Atorox on pyörähtänyt taas käyntiin, ja ennen varsinaista äänestystä on vuorossa ehdokasasettelu. Jos olet lukenut vuonna 2012 ilmestyneen kotimaisen spefi-novellin, jonka katsot ansaitsevan paikan Atorox-mittelössä, ilmianna novelli Atorox-vastaavalle. Tämän voit tehdä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen atorox2013(ät)tsfs.fi tai täyttämällä sähköisen lomakkeen, joka löytyy Turun Science Fiction Seuran nettisivuilta. Sivuilta löytyy myös lisäohjeita sekä lista edellisvuonna julkaistuista novelleista. Ehdokasasettelu päättyy 10.3.2013.

Ehdokasasetteluun osallistuminen ei vaadi seuran jäsenyyttä, rekisteröitymistä tai muutakaan erikoista. Jos olet lukenut hyvän novellin, kerro siitä! Lisätietoa voi kysyä Atorox-vastaavalta joko yllämainitun sähköpostiosoitteen välityksellä tai vierailemalla Facebookin tapahtumasivulla.

Marko Lamberg: Päätön ritari: kauhutarinoita keskiajalta

Suomalaisen kirjallisuuden seura 2012 - Risingin tietokannassa

Päätön ritari: kauhutarinoita keskiajalta kokoaa yksiin kansiin yli neljäkymmentä pientä kauhutarinaa. Tarinat tunnettiin yleisesti keskiajalla suullisena perimätietona, mutta ovat sittemmin unohtuneet. Jokaisesta tarinasta on mukana myös selvitys sen taustoista. Nämä selvitykset avaavatkin tarinat paremmin lukijalle.

Moni tarina saa puitteet kristinuskoon liittyvistä aiheista: syntisiä kirkonmiehiä ja rahvasta rankaistaan kuolemanjälkeisellä kummittelulla, ja kirkonmiesten ahneus saa palkkansa uhrien kostaessa. Valtaosa tarinoista on lukijalle ennakkoon vieraita. Tarinoista ovat mukana niin Kuningas Arthur -mytologiasta tuttu pyöreän pöydän ritari kuin myös kotoisemman Suomen Olavinlinnan Vetehinen.

Suomen Nuorisokirjailijat on myöntänyt Salla Simukalle Topelius-palkinnon teoksista Jäljellä ja Toisaalla (Tammi, 2012). Kahden science fiction -nuortenkirjan kokonaisuus jätti taakseen vastaehdokkainaan olleet fantasiakirjat (Laura Lähteenmäen Niskaan putoavan taivaan, Annukka Salaman Käärmeenlumoojan ja Mila Teräksen Perhosen varjon) sekä ainoan ehdokkaana olleen ei-spefin teoksen (Kalle Veirton Leirin). Palkinnon arvo on 1700 euroa. Asiasta kertoi muun muassa Yle.

Marjut Hjelt, Christer Nuuttinen: Veden valtiaat: totta ja tarua

Suomalaisen kirjallisuuden seura 2012 - Risingin tietokannassa

Veden valtiaat on tietokirja maailman erilaisista vesiolennoista antiikin jumalista vedenhaltioihin, merenneitoihin ja suomalaiseen näkkiin. Kirja pyrkii kuvaamaan mahdollisimman kattavan määrän erilaisia vedessä eläviä taruolentoja. Kymmeniä olentoja esitellään, mutta hieman eksoottisemmat olennot, kuten aasialaiset ja afrikkalaiset, jäävät pienemmälle huomiolle. Pääpaino on yleisesti tunnetuimmissa olennoissa ja Suomen ja sen naapurimaiden taruissa.

Kirjailijan lyhyen johdannon jälkeen käydään heti eri hahmojen esittelyyn. Hahmoista ei pulaa olekaan, mutta näistä kerrotaan kuitenkin vain hyvin lyhyesti: siitä mistä olennosta on kyse, miltä kyseinen olento näyttää kuvituksen kera, ja mikä taru olennon taustalla on.

Pisimmilläänkin selitykset ovat vain sivun ja lyhyimmillään kappaleen mittaisia, ja suuret sivut ovat täynnä valkoista tyhjyyttä. Tämä onkin kirjan suurin ongelma: mistään hahmosta ei kerrota tarpeeksi kattavasti, jotta niistä voisi luoda persoonallisen tai edes selvän kuvan. Kirja haluaa myös luoda maailman, jossa kaikki hahmot elävät samaan aikaan. Pidemmän päälle eri olentojen samanlaisuus alkaa puuduttaa, kaikki kun tekevät ja haluavat samoja asioita. Kun olentojen taustoja selitetään vain lyhyesti, jää kuville tehtäväksi erottaa samanlaiset hahmot toisistaan.

A. S. Byatt: Pieni musta kirja

Teos 2012 - Risingin tietokannassa

Pieni musta kirja sisältää viisi pientä mustaa tarinaa: novelleja kuolemasta, ihmisen pimeydestä, sivullisuudesta ja voimattomuudesta. A. S. Byatt kirjoittaa riipaisevan terävästi, ja Kersti Juvan suomennos antaa alkuperäiselle tekstille täyden oikeuden. Vähäeleinen kerronta on kouriintuntuvan tehokasta.

Novelleja yhdistävät peribrittiläinen maalaismaisema ja Lontoon kaupunkimiljöö, jossa moderninakin aikana viipyvät muistot maailmansotien pommeista ja teollistumisen noesta. Sota on läsnä monissakin teksteissä: alkuunpanevana syynä tai taustatarinana, yhtä kaikki ihmismielen rikkojana.