-
- Mitä olet viimeksi pelannut
- Konepaja / Mustelmann | Eilen 22:29
-
- Lukuhaaste: Popsugar 2024
- Lukupiiri / Pisania | Eilen 22:02
-
- Lukuhaaste: Helmet 2024
- Lukupiiri / Pisania | Eilen 21:58
-
- Lukuhaaste: Goodreads ATY 2024
- Lukupiiri / Pisania | Eilen 21:56
-
- George R.R. Martin - Tulen ja jään laulu: Kirjauutisia
- Lukusali / Jussi | Eilen 17:32
Animebiisit top 3
Kuuntelin pitkästä aikaa jpopia, ja ajattelin kysyä muiden lempibiisejä. Lyhkäisesti top 3. Perusteluja ja myös kommentteja muiden valintoihin!
1. Captain Straydum: Fuusen Gum Remix (Gintama)
Lempianimen ensimmäinen ending. Tämä kolahtaa sinne konemusa/syntikkahermoon, joka minulla on. Biisistä tulee hyvälle mielelle, aina, ja se luo positiivisia mielenyhtymiä sarjaan. Gin-san on hahmo, johon ihastuin heti, eikä haastajaa ole löytynyt, vaikka olen kahlannut animen (ja mangan) jos toisenkin lävitse. Hahmossa on luonteenpiirteitä, joita ihailen ja joihin myös samaistun paljon: hyväsydämisyys ja kunniallisuus sekä tietty "tulee mitä on tullakseen"- asenne. Ja elämä nyt on yleisellä tasolla aika spedeilyä.
2. Kelun: Signal (Gintama)
Yksi maailmankaikkeuden kauneimmista kappaleista. Kelunilla on muutenkin upeita biisejä ja omintakeinen soundi. Menee sinne bittersweet- kategoriaan: "voi, miksi elämän täytyy olla välillä yhtä kivikossa kompuroimista?" Tämän kappaleen siivin olen vierelläsi jossain siellä kaukana tai toisessa ulottuvuudessa jne.
3.Yasushi Ishii: The World Without Logos (Hellsing)
Asenne kappale jpop/animebiisiksi. Japskien mittakaavalla aika rock. Esittäjäkin on aika hauska ilmestys heviletissä ja 60- luvun kamppeissa. Hellsing on animena ja mangana aika mielenkiintoinen, ja tämä biisi tuo aika nakutetusti sarjan ytimen esille: Alucard nyt vain on pirun cool, ja Integra on yksi kovimmista ja parhaimmista naishahmoista, jonka vahvuutena on äly, ei tissit. Ja Alucard tykkää.
1. Captain Straydum: Fuusen Gum Remix (Gintama)
Lempianimen ensimmäinen ending. Tämä kolahtaa sinne konemusa/syntikkahermoon, joka minulla on. Biisistä tulee hyvälle mielelle, aina, ja se luo positiivisia mielenyhtymiä sarjaan. Gin-san on hahmo, johon ihastuin heti, eikä haastajaa ole löytynyt, vaikka olen kahlannut animen (ja mangan) jos toisenkin lävitse. Hahmossa on luonteenpiirteitä, joita ihailen ja joihin myös samaistun paljon: hyväsydämisyys ja kunniallisuus sekä tietty "tulee mitä on tullakseen"- asenne. Ja elämä nyt on yleisellä tasolla aika spedeilyä.
2. Kelun: Signal (Gintama)
Yksi maailmankaikkeuden kauneimmista kappaleista. Kelunilla on muutenkin upeita biisejä ja omintakeinen soundi. Menee sinne bittersweet- kategoriaan: "voi, miksi elämän täytyy olla välillä yhtä kivikossa kompuroimista?" Tämän kappaleen siivin olen vierelläsi jossain siellä kaukana tai toisessa ulottuvuudessa jne.
3.Yasushi Ishii: The World Without Logos (Hellsing)
Asenne kappale jpop/animebiisiksi. Japskien mittakaavalla aika rock. Esittäjäkin on aika hauska ilmestys heviletissä ja 60- luvun kamppeissa. Hellsing on animena ja mangana aika mielenkiintoinen, ja tämä biisi tuo aika nakutetusti sarjan ytimen esille: Alucard nyt vain on pirun cool, ja Integra on yksi kovimmista ja parhaimmista naishahmoista, jonka vahvuutena on äly, ei tissit. Ja Alucard tykkää.
Muokannut 07.04.2015 21:40 Rinja Syy: Viilasin pikkuriikkisen otsikkoa :)
Tätä ei paljon tarvinnut miettiä kun oma kolmen kärki olikin jo selvä:
1: Rose sarjasta Nana
2: Lonely in Gorgeus sarjasta Paradise Kiss
3: Zankoku na tenshi no teeze sarjasta Neon Genesis Evangelion
Kaksi ensimmäistä sopivat Ai Yazawan luomien kahden sarjan tunnelmaan rikkumattomasti. Ne ovat samalla pirteitä, mutta niissä on se sama aavistus pinnan alla kytevästä tuskasta kuin sarjoissakin. Vaikka täytyy kyllä tunnustaa että paremmin minä mangat muistan kuin nuo animesarjat.
Neon Genesis Evangelion taas taitaa olla omassa päässäni sellaisessa asemassa että sitä on vaikeaa missään tilanteessa ohittaa vaikka onhan esimerkiksi juuri animemusiikeissa paljon muutakin hyvää. Kolmas sija siis meni erittäin subjektiivisin perustein.
Uusin mukava tuttavuus on Knights of Sidonian aloitusmusiikki, mutta ei se ihan tälle listalle nyt yllä. Mutta ansaitsi erityismaininnan.
1: Rose sarjasta Nana
2: Lonely in Gorgeus sarjasta Paradise Kiss
3: Zankoku na tenshi no teeze sarjasta Neon Genesis Evangelion
Kaksi ensimmäistä sopivat Ai Yazawan luomien kahden sarjan tunnelmaan rikkumattomasti. Ne ovat samalla pirteitä, mutta niissä on se sama aavistus pinnan alla kytevästä tuskasta kuin sarjoissakin. Vaikka täytyy kyllä tunnustaa että paremmin minä mangat muistan kuin nuo animesarjat.
Neon Genesis Evangelion taas taitaa olla omassa päässäni sellaisessa asemassa että sitä on vaikeaa missään tilanteessa ohittaa vaikka onhan esimerkiksi juuri animemusiikeissa paljon muutakin hyvää. Kolmas sija siis meni erittäin subjektiivisin perustein.
Uusin mukava tuttavuus on Knights of Sidonian aloitusmusiikki, mutta ei se ihan tälle listalle nyt yllä. Mutta ansaitsi erityismaininnan.
Anime biisit Top 3
1. Koji Kikkawa: Samurai Rock
(Gifu Dodo! alkutunnari)
Yhdistelmä samurait + rock. Eipä tästä muuta tarvitsekaan sanoa.
2. Yoko Hikasa: Utsukushiki Zankoku na Sekai
(Shingeki no Kyojin loppubiisi)
Haikean tummasävyinen, olematta kuitenkaan alakuloinen. Samalla kuitenkin energinen.
3. Fear, and Loathing in Las Vegas: Let Me Hear
(Parasyte -the Maxim- alkutunnari)
Asennetta ja energiaa.
(Gifu Dodo! alkutunnari)
Yhdistelmä samurait + rock. Eipä tästä muuta tarvitsekaan sanoa.
2. Yoko Hikasa: Utsukushiki Zankoku na Sekai
(Shingeki no Kyojin loppubiisi)
Haikean tummasävyinen, olematta kuitenkaan alakuloinen. Samalla kuitenkin energinen.
3. Fear, and Loathing in Las Vegas: Let Me Hear
(Parasyte -the Maxim- alkutunnari)
Asennetta ja energiaa.
Näin ulkomuistista seuraava lista (musavideot tallessa toisella koneella), joten joitain hyviä vastaan tulleita voi unohtua.
Ekana tulee mieleen Ghost in the Shell jonka soundtrack on yksi maailman parhaita. Aavemainen ja vahva tunnelma.
Ghost in the Shell soundtrack
Toisena tulee mieleen Ghost in the Shell Stand Alone Complexin aloitusmusa: Origa - Inner Universe . Nyt mennään enemmän teknotunnelmiin. Sekä tässä että edellisessä säveltäjänä Yoko Kanno.
Kolmantena tuli mieleen Tytanian avasbiisi missä avaruusooppera alkaa oopperamaisella laulullakin. Komea miesääni (joskin biisin miksaus olisi voinut olla parempi, nyt ääni ei pääse esille tarpeeksi voimakkaana).
Mutta, nostan top kolmoseen ennemmin Fate Stay Nightin avausbiisin
Top kolmoseen toki myös Rozen Maidenin loppu
Ja kunniamaininta vauhtikuninkaalle Unbreakable Machine Doll loppu joka tässä videossa tanssin kera.
Sopöyspisteet Aiko Kayoun laulamalle Tenjou Tengen loppubiisille
Tsekkasin kaikki edelliset maininnat ja niistä Louhikäärmeen kakkonen (Shingeki no Kyojinin loppu) oli hieno. Riverin ykkösvalintaa en pystynyt kuuntelemaan loppuun, miehen ääni oli niin lälly ettei sitä kestänyt vaikka biisi muuten olikin ok poppia. (Tosin tuo viimeinen mainitsemani biisi vetää voiton lällyydessäkin, mutta naisäänille se sallittakoon )
Ekana tulee mieleen Ghost in the Shell jonka soundtrack on yksi maailman parhaita. Aavemainen ja vahva tunnelma.
Ghost in the Shell soundtrack
Toisena tulee mieleen Ghost in the Shell Stand Alone Complexin aloitusmusa: Origa - Inner Universe . Nyt mennään enemmän teknotunnelmiin. Sekä tässä että edellisessä säveltäjänä Yoko Kanno.
Kolmantena tuli mieleen Tytanian avasbiisi missä avaruusooppera alkaa oopperamaisella laulullakin. Komea miesääni (joskin biisin miksaus olisi voinut olla parempi, nyt ääni ei pääse esille tarpeeksi voimakkaana).
Mutta, nostan top kolmoseen ennemmin Fate Stay Nightin avausbiisin
Top kolmoseen toki myös Rozen Maidenin loppu
Ja kunniamaininta vauhtikuninkaalle Unbreakable Machine Doll loppu joka tässä videossa tanssin kera.
Sopöyspisteet Aiko Kayoun laulamalle Tenjou Tengen loppubiisille
Tsekkasin kaikki edelliset maininnat ja niistä Louhikäärmeen kakkonen (Shingeki no Kyojinin loppu) oli hieno. Riverin ykkösvalintaa en pystynyt kuuntelemaan loppuun, miehen ääni oli niin lälly ettei sitä kestänyt vaikka biisi muuten olikin ok poppia. (Tosin tuo viimeinen mainitsemani biisi vetää voiton lällyydessäkin, mutta naisäänille se sallittakoon )
Muokannut 02.09.2016 16:43 Moonlord Syy: uusia linkkejä
Anime biisit Top 3
*Söpöysyliannostuskohtaus*Moonlord kirjoitti: Sopöyspisteet Aiko Kayoun laulamalle Tenjou Tengen loppubiisille
haplotus kirjoitti: 3: Zankoku na tenshi no teeze sarjasta Neon Genesis Evangelion
Neon Genesis Evangelion taas taitaa olla omassa päässäni sellaisessa asemassa että sitä on vaikeaa missään tilanteessa ohittaa vaikka onhan esimerkiksi juuri animemusiikeissa paljon muutakin hyvää. Kolmas sija siis meni erittäin subjektiivisin perustein.
Tuo on kyllä hieno biisi. Itselle Neon Genesis Evangelion on myös aika tärkeässä asemassa ja kuuntelin tuota biisiä repeatilla korvat ruvelle nuorempana (tuntuupa oudolle sanoa aina noin, enhän minä nyt mikään ikäloppu ole.... hmmm...). En pistänyt sitä itse top kolmoseen, koska yliannostus on vieläkin päällä. Erinomainen valinta kuitenkin haplotukselta!
Muokannut 08.04.2015 23:59 River
Tykännyt: haplotus
Moonlord esitti aika kovan listauksen. En ole niin perehtynyt Ghost in the Shelliin, että kannattaisi kommentoida sen enempää, mutta pidin ja pidän suuresti Wamdue Projectin King of My Castle- biisistä. Sehän siis pyöri ihan Music TV:llä silloin vuonna erkki ja pisti jalan vipattamaan. Tässä biisissä on perusbiitti kohdillaan ja tummanpuhuvia sekä mystisiä sävyjä.
Yoko Kannosta en ole koskaan välittänyt, vaikka onkin iso nimi. Yksi kaveri oli kovasti fani ja kuuntelutti aikoinaan laidasta laitaan hänen tuotoksiaan, mutta ei vain iskenyt minulla niin paljoa, että olisin erikseen alkanut kuunnella. Ihan hyviä ne biisit ovat taustamusana sarjoissa tai leffoissa, mutta muuten ei jaksa. Macross Plus levyllä oli tosin yksi huippubiisi, mutta en muista sen tarkkaa nimeä. Siinä hoettiin jotain shintolaista (?) härpätystä. Youtubesta en sitä löytänyt, vaikka se joskus siellä oli. Näköjään suurin osa Yoko Kannon biiseistä on poistettu tai ääniraidat hiljennetty.
Yoko Kannosta en ole koskaan välittänyt, vaikka onkin iso nimi. Yksi kaveri oli kovasti fani ja kuuntelutti aikoinaan laidasta laitaan hänen tuotoksiaan, mutta ei vain iskenyt minulla niin paljoa, että olisin erikseen alkanut kuunnella. Ihan hyviä ne biisit ovat taustamusana sarjoissa tai leffoissa, mutta muuten ei jaksa. Macross Plus levyllä oli tosin yksi huippubiisi, mutta en muista sen tarkkaa nimeä. Siinä hoettiin jotain shintolaista (?) härpätystä. Youtubesta en sitä löytänyt, vaikka se joskus siellä oli. Näköjään suurin osa Yoko Kannon biiseistä on poistettu tai ääniraidat hiljennetty.
Minun ehdoton ykkössuosikkini on Paranoia Agentin opening, joka on Susumu Hirasawan käsialaa.
Aika creepy, mutta samalla hyvin kiehtova. Vähän niin kuin Satoshi Konin animet noin yleensäkin.
Toisen suosikkipaikan jakavat Fullmetal Alchemist Brotherhoodin opening 1 ja opening 3. Eka on Yuin kappale Again ja toinen on Sukima Switchin Golden Time Lover.
Molemmat ovat aika nopeasti mieleen jääviä ja omaavat mukavan temmon. Näistä tulee hyvälle mielelle.
Kolmanneksi nostan Mawaru Penguindrumin toisen avaustunnarin.
Kappaleen nimi on Boys, Come Back to Me ja (wikipedian mukaan) sen laulaa Etsuko Yakushimaru Metro Orchestra. Laulajalla on todella ihastuttavan pehmeä ääni.
Kunniamaininta vielä Steins;Gaten tunnarille.
En loppuviimein tiedä onko alkumusa nyt niin hyvä, mutta anime itsessään on paras varmaan mitä olen koskaan katsonut, joten sen takia alkumusiikkiin liittää niin positiivisia fiiliksiä. Tunnari on Kanako Itōn Sky Clad Observer.
Tuo Riverin mainitsema Wamdue Projectin King of My Castle herätti kyllä niin nostalgiafiilikset! Tuli mieleen lauantai-iltapäivät, varsinkin kesälauantait. Pidin kappaleesta silloin ja onhan se edelleenkin hyvä. Jää kyllä mieleen soimaan loopille varsin tehokkaasti.
Aika creepy, mutta samalla hyvin kiehtova. Vähän niin kuin Satoshi Konin animet noin yleensäkin.
Toisen suosikkipaikan jakavat Fullmetal Alchemist Brotherhoodin opening 1 ja opening 3. Eka on Yuin kappale Again ja toinen on Sukima Switchin Golden Time Lover.
Molemmat ovat aika nopeasti mieleen jääviä ja omaavat mukavan temmon. Näistä tulee hyvälle mielelle.
Kolmanneksi nostan Mawaru Penguindrumin toisen avaustunnarin.
Kappaleen nimi on Boys, Come Back to Me ja (wikipedian mukaan) sen laulaa Etsuko Yakushimaru Metro Orchestra. Laulajalla on todella ihastuttavan pehmeä ääni.
Kunniamaininta vielä Steins;Gaten tunnarille.
En loppuviimein tiedä onko alkumusa nyt niin hyvä, mutta anime itsessään on paras varmaan mitä olen koskaan katsonut, joten sen takia alkumusiikkiin liittää niin positiivisia fiiliksiä. Tunnari on Kanako Itōn Sky Clad Observer.
Tuo Riverin mainitsema Wamdue Projectin King of My Castle herätti kyllä niin nostalgiafiilikset! Tuli mieleen lauantai-iltapäivät, varsinkin kesälauantait. Pidin kappaleesta silloin ja onhan se edelleenkin hyvä. Jää kyllä mieleen soimaan loopille varsin tehokkaasti.
Muokannut 13.04.2015 10:03 Emelie
Tykännyt: Tapsa
Animebiisit top 3
Kunniamaininnan saa Persona 4 The Golden Animation ihan jo hulvattoman audiovisuaalisen tyylittelyn ansiosta. (Tosin animeversion tunnari jää sillä mittapuulla kakkoseksi
videopelin vastaavaan
verrattuna.)
He's standing right in your shoes
And you feel like you're in his too
When did he show up right next to you
How strange that you should only notice now
The hero you thought was gone
Distant memory of a past life
He's back in force and he's leading the way
Has something changed?
It's an inner strength you find hard to define
But now
It's here somehow
Maybe this is your...
Next Chance to Move On
Rise up with the Dawn
Next Stop could be your big win
It's right there
For you to grab your
Next Chance to become
Whatever you want
Next Chance to Move On
Next Chance to find out where you belong
sanoitus
He's standing right in your shoes
And you feel like you're in his too
When did he show up right next to you
How strange that you should only notice now
The hero you thought was gone
Distant memory of a past life
He's back in force and he's leading the way
Has something changed?
It's an inner strength you find hard to define
But now
It's here somehow
Maybe this is your...
Next Chance to Move On
Rise up with the Dawn
Next Stop could be your big win
It's right there
For you to grab your
Next Chance to become
Whatever you want
Next Chance to Move On
Next Chance to find out where you belong
Näin yli vuoden myöhemmin, ajattelin herätellä tätä keskustelua, koska miksi ei?
Olisi vaikea valita kolmea parasta ja vielä asettaa ne paremmuusjärjestykseen, mutta kuten monet muutkin ovat tehneet, ajattelin vain lykätä tänne kolme rakasta biisiä jaarittelujen kera. Heperlinkit menee niinkin vaaralliseen paikkaan kuin YouTube.
Musician (14th song) - D.Gray-man
Rakkaimman animesarjan yks rakkaimpia ja kauneimpia biisejä. Tää biisi rauhoittaa ja tuo hyvän olon, vaikka onkin surullinen. Kuten jo sanoin, kaunis biisi, yks kauneimpia mitä tiedän. Seitsemän vuotta sitten koko sarjaan rakastuin ja yhä edeleen se on lempisarjani
Key - Bring it on, my Destiny
Taas D'graymania, tällä kertaa uuden kauden (tai no uudella kaudella on uudistettu nimikin :D D'grayman Hallow) opening, eli sarjan viides ja tää on ehkä mun suosikki. Tää biisi tuntuu jotenki kuvastavan animea ja tästäkin mulla tulee aina hyvä fiilis (ehkä se johtuu siitä, että rakas sarja sai seitsemän vuoden tauon jälkeen uusia jaksoja).
Steve Conte - Heaven's not enough
Ja etteivät nyt kaikki biisit olisi samasta animesta, niin laitetaan biisi toisesta rakkaasta sarjasta, nimittäin Wolf's rain. Tääkin biisi menee niihin älyttömän kauniisiin biiseihin. Koko Wolf's rain on musiikillisesti siten ehkä vähän erikoinen, että kaikki biisit taitaa olla englanniksi. Ja itsessään koko tää sarja on vaan mestariteos. Huomaattehan, että video sisältää hurjasti spoilereita
Olisi vaikea valita kolmea parasta ja vielä asettaa ne paremmuusjärjestykseen, mutta kuten monet muutkin ovat tehneet, ajattelin vain lykätä tänne kolme rakasta biisiä jaarittelujen kera. Heperlinkit menee niinkin vaaralliseen paikkaan kuin YouTube.
Musician (14th song) - D.Gray-man
Rakkaimman animesarjan yks rakkaimpia ja kauneimpia biisejä. Tää biisi rauhoittaa ja tuo hyvän olon, vaikka onkin surullinen. Kuten jo sanoin, kaunis biisi, yks kauneimpia mitä tiedän. Seitsemän vuotta sitten koko sarjaan rakastuin ja yhä edeleen se on lempisarjani
Key - Bring it on, my Destiny
Taas D'graymania, tällä kertaa uuden kauden (tai no uudella kaudella on uudistettu nimikin :D D'grayman Hallow) opening, eli sarjan viides ja tää on ehkä mun suosikki. Tää biisi tuntuu jotenki kuvastavan animea ja tästäkin mulla tulee aina hyvä fiilis (ehkä se johtuu siitä, että rakas sarja sai seitsemän vuoden tauon jälkeen uusia jaksoja).
Steve Conte - Heaven's not enough
Ja etteivät nyt kaikki biisit olisi samasta animesta, niin laitetaan biisi toisesta rakkaasta sarjasta, nimittäin Wolf's rain. Tääkin biisi menee niihin älyttömän kauniisiin biiseihin. Koko Wolf's rain on musiikillisesti siten ehkä vähän erikoinen, että kaikki biisit taitaa olla englanniksi. Ja itsessään koko tää sarja on vaan mestariteos. Huomaattehan, että video sisältää hurjasti spoilereita
Muokannut 02.09.2016 14:41 Marski
Viimeksi mainitsemieni jälkeen vastaan on tullut
Monster Musumen aloitusmusa
joka tuli kuunneltua melkein aina kun yleensä skippaan tunnarit ekan katselun jälkeen. Poikkeuksellista tässä on se, että ääninäyttelijät laulavat tämän itse. Ja kuinka ollakaan,
Monster Musumen loppumusa
on vielä parempi.
1. Yoasobi - Idol (Oshi no Ko)
Ayase ja Ikura räjäyttivät kyllä potin tällä biisillä. En oo ikinä kuullu Ikuran äänen pääsevän samalla tavalla oikeuksiinsa kuin tässä biisissä, ihan uskomattomalla tavalla lataa tunnetta jokaiseen säkeeseen ja kuljettaa kuuntelijan läpi biisin rajustikin muuttuvien tunnetilojen, voitonriemusta katkeruuteen ja toiveikkuuteen. Oshi no kon isona fanina melkein tulee itku kun tätä kuuntelee, lyriikathan ovat poimittu hyvin suoraan lähdemateriaalista (mukaanlukien kahdesta novellista, Viewpoint B ja 45510). Toivoisin, että mulla olisi musiikillista osaamista sanoa jotain järkevää, mutta valitettavasti osaan sanoa vaan että huh kun siellä tapahtuu musiikillisesti paljon ja monella eri tavalla. Harvoin kuulee tunnarien osuvan näin nappiin sekä musiikillisesti että sitovan itsensä näin esimerkillisesti sarjan tarinaan.
2. Origa - Rise (Ghost in the Shell)
Ketjussa nostettiinkin jo aiemmin esille Ghost in the Shelliä, jota en ole edes itse katsonut mutta sen ääniraidat bängää ja lujaa. Jostain syystä muhun vetoaa tosi paljon, jos biisi lauletaan kahdella tai useammalla kielellä. Voipi tietysti johtua ihan ymmärtämiseen liittyvistä seikoista, kun usein näissä yksi kielistä on englanti. Oli miten oli, joka kerta kun kuuntelen Origalta mitään, mietin että pitäisi kyllä tosissaan tutustua hänen tuotantoonsa laajemminkin – sääli että lisää ei ole tulossa, artisti itse menehtyi kahdeksan vuotta sitten vain 44-vuotiaana. Ehti kuitenkin tuohon ikään mennessä tuottaa huikean yhdeksän studioalbumillisen verran kamaa.
3. Akeboshi - Wind (Naruto)
Tämä valinta johtuu pitkälti nostalgiasyistä, mutta voiko mua siitä syyttää – onhan tää Naruton eka ending aivan todella symppis biisi. Ainoa syy siihen, miksei tää oo vakinaisesti mun soittolistoilla, on että se vie mut vähän turhan vahvasti esiteinivuosiin, joita en suurella lämmöllä muistele.
Ayase ja Ikura räjäyttivät kyllä potin tällä biisillä. En oo ikinä kuullu Ikuran äänen pääsevän samalla tavalla oikeuksiinsa kuin tässä biisissä, ihan uskomattomalla tavalla lataa tunnetta jokaiseen säkeeseen ja kuljettaa kuuntelijan läpi biisin rajustikin muuttuvien tunnetilojen, voitonriemusta katkeruuteen ja toiveikkuuteen. Oshi no kon isona fanina melkein tulee itku kun tätä kuuntelee, lyriikathan ovat poimittu hyvin suoraan lähdemateriaalista (mukaanlukien kahdesta novellista, Viewpoint B ja 45510). Toivoisin, että mulla olisi musiikillista osaamista sanoa jotain järkevää, mutta valitettavasti osaan sanoa vaan että huh kun siellä tapahtuu musiikillisesti paljon ja monella eri tavalla. Harvoin kuulee tunnarien osuvan näin nappiin sekä musiikillisesti että sitovan itsensä näin esimerkillisesti sarjan tarinaan.
2. Origa - Rise (Ghost in the Shell)
Ketjussa nostettiinkin jo aiemmin esille Ghost in the Shelliä, jota en ole edes itse katsonut mutta sen ääniraidat bängää ja lujaa. Jostain syystä muhun vetoaa tosi paljon, jos biisi lauletaan kahdella tai useammalla kielellä. Voipi tietysti johtua ihan ymmärtämiseen liittyvistä seikoista, kun usein näissä yksi kielistä on englanti. Oli miten oli, joka kerta kun kuuntelen Origalta mitään, mietin että pitäisi kyllä tosissaan tutustua hänen tuotantoonsa laajemminkin – sääli että lisää ei ole tulossa, artisti itse menehtyi kahdeksan vuotta sitten vain 44-vuotiaana. Ehti kuitenkin tuohon ikään mennessä tuottaa huikean yhdeksän studioalbumillisen verran kamaa.
3. Akeboshi - Wind (Naruto)
Tämä valinta johtuu pitkälti nostalgiasyistä, mutta voiko mua siitä syyttää – onhan tää Naruton eka ending aivan todella symppis biisi. Ainoa syy siihen, miksei tää oo vakinaisesti mun soittolistoilla, on että se vie mut vähän turhan vahvasti esiteinivuosiin, joita en suurella lämmöllä muistele.
Valvojat: Mustelmann