Fantasiakirjallisuuden suomentamattomat klassikot

[Seregil of Rhiminee]

Mitä kirjoja teidän mielestänne olisi aivan mahdottoman ehdotonta suomentaa?

Näitä kirjojahan löytyy aika paljon (niitä on itse asiassa todella paljon). Tunnustan, etten pidä suomennoksista, mutta joillekin ihmisille niiden lukeminen on välttämätöntä, koska heillä ei ole riittävää kielitaitoa, jotta he voisivat lukea alkuperäisteoksia.

Jos minun pitäisi valita joitakin käännettäviä kirjoja, niin nämä olisivat varmaan listan kärkipäässä:
- Steven Eriksonin koko tuotanto (www.tor.com/erikson, www.malazanempire.com)
- Ian C. Esslemontin koko tuotanto (www.fantasticfiction.co.uk/e/ian-c-esslemont)
- Carol Bergin koko tuotanto (www.sff.net/people/carolberg)
- Robert Newcombin koko tuotanto (www.robertnewcomb.com)
- Lynn Flewellingin koko tuotanto (www.sff.net/people/lynn.flewelling)
- R. Scott Bakkerin koko tuotanto (www.princeofnothing.com)
- Greg Keyesin koko tuotanto (www.gregkeyes.com)
- J.V. Jonesin koko tuotanto (www.jvj.com)
- David Farlandin koko tuotanto (www.runelords.com)
- Juliet E. McKennan koko tuotanto (www.julietemckenna.com)

Mikä tekee niistä klassikoita? Onko klassikoilla aikarajaa, eli voiko esimerkiksi 80-luvun jälkeen julkaistut kirjat olla jo klassikoita?

Mielestäni klassikoilla ei ole mitään aikarajaa. Jos kirja on kirjoitettu hyvin ja se eroaa massasta (ja se on viihdyttävää luettavaa), niin se voi olla klassikko, vaikka se olisi ilmestynyt kuukausi sitten.

[Jussi]

Herätin vanhan ketjun henkiin lisäämällä kyselyn. Jokainen saa äänestää neljää vaihtoehtoa. Minulla oli alun perin pidempi lista ehdokkaita, mutta supistin sen lopulta kolmeenkymmeneen. Pyrin ottamaan mukaan kirjoja, joita on mainittu fantasian klassikoiksi. Monet ovat voittaneet/olleet ehdolla palkintoihin. Päätin vetää rajan vuoteen 1990: sitä uudempia teoksia ei listalta löydy. Painotus on aiempien vuosikymmenten kirjoissa, nyt kaikki ovat ainakin 20 vuotta vanhoja. Toisaalta Cook ja Brust ovat jatkaneen sarjojensa kirjoittamista tälle vuosituhannelle.

Jotkut ehdokkaista saattavat olla enemmän scifiä kuin fantasiaa (kuten Book of the New Sun ja Lord Valentine's Castle). En kelpuuttanut äänestykseen sellaisia fantasiasarjoja, joita on suomennettu ainakin yksi osa. Siksi mukana eivät ole Donaldsonin Thomas Covenant, Zelaznyn Amber, Moorcockin Elric, Leiberin Lankhmar tai Wagnerin Kane. Kyselyn ideana on siis valita neljä fantasiaklassikkoa, jotka haluaisit nähdä suomeksi. Kustannusalan todellisuudesta ei tarvitse välittää: tässä mielikuvitusleikissä iso kustantamo julkaisee valintasi ja tuo ne laajaan jakeluun kirjakauppoihin mainoskampanjan kera.

Valintoja tehdessä oli vaikea päättää, kumpaa linjaa noudattaa. 1) Valitsen jo lukemiani loistavia kirjoja, jotka haluan tuoda maassamme suuren yleisön saataville.
Vai 2) Valitsen kiinnostavalta vaikuttavia, minulle tuntemattomia kirjoja, jotka tahtoisin lukea suomeksi.
Ruksin kolme vaihtoehtoa ensimmäisen kategorian perusteella: Wolfen Book of the New Sun, Vancen Lyonesse-trilogia ja Moorcockin Corum. Teki kyllä pahaa jättää Andersonin Broken Sword ja McKillipin Riddle-Master ilman ääntä... Jälkimmäisen periaatteen nojalla valitsin Peaken Gormenghastin. En varmaan koskaan saa aikaiseksi tämän überklassikon lukemista alkukielellä.

Ketjussa voi kertoa valinnoistaan, kritisoida ehdokkaita ja ylipäätään keskustella fantasian suomentamattomista klassikoista. Vielä loppuun luettelo niistä, jotka pudotin viime hetkellä pois, jottei listasta tulisi liian pitkä:

C.J. Cherryh: Morgaine-saaga
Raymond E. Feist: Magician
Barbara Hambly: Dragonsbane
P.C. Hodgell: Kencyrath-sarja
Fritz Leiber: Conjure Wife TAI Our Lady of Darkness
Elizabeth Moon: The Deed of Paksenarrion
H. Warner Munn: Merlin-saaga
Michael Scott Rohan: Winter of the World -trilogia
Fred Saberhagen: Books of Swords -trilogia
Judith Tarr: Avaryan Rising
Lawrence Watt-Evans: The Misenchanted Sword

[Seregil of Rhiminee]

Minusta nämä klassikot olisi hyvä kääntää suomeksi, jotta mahdollisimman monilla lukijoilla olisi mahdollisuus tutustua laadukkaaseen spekulatiiviseen fiktioon:

Glen Cook: The Black Company -sarja
Patricia A. McKillip: Riddle-Master-trilogia
Jack Vance: Lyonesse-trilogia
Gene Wolfe: The Book of the New Sun -tetralogia

Glen Cookin The Black Company -sarja on tunnettu ja melko arvostettu sarja, joten ihmettelen miksei sitä ole käännetty suomeksi. Luulen, että tämä sarja kiinnostaisi monia lukijoita. Ihmettelen myös miksei Gene Wolfen ja Jack Vancen sarjoja ole käännetty suomeksi, koska molempien kirjailijoiden kirjoista voi sanoa, että ne ovat alan perusteoksia.

[NiTessine]

Jeh, Black Companysta ja Wolfesta olen vahvasti samaa mieltä. T.H. Whiten The Once and Future King olisi myös jo korkea aika saada suomeksi. Sehän on jopa lähtökohtaisesti rakennettu viiteen eri osaan ja kerrankin vaikka Karisto pääsisi pilkkomaan käännöskirjan tuhoamatta sen sisäistä rakennetta ihan kokonaan.

Tuosta Tim Powersin On Stranger Tidesista saattaa olla jopa käännös tulossa (ja jos ei ole, nyt on hyvä sauma jollekin kustantamolle ruveta sitä puurtamaan), kun seuraava Pirates of the Caribbean -leffa perustuu (hyvin) löyhästi siihen.

[Lich]

Saisivat suomentaa kaikki Forgotten Realms kirjat: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Forgotten_Realms_novels

War of the Spider Queen -sarja nyt ainakin ehdottomasti mahdollisimman pian.

[tpi]

Saisivat suomentaa kaikki Forgotten Realms kirjat: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Forgotten_Realms_novels

War of the Spider Queen -sarja nyt ainakin ehdottomasti mahdollisimman pian.

 

Olen lukenut yhden - en muista minkä - Forgotten Realms kirjan. Oikeastaan sinä tuli luettua kaksi samantein. Ensimmäinen ja viimeinen. En pidä mitenkään pahana kioskikirjallisuuden lukemista, itsekin olen PALJON sellaiseksi luokiteltavaa lukenut. Mutta ei noista "klassikko"-määritelmää kyllä oikein voi käyttää...

[Jussi]

Minä oletin tuon viestin olevan trolli, enkä viitsinyt vastata. War of the Spider Queen -sarjan avausosa on nimittäin tulossa suomeksi Jalavalta tämän vuoden marraskuussa.

Joku saattaa ihmetellä George RR Martinin Fevre Dreamin puuttumista äänestyksestä. Kirjasta on sentään otettu painos "Fantasy Masterworks" -sarjassa. Minä olen ymmärtänyt, että FD luokitellaan ensisijaisesti kauhuromaaniksi, joten jätin sen pois.

Mietin myös sitä, pitäisikö Megan Lindholmilta ottaa jotain mukaan kyselyyn. Mutta en ole koskaan nähnyt hänen kirjojaan kutsuttavan fantasian klassikoiksi, eivätkä ne ole olleet ehdolla palkintoihin (toisin kuin novellit).

[Seregil of Rhiminee]

Joku saattaa ihmetellä George RR Martinin Fevre Dreamin puuttumista äänestyksestä. Kirjasta on sentään otettu painos "Fantasy Masterworks" -sarjassa. Minä olen ymmärtänyt, että FD luokitellaan ensisijaisesti kauhuromaaniksi, joten jätin sen pois.

Fevre Dream on kauhua, mutta minusta sen voi luokitella myös kauhufantasiaksi.

[tnjrp]

Yliluonnollisen kauhun ja fantasian ero on tuuleen puhallettu viiva...

[Freyja]

Hope Mirrleesin Lud-in-the-Mist ei ole "klassikko", vaan ihan aidosti ja vieläpä Klassikko. Ansaitsisi tulla suomennetuksi siinä missä esim. Lordi Dunsanyn Haltiamaan kuninkaantytärkin ansaitsi. Olisipa mielenkiintoista nähdä miten kääntäjä kirjan käsittelisi.

[Eija]

Yliluonnollisen kauhun ja fantasian ero on tuuleen puhallettu viiva...

Niin, eikö yliluonnollinen kauhu ole yksi fantasian muodoista? Tosin en ole kovin perehtynyt näihin oikeaoppisiin luokituksiin. Joka tapauksessa olisin valinnut Fevre Dreamin, jos olisi ollut valittavissa. Kyllä tuosta listalta silti saa ihan miettimättä yli neljä, jotka olisi pitänyt jo ajat sitten saada suomeksi. Valitsin seuraavat: The Book of the New Sun, Lyonesse, Lord Valentine’s Castle ja Corum. Varmasti moni muukin ansaitsisi suomennoksen.

[Jussi]

Saitte minut vakuutettua, lisäsin Fevre Dreamin kyselyyn. Viime hetkellä pois pudottamani kaksi Leiberin kirjaa taitavat olla myös siinä rajamailla, määritelläänkö ne kauhuksi vai fantasiaksi.

Laitoin äänestyksen yläpuolella olevaan kysymykseen sanan "klassikot" lainausmerkkeihin, jottei kukaan rupeaisi valittamaan siitä, että jotkin vaihtoehdoista eivät ole aitoja fantasiakirjallisuuden klassikkoja.

Freyja: Kiitos Lud-in-the-Mistin kehumisesta. Tämä kirja on minulle täysin tuntematon, enkä ollut edes harkinnut sen lukemista, vaikka se on aina mukana klassikkolistoilla. Sait mieleni muuttumaan.

[Freyja]

Minulla puolestaan Lud-in-the-Mist oli roikkunut jo pitkään lukulistalla, mutta sain vihdoin luettua sen viime viikonloppuna Michael Swanwickin Hope-in-the-Mist Hugo-ehdokkaan innoittamana. On muuten Swanwickin teoskin tutustumisen arvoinen. Siinä on erillinen Lud-in-the-Mist Lexicon, jonka avulla kirja avautuu syvemmin. 

Lisäsin omaan äänestykseeni nyt myös Fevre Dreamin.

[tnjrp]

Niin, eikö yliluonnollinen kauhu ole yksi fantasian muodoista? Tosin en ole kovin perehtynyt näihin oikeaoppisiin luokituksiin

Kaiketi jos oltaisiin ihan kauhean oikeaoppisia, niin kauhu ei olisi samanlainen genre kuin science fiction tai fantasia tai "realismi". Kauhu on genre samalla tavalla kuin romantiikka, draama jne. eli voisiko tuota ehkä kuvata vaikka tunnelmatilaksi. Fantasiassa kauhu on varsin tavallinen sellainen, sitä löytyy yhtä lailla Sormusten herrasta kuin Stephen Kingeistäkin.

Tosin kauhu on myös vähintäänkin kustannusteknisistä syistä oma pseudogenrensä, johon pökitään tavaraa, jonka ensisijainen tarkoitus on pelottaa tai ainakin jänskätyttää lukijoita. Varsinkin moderniin maailmaamme sijoittuvat ylilluonnollisen tai scifistisen elementin sisältävät kauhutarinat voitaisiin tässä mielessä nähdäkin selvemmin omana lajinaan.

[Seregil of Rhiminee]

Niin, eikö yliluonnollinen kauhu ole yksi fantasian muodoista?

Minusta kauhua ja fantasiaa ei pidä sotkea toisiinsa, mutta on olemassa teoksia, jotka eroavat peruskauhusta sen verran paljon, että ne ovat kauhufantasiaa. Esim. muutamia urbaaniin fantasiaan kuuluvia teoksia voidaan pitää kauhufantasioina (ja esim. Jasper Kentin vampyyrisarja, The Danilov Quintet, on luokiteltu historialliseksi kauhufantasiaksi).

Hope Mirrleesin Lud-in-the-Mist ei ole "klassikko", vaan ihan aidosti ja vieläpä Klassikko.

Hope Mirrleesin kirja on tosiaan aito klassikko. Se on hieno teos.

[Zisatto]

Kauhu ja fantasia eivät genreinä sijaitse tavallaan samalla akselilla, siksi niiden välisen rajan vetäminen ei ole samalaista kuin esimerkiksi rajanveto scifin ja fantasian välillä (jotka voivat olla toisensa poissulkevia, sillä ne ovat ikään kuin samalla akselilla tai kehällä). Fantasia (ja scifi) määritellään ehkä onnistuneimmin ensisijaisesti teosten maailmankuvan mukaan: onko yliluonnollinen todellista – perustuuko teoksen maailma maagiseen vai tieteelliseen maailmankuvaan.

Kauhun määritteleminen taas perustuu teoksen herättämään tunteeseen, kuten tnjrp tuolla viittasi. "Maailman" ja "teoksen herättämän tunteen" voisi määritteleminä ominaisuuksina ajatella olevan vaikka kohtisuorassa toisiaan kohtaan. Näin ollen teos voi ongelmitta olla vaikka kauhufantasiaa: fantasiateos, joka herättää kauhun/pelon tunteen lukijassa, tai kauhuscifiä: scifiteos joka herättää kauhun/pelon tunteen. Ja onhan myös kauhua, joka perustuu realismiin.

Toinen teoksen lukijassa herättämään tunteeseen tai mielentilaan perustuva genre on huumori. Kirjallisuuden lajityypit eivät ylipäätään muodosta mitään alkuaineiden jaksollista järjestelmää, vaan melko mielivaltaisen kokoelman luokitteluja, joiden perustelu ja olemassaolon oikeutus on ehkä lähinnä käyttötarkoitus. Muutamat genret osuvat kuitenkin sen verran mukavasti samojen tiettyjen ominaisuusryppäiden suhteen samalle jatkumolle, että voidaan muodostaa erilaisia nättejä kaavioita ja teorioita.

[Daliden]

Vaikka syömmein vuotaakin verta Cherryhin listalta pudottamisen johdosta, on toki todettava, että Morgainet ovat siltikin melko selkeää scifiä. Jos nyt fantsun ja skiffyn haluaa erottaa toisistaan :)

Cherryhin Tree of Swords and Jewels on toisaalta täysin puhdasta fantasiaa, mutta onko sillä riittävää klassikon statusta... mene tiedä. Olen henk.koht. niin täysiverinen Cherryh-fani, että en osaa suhtautua asiaan objektiivisesti :)

Cherryhin uudemmasta tuotannosta Fortress in the Eye of Time on *minun* mielestäni loistoteos, mutta ei toki vielä mikään klassikko.

[Jussi]

Joo, tiedostan hyvin Morgaine-saagan scifistisyyden. Olen itse lukenut kolme ensimmäistä osaa, eikä niissä ollut varsinaisia fantasiaelementtejä. Kaikki oli selitettävissä tieteen keinon. Toisaalta sarjasta puhutaan usein fantasiana, ja alkuperäinen trilogia on joskus nimetty fantasiaklassikoksi. Lisäksi Cherryh'n kotisivuilla kirjat on listattu Fantasy Novels -otsikon alapuolelle. Morgaine-romaaneissa nähdyt maailmat ovat keskiaikatyylisiä, ja niissä taistellaan miekoin ja jousin.

Mietin myös Ellen Kushnerin Swordspointin sisällyttämistä kyselyyn. Mutta kun kirjailijan kohdalla puhutaan klassikosta, on yleensä kyse jo suomennetusta Thomas Riiminiekasta.

[Lich]

Minä oletin tuon viestin olevan trolli, enkä viitsinyt vastata. War of the Spider Queen -sarjan avausosa on nimittäin tulossa suomeksi Jalavalta tämän vuoden marraskuussa.

Loistava kuulla. Aivan pakkohankinta kun tulee. Ja jos kerran ensimmäinen osa suomennetaan, voidaan olettaa, että jatko-osat tulee noin vuoden välein. Mukava huomata, että SUomen kustajajatkin ymmärtävät laatukirjallisuuden päälle.

[tnjrp]

Joo, tiedostan hyvin Morgaine-saagan scifistisyyden. Olen itse lukenut kolme ensimmäistä osaa, eikä niissä ollut varsinaisia fantasiaelementtejä. Kaikki oli selitettävissä tieteen keinon. Toisaalta sarjasta puhutaan usein fantasiana, ja alkuperäinen trilogia on joskus nimetty fantasiaklassikoksi. Lisäksi Cherryh'n kotisivuilla kirjat on listattu Fantasy Novels -otsikon alapuolelle. Morgaine-romaaneissa nähdyt maailmat ovat keskiaikatyylisiä, ja niissä taistellaan miekoin ja jousin

Toisaalta, vaikka Morgaine-kvartetin maailma periaatteessa on naturalistinen, se myös toteuttaa muistaakseni varsin kirjaimellisesti Clarken kolmatta lakia ja on siksi hyvin lähellä fantasiaa.

Muodollisesti se on toki sijoittuvinaan varsin kovascifistiseen Alliance-Union -universumiin kuten myös esim. The Faded Sun -trilogia ja Chanur-sarja, mutta tuo yhteys on äärettömän ohut ellei peräti olematon.

Kaikkein oikein genre Morgaine-kvartetille taitaa olla science fantasy, samoin kuin vaikkapa E.R.Burroughsin Mars-kirjoille.