Ursula K. Le Guin: Maailma, vihreä metsä (alku - luku 2)

[Nyna]

Tulevista osista ei saa sanoa mitään varmaa, joten ei sitten spoilereita!

Tämän osan käsittely alkaa 1.6.

[Metusalem]

Mikäs tässä nyt kestää?

Vaikuttaa hyvältä heti alussa. Tosin en ole tottunut lukemaan scifiä, välillä häiritsee selittelyt välissä ("maasta oli tullut sellainen ja sellainen"). Vaikuttaa jopa mielenkiintoiselta tuo kolmen eri henkilön näkökulmasta kertominen. Se tuo hyvin syvyyttä kirjaan, koska kaikki (tai vielä tässä vaiheessa molemmat) suhtautuvat tapahtumiin eri tavalla.

[Nerwen]

Aika hyvin rajoittuneesti olen minäkin scifiä lukenut, ja vielä uutena lukupiiriläisenä en oikein tiedä miten täällä keskustellaan. Mutta yritänpä kuintenkin. :)

Ehdin ensimmäisen luvun lukemaan eilen, ja hyvältähän tämä vaikuttaa. Aika raju aloitus minusta sikäli, että ensimmäistä kertojaa on vaikea sympatiseerata tai asettua hänen saappaisiinsa, siksi inhottava nilkki tuo tuntuu olevan. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, paraneeko asennevamma kertomuksen aikana, vai jääkö tyyppi selkeästi pahikseksi (jep, olen valinnut puoleni jo varhain ).
Voisiko joku alkuperäisteosta lukeva/lukenut kertoa mikä "räksä" on englanniksi? Hassu suomennos, kun minulla vahvin mielikuva on heti mato suussa hyppivä lintu. 

[Jariell]

Unohdin hienot muistiinpanoni kotiin (käytän töissä hiljaista aikaa hyväksi ja kirjoittelen täällä), mutta enköhän jotain muista. Tykkäsin ainakin kirjan alusta ihan mielettömästi, se oli jotenkin mukavan vanhanaikainen (siis kerrontatyyli) ja ymmärrettävä, selkeä. Hahmot olivat mielenkiintoisia, erityisesti Davidson, joka oli niin itsekeskeinen ja ajatteli vain ihmisten parasta. Jotenkin hän oli ylettömän ärsyttävä. Mulle tuli kuitenkin mieleen, että pitäisikö ihmisten olla röyhkeitä ja ajatella ensinnä omaa etua? Ajattelin heti, että Davidson on paha, mutta ehkä pitäisi nähdä asiat myös hänen kannaltaan. On kiinnostava nähdä, miten Davidson muuttuu kirjan aikana.

Davidsonin ja Selverin tarinat kietoutuivat mukavasti yhteen. Oli kiva, ettei heidän tarinansa olleen näin alussa irrallisia, vaan heti löytyi yhtymäkohtia.

Planeetta vaikuttaa ihanalta paikalta, tai oli ainakin silloin, kun Maan ihmiset eivät olleet sinne vielä tunkeutuneet: puita ja vettä, pimeää ja valoa.

Räksien (kamala sana) maailmassa uneksuminen (vai uneksiminen) näytti olevan tärkeää. Miehet näkevät unia ja naiset päättävän niiden perusteella, mita tehdään. Cool. :)

Pakko sanoa vielä, että kirja vaikuttaa hyvältä. Välillä on niin mukava lukea kirjaa, jossa ei kikkailla kielellä (mikä on kyllä myös hauskaa), vaan kerrotaan tarina selkeästi.

[Metusalem]

Voisiko joku alkuperäisteosta lukeva/lukenut kertoa mikä "räksä" on englanniksi?

En ole lukenut alkuperäisteosta, mutta Wikipedia sanoo, että Davidson kutsuu näitä olentoja nimellä "the creechies".

[Nyna]

Hyvä kun olette aloittaneet, lomaileva lukupiirin täti onkin yhtäkkiä ollut ihan älyttömän kiireinen. Siis minulla on toinen tai kolmas kerta menossa tämän kirjan kanssa, joten koitan olla varovainen spoilaamisen kanssa.

Kirjan alku on vaikuttava. Harvemmin sitä ensimmäisen luvun perusteella on tuominnut ihmispäähenkilön pahikseksi jossa ei ole edes mitään  viehättävää pahispiirrettä. Tyyppi on yksinkertaisesti kuvottava. Hän on kaikkea mikä inhottaa minua, hänestä naiset ovat pelkkää käyttötavaraa, luonto on tarkoitettu tuhottavaksi, että ihmiset saisivat mitä haluavat, hän on rasistinen ja mitä vielä, varmaan haiseekin pahalle. :)

Ihmiset ovat tuhonneet maan ja ilmeisesti ryöstäneet muutaman muunkin planeetan. Tämä on ahdistavaa, koska se ei vieläkään ole sellainen, jolle voisi sanoa, että noin ei onneksi voi tapahtua. Davidson hahmona varmasti edustaa vieläkin aika suurta osaa maailman väestöstä, niitä joiden mielestä on ihan ok tuhota maailmaa sen perusteella, että ihmiset nyt tarvitsevat kaikenlaista.

Metsäplaneetan alkuperäiskansa on mielenkiintoista, uniaikajutut kuulostavat kovin Australian alkuperäisväestön vastaavilta. Katsotaan mihin tästä vielä mennään.

[Elétha]

Luin alun jo jokunen päivä sitten, mutta en uskaltanut sanoa mitään kun kukaan muukaan ei ollut vielä sanonut...

Alusta tuli heti mieleen eräs vähän aikaa sitten lukemani novelli *köhAtoroxköh* ja jostain syystä en ajatellut Davidsonia ensin mitenkään pahana. Onnistuin aloittamaan kirjan lukemisen lukematta edes takakansitekstiä, joten en edes tiennyt, että tarinaa tullaan kertomaan kolmen eri henkilön näkökulmasta.

En ole erityisemmin sci-fiä lukenut, kirjaa hakiessa teki mieli ottaa Maameren tarinat uudelleen luettavaksi, mutta yksi Le Guin kerrallaan. En voi sanoa, että sci-fi olisi sitä lempiluettavaa, mutta alun perusteella eiköhän tämä tule menemään.

Melko selkeä kirjoitustyyli ja useat kertojat ovat selvästi kirjan plussia. Idea on muutenkin mielenkiintoinen, naisten asema erityisesti. Itse tarinasta on paha vielä sanoa mitään.

[Loki]

Aloitin lukemaan, enkä malttanutkaan kommentoida, vaan oli pakko lukea heti koko kirja. Voin siis sanoa, että lukemisen arvoinen :) Nyt luen uudestaan vähän kerrallaan.

Alku on mielenkiintoinen, vaikkakin kapteeni Davidsonin hahmo herätti suurta vastenmielisyyttä. Pelkäsin jo, että koko kirja on vain hänen näkökulmastaan. Tässä vaiheessa odotan, että hahmoon tulisi jotain moniulotteisuutta, mikäli häntä nähdään jatkossakin. Vaikka onhan mahdollista, että hän on vain vastapainona Selverin näkökulmalle. Selver on jumala... Ne uneksimisjutut ja perinteet ovat kivoja, toivottavasti niistä kerrottaisiin enemmänkin, eikä keskityttäisi ihmisten ja räksien (kamala sana minustakin) väliseen konfliktiin.

Rakastuin planeetan kuvailuun jo nyt.

[Murzim]

Aikamoinen ratkaisu tämä, että kirja aloitetaan pahiksen näkökulmasta. Tällaista ei usein tapahdu.

Kerronta on ehkä vähän suunnittelemattomamman oloista kuin Pimeyden vasemmassa kädessä, jonka luin tuossa toukokuussa valmistautumisena tähän lukupiiriin. (Saanko nyt irtopisteitä?  ) Se oli rakenteeltaan viimeistellympi. No, ehkä tämäkin vielä tästä monimutkaistuu.

Toisessa luvussa, kun tarina siirtyi räksien maailmaan, minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, että se tuntui vähän tylsältä. Tai no ei nyt varsinaisesti tylsältä, mutta silti tahtoisin päästä takaisin maan ihmisten näkökulmaan, vaikka he ovatkin ekoterroristeja.

Nyt näyttää siltä, että tästä tarinasta voi tulla vielä todella paha räksien kannalta. Mietin Maan alkuperäiskansoja ja sitä, miten jonkinlainen elämäntapainen vieraan kulttuurin puristuksessa on luultavasti parasta, mitä räksillä on nyt odotettavissa.  Onneksi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole ainakaan vielä ollut mukana, sitä minun on aina vaikea kestää.

Minulle tuli metsäkansasta mieleen Hobbin Soldier son -sarja, josta olen tosin lukenut vasta ensimmäisen osan. Siinähän on myös metsässä asuva kansa, joita ei pidetä aivan ihmisinä mutta jonka naiset kelpaavat kyllä hyväksikäytettäviksi. Sattumaako, vai onko Hobb lukenut Le Guinia? Varmastikin on, enkä tarkoita tätä moitteeksi - Hobb on merkittävä fantasiakirjailija kyllä aivan omilla ansioillaan.

Kun luin tämän viestini uudelleen läpi, huomasin, että olen taas kerran kirjoittanut kauhean kriittisesti - joten selvennän vielä, että pidän kirjasta ainakin tähän mennessä valtavasti ja se on ilman muuta mestarin työtä. Olen aina kriittisin silloin kun luen parhaita kirjoja. Huonommille annan paljon enemmän anteeksi. 

[Vaahtera]

Onpas kesä alkanut aktiivisesti kun ei ole tahtonut ehtiä kirjan ääreen...Kerkisin minäkin vihdoin viimein saada kaksi ensimmäistä lukua luettua.

Mielenkiinnolla minäkin odotan, että tuleeko Davidson pysymään näin vastenmielisenä pahiksena loppuun asti, vai tuleeko hänen hahmonsa kokemaan jonkinlaisen kehityskaaren empaattisemmaksi hahmoksi. Koska Davidson on kohdellut Selveriä niin pahoin, pelkään vähän että hän joutuu lopulta lunastamaan pahat tekonsa hengellään. Ensimmäisessä luvussa minua jopa häiritsi se, miten monta pahaa ominaisuutta ja luonteenpiirrettä Davidsoniin oli liitetty. Vähemmän mustavalkoisuutta olisi toivottavaa...

Tarinan näkökulma tuntuu tässä vaiheessa voimakkaan eko-feministis-pasifistiselta. Räksät tuntuvat vastustavan tappamista hyvin voimakkaasti, ja Selverin johtama hyökkäys ja tuhopoltto tuntuu olevan räksäyhteisössä todella iso asia. Ihmismiehet raiskaavat räksänaisia ja kuljettavat omiaan "siirtokuntamorsioiksi" ja viihdekäyttöön. Odotan mielenkiinnolla mitä nämäkin termit tarkoittavat ja miten vapaaehtoisesti tai millä korvauksilla naiset ovat matkaan lähteneet. Pääsevät toki saastuneesta Maasta vehreämmälle planeetalle, mutta ensimmäisen naiserän "loppuunkäyttöön" liittyneet kommentit saivat silti melkoisen kylmät väreet liikkeelle.

Olisi muuten mielenkiintoista tietää, mistä tuo räksä on suomentajan mielessä syntynyt. Luen tarinaa englanniksi, eikä lausuntaero sanojen creechie-creature välillä ei ole niin kauhean iso. Mutta mistä tulee räksä?! Ehkäpä se selviää tarinan edetessä.

Räksien tulevaisuudennäkymät näyttävät tosiaan heikoilta kahden ensimmäisen luvun jälkeen, mutta olen toiveikas. Kyllä Ursula varmasti pistää ihmiset kärsimään ja oppimaan. Ei tämä tosin välttämättä tapahdu räksiä säästävällä tavalla. 

Pitää vielä mainita, että vaikka olenkin lukenut tämän kirjan runsaat 15 vuotta sitten, muistikuvat ovat olemattomat, eikä ole mitään haviantoa, mitä tarinassa on luvassa.

[Ongelma]

Itse en pitänyt kirjan aloituksesta. Meinasin lopettaa kirjan lukemisen jo ensimmäiseen kappaleeseen, koska minulle tuli todellisia vaikeuksia Davidsonin mielipiteiden ja asenteiden kanssa. Onneksi tarinaa kerrotaan myös muidenki henkilöden näkökulmasta. Toisen kappaleen aikana kirja alkoikin vaikuttamaan paremmalta.

Toivottavasti räksien maailma ei jää kovin pinnalliseksi. Olisi mielenkiintoista tietää enemmän heidän elämäntavoistaan ja tästä "uniajasta".

[Sini]

Kirjan alku on vaikuttava. Harvemmin sitä ensimmäisen luvun perusteella on tuominnut ihmispäähenkilön pahikseksi jossa ei ole edes mitään  viehättävää pahispiirrettä. Tyyppi on yksinkertaisesti kuvottava. Hän on kaikkea mikä inhottaa minua, hänestä naiset ovat pelkkää käyttötavaraa, luonto on tarkoitettu tuhottavaksi, että ihmiset saisivat mitä haluavat, hän on rasistinen ja mitä vielä, varmaan haiseekin pahalle. :)

Täysin samaa mieltä Nynan kanssa tästä. Davidson on ekoisti, joka ajattelee vain omaa napaansa! Ällöttävä tyyppi. Sympatiat meni heti räksien puolelle.

Räksä-sanasta tuli mieleen että "creechie" kuulostaa rääynnältä ja ehkä sitä kautta siitä on tullut vähemmän kaunisääninen lintu mieleen.

(Joo en saanut tätä käsiini kesäkuussa, joten olen vähän myöhässä.)