David Drake

[Jussi]

David Drake on amerikkalainen scifi- ja fantasiakirjailija. Hänet varmaan tunnetaan parhaiten militaristiseen scifiin kuuluvasta Hammer's Slammers -sarjasta, jossa Drake kuulemma hyödyntää Vietnamin sodan kokemuksiaan. Miehen kotisivut löytyvät tästä linkistä. Fantasiapuolella Drake on kirjoittanut mm. laajaa Lord of the Isles -sarjaa. Vuonna 1999 Jukka Halme teki Tähtivaeltajaan myönteisen esittelyn tämän sarjan kahdesta ensimmäisestä osasta. Lainauksia:

Draken teosten hahmot ovat kaikessa koruttomuudessaan suuria henkilökuvauksia. Hänen taisteluidensa taktiikka ja tekstuuri vetävät vertoja kenelle tahansa. Parhaimmillaan Drake on kuitenkin kutoessaan tunnelmaa, joka tiivistyy - ja sarjan edetessä se todella tiivistyy.

lunastaako Drake lupaukset ja kirjoittaa suuren fantasiasarjan?

Itse olen lukenut kirjailijalta kaksi suomennettua novellia. Erityisesti Krokotiilikuningas teki vaikutuksen, se löytyy antologiasta Shoredanin kellot. Huomasin eilen Suomalainen.comia selaillessani, että liike myy Lord of the Islesin avausosaa 3,30 eurolla. Näin halvan hinnan takia innostuin tilaamaan kirjan, eikä postituskuluja tarvitse maksaa, koska noudan teoksen itse.

Tilaamani pokkari on kirjasta pari vuotta sitten julkaistu halpaversio. Amerikkalaiset kustantajat tekevät välillä näin pitkille sarjoille, joille halutaan uusia lukijoita. Kannesta leikattavalla kupongilla saisi tietyn aikaa alennuksen myöhemmästä osasta. Tämän laitoksen ei pitäisi olla enää myynnissä, joten saa nähdä, toimitetaanko kirja minulle. Ei se normaali pokkarikaan ole kauhean kallis Suomalaisen verkkokaupassa.

Tässä ketjussa siis keskustellaan David Draken tuotannosta.

P.S. Vähän kyllä huolestuttaa se, että halpispokkarin kannessa on Terry Goodkindin kehulause...

[Jussi]

Nyt tuli Suomalaisesta sähköposti: tilaamastani laitoksesta on painos lopussa. Normaalin pokkarin voisi tosiaan ostaa samasta paikasta 5,80 eurolla, mutta hinta on minulle liian kallis... En ole niin kiinnostunut sarjasta.

[Daliden]

Baen Free Librarysta löytyy 15 David Draken kirjaa ilmaiseksi ladattavaksi, jos haluaa miehen tuotantoon lähemmin tutustua :)

[Seregil of Rhiminee]

Olen itse lukenut Lord of the Isles -sarjaa. Se on ihan hyvää, luettavaa ja viihdyttävää fantasiaa. Se ei ole alan parhaimmistoa, mutta ei myöskään heikoimmistoa. Jos on pulaa lukemisesta, niin kyllä tätä sarjaa voi lukea.

En ole vielä ehtinyt tutustua David Draken scifi-tuotantoon, joten en tiedä ovatko ne kirjat hyviä vai eivät.

[Jussi]

Luin juuri ensimmäisen romaanini Drakelta: vuonna 1996 julkaistun Redlinersin (kansi). Lainasin sen kirjastosta, en ladannut ilmaiseksi Baen-kustantamon sivuilta. Redliners on yksittäinen teos, se ei kuulu mihinkään sarjaan, ja tyylilajina on military-scifi. Kotisivujen mukaan Drake pitää tätä tärkeimpänä kirjanaan.

Tulevaisuudessa ihmiskunta on levittäytynyt laajalle alueelle galaksia ja käy raskasta sotaa kalendru-nimistä alienrotua vastaan. Redliners kertoo maavoimien paljon kärsineestä erikoisjoukosta, joka laitetaan suojelemaan uudisasukkaita vaarallisella planeetalla. Teos ei todellakaan ole korkeakirjallisuutta, mutta minä tykkäsin. Yksityiskohtaisia taistelukohtauksia on jatkuvasti, ja kuten asiaan kuuluu, pyssyjen ja muun kaluston toimintaperiaatteet selitetään tarkasti. Ihmisten hallintomuoto näytti olevan diktatuuri, ja vasta epilogissa mainitaan ensimmäistä kertaa, miksi kalendruja vastaan on ylipäätään menossa sota. Eihän se ole niin merkittävä asia sotilaan kannalta...

Minusta kirjassa oli hyvää taistelun "inhorealistinen" kuvaus. En osaa sanoa, onko Redlinersissa esitetty tulevaisuuden laitteisto yhtään uskottava, mutta kirjailija näytti todella tietävän, miltä taistelussa tuntuu. Romaanin teemana oli mielestäni se, miten sota vaikuttaa tuhoisasti ihmiseen, sotilaiden ja siviilien erilaisuus ja voiko veteraani vielä sopeutua siviilielämään. Kirja ei millään tavalla ihannoinut sotaa. Tapahtumaplaneetta oli myös kiinnostava elävine, vihamielisine kasveineen.

Teoksen antama maailmankuva on suorastaan masentava, mutta toivoakin löytyi, eikä huumoria ollut kokonaan unohdettu. Draken henkilönkuvaus on vähäeleistä, mutta kuten Halme linkittämässäni artikkelissa sanoo, ei mitenkään epäonnistunutta. Hahmoista todella välitti, parhaimpana jäi mieleen tiedustelija Caius Blohm, vaikkei kirjailijaa nyt erityisen syvällisistä henkilöistä voi kehua. Draken kirjoitustyyli on varmaan joidenkin mielestä heikkoa, minusta se karuudessaan sopi hyvin Redlinersin olemukseen. Voin suositella kirjaa kaikille sotilas-sf:stä pitäville.

Redliners teki sen verran hyvän vaikutuksen, että laitoin jo tilaukseen Hammer's Slammers -sarjaan kuuluvan teoksen The Tank Lords. Wikipedian mukaan sarjassa lainataan juonikuvioita antiikin myyteistä, kuten Odysseuksesta. Pienkustantamo Night Shade Books on muuten julkaissut kaikki Slammers-tarinat kolmena kovakantisena yhteisniteenä (The Complete Hammer's Slammers). Mukana on kuvitusta plus muuta ekstramateriaalia, ja ensimmäiseen kokoelmaan on saatu vielä esipuhe Gene Wolfelta.

Edellisen viestini kirjoittamisen jälkeen luin kaksi novellia lisää Drakelta: Metsästysmaan antologiasta Outoja tarinoita 3 sekä Goddessin teoksesta Thieves' World 2 - Tales from the Vulgar Unicorn. Pidin molemmista.

[Jussi]

Draken lukeminen jatkui, sain tänään loppuun The Tank Lordsin. Kirja siis kuuluu Hammer's Slammers -nimisestä palkkasoturijoukosta kertovaan sarjaan ja edustaa Redlinersin tyyliin sotilas-scifiä. Tankkiherrat on kokoelma, joka muodostuu yhdestä romaanista (Rolling Hot) ja neljästä lyhyemmästä tarinasta. Sisältö on julkaistu vuosien 1974 ja 97 välillä.

Tank Lords oli minusta hyvä, samaa tasoa Redlinersin kanssa. Vaikea sanoa, kumpi on parempi. Alussa kesti vähän aikaa päästä tarinaan sisälle, koska Drake käytti vielä pelkistetympää kirjoitustyyliä. Myös supertankkien teknisiä ominaisuuksia kuvailtiin tarkasti, mikä alkupuolella jonkin verran häiritsi. Aiemmin lukemani kirjan tapaan maailmankuva oli hyvin kyyninen. Mahdotonta sanoa, olivatko Slammerit konfliktien hyvän vai pahan osapuolen listoilla. Kokoelman avaava Under the Hammer on harvinaisen tyly novelli, kirjailija sanoo siitä kotisivuillaan näin:

I immediately wrote Under the Hammer in which the reader could view the milieu through the eyes of a young recruit who got on-the-job training in somewhat the same fashion as I did in Cambodia.

Toivottavasti Draken ensikokemus sodasta ei ollut aivan yhtä hirveä kuin tarinassa!

Tank Lordsin rungon muodostaa Rolling Hot, jonka juoneen on otettu selviä vaikutteita Vietnamin sodan Tet-hyökkäyksestä. Mukana on kiinnostava siviilinäkökulma, sillä yksi päähenkilöistä on tankin kyytiin päätyvä toimittaja. Sotiminen esitetään romaanissa täytenä helvettinä, joka vaikuttaa tuhoisasti siihen osallistuvien mieleen. Kokoelman päättävä nimikkokertomus poikkeaa tyyliltään muista, se sijoittuu feodaaliseen yhteiskuntaan ja on kirjoitettu minä-muodossa. Draken kerronta oli tässä selvästi rikkaampaa.

Redlinersiin verrattuna Tank Lords on enemmän militaryä ja vähemmän scifiä. Edellinen myös kertoi jalkaväestä, tämä panssarimiehistä. Viholliset olivat nyt alienien sijasta muita ihmisiä. Kirja on saatavilla Baen Free Librarystä, itse luin painetun version.

[jaakko_t]

Vannon itse The Lord of the Islesin nimeen. Se on parasta fantasiaa Terry Goodkindin jälkeen. Suosittelen sitä vilpittömästi kaikille laadukkaan fantasian ystäville.

[dreameling]

Lord of the Isles on pätevästi kirjoitettu ja tarinaltaan mielenkiintoinen fantasiaromaani. Maailma jäi ehkä vähän ohuenlaiseksi ja hahmoista ei saanut aivan niin hyvää otetta kuin olisin toivonut (osittain todella lyhyiden lukujen takia), mutta hyvää fantasiakirjallisuutta joka tapauksessa. Suosittelen. Jostain syystä lukeminen jäi minulta ensimmäiseen osaan. Pitänee jatkaa jossakin välissä.

Vannon itse The Lord of the Islesin nimeen. Se on parasta fantasiaa Terry Goodkindin jälkeen. Suosittelen sitä vilpittömästi kaikille laadukkaan fantasian ystäville.

Goodkind sen sijaan on kyllä aivan karmeeta tuubaa. The Sword of Truthin pari ensimmäistä osaa on vielä ihan hyvää kamaa, mutta sitten pääosien täydellisyys ja erehtymätön sankarillisuus, naishahmojen jatkuva altistuminen seksuaaliselle väkivallalle tai vähintäänkin sillä uhkailulle, saarnaava kerronta ja randilainen propaganda alkoivat kyrsimään pahemman kerran. Henkilökohtainen stoppini tuli niinkin myöhään kuin viidennessä osassa, kun vihdoinkin tajusin, että a) Goodkind ei oikeasti osaa kirjoittaa ja b) hän pitää aivan liikaa omasta äänestään. En suosittele.

Jussi-edit: Goodkind-keskustelu löytyy tästä ketjusta.

[Seregil of Rhiminee]

Lord of the Isles on pätevästi kirjoitettu ja tarinaltaan mielenkiintoinen fantasiaromaani. Maailma jäi ehkä vähän ohuenlaiseksi ja hahmoista ei saanut aivan niin hyvää otetta kuin olisin toivonut (osittain todella lyhyiden lukujen takia), mutta hyvää fantasiakirjallisuutta joka tapauksessa.

Minusta David Draken fantasiakirjoihin voi suhtautua kahdella tavalla. Jos lukija haluaa kevyttä ja helppolukuista viihdefantasiaa, niin Lord of the Isles -kirjat tarjoavat ihan hyvää ja mielenkiintoista viihdettä muutamaksi päiväksi. Jos lukija haluaa syvällistä eeppistä fantasiaa, niin silloin kirjat tarjoavat aika pahan pettymyksen. Olen itse pystynyt nauttimaan Lord of the Isles -sarjasta, koska luin kirjat viihdefantasiana.

Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, Lord of the Isles -kirjat eivät ole alan parasta kirjallisuutta, mutta huonompaakin fantasiaa on olemassa. Minusta tämän sarjan pahin vika on se, että syvyyttä on liian vähän (henkilöhahmojen kuvaus voisi myös olla vähän parempaa). Drake on fantasiakirjailijana melkein samaa tasoa kuin Terry Brooks ja Terry Goodkind, joten tämä sarja on vastaavanlaista viihdettä kuin esim. Sword of Shannara -trilogia.

[Seregil of Rhiminee]

Luin jokin aika sitten David Draken Redliners-kirjan Jussin kirjoittaman arvostelun takia.

Minusta Redliners oli ihan viihdyttävä tieteiskirja. Vaikka se ei ollut kovin laadukas, niin pidin siitä todella paljon. En yleensä lue tällaisia military sf -kirjoja kovin usein, koska suurin osa tämän alan kirjallisuudesta on heikkoa. Onneksi aina toisinaan tulee törmättyä näihin keskitasoa parempiin teoksiin.

David Draken kirjoitustyylistä voi olla kahta mieltä tämän kirjan kohdalla. Minusta kirja oli kielellisesti keskitasoa, kuten monet muut vastaavat teokset, mutta se ei häirinnyt minua kovin paljon. Tarina oli hyvä, joten se kompensoi kielellisiä puutteita.

Aloin juuri miettimään, että jos Drake olisi käyttänyt parempaa kieltä, kirja olisi saattanut erilainen, eikä se olisi ollut yhtä kiinnostava. Kielellinen heikkous loi nimittäin hyvän tunnelman ja sen vuoksi hienomman englannin käyttäminen olisi saanut aikaan toisenlaisen lopputuloksen.

Planeetta oli mielenkiintoinen ja koska olen itse kiinnostunut kasveista, niin kasvillisuuden kuvaus oli kiinnostavaa. Pidin myös taisteluun liittyvistä asioista.

Minun täytyy varmaan alkaa lukemaan enemmän Draken scifi-kirjoja, koska vaikuttaa siltä, että hän kirjoittaa scifiä paljon paremmin kuin fantasiaa.

[Seregil of Rhiminee]

Innostuin tilaamaan David Draken Balefires-novellikokoelman hardcover-version, kun luin netistä tämän lyhyen arvostelun.

Tässä on lainaus arvostelusta:

Horror Across the Ages

Drawing on his own experiences as a military veteran, many of the stories involve American troops in Vietnam who encounter bizarre or supernatural events. Other stories are set in contemporary rural or small-town America. Drake also makes extensive use of his knowledge of history and Classical literature, with stories set in Greek or Roman antiquity, Viking-era Scandinavia, and 19th Century Africa.

Several stories have themes of cosmic horror in the vein of H.P. Lovecraft, showing or hinting at a universe full of terrors beyond human knowledge or comprehension. Most of the menaces in the stories are supernatural in nature, but Drake quite chillingly portrays the evil humans are capable of as well, most notably in “Than Curse the Darkness,” an historical story set in the Congo during the brutal era of the Congo Free State.

En ole vielä aloittanut tämän novellikokoelman lukemista, mutta se kiinnostaa minua todella paljon.

[Jussi]

Olin lukenut Drakelta kaksi sotilasscifiksi luokiteltavaa kirjaa, joten päätin kokeilla jotain muuta ja lainasin Birds of Preyn. Teos on historiallista science fictionia, se sijoittuu Rooman valtakuntaan vuoteen 262 jKr. Päähenkilönä toimii keisarillinen agentti Aulus Perennius, jonka näkökulmasta tarina on kerrottu kokonaan. Mukana menossa on niin ulkoavaruuden muukalaisia kuin aikamatkustaja ihmiskunnan tulevaisuudesta. BoP on itsenäinen romaani ilman jatko-osia.

Minusta kirja oli viihdyttävä (ja väkivaltainen) seikkailu, se sopi hyvin uimarannalla luettavaksi. Paras asia oli elämää kokeneen Perenniuksen hahmo. Toimintakohtaukset oli kirjoitettu jännittävästi, ja Drake toi onnistuneesti esille Rooman imperiumin loppuajan rappion. Kirjan ilmapiiri oli tuttuun tapaan erittäin kyyninen. Birds of Prey oli kuitenkin huonompi kuin Redliners tai The Tank Lords, annoin sille tietokannassa kolme tähteä.

Pidän historiallisista romaaneista, joten tapahtumaympäristö ei häirinnyt. Mutta tästä kirjasta sai sellaisen vaikutelman, että Drake osaa selvästi paremmin military-scifin kirjoittamisen. Lukemani perusteella miehellä on niissä oikeasti jotain sanottavaa, esimerkiksi sodan turhuudesta. Mielestäni kirjailijan karu kielenkäyttö myös sopii paremmin tulevaisuuden sotakoneiden pariin. Birds of Prey on vanhin Drakelta lukemani romaani, se ilmestyi viisi vuotta ennen Rolling Hotia.

Kirjailija on julkaissut muitakin antiikin Roomaan sijoittuvia historiallisia scifiromaaneja, kuten Ranks of Bronzen ja Killerin (jälkimmäisen yhdessä Karl Edward Wagnerin kanssa). Aion kuitenkin seuraavaksi jatkaa Hammer's Slammers -sarjan lukemista. Omistan myös Seregilin mainitseman Balefires-novellikokoelman pokkarina, yksi sen tarinoista on suomennettu nimellä Metsästysmaa antologiassa Outoja tarinoita 3.

Ketjussa ei ole vielä mainittu sitä, Stephen Donaldson pitää Lord of the Isles -fantasiasarjasta. Hän sanoi avausosasta näin:

David Drake's work here is original, engrossing, and instantly credible. After all the hackneyed, repetitive fantasy I've read recently, Lord of the Isles seems quite wonderful.

[Ereinion]

Kirjailija on julkaissut muitakin antiikin Roomaan sijoittuvia historiallisia scifiromaaneja, kuten Ranks of Bronzen ja Killerin (jälkimmäisen yhdessä Karl Edward Wagnerin kanssa).

Antiikin Roomaan sijoittuvia ovat myös Draken Vettius-tarinat, joista yksi on suomennettukin jossakin Sadelehdon tai Hinkkasen antologiassa. Se ei tosin ollut scifiä, vaan fantasiaa. Luin sen joskus lukioikäisenä ja muistelen tykänneeni. Muuten en ole Drakeen tutustunut.

[Seregil of Rhiminee]

Antiikin Roomaan sijoittuvia ovat myös Draken Vettius-tarinat, joista yksi on suomennettukin jossakin Sadelehdon tai Hinkkasen antologiassa. Se ei tosin ollut scifiä, vaan fantasiaa.

Vettius-tarinoita löytyy tästä kirjasta: Vettius and His Friends. Täältä löytyy David Draken omia mietteitä tästä kirjasta:

I started writing with heroic fantasies either explicitly set during the classical past or closely modeled on that past. Black Iron was the fourth story I sold and the first that I consider to be really publishable.

These aren't necessarily my best stories (though The Barrow Troll comes pretty close), but they're very dear to my heart.

Luen parhaillaan Balefires-kokoelmaa, mutta en ole vielä ehtinyt lukea sitä loppuun asti.

[Jussi]

Joo, minäkin olen lukenut sen Lohikäärmeen hampaat -novellin, yli viisi vuotta sitten antologiasta Pimeyden linnake. Muistan myös tykänneeni siitä, mutta tarkemmat yksityiskohdat ovat unohtuneet. Selailin Balefiresia, ja huomasin että siihen on otettu mukaan yksi pitkä Vettius-tarina (The False Prophet).

Birds of Prey on tosiaan historiallista scifiä ilman fantasiavaikutteita. Olen ymmärtänyt, että Ranks of Bronzen ja Killerin kohdalla on sama juttu. Molemmat on laajennettu alkuperäisistä novelleista romaaneiksi.

[xylphon]

En ole lukenut vielä David Draken romaaneja, mutta tämän foorumin keskustelujen perusteella hän vaikuttaa hyvältä kirjailijalta, joten ehkä minun pitäisi lukea hänen romaaneja.

Koska en tiedä mitään hänestä, päätin kysyä, että mistä kirjasta hänen lukeminen kannattaa aloittaa? Onko jokin kirja poikkeuksellisen laadukas tai kiehtova? Kannattaako häneltä lukea fantasiaa vai pelkästään scifiä?

[Seregil of Rhiminee]

Minusta David Drakelta kannattaa lukea sekä fantasiaa että scifiä, jotta näet kummasta pidät eniten. Kaikki lukijat eivät välttämättä pidä Draken Lord of the Isles -sarjasta, mutta minusta se on ihan luettavaa fantasiaviihdettä. Olen huomannut, että jotkut lukijat pitävät enemmän Draken scifistä kuin fantasiasta.

Pidän itse todella paljon Draken novelleista, koska hän kirjoittaa hyviä tarinoita. Luin jokin aika sitten Balefires-novellikokoelman ja pidin siitä todella paljon, koska novellit olivat mielenkiintoisia (niiden alussa olleet tekstit olivat myös mielenkiintoista luettavaa). "Denkirch" oli hyvä ja kiehtova lovecraftimainen novelli. Toinen suosikkini oli koskettavan kaunis "Children of the Forest", joka kertoi keskelle metsää hylätyn nuoren tytön elämästä. Muita hyviä novelleja olivat mm. "The Barrow Troll" ja "Lord of the Depths".

[Joonas]

Enpä ole minäkään vielä Drakea lukenut, vaikka ehkä olisi korkea aika.

Mikä hänen kirjoistaan kannattaisi lukea ensin, etten vain saa huonoa vaikutelmaa?
On sääli, jos satun lukemaan ensin sellaisen, josta en ehkä pidä niin paljon kuin jostain toisesta, ja hylkään koko kirjailijan sen takia. Ei todennäköistä, mutta mahdollista.

Joten: Suosituksia?

[Seregil of Rhiminee]

Mikä hänen kirjoistaan kannattaisi lukea ensin, etten vain saa huonoa vaikutelmaa?

Minusta lukeminen kannattaisi aloittaa esim. Balefires-novellikokoelmasta tai Lord of the Isles -kirjasta, joka on Lord of the Isles -sarjan ensimmäinen osa. Koska novellit ovat mielenkiintoisia (ja nopealukuisia), niiden lukemista kannattaa harkita. Niistä voi päätellä aika hyvin millaista tekstiä Drake kirjoittaa.

Jos pidät scifistä, Hammer's Slammers -sarjan kirjat saattavat ehkä kiinnostaa sinua.

Eräs ulkomaalainen tuttavani kehui minulle The Dragon Lord -kirjaa, mutta en ole vielä lukenut sitä. Siinä käsitellään kuningas Arthur -myyttiä.

[Joonas]

Hyvä. Nuo novellit kuulostavat viisaimmalta ratkaisulta. Ehkäpä siis metsästän ne käsiini ja katson, josko olisivat hyviä. Odotukset ovat korkealla.

Kiitos.