Richard Morgan

[Jussi]

Olen ajatellut lukea Black Manin tänä vuonna alkukielellä

Olen ajatellut, että pitäisi lukea Morganilta Black Man ennen The Steel Remainsin julkaisua.

En tänä vuonna ehtinyt tarttua Black Maniin, vaan luin juuri loppuun The Steel Remainsin. Minusta se oli hyvä kirja, muttei mitenkään loistava. Kuten ketjussa on sanottu, se ei ollut erityisen omaperäinen. Synkkyys, väkivalta ja seksikohtaukset tuntuivat välillä ylilyödyiltä. TSR:n luki kuitenkin sujuvasti, ja siitä löytyi mielenkiintoisia ideoita. Maailmakin jaksoi kinnostaa, sillä mukana oli selviä scifivaikutteita. Kartta olisi ollut kiva...

Minusta vaikutti siltä, että Morganin kirjoitustyyli oli kehittynyt sitten esikoisromaanin. Luin Muuntohiilen suomennoksena, joten on vaikea sanoa, pitääkö tämän paikkansa. Steel Remainsin paras asia oli nopean temmon ja armottoman otteen lisäksi henkilöhahmot. Näistä pidin eniten Ringilistä, joka tuntui olevan psykologisesti uskottava moderni tulkinta miekka & magia -kirjallisuuden synkistä (anti)sankareista. Kirjassa oli joitakin oikeasti vaikuttavia kohtauksia, kuten se, jossa Ringil muisteli ystävänsä

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

teloitusta seivästämällä ja tätä kivillä heitelleen pikkulapsen tappamista.

En suosittele Steel Remainsia nuoremmille lukijoille. Vaikka sanoin, että Morgan näytti kehittyneen kirjailijana, oli Muuntohiili minusta silti parempi kirja. TSR:n jatko-osaa odotan kiinnostuneena.

Arvosana: ****-

[Seregil of Rhiminee]

Kartta olisi ollut kiva...

Jäin itsekin kaipaamaan karttaa. Toivottavasti ensi vuonna julkaistavassa The Cold Commandsissa on kartta.

Richard Morganin viralliselta sivulta löytyy tällainen maininta kartasta:

And now, since Clint Eastwood just got his retrospective at the British Film Institute, here's a little something for all you Dirty Harry fans who've also recently bought The Steel Remains:

Do ya think I should have included a map at the beginning of the book? Well, do ya?

Okay, then - draw one yourself. We can talk about it over lunch.

No, really. Details here

Steel Remainsin paras asia oli nopean temmon ja armottoman otteen lisäksi henkilöhahmot. Näistä pidin eniten Ringilistä, joka tuntui olevan psykologisesti uskottava moderni tulkinta miekka & magia -kirjallisuuden synkistä (anti)sankareista.

Ringilin hahmo oli mielenkiintoinen ja sopivan rosoinen. Minusta tällaiset synkät sankarit ovat paljon mielenkiintoisempia ja syvällisempiä hahmoja kuin tavalliset sankarit.

[Jussi]

Mainitsin viestissäni omaperäisyyden puutteen, mutta tarkennetaan sen verran, ettei kirja miltään kopiolta tuntunut. Steel Remains oli ihan omanlaisensa teos, en ole juuri samanlaista aiemmin lukenut.

Kirjaa ei voi kehua hienosta juonesta, se oli varsin yksinkertainen, mutta sopi hyvin tyyliin. Morgan luettelee loppusanoissa esikuviaan Steel Remainsille, joihin kuuluvat mm. Moorcockin Elric-, Hawkmoon- ja Corum-sarjat sekä Wagnerin Kane-kirjat. Ei näissä juoni sen monimutkaisempi ollut.

[Jussi]

Ilmeisesti Like suomentaa Morganilta Black Manin. Ainakin tämän pdf-muotoisen tiedoston mukaan oikeudet kirjaan on hankittu.

Black Man (2007) Publishers: US: Del Rey | Bulgarian: Bard | Czech: Triton
Finnish: Like | French: Bragelonne | German: Heyne | Polish: ISA

Mutta joo, saman tekstin perusteella Likellä on oikeudet koko Takeshi Kovacs -trilogiaan, joten seuraava käännös voi olla Broken Angels.

[Jussi]

Lähetin Likelle postia Black Manista, ja sain heti vastauksen:

Hei,

Asia on harkinnassa, mutta aikataulu tai edes julkaiseminen ei ole varmaa,
vaikka meillä sopimus valmiina onkin.

Ystävällisesti

Nora Varjama
Like

Olisi pitänyt tajuta, että oikeuksien hankkiminen ei tarkoita varmaa julkaisua. Ehkä Muuntohiili on myynyt meillä heikosti, Britanniassa Morgan on ymmärtääkseni yksi suosituimmista tieteiskirjailijoista.

EDIT: Lähetin perään kysymyksen Broken Angelsin suomentamisesta, tällä kertaa vastaus tuli vielä nopeammin:

Hei,

Koko Morgan on nyt taloudellisista syistä vaakalaudalla, joten en siksi
uskalla luvata minkään suomennoksen tulevan, tämän on nyt siis kokonaan
harkinnassa.

Yst. Nora V.

Vuosi sitten vielä lupailtiin jatkoa, mutta taloudelliset realiteetit iskivät. Olisikohan se kaipailemani Tähtivaeltaja-palkintoehdokkuus tuonut Muuntohiilelle lisää näkyvyyttä ja myyntiä... Seuraamillani ulkomaisilla spefifoorumeilla monet pitävät Morgania suosikkiscifikirjailijanaan, ja hänen töistään käydään vilkkaita keskusteluja. Täytyy sitten jatkaa lukemista alkukielellä, Steel Remains oli hyvä aloitus.

[Sini]

Harmi kyllä jos Morganinkin kääntäminen tähän loppuu, pitää kai sitten siirtyä minunkin englanninkielisiin. Pidin paljon Muuntohiilestä (mutta kun en sentään niin paljon että olisin ostanut, joten...).

[Liina]

Mulle tulee jotenkin vähän syyllinen olo siitä, että yleensä tuen suoraan englanninkielisen laitoksen kustantajaa. Ja sitten rappeutuu koko suomalainen scifi/fantasia-kustannus. Voitte syyttää minua.
En viitsi odotella, että kirja suomennetaan. Ja sittenkään en yleensä viitsi ostaa sitä; paitsi ehkä kanssanisäkkäälle joululahjaksi.

Joululahjaksi Muuntohiili taisi itse asiassa meillekin ilmestyä. Kanssanisäkäs piti siitä kovasti. Itse olen lukenut Morganilta vain Black Manin, josta pidin kyllä kovasti. Toisaalta pidin siitä jotakuinkin niin kovasti, että olen valmis lainaamaan muitakin Morganin teoksia kirjastosta - en ostamaan.

Komppaan sitä, joka aiemmin ketjussa mainitsi omaperäisyyden puutteen: ei BM miltään aiemmin luetulta ihan suoranaisesti tuntunut ... mutta ...

[Jussi]

Minäkin luin Muuntohiilen kirjastosta, en auttanut kustantajaa. Mutta sain kirjan sitten joululahjaksi. Kun törmäsin linkittämääni Orionin online-katalogiin, olin hetken siinä luulossa, että Black Manin suomentaminen on varmaa. Suunnittelin jo, että pitää pyytää käännös lahjaksi Liken tukemismielessä.

Sitten toiseen aiheeseen... Steel Remains on juuri ilmestynyt Yhdysvalloissa, ainakin suomalaiset nettikirjakaupat väittävät toimittavansa Del Rey -kustantamon kovakantisen laitoksen. Lopullinen lieveteksti on selvillä, minusta se paljastaa vähän liikaa juonesta. Halukkaat voivat silti tarkistaa sen spoilerimerkinnän takaa:

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

In just a few short years, Richard K. Morgan has vaulted to the pinnacle of the science fiction world. Now he turns his iconoclastic talents to epic fantasy, crafting a darkly violent, tautly plotted adventure sure to thrill old fans and captivate new readers. The Steel Remains is the first of a trilogy – a stunning reinvention of the fantasy genre that places Morgan in the elite company of modern mythmakers like China Miéville and George R. R. Martin.

A dark lord will rise. Such is the prophecy that dogs the footsteps of Ringil Eskiath – Gil, for short – a washed-up mercenary and onetime war hero whose world-weary cynicism is surpassed only by the quickness of his temper and the speed of his sword. That sword, forged by a vanished eldritch race known as the Kiriath, has brought him unlooked-for notoriety, as has his habit of poking his nose where it doesn’t belong.

Gil is estranged from his aristocratic family, but that doesn’t stop his mother from enlisting his help in freeing a cousin sold into slavery. Grumbling all the way, Gil sets out to track her down. But it soon becomes apparent that more is at stake than the fate of one luckless young woman. Grim sorceries that have not been seen for centuries are awakening in the land. Some speak in whispers of the return of an all-but-legendary race known as the Aldrain, cruel yet beautiful demons feared even by the Kiriath.

Now Gil and two old comrades – Egar, a fierce warrior from the savage Majak tribes, and Archeth, a half-Kiriath fighter still mourning her departed brethren – are all that stand in the way of a prophecy whose fulfillment will drown an entire world in blood. But with heroes like these, the cure is likely to be worse than the disease.

Amerikkalaiskustantajan sivuilta löytyy vielä kirjan ensimmäinen luku näytteenä. Jos joku odottaa Steel Remainsin pokkarilaitosta, niin se on luvassa ensi heinäkuussa (brittikustantamolta). Seregilin linkin mukaan siinä pitäisi olla kartta mukana.

[Seregil of Rhiminee]

Seregilin linkin mukaan siinä pitäisi olla kartta mukana.

Tässä on vielä lainaus tekstistä, jossa puhutaan paperback-painoksen kartasta:

We’re looking for someone to draw a map of the world described in The Steel Remains (The Yhelteth Dominions and their surroundings). Entries will be judged by Richard. The person whose map is the closest approximation will win the hotel break and their entry will form the basis for the map that we include in the mass market paperback edition of The Steel Remains to be published in 2009.

[Jussi]

Jos uskoo Amazonia, niin Steel Remainsin jatko-osan nimeksi on vaihtunut The Dark Commands. Aiemmin kirja tunnettiin The Cold Commandsina.

[Seregil of Rhiminee]

Amazon näyttää olevan tällä hetkellä ainoa paikka, jossa tuo kirja on The Dark Commands -nimellä. Gollanczin/Orionin sivuilla ei näy vielä mitään mainintaa tästä kirjasta.

[Jussi]

Morgan vahvisti Westeros-foorumilla, että hän joutui luopumaan Cold Commands -nimestä.

[Jussi]

Amazon UK:n mukaan Dark Commandsin julkaisu on lykkääntynyt kesäkuulle 2010. Toisena uutisena Steel Remainsin brittipokkarin kansikuva on paljastettu.

[Jussi]

Morgan vahvisti kotisivuillaan toisen osan lykkäyksen ja kertoi myös nimenmuutoksesta. Lainauksia:

Yes - some of you will probably have already noticed that The Cold Commands has surreptitiously changed its name to The Dark Commands, and is also now showing a UK publication date in mid-2010.

Sad but true. On both counts.

I'm also pretty pissed off - with myself - about the publication push-back, but there's not a lot to be done about that either. Basically, I've spent the last year trying to kick start the second narrative for Ringil and Co, and the process has been fascinating and frustrating in about equal measures.

I started at least twice and then had to tear up what I'd written because it was some weak-assed shit. Worse still, when I did finally get onto what felt like the right track, it involved at least a couple of scenes that I really didn't want to write. If you guys thought The Steel Remains was brutal, you ain't seen nothing yet.

[dreameling]

The Steel Remains tuli sitten luettua loppuun tänään. Kirjaan liittyvästä hypestä en ollut kovin tietoinen, mutta koska Locuksessa kehuttiin, niin päätin kokeilla. Käteen jäi pätevä ja paikoin mielenkiintoinen, mutta kerronnanteknisesti epätasainen ja sisällöltään korkeintaan mukarankka puolieeppinen prologi.

Pidin rosoisista hahmoista, raisusta dialogista, kerronnan hahmovetoisuudesta ja rehellisen peittelemättömästä tavasta esittää homoseksuaalisuutta. Myös tarinamaailma ja mytologia olivat paikoin mielenkiintoisia tuttavuuksia. Ja paikoin taas masentavan tylsiä. Esimerkiksi dwendojen "gray places" oli konseptina herkullinen, mutta sen kuvaus jäi jotenkin ontoksi. Morganin maailmassa on potenttiaalia, mutta ainakin toistaiseksi kosketus siihen jäi ohuenlaiseksi; tarina ei jättänyt samaa käsinkosketeltavaa paikan ja ajan tuntua kuin esimerkiksi Martinin, Hobbin tai Lynchin tekstit. Enemmän lihaa luiden ympärille, kiitos.

Kerrontaa tuntui myös vaivaavan hienoinen saarnaavuus, lähinnä järjestäytynyttä uskontoa ja seksuaalisuuteen liittyviä ennakkoluuloja kohtaan. Sinänsä mainioita yhteiskunnalisen kritiikin kohteita, mutta olisin toivonut, että saarnaavus olisi puettu vahvemmin hahmojen subjektiiviseksi mielipiteeksi, ei kertojan sanomaksi, jolta se nyt ainakin välillä tuntui.

Muita narinan aiheita: Päähahmot olivat välistä vähän turhan oppineita ja modernin oloisia ollakseen keskiaikaisen maailman asukkeja; Ringil vaikutti alussa enemmän nyrpeältä teiniltä, vähemmän kolmekymppiseltä sotaveteraanilta; kerronta liikkui epätasaisesti rajatun näkökulman ja kevyen kaikkitietävyyden välillä; homoseksin kuvaus tuntui välillä itsetarkoituksellisen eksplisiittiseltä. Vähempikin olisi riittänyt.

Sanotaan kolme tähteä viidestä. Luen kyllä jatko-osan.

[dreameling]

Ringilin hahmo oli mielenkiintoinen ja sopivan rosoinen. Minusta tällaiset synkät sankarit ovat paljon mielenkiintoisempia ja syvällisempiä hahmoja kuin tavalliset sankarit.

Samaa mieltä, mutta sanoisin, että jos haluaa tutustua oikeasti rosoisiin hahmoihin, joissa on kunnolla psykologista lihaa rosoisuuden tueksi, niin kannattaa kokeilla mieluummin esimerkiksi Martinia tai Abercrombia tai peräti Donaldsonia. TSR on hahmovetoinen, ei epäilystäkään, ja hahmot ovat järjestään karheata porukkaa, mutta hahmokuvaus olisi voinut olla vähän syväluotaavampaa ja monipuolisempaa. Ringil poislukien Morganin hahmoista jäi vähän samanlainen pintaliitofiilis kuin tarinan maailmasta. Ja Ringilinkin tapauksessa rosoisuus ja syvällisyys ovat lähinnä pelkkää kiroilevaa, väkivaltaista, seksintuoksuista angstia.

[Jussi]

Koska eriytin sen Sormusten herra -keskustelun omaksi ketjukseen, siirtyi Liinankin Steel Remainsia käsittelevä postaus sinne. Päätin kopioida viestin tähän:

Pöh. Ja just kun olin tulossa kertomaan, että pidin The Steel Remainsista.

Onko vastakkainasettelun aika tullut takaisin? Koska jos en voi pitää molemmista, pidän mieluummin Tarusta.

Odotellessani vastausta tähän jännittävään kysymykseen haluaisin kertoa, että TSR oli ihan mainio ja nopeasti etenevä seikkailu, jonka maailma oli ihan erityisen kiehtova. Aika harvoin toivon, että kirja olisi sarjan eka osa, mut nyt toivoin. Ainakin melkein loppuun saakka, lopussa tuli vähän sellanen olo että joku oli huutanut kirjailijalle että nyt @&%$¤ syömään eikä mitään muttia ja kirjailija hädissään sutaisi viimeiset 40 sivua kasaan.

Minusta tässä Jay Tomion kolumnin arviossa on hyviä pointteja. Lainauksia:

It’s more akin to early Moorcock S&S or Karl Edward Wagner Caine stories than more recent examples of High/Epic Fantasy, and in doing so does something unbelievably difficult – writing a classic Sword and Sorcery novel that doesn’t come off as total fan fic.

Morgan is, however, writing a Sword and Sorcery series, and it’s not at all apologetic at all in that regard (nor should it have to be). I would only not recommend The Steel Remains to anybody who thinks such is not the case and who may have visions of Morgan usurping the tradition – he is in fact embracing it.

[Liina]

The Steel Remains tuli sitten luettua loppuun tänään. Kirjaan liittyvästä hypestä en ollut kovin tietoinen, mutta koska Locuksessa kehuttiin, niin päätin kokeilla. Käteen jäi pätevä ja paikoin mielenkiintoinen, mutta kerronnanteknisesti epätasainen ja sisällöltään korkeintaan mukarankka puolieeppinen prologi.

"Mukarankka" oli muuten hyvä sana. Mietin lukiessani, että tämänkö piti olla synkeää ja tein jo johtopäätöksiä omasta luonteenlaadustani.

Yhteiskunnallinen kritiikki on musta vähän rasittavaa kaikissa muodoissaa. Järjestäytyneet uskonnot ovat saaneet aikaan paljon pahaa, mutta kai jotain hyvääkin joskus, ja niitä on NIIIIN helppo lyödä, että lukijana alkaa jo vähän kyllästyttää tämäntyyppinen vakiotematiikka. Tai ehkä mä vaan luen sellaisia kirjoja, joissa on tämäntyyppinen vakiotematiikka.

[Seregil of Rhiminee]

"Mukarankka" oli muuten hyvä sana.

Minusta The Steel Remains oli hyvä kirja, mutta valitettavasti kirjassa käsiteltyjä aiheita oli käsitelty jo aikaisemmin. Siinä ei siis oikeastaan ollut mitään ennennäkemätöntä, vaikka seksiä ja väkivaltaa oli jonkin verran. Vaikka näitä asioita oli käsitelty jo aikaisemmin, niin tarina oli ihan mielenkiintoinen ja sopivan vauhdikas.

Rankkuudesta voi varmaan olla montaa mieltä. Sellainen lukija, joka ei ole koskaan lukenut aikuisten fantasiaa, saattaa varmaan ihmetellä seksin ja väkivallan määrää, mutta muut lukijat tuskin välittävät siitä.

Näin jälkikäteen ajateltuna kirjan parasta antia oli ehdottomasti Ringil. Minusta hän oli hyvä ja mielenkiintoinen hahmo, koska Morgan oli tehnyt hänestä riittävän rosoisen sankarin.

[Jussi]

Steel Remains on julkaistu pokkarina, ainakin AdLibris toimittaa. Toivottavasti näen tämän joskus kirjakaupassa, jotta voisin tarkistaa kartan.

Sarjan toisen osan ilmestyminen on siirtynyt vähän eteenpäin, Amazon UK:n ilmoittama julkaisupäivänmäärä Dark Commandsille on nyt 15.7.2010.