Lynn Flewelling

[Seregil of Rhiminee]

Onko kukaan muu lukenut Lynn Flewellingin laadukkaita kirjasarjoja?

Lynn Flewellingin kirjasarjat ja niihin kuuluvat kirjat ovat:

Nightrunner:
 1. Luck in the Shadows
 2. Stalking Darkness
 3. Traitor's Moon
 4. Shadows Return (tulossa)
 5. (tulossa)
 6. (tulossa)

Tamír Triad:
 1. The Bone Doll's Twin
 2. The Hidden Warrior
 3. The Oracle's Queen

Mielestäni molemmat kirjasarjat ovat lukemisen arvoisia. Ne ovat kiehtovia ja laadukkaita aikuisten fantasiasarjoja, joita voi suositella kaikille fantasian ystäville. Lynn Flewelling uskaltaa käsitellä hankalia aiheita ja hän kirjoittaa hyvin, joten kirjat sopivat aikuiseen makuun.

Yllätyin positiivisesti, kun Lynn Flewelling uskalsi käsitellä homoseksuaalisuutta Nightrunner-kirjasarjassa. Flewelling ei sortunut saarnaamiseen, eikä sormella osoitteluun, vaan kuvasi seksuaalisuutta harvinaisen hyvin.

Minusta Lynn Flewellingiä voi suositella kaikille Robin Hobbin lukijoille, koska kirjat ovat tyylillisesti melkein samanlaisia ja molempien kirjoissa on synkkiä tapahtumia.

[Lachesis]

Luin kuluvana vuonna Tamír Triadin ja pidin kovasti. Alun perin ostin ykkösosan käytettynä, mutta jäin sarjaan niin koukkuun, että piti hakea kirjastosta peräjälkeen muutkin kaksi. On vähän vaikea eritellä, mikä kaikki minua sarjassa miellytti... päähenkilön kasvun ja varttumisen ja siihen liittyvien erityisongelmien kuvaus ainakin oli ansiokasta, ja asetelman erikoislaatuisuudesta huolimatta mielestäni uskottavaa ja todentuntuista. Tarinan keskeisin ihmissuhdesotku oli tietysti aikamoista soutamista ja huopaamista, mutta aika sydämeenkäyvää kyllä.

Muutenkin ristiriitojen käsittely oli ajatuksia herättävää; sukulaisuussuhteisiin ja herra-vasallijuttuihin liittyi oikeaa, vaikeaa problematiikkaa, johon ei ollut helppoja ratkaisuja. Myös noitien ja velhojen alussa tapahtuneet vaikeat valinnat oli esitetty monitahoisesti ja kiinnostavasti.

Pidin myös noitien uskonnon kuvauksesta, joka pohjasi joiltain osin minulle muutenkin tuttuihin asioihin. Koko valtakunnan systeemejä, historiaa ja sotia kuvattiin kerrankin onnistuneesti muutaman henkilön ja heidän näkökulmiensa kautta niin, että liiallinen maailmanselittely ja tarinaan liittymättömät tapahtumat ja seudut jäivät vähemmälle.

[Seregil of Rhiminee]

Luin kuluvana vuonna Tamír Triadin ja pidin kovasti.

Oletko lukenut Nightrunner-sarjaa? Lynn Flewelling kirjoitti kolme Nightrunner-kirjaa ennen Tamír Triadia. Tamír Triadin tapahtumat sijoittuvat samaan maailmaan, mutta eri aikakauteen.

päähenkilön kasvun ja varttumisen ja siihen liittyvien erityisongelmien kuvaus ainakin oli ansiokasta, ja asetelman erikoislaatuisuudesta huolimatta mielestäni uskottavaa ja todentuntuista.

Pidin itsekin päähenkilön kasvun kuvaamisesta todella paljon. Lynn Flewelling kuvaa kasvua ja ongelmia todella hyvin ja monipuolisesti. Hänen kerrontansa on mukaansa tempaavaa ja kiehtovaa.

Tunnustan, että Lynn Flewellingin kirjat tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen ja ne ovat minun Top 10 -listalla. Flewellingin kirjat olivat niin hyviä, että jäin koukkuun. Maltan tuskin odottaa, että pääsen lukemaan uuden Nightrunner-kirjan (Shadows Return).

Muuten, tässä on Lynn Flewellingin virallinen sivusto: www.sff.net/people/lynn.flewelling . Sieltä löytyy lisätietoja kirjoista.

[Jussi]

Minulla on ollut jo jonkin aikaa Tamír Triad "to read" -listalla, trilogia kiinnostaa kovasti. Mutta lista on niin pitkä, että saa nähdä, milloin ehdin lukea. The Bone Doll's Twinin amerikkalaisversion kanteen on muuten laitettu isolla George R.R. Martinin kehut. Selailin syksyllä kirjakaupassa erästä Nightrunners-sarjan osaa ja huomasin, että kirjan sisäsivuilta löytyvän lainauksen perusteella Stephen Donaldson on tykännyt romaanista paljon.

En ole siis lukenut vielä mitään Flewellingiltä.

[Seregil of Rhiminee]

Minulla on ollut jo jonkin aikaa Tamír Triad "to read" -listalla, trilogia kiinnostaa kovasti. Mutta lista on niin pitkä, että saa nähdä, milloin ehdin lukea.

Jos ryhdyt lukemaan Flewellingiä, niin suosittelen, että luet ensin Nightrunner-kirjat, koska Tamír Triad sijoittuu samaan maailmaan.

The Bone Doll's Twinin amerikkalaisversion kanteen on muuten laitettu isolla George R.R. Martinin kehut. Selailin syksyllä kirjakaupassa erästä Nightrunners-sarjan osaa ja huomasin, että kirjan sisäsivuilta löytyvän lainauksen perusteella Stephen Donaldson on tykännyt romaanista paljon.

Lynn Flewelling on saanut hyviä kehuja monilta kirjailijoilta. Mielestäni Flewelling on ansainnut kaikki saamansa kehut, koska kirjat ovat kiehtovia ja hyvin kirjoitettuja. Lisäksi niissä uskalletaan käsitellä arkoja aiheita.

Minusta Luck in the Shadows on ns. "esittelykirja", jossa tutustutaan maailmaan ja henkilöhahmoihin. Se on hyvä kirja, mutta se ei ole kuitenkaan samalla tasolla kuin Stalking Darkness ja Traitor's Moon. Stalking Darkness on muuten yllättävän synkkä kirja ja se sisältää aika rankkoja kohtauksia.

Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, niin voin suositella Lynn Flewellingiä kaikille Robin Hobbin lukijoille. Jos Hobbin kirjat kiinnostavat, niin olen melko varma, että Flewellingin kirjat kolahtavat aika pahasti.

[Jussi]

Jotkut saattoivat tämän ketjun perusteella kiinnostua Flewellingistä. Huomasin, että Suomalainen.com myy melko edullisesti sekä Tamír Triadin että Nightrunnersin avausosia: pokkarit saa 6,20 eurolla.

Bone Doll's Twin
Luck in the Shadows

[Neanna]

Olenpahan nyt saanut luettua Tamír Triadin kaksi ensimmäistä osaa ja pitänyt melko lailla. Tavallaan voi sanoa, että Flewelling kulkee samoja linjoja Hobbin kanssa siinä, että tarinoissa ei painoteta ihmeellisiä rotuja tai mahtavia taikaesineitä, vaan ennen kaikkea hahmoja ja heidän kehitystään. Siitä ole iloinen, sillä hahmovetoiset tarinat ovat mieleeni. Sääli vain, että Flewellingillä tuntuu olevan se sama ongelmakin kuin Hobbilla eli hidastempoisuus. Vaikka kaikki on kirjoitettu hyvin ja se on mielenkiintoista, huomaa, ettei juoni etene ja ettei niillä asioilla juuri ole juonen kannalta merkitystä. Niinpä, vaikka pidinkin Bone Doll's Twinistä ja Hidden Warriorista, tuntui siltä, että sivuja olisi voinut huimasti vähentää ja kirjat kirjoittaa yhtenä teoksena. Paha on kuitenkin mennä sanomaan lopullista tuomiota, ennen kuin olen lukenut myös viimeisen osan. Ja enköhän minä jossakin välissä lue nuo jo useasti mainitut Nightrunner-kirjatkin.

[Seregil of Rhiminee]

Niinpä, vaikka pidinkin Bone Doll's Twinistä ja Hidden Warriorista, tuntui siltä, että sivuja olisi voinut huimasti vähentää ja kirjat kirjoittaa yhtenä teoksena.

Olen itse sitä mieltä, että näistä kirjoista ei tarvitse vähentää yhtään sivuja. Minua kauhistuttaa pelkkä ajatus siitä, että mitä näistä kirjoista olisi tullut, jos niistä olisi vähennetty sivuja - lopputulos olisi saattanut olla aika pinnallinen ja huono.

En usko, että nämä kirjat toimisivat kovin hyvin, jos niiden sivumäärää olisi vähennetty. On hyvä, ettei kustantaja ole vaatinut sivumäärän vähentämistä.

Ja enköhän minä jossakin välissä lue nuo jo useasti mainitut Nightrunner-kirjatkin.

Nightrunner-kirjat kannattaa lukea, koska ne ovat laadukasta ja viihteellistä aikuisten fantasiaa. Itse asiassa ne pitäisi lukea ennen Tamír Triadia (eli ilmestymisjärjestyksessä), mutta ne voi kyllä lukea myös jälkikäteen, koska tapahtumat sijoittuvat eri aikakaudelle.

[Seregil of Rhiminee]

Kaikkia Lynn Flewellingin lukijoita ilahduttaa varmaan tieto siitä, että uusin Nightrunner-kirja eli Shadows Return ilmestyy kesäkuussa. Tällä hetkellä ilmestymispäivän pitäisi olla 24.6.

Mun on myönnettävä, että maltan tuskin odottaa sen ilmestymistä, koska aikaisemmat osat olivat todella hyviä ja viihdyttäviä kirjoja.

[Crescent]

Souli suositteli, olin täältä risingista kuullut, ja luettuani ihastuin täysin. Kolmessa päivässä kaikki nightrunnerit. Aamusta iltaan ahmin. Ja tekisi mieli lukea pian uudestaan. *tuijottaa kuluneita kirjoja ja plärää sivuja miettien pitäisikö*

En ole vielä muita kirjoja lukenut, mutta tarkoitus olisi. Ja pian. Harvoin törmää kirjailijaan, jonka teokset tekee mieli ahmia kaikki kerralla. Nyt heti. Flewelling on kolmas kirjailija, jonka kohdalla minulla on käynyt näin. En tiedä, mikä siinä oli, mikä minut nappasi. Kenties se eräänlainen keveyden ja syvällisyyden tasapaino. Pidän minä Martinista ja muista eeppisistä megamassiivisista, mutta. Aina välillä sitä kaipaa vain ilahduttavan nopeaa tempoa. Viihdettä syvällisen pohdinnan sijaan. Eikä viihde nyt ole mikään synonyymi huonolle kirjallisuudelle. Näissä tarkoitan etenevää tarinaa, joka keskittyy hahmoihin maailman sijaan. Hahmot. Niihin minä rakastuin ensimmäiseksi. (Ja nightrunnereissa erityisesti tämä homouden käsittely sai innostumaan ^^") Sitten maailma alkoi tuntua kodikkaalta. Eh, alkaa kuullostaa sekavalta. Tähän väliin sopisi "kehuu kuin crese" (= überihkutus)

Uusimman osan ilmestyspäivän läheisyys on ihanaa. Onneksi löysin kirjat vasta nyt. Ei tarvitse odottaa kymmentä vuotta saadakseen jatkaa lukemista.

[Seregil of Rhiminee]

Ja tekisi mieli lukea pian uudestaan.

Olen itsekin miettinyt Nightrunner- ja Tamír-kirjojen uudelleen lukemista, mutta tällä hetkellä on aika paljon muuta luettavaa, joten ne täytyy lukea myöhemmin. Jos kesällä on sopivasti ylimääräistä aikaa, niin saatan lukea ne parissa päivässä.

Eikä viihde nyt ole mikään synonyymi huonolle kirjallisuudelle. Näissä tarkoitan etenevää tarinaa, joka keskittyy hahmoihin maailman sijaan.

Tuo on hyvin sanottu. :) Viihteellinen fantasiakirjallisuus on erittäin hyvää kirjallisuutta, kun kirjat on kirjoitettu kunnolla. Tässä tapauksessa on kyse harvinaisen laadukkaasta viihteestä, jossa on syvyyttä. Flewellingin kirjoissa on miellyttävä tasapaino viihteen ja syvällisyyden välillä - kirjoissa on huumoria ja keveyttä, mutta niissä on myös paljon sisältöä.

Minusta Flewellingin kirjojen maailma on riittävän omaperäinen ja syvällinen. Lisäksi hahmot ovat mielenkiintoisia ja tuoreita. Pidän myös siitä miten Flewelling käsittelee arkoja aiheita (homoseksuaalisuus) luontevasti ja ilman saarnaamista. Minusta on hyvä, että Flewelling on uskaltanut käsitellä arkoja aiheita, koska monet fantasiakirjailijat eivät halua edes yrittää sitä, vaan luottavat tuttuihin ja turvallisiin aiheisiin.

[Jussi]

Jos kiinnostaa, niin Aikakone-sivustolta löytyy Eija Elon suomenkielinen arvostelu Nightrunnerin kahdesta ensimmäisestä osasta:
http://www.aikakone.org/ekirja01.htm

Fantasiankirjoittajat ovat jo kauan syytäneet tekstinkäsittelylaitteistaan Tolkien-klooneja. Nyt on kasvanut uusi sukupolvi. Lynn Flewelling seuraa David Eddingsin jalanjälkiä.

[Seregil of Rhiminee]

Tuo arvostelu oli hilpeätä luettavaa. :)

Kyseinen henkilö ei näköjään arvosta laadukasta ja hyvin kirjoitettua viihdefantasiaa, kun hän vertaa Flewellingiä Eddingsiin seuraavalla tavalla:

Henkilökohtainen yhteenvetoni on, että Lynn Flewelling on lupaava ja kiinnostava kirjailija, jota kannattaa tavatessaan lukea, mutta en vielä lyö tästä hevosesta vetoa. Ehkä noin kuuden kirjan kuluttua, jos hän oppii pitämään oikotiensä aisoissa. Ja kehittää enemmän sitä huumoria ja ironiaa, jolla Eddings kirjansa maustaa.

Flewellingiä ei voi verrata Eddingsiin millään tavalla, koska hän on kirjoittajana aivan toisella tasolla ja hänen kirjoissa on kiehtovuutta ja aikuisten teemoja, jotka puuttuvat Eddingsin kirjoista (minusta Eddings on tusinakirjailija Flewellingiin verrattuna ja sellainenhan hän oikeastikin on, kun häntä vertaa moniin muihin kirjailijoihin). Minua suoraan sanottuna kauhistuttaa ajatus siitä, että Flewelling kirjoittaisi samalla tavalla kuin Eddings. (Tunnustan, että minulla kävi mielessä, että arvostelun kirjoittaja ei tiedä mitään laadukkaasta viihdefantasiasta.)

Minusta Flewelling on kehittynyt kirjailijana aika paljon ensimmäisten kirjojen jälkeen, mikä on todella hyvä asia, koska niin pitää tapahtuakin. Tämän vuoksi ensimmäisten Nightrunner-kirjojen ja Tamír-kirjojen välillä on tiettyjä laadullisia ja kielellisiä eroja. Kehitys on ollut hyvää ja se näkyy selvästi, kun kirjoja alkaa lukemaan.

[Crescent]

Tuo arvostelu oli hilpeätä luettavaa. :)

Todellakin! Tuosta arvostelusta selviää ainoastaan yksi asia: joku on lukenut Eddingsinsä. Minulle ei missään vaiheessa tullut mieleen, että hahmoille löytyisi vastine Eddingsien kirjoista. En edes arvostelun selityksen jälkeen pystynyt yhdistämään mainittuja pareja. Kirjojen maailmat ovat niin kaukana toisistaan, että vertaaminen on naurettavaa. Eddings on ihan hyvä kirjailija, omalla tavallaan. Mutta Flewelling painii hieman eri sarjassa.

[Seregil of Rhiminee]

En edes arvostelun selityksen jälkeen pystynyt yhdistämään mainittuja pareja. Kirjojen maailmat ovat niin kaukana toisistaan, että vertaaminen on naurettavaa.

Olen samaa mieltä, että vertaaminen on naurettavaa. En näe mitään yhteyttä Eddingsin ja Flewellingin välillä. Kirjojen maailmat ovat aivan toisenlaisia, hahmot ovat erilaisia ja tunnelmakin on täysin erilainen. Flewellingin kirjojen maailmaa ei voi millään tavalla verrata Eddingsin kirjojen (The Belgariad ja The Malloreon) maailmaan.

Minusta on aika ihmeellistä, että joku kehtaa verrata Flewellingiä Eddingsiin. Flewellingin kirjoissa on kiehtovaa poliittista juonittelua, synkkyyttä ja syvyyttä, mitä ei löydy hakemallakaan Eddingsin kirjoista. Lisäksi kirjojen hahmoissa on harvinaisen paljon syvyyttä ja inhimillisyyttä - tämän vuoksi hahmot ovat eläviä ja kiehtovia.

Olen aina ollut sitä mieltä, että Eddings toistaa itseään todella pahasti. Flewelling ei toista itseään kertaakaan, vaan menee täysillä eteenpäin ja fantasiamaailma syvenee kirja kirjalta. Pidän todella paljon siitä, että kaikkea ei paljasteta heti, vaan maailman historiaa syvennetään vähitellen.

Eddings on ihan hyvä kirjailija, omalla tavallaan. Mutta Flewelling painii hieman eri sarjassa.

Flewelling on tosiaan täysin eri sarjassa. Eddingsin kirjat ovat todella kevyttä viihdettä ja mun mielestä niitä voi suositella sellaisille lukijoille, jotka eivät ole ehtineet tutustua syvälliseen fantasiaan. Flewellingiä voi puolestaan suositella sellaisille lukijoille, jotka haluavat lukea taattua laatua.

[Seregil of Rhiminee]

Kuten kaikki Flewellingin lukijat jo varmaan tietävätkin, Shadows Return julkaistaan 10 päivän kuluttua eli 24. kesäkuuta. Täältä löytyy esimakua kirjan ensimmäisestä luvusta.

[Nasuhorn]

Tämän Tamir-trilogian kaksi ensimmäistä osaa tuli luettua tuossa muutama vuosi sitten ja oikein kelpo tavaraahan ne omastakin mielestäni olivat, kyllä se kolmaskin osa pitää tutkia kunhan vastaan tulee. En muuten kokenut missanneeni mitään vaikka en aikaisempaa sarjaa tuntenut.

Vaikka myönnän että en kovin paljoa kirjojen juonista muistakaan niin vertaukset Robin Hobbiin ei varmaan ole ihan perusteettomia, kasvutarina-fantasia lienee kohta jo ihan oma genrensä. Teemat olivat ehkä vähän pidemmälle vietyjä ja jännitteet väkeviä, hyvät olivat todellakin valmiita rikkomaan munia saadakseen munakasta (ja vielä varsin epämiellyttävillä tavoilla) ja ajoittain sympatiani saatiin suuntautumaan jopa antagonistien puolelle. Aika synkeääkin juttua siis, lieneekö ihan dark fantasya.

Jos heikkouksia lähdetään hakemaan voisi mainita tapahtumapaikkana olleen ihan se perus-fantasiamaa ilman sen kummempaa maailmanluomista, ja toisinaan nämä Näkijän tarun tyyliset jutut tuskastuttavat etenemisellään... "Täytä nyt jo &#¤!%/! vie 18 että jotain alkaisi tapahtua" meinaan

Kaikkein selvimmin muistiin on kuitenkin jäänyt kirjoittajan voimakkaat yliluonnollisten tapahtumien kuvaukset, tässä on fantasiaa jossa magiaa ei ohiteta "kyllähän taikuudella voi puuroa keittää, ja ampua viholliset täyteen reikiä" arkisuudella.   Kylläpä se tornin kummitus muuten olikin tosiaan pelottava, huh huh.

[Seregil of Rhiminee]

Shadows Returnin odotus on vihdoinkin ohi. Kirja tuli juuri tänään suoraan postilootaan. Aloitan lukemisen joko illalla tai viimeistään huomenna, kun yritän lukea sitä ennen yhden toisen kirjan loppuun asti.

[Freyja]

Aloitin vihdoin Lynn Flewellingin kirjojen lukemisen Nightrunner-sarjasta, näin hieman jälkijunassa, mutta kuitenkin - ehtiihän tässä vielä päästä sarjan vauhtiin mukaan. Jotenkin minulle oli tullut erilainen kuva Flewellingin kirjoitustyylistä, kuin mitä sitten lukiessa aukesi. Tähän on varmaan vaikuttanut se, että olen lukenut muiden luonnehdintoja vain pintapuolisesti silmäillen, vältellen mahdollisia spoilereita. Vaikka Luck in the Shadows tuntui hieman lämmittelyltä, niin silti se yllätti positiivisesti.

Stalking Darkness on muuten yllättävän synkkä kirja ja se sisältää aika rankkoja kohtauksia.

Tällä hetkellä olen aloittelemassa Stalking Darknessia, ja odotukset ovat korkealla, sillä ensimmäisestä kirjasta jäi paljon auki ja hahmot eivät selvästikään ole paljastaneet itsestään kaikkea. Kuulostaa siltä, että sarja etenee juuri sopivaan suuntaan. Ja koskapa en ole sarjaan vielä syvemmin tutustunut, niin heräsi tietenkin kysymys, kun seuraava osa ilmestyy ensi vuonna, että kuinka monta osaa Nightrunneriin on suunnitteilla? Onko se tiedossa eli 6:ko?

[Seregil of Rhiminee]

Tällä hetkellä olen aloittelemassa Stalking Darknessia, ja odotukset ovat korkealla, sillä ensimmäisestä kirjasta jäi paljon auki ja hahmot eivät selvästikään ole paljastaneet itsestään kaikkea. Kuulostaa siltä, että sarja etenee juuri sopivaan suuntaan.

Stalking Darkness on suora jatko-osa Luck in the Shadowsille. Pidin siitä todella paljon ja voisin oikeastaan sanoa, että se on paras Nightrunner-kirja, koska se on sopivan synkkä ja viihdyttävä (eli tarina menee hyvään suuntaan ja tapahtumat muuttuvat vähitellen synkemmiksi).

Ja koskapa en ole sarjaan vielä syvemmin tutustunut, niin heräsi tietenkin kysymys, kun seuraava osa ilmestyy ensi vuonna, että kuinka monta osaa Nightrunneriin on suunnitteilla? Onko se tiedossa eli 6:ko?

Nightrunner-kirjoja on tällä hetkellä 4 kpl (Luck in the Shadows, Stalking Darkness, Traitor's Moon ja Shadows Return) ja viides kirja eli The White Road ilmestyy ensi kesänä. Kuudennesta kirjasta ei ole vielä tietoja.