jotain asioita mitä itselle ei tulisi mieleen (eikä kenellekään muulle Antoninkaan maailmassa).

Kukaan hahmoista ei ole ärsyttävä tässäkään kirjassa, joka on minusta hiukan hämmästyttävää. Kaikilla on omat piirteensä, mutta mikään niistä ei minulla iske hermoon. Minä jopa pidän Antonin vaimosta (minun on välillä hankala pitää vaimohahmoista kirjoissa, niistä tehdään joskus liian valittavia). Nimet tuottavat hankaluuksia minulle, en aina muista kuka kukin on.

Viimeinen partio odottaa myös hyllyssä, mutta sitä pitää hiukan säästellä. Pitää fiilistellä Hämärän partiosta saamani hyvä fiilis ensin loppuun. Nimi enteilee hiukan synkkyyttä (varsinkin jos seuraava osa on nimeltään Uusi partio), mutta mielenkiinto on korkealla.
Saapunut: 24.08.2015 21:14 kirjoittaja Sini #36795
Sini hahmo
Lukjanenko on muuten tulossa Helsingin Kirjamessuille, kertoi Messuklubin uutiskirje.
Saapunut: 29.10.2015 01:42 kirjoittaja Dragan #39764
Dragan hahmo

Sergei Lukjanenko: Viimeinen partio

Into 2015 - Risingin tietokannassa

Venäläisen Sergei Lukjanenkon Yöpartio-sarja on edennyt neljänteen osaansa. Alun perin vuonna 2005 ilmestynyt Viimeinen partio oli pitkään sarjan viimeinen, mutta seitsemän vuotta myöhemmin sarja jatkui. Kuudes osa, Uusi partio, saadaan suomeksi ensi vuonna.

Tällä kertaa valon etua ajava Yöpartion Anton Gorodetski joutuu lähtemään selvittämään venäläismiehen murhaa Skotlantiin. Murhaaja vaikuttaa olevan vampyyri ja siten tapaus on Yöpartion tutkittavissa. Murha ei kuitenkaan ole yksinkertainen tapaus, sillä se on sidoksissa Merlinin piilottamaan taikaesineeseen. Pian Anton huomaakin olevansa lähes tapansa mukaan hyvin syvällä ongelmissa.

Romaani on edellisten osien tapaan jaoteltuna kolmeen toinen toistaan tukevaan pienoistarinaan. Juonta kuljetetaan pitkiä pätkiä yksinomaan dialogin voimin, mikä saattaa tuntua raskaalta joistain lukijoista. Se tuntuukin olevan itäeurooppalaisen ilmaisun ominaisuus, sillä samanlaista kerrontaa käytetään muun muassa Andrzej Sapkowskin Noiturissa

Lue lisää...
Saapunut: 29.10.2015 07:49 kirjoittaja Mab #39769
Mab hahmo
Viimeinen partio oli minusta jälleen onnistunut kirja. Hyvät hahmot, mielenkiintoisia juonenkäänteitä, hyvä tunnelma ja hauskaa arkipäiväistä huumoria. Aluksi vähän mietin, että miten sujuu maiseman vaihtuminen Skotlanniksi, mutta eipä siitä muuta negatiivista seurannut kuin itselleni halu matkustaa paikan päälle :tongue:

En sarjan ensimmäisestä osasta ollut muistaakseni niin hurmaantunut, mutta taso on mielestäni selvästi noussut - kolmonen ja nelonen olivat molemmat todella hyviä kirjoja. Ja vaikka on toki kiva saada vielä lisäosia, niin olen kuitenkin jossain mielessä myös helpottunut, että niitä on tulossa vain kaksi. Fantasiassa ei nyt ole mitenkään harvinaista, että sarjoja venytetään turhankin pitkiksi. Partio-kirjat ovat myös olleet mukavasti kompaktin kokoisia.
Saapunut: 16.04.2016 18:07 kirjoittaja Jussi #45127
Jussi hahmo
Viides osa Uusi partio ilmestyy suomeksi jo kesäkuussa:
www.risingshadow.fi/library/book/7931-uusi-partio

Elokuussa on luvassa pokkaripainos Hämärän partiosta.
Saapunut: 02.01.2017 20:05 kirjoittaja Emelie #49891
Emelie hahmo
Viimeinen partio oli kertakaikkisen viihdyttävää luettavaa. Minulle ei tullut missään vaiheessa tylsistymistä, joka on hiukan puskenut läpi aikaisempien osien kohdalla. Ehkä kaipasin Antonin hahmoa niin kovasti, että lukeminen tuotti suunnatonta iloa. :p

Olipa virkistävää lukea pitkästä aikaa taas näin pohdiskelevaa tarinaa. Suurin osa hahmoista on selvästi harmaita ja muutenkin yleinen ilmapiiri on harmaa. Enkä tarkoita tylsää, vaan arkisen oloista ilmapiiriä, jossa hahmot tekevät päätöksiä omat motiivit edellä. Nämä hahmot yllättävät melkein joka käänteessä, se lukemisesta tekeekin niin piristävää. Kaikki juonenkäänteetkään eivät ole ihan itsestäänselviä tai ennakoitavia, se antaa tarinalle syvyyttä ja kiehtovuutta, tavallaan tekee tarinasta tuoreen oloisen.

Voin olla täysin väärässä, mutta minusta tämä tarina tuntui olevan edellisiä osia hauskempi. Tässä oli myös aika paljon viittauksia toisiin kirjoihin, lähinnä kyllä vain nimitasolla, mutta kuitenkin.

Antonin hahmo kehittyy taas melkoisesti. Minusta on hienoa, että kyseinen hahmo aloittaa matkansa ensimmäisessä kirjassa melko tavisvelhona, josta hän sitten hitaasti ja hiukan vastahankaisesti nousee kohti korkeampaa asemaa ja velhoustasoa. Mutta siitä huolimatta että kasvaa velhona, Anton ei ole kaikkivoipa tai edes voimakkain hahmo, eikä edes halua olla. Hän vielä opettelee ja yrittää kehittyä paremmaksi. Antonissa on paljon potentiaalia, ja on kiinnostavaa nähdä mihin hän vielä tuosta kehittyy.

Paikalla 0 jäsentä ja 27 vierailijaa:

Uusin jäsen: Dixon fani
Jäseniä yhteensä: 6297