Kansat: Banta

[Louhikäärme]

Banta

1. Lyhyt esittely

Ihmisten asuttama valtakunta luoteisen mantereen etelärannikolla.
Yksinvaltaisesti hallittu.
Siruanan vasallivaltio.
Muinainen korkeakulttuuri, varsinkin kirjallisuudessa edistynyt.
Kapinallisten ja rosvojoukkojen riivaama.
Valtionuskontona on Kuolleiden torni.
Sotilaallisesti hätätilassa: hallitsijalla on täysi työ pitää valtakuntansa koossa.
Harjoittaa orjakauppaa.

2. Hallinto

Bantalaisia hallitsee flamingovaltaistuimeltaan yliprinssi Komar. Maa on jaettu pienempiin hallintoalueisiin (prinssikuntiin) sekä Kuolleiden tornin temppelikunnalle myönnettyihin autonomisiin läänityksiin.

3. Laki

Kaikki lait perustuvat ennakkotapauksiin, joista pidetään kirjaa. Kerran vuodessa uudet ennakkotapaukset kootaan, ristiriitaisuudet karsitaan ja säästyneet kappaleet lisätään valtavaan lainopillisten tekstien kokoelmaan.

Tuomioiden langettamisesta huolehtivat Tuomarien Veljeskunnan jäsenet. He ovat syntyperältään ylimystöä, mutta heidän vanhempansa luovuttavat heidät veljeskunnan huostaan jo varhaislapsuudessa. Tuomarit kasvatetaan luostarimaisissa oloissa palvelemaan valtakuntaa. Heille opetetaan kaikki mahdollinen Bantalaisesta oikeusjärjestelmästä ja heidän kasvonsa tatuiodaan merkiksi siitä, että he ovat lain kirjaimelle omistautuneita. Aikuistuttuaan Tuomarit aloittavat työnsä kylissä ja kaupungeissa. Veljeskunta on yliprinssin suojeluksessa ja sillä on oikeus kantaa veroja kaikkialla valtakunnassa.

4. Etniset piirteet

Bantalaiset ovat lyhyenläntiä, isokorvaisia ja pyöreäkasvoisia. Heillä on siruanalaisia tummempi iho ja luonnostaan kihartuvat mustat hiukset. Silmien väri on yleensä harmaa tai ruskea.

5. Kansanluonne

Bantalaiset ovat optimistisia, kiireettömiä, ylpeitä, suorasanaisia ja vieraanvaraisia.

6. Maantieteellinen sijainti ja populaatio

Banta sijaitsee Siruanan eteläpuolella, itäisen meren rannikolla. Valtakunta ulottui aikoinaan syvemmälle mantereita yhdistävän kannaksen sisäosiin ja kauemmaksi etelän rannikkoa pitkin, mutta on jo aikaa sitten menettänyt otteensa noista alueista. Ilmasto-olot vaihtelevat rannikkoseudun subtrooppisesta karumpiin sisämaan vuori- ja kukkulaseutuihin.

Väestö on lähes kokonaan ihmisiä, pieniä määriä fareineja asuu lähinnä eteläisissä osissa. Asutus on hyvin kaupungistunutta ja väestöntiheys suuri, joten bantalaisia on heidän kotimaansa kokoon nähden paljon.

7. Kieli

Bantalaiset puhuvat oman kielensä lukuisia murteita. Heidän kielensä kuuluu Etelä-Pareenilaiskieliin.

8. Sosiaalinen järjestys

Luokkarajan ylittävät avioliitot on sallittu vain suoraan ylempää/alempaa luokkaa olevan puolison kanssa. Orjat eivät voi avioitua. Bantalaisen asema yhteiskunnassa voi muuttua, mutta sellaista tapahtuu harvemmin.

Prinssit
Kuolleiden tornin papisto
Ylimykset ja Tuomarit
Käsityöläiset ja kauppiaat
Maanviljelijät
Orjat

[Louhikäärme]

9. Arvot ja asenteet

Luku- ja kirjoitustaito sekä yleinen oppineisuus ovat suuresti arvostettuja. Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan iän tuoman kokemuksen vuoksi. Uskonnollinen vakaumuksellisuus, asketismi ja kohteliaisuus ovat ihailtavia ominaisuuksia.

10. Tavat ja perinteet

Yleisimmin ihmiset tervehtivät toisiaan "bantalaisen kättelyn" kautta: molemmat kädet ojennetaan, ristittyinä kyynärvarsien kohdalta (muistuttaa hieman siruanalaista tervehdystä) niin että vasen kämmen on ylöpäin ja oikea kämmen alaspäin. Tervehtijät tarttuvat hetkeksi toisiaan käsistä kevyesti, puristamatta. Ylempisäätyistä kätellessä on kumarrettava ennen ja jälkeen kättelyn.

11. Ajan mittaus/kalenteri

Käytössä oleva kalenteri perustuu pienemmän kuun vaiheisiin. Ajanlasku alkaa Kuolleiden tornin ensimmäisen profeetan oletetusta kuolinpäivästä.

12. Historia

Bantalainen sivilisaatio on hyvin pitkäikäinen. Kansa saavutti vauraan korkeakulttuurin tason jo muinaisina aikoina, eikä ole koskaan todella taantunut, vaikka bantalaisten valtakunta onkin kokenut kovia.

13. Lukutaito ja oppineisuus

Banta on yksi varhaisimmista kirjoitustaidon syntysijoista maailmassa. Suorastaan hämmästyttävän suuri osa kansasta oppii lukemaan, sillä lukutaidottomuutta pidetään barbaarisena, vain orjille ja vähä-älyisille sopivana ominaisuutena. Tämä on johtanut kirjoitusten laajamittaiseen käyttöön: julkiset rakennukset, kaupat ja majatalot tekevät itsensä tunnetuiksi oviin ja seiniin kiinnitetyillä plakaateilla; teiden varsille on pystytetty paikkakuntien nimiä ja matkustusohjeita sisältäviä viittoja; kylien ja kaupunkien keskusaukioilla on ilmoitustauluja, joista voi käydä lukemassa uutisia.

Kirjoituksia on myös keskitetty huomattavassa määrin. Bantassa kirjastot eivät ole rikkaiden yksityiskokoelmia eivätkä pienten oppineiden piirien kammioihin suljettuja - sen sijaan ne ovat julkisia rakennuksia, joissa voi vierailla melkeinpä kuka tahansa. Useimmissa bantalaisissa kaupungeissa on vähintään yksi tällainen "julkisin varoin" (käytännössä yläluokkaisten tekemien lahjoitusten avulla) perustettu ja ylläpidettävä avoin kirjasto. Tietenkään rahvaan ei sentään sallita ottavan arvokkaita kirjoituksia mukaansa, vaan heidän on tyydyttävä lukemaan paikan päällä kirjastovirkailijan valvovien silmien alla. Bantalaisissa kirjastoissa on kehitetty hyvin toimiva kirjoitusten luokittelujärjestelmä, jonka avulla arkistonhoitaja löytää halutun teoksen nopeasti. Myös kauno- ja tietokirjallisuus osataan erottaa erillisiksi kirjallisuuden lajeiksi.

Varakkailla on tietenkin myös omat kokoelmansa, jotka edustavat maailman kirjallista huipputasoa.

14. Tiede ja teknologia

Paperinvalmistustaidossa bantalaisia ei voita kukaan. Laadukasta paperia on valmistettu ja käytetty erittäin pitkään, ja sitä kaupataan toisille kansoille hyvään hintaan. Bantalaiset rakastavat paperia niin paljon, että he ovat jopa alkaneet hyödyntämään sitä sisustuksessa ja arkkitehtuurissa: joihinkin taloihin tehdään sisäseiniä ja ovia vahvasta paperista, muita pintoja voidaan koristella paperisilla tapetoinneilla. Kaikkein tuorein paperiin liittyvä keksintö ovat käymälätarpeisiin suunnitellut pehmeät paperipyyhkeet, joista on nopeasti tullut suosittuja yläluokkien keskuudessa. Toistaiseksi tämä innovaatio ei ole levinnyt Bantan ulkopuolelle.

Laivanrakennustaito on hyvissä kantimissa, samoin navigaatiomenetelmät. Talojen, teiden ja siltojen rakennuksessa käytettävät tekniikat on opittu siruanalaisilta. Matematiikka ja astronomia ovat pitkälle kehittyneitä tieteenaloja.

15. Magia

Bantalainen perinnetaikuus ammentaa voimansa esi-isiltä. Sen ensisijaisia käyttäjiä on Kuolleiden tornin papisto, mutta alueella toimii myös taikuuden arvoituksia tutkivia salaseuroja.

16. Uskonnot

Kuolleiden torni on virallinen valtionuskonto ja sitä harjoittaakin valtaosa Bantalaisista. Peräti neljä uskonnon kaikkiaan kolmestatoista profeetasta oli synnynnäisiä Bantalaisia, ja heidän jälkeläissukunsa majailevat neljässä Bantan alueella sijaitsevassa suurtornissa. Profeetallisilla suvuilla on erittäin paljon poliittista valtaa ja heillä on näppinsä pelissä Bantaa riepottelevissa levottomuuksissa.

17. Mytologia

Flamingoja pidetään maagisina eläiminä ja hyvän onnen tuojina. Ne esiintyvät monissa bantalaisissa kansantaruissa. Näiden lintujen vahingoittaminen on tabu.

[Louhikäärme]

18. Filosofia

Etiikka ja metafysiikka ovat bantalaisen filosofian pääasialliset huomion kohteet. Filosofit ovat kuitenkin yleensä hyvin perillä myös muiden kansojen ajattelutavoista ja viisauksista, sillä he keräävät ja tutkivat mielellään myös ulkomaisten filosofien kirjoituksia. Bantassa toimii useita filosofisia koulukuntia.

19. Taiteet

Kirjallisuudella on Bantassa erittäin pitkät perinteet. Jo hyvin varhaisella ajalla bantalaiset alkoivat kaivertaa savitauluihin kansantarustonsa runomitassa eteneviä tarinoita. Kirjoitusvälineet ja -menetelmät kehittyivät Bantassa nopeasti ja kaunokirjallinen tuotanto alkoi kukoistaa. Nykyään kirjailijat ovat arvostettuja ja nauttivat ylimysten avokätistä tukea. Heidän hengentuotteensa ovat hyvin tunnettuja muidenkin kansojen yläluokkien keskuudessa.

Näytelmäkirjallisuuden kehitys on nostanut myös teatteritaiteen tasoa, joskin itse näytteleminen ja lavasteet ovat bantalaisessa teatterissa usein vaatimattomia.

20. Ruokakulttuuri

Bantalainen keittiö muistuttaa siruanalaista, sillä kansojen ruokakulttuurit ovat vaikuttaneet toisiinsa pitkään. Bantassa kuitenkin käytetään tulisempia mausteita kuin pohjoisnaapurissa, eikä kultahämähäkkejä syödä. Kissanlihaa bantalaiset himoitsevat senkin edestä, eikä yksikään kalastajien verkkoihin tarttuva merenelävä säästy porisevalta padalta.

21. Vaatetus

Tavalliset vaatteet tehdään puuvillasta tai joskus pellavasta, hienommat vaatteet silkistä. Miehet pukeutuvat väljiin, lyhythelmaisiin tunikoihin ja pussittaviin housuihin, jotka sidotaan nilkoista. Vyötärön ympäri kiedotaan paksuja vöitä. Kenkiä ei juuri käytetä alaluokkien keskuudessa; ylimykset ja papit pukevat jalkoihinsa sandaalit tai suippokärkiset tossut. Päähineet ovat yksinkertaisia, kupolimaisia lierittömiä hattuja. Naiset pukeutuvat samantapaisesti kuin miehet, mutta heidän vyönsä ovat kapeita ja  hattujen sijasta he pitävät päässään huiveja.

22. Jokapäiväinen elämä

Bantalaiset heräävät aikaisin aamulla ja valvovat illalla myöhään. Keskipäivällä on yleinen lepohetki, jolloin väki vetäytyy asumuksiinsa torkkumaan pariksi tunniksi. Päivän aikana pitäisi pyrkiä syömään viisi ateriaa, vaikka ne olisivatkin pieniä. Esi-isien kunnioitusriitti tulee toimittaa kahdesti päivässä. Pienen kuun ollessa täysi pidetään lepopäivä, jolloin myös paastotaan.

23. Kansainvälinen asema ja kaupankäynti

Banta on Siruanan vasallivaltio, jonka sijainti Tamurtanin vastaisen salmen toisella puolella tekee siitä strategisesti tärkeän. Sen satamat ovat siksi Siruanan itäisen laivaston käytössä. Bantan vaikutusvalta kansainvälisissä asioissa on vähäinen myös siksi, että se kärsii sisäisistä levottomuuksista, jotka vievät yliprinssin huomion ja voimavarat.

Bantasta viedään ulkomaille puuvillaa, mausteita, jalokiviä, lääke- ja huumausaineita, tekstiilejä, vuoriöljyä sekä paperia. Sinne tuodaan orjia, viljaa, viiniä, aseita, silkkiä ja puutavaraa.

24. Politiikka

Sisäpolitiikkaa värittävät prinssien ja muiden ylimysten väliset kiistat veronkantoalueista, kauppapolitiikasta, malmivaroista ja nimityksistä hoviin. Jännitystä lisäävät ylhäisten sukujen väliset, vuosisatoja jatkuneet kaunat. Osa prinsseistä on noussut kapinaan yliprinssiä vastaan tämän nimitettyä epäsuositun serkkunsa valtakunnan ylimmäksi veronkantajaksi. Seurauksena on ollut hiljalleen paisuva kriisi, joka uhkaa koko valtakunnan yhtenäisyyttä. Oman lusikkansa tähän soppaan työntävät rajamaiden heimopäälliköt, maakuntia eri osapuolien laskuun hävittävät rosvojoukkiot, erittäin vaikutusvaltaiset Kuolleiden tornin papit, sekä Tuomareiden Veljeskunta. Ulkopolitiikka on jäänyt tässä myllerryksessä vähälle huomiolle.

25. Sodankäynti

Sodissa bantalaiset yrittävät yleensä saavuttaa nopean voiton väijytyksen tai yllätyshyökkäyksen turvin. Mikäli tämä epäonnistuu, he vetäytyvät muureilla suojattujen kaupunkiensa turviin ja kokoavat voimiaan uuteen yritykseen. Heidän sotilaansa ovat enimmäkseen kevyesti aseistettuja, pikaisesti värvättyjä maanviljelijöitä. Näiden tukena on pieni mutta erittäin tehokas aatelissotilaiden joukko, jotka ovat joko raskaasti aseistettuja jalkamiehiä tai kevyttä ratsuväkeä. Kaikkein ylhäisimmät ratsastavat kesytetyillä sarvikolosseilla, joita on käytetty Bantassa sodankäynnin välineinä pitkään. Laivasto koostuu suuresta määrästä pieniä, nopeita aluksia, jotka pystyvät kantamaan kokoonsa nähden paljon merisotilaita.

26. Muuta