Lisäksi se suurentaa todennäköisyyttä sille, että elämä on kaikkialla samankaltaista (kyllä, tiedän että meidän elämänmuotoamme pidetään käytännössä ainoana toimivana, kai... Luottamus nolla kun tuollaisia heitellään :D).
Hmmh, tähänhän on monia hyviä syitä, vaikkapa:
1) Mitä kevyempiä alkuaineet ovat, sen yleisempiä ne ovat maailmankaikkeudessa. Kevyestä päästä lähdettynä; vety, helium, litium, beryllium, boori, hiili, typpi, happi, fluori, neon. Kemiallisesti passiiviset helium ja neon jätetään usein ulkopuolelle elämän rakennustarpeita spekuloitaessa.
2) Hiili on kevein (ja paras) kompleksisia ketjuja muodostava alkuaine (vaihtoehtona pii, joka sekin on maankuoressa yleinen). Hiilidioksidi on kaasu tai neste matalissa lämpötiloissa, kun taas piidioksidi on kiinteä (sulamispiste n. 1650 C). Pii ei myöskään muodosta kompleksisia molekyyleja ollenkaan hiilen veroisesti.
Hiili, happi ja vety muodostavat kaksi tärkeää yhdistettä; hiilidioksidi ja vesi. Hiili ja vety taas muodostavat erilaisia hiilivetyjä (metaanista alkaen).
Litium ja beryllium ovat kemiallisilta ominaisuuksiltaan lähempänä vetyä (vety - hiili - happi -kolmikossa), ja toisaalta fluori lähempänä happea. En tiedä, paljonko on tutkittu näiden kolmen (Li, Be, F) ominaisuuksia astrobiologian kannalta.
On siis hyvät perusteet olettaa elämän perustuvan hiileen myös muualla.
3) Vesi on monilta ominaisuuksiltaan hyvä kanditaatti elämän perustaksi (mm. liuotinominaisuudet, yleisyys). Vaihtoehtoja on toki kylmemmissä olosuhteissa (esim. ammoniakki), mutta kylmissä oloissa reaktiot saattavat tapahtua liian hitaasti elämän kehittymisen kannalta. Siksi on olemassa perusteita olettaa, että elämää esiintyy muuallakin sillä lämpötila-alueella, jossa vesi on sulaa (0 - 100 C).
---
Toki voi olla olemassa muunlaistakin elämää, mutta on ihan kohtuullisen hyvät perusteet olettaa, että yleisimmillään se on hiili- ja vesipohjaista :)
