Mitä genreä kirjoitat?

[Xothlan]

Cyberpunk taitaa olla lähinnä tuota ikuisuusprojektiani. Kyseessä on siis maailma, jota olen luonut joitakin vuosia aina aikajanasta lähtien erilaisiin konflikteihin ja voittoihin unohtamatta arkielämää ja kuinka asiat muuttuvat arjeksi. Melkoista tech-pornoa niin sanotusti. Asiaa on auttanut varmasti se myös, että olen harrastanut ohjelmointia ja elektroniikkaa pennusta lähtien ja jatkuu edelleen. Myös teoreettinen fysiikka ja sen tutkijat ovat vaikuttaneet suuresti nykyiseen tyyliini. Mutta kuten täällä moni - myös minä olen kirjoitellut fantasiaa (siihenkin piti lopulta sekoittaa scifi-elementtejä).
Joskus sitten kirjoittelen pieniä tarinoita kummitytölle iltasaduksi, jos on tarpeeksi levollinen ja euforinen olo kirjoitella kauniita. :)

[Jehudiel]

En ole enää vähään aikaan kirjoitellut todella puhdasta fantasiaa. Novellit ovat jääneet ja Rottaskaisissa olen koetellut maagista realismia. Pisin ja aikaa vievin kirjoitelmani taas on vähän steampunkia, scifiä, fantasiaa ja muutakin. Haluan luoda mahdollisimman vaikeasti määriteltäviä kirjoituksia, ;).

En oikein tykkää käyttää oikeaa maailmaa tarinoissani, sillä minun pitäisi tietää historiasta ja kulttuurista kaikki etten vaan tee mitään virheitä. On helpompaa luoda itse maailma ja sen säännöt.

Ei itse asiassa, Windark. Omaa maailmaa luodessa täytyy aloittaa ensinnäkin maailman muodosta, fysikaalisesta ja astronomisesta asemasta ja tällaisesta muusta tärkeästä hutusta. Sitten on vielä ne pikku yksityiskohdat luotava. Omaa maailmaa käytettäessä voi vain istua koneen ääreen ja alkaa kirjoittaa! Minun mielestäni kirjoittajalle, joka käyttää omaa maailmaansa kirjoitelmissaan, riittää normaali yleissivistys ja hyvä sanavarasto. Ja jos hän on erikoistunut johonkin alaan, vaikkapa musiikkiin, tai kirjallisuuteen, niin se on aina pelkkää plussaa. Fantasiankin sense-of-wonder rakentuu pienistä osasista, se tuntuu silloin, kun maailma tuntuu todelliselta. Siinäkin on oltava tarkkana, ettei maailman ihmeellisyys lyö yli, sillä silloin se tuntuu epätodelliselta.

Ja hienosti historiaan kytkeytyvät fantasiaromaanit nyt ovat sellainen mahtavuus, että...

[Emvignya]

Omaa maailmaa luodessa täytyy aloittaa ensinnäkin maailman muodosta, fysikaalisesta ja astronomisesta asemasta ja tällaisesta muusta tärkeästä hutusta. Sitten on vielä ne pikku yksityiskohdat luotava. Omaa maailmaa käytettäessä voi vain istua koneen ääreen ja alkaa kirjoittaa! Minun mielestäni kirjoittajalle, joka käyttää omaa maailmaansa kirjoitelmissaan, riittää normaali yleissivistys ja hyvä sanavarasto.

Nyt täytyy kyllä puuttua keskusteluun... Jehudiel, mitä sinä oikeastaan haluat sanoa? Ensimmäinen lause antaa ymmärtää, että oman maailman luominen on todella vaikeaa, ja kolmas lause sanoo, että se on tosi helppo tapa alkaa kirjoittaa... Minun täytyy sinänsä myöntää, että molemmat näkökulmat ovat täysin mahdollisia, mutta eivät ehkä samassa kappaleessa. :)

Itse en ole viime aikoina juuri lainkaan kirjoittanut mitään genreä. Tuotokseni ovat rajoittuneet lähinnä espanjankielisen runouden tuottamiseen. Normaalisti kirjoitan jonkin verran ihan miekka ja magia -fantasiaa, joskin haaveenani olisi joskus jaksaa toteuttaa jotain, mikä on lähempänä maagista realismia. Jonkinlaiset tajunnanvirran omaiset tai kuvailuun keskittyvä raapaleet taitavat kuitenkin olla se päätoiminen genreni. ^^

Taidan oikeastaan olla enemmän kiinnostunut tekstien korjaamisesta, editoimisesta ja kommentoimisesta kuin itse kirjoitustyöstä. Ideoita kyllä löytyisi, muttei erityisen paljon intoa niiden auki kirjoittamiseen.

[Jehudiel]

Nyt täytyy kyllä puuttua keskusteluun... Jehudiel, mitä sinä oikeastaan haluat sanoa? Ensimmäinen lause antaa ymmärtää, että oman maailman luominen on todella vaikeaa, ja kolmas lause sanoo, että se on tosi helppo tapa alkaa kirjoittaa... Minun täytyy sinänsä myöntää, että molemmat näkökulmat ovat täysin mahdollisia, mutta eivät ehkä samassa kappaleessa.

Emvignya, en minä sitä tarkoittanutkaan, vaan tarkoitin, että jos joku kirjoittaja käyttää meidän maailmaamme, se on helpompaa, kuin oman maailman käyttäminen. Sitä minä tarkoitin. ;)

[Emvignya]

Mä vähän mietin, että se olisi saattanut olla pointtisi. Et vain ilmaissut sitä kovin selkeästi.   Tuo oma-sana on tässä yhteydessä vähän vekkuli, sillä totta kai myös tämä maailma on oma.

[Deserty]

Minä kirjoitan mielelläni fantasiaa, jossa mukailen meidän maailmaamme joillain epätodellisilla seikoilla. Usein tekstini sijoittuvat pronssikauteen, josta olen vähän tietoa hakenut...

[Hyppymiina]

Mie kirjotan nyt just fantasiaa ja kauhua. Tolkien-tyylinen kliseilykin toimii, mutta pyrin luomaan ihan omat juttuni tarinoihin... Pikemminkin kuljen ns. weird fictionin jäljillä.

Kauhussa on H.P. Lovecraft innoittaja numero yksi. Kaikki muut on oikeastaan tuntuneet melko laimealta.

Periaatteessa mikään ei tunnu oudolta. Vituttaa kun lapsena vanhemmat kehottivat kirjottamaan arkiproosaa. Ja minähän saatana kirjota sitä mitä itse haluan. Vaikka pornoa, jos huvittaa.

[Simple]

Jos puhutaan novelleista (jollaisia kirjoitan harvoin) on genre ehkä urbaanifantasiaa tai nyt jotkut, joita en ole valmiiksi asti saanut uskaltaisin väittää uuskummaksi.

Eniten kun nyt kuitenkin kirjoitan runoja, niin puhutaan siitä, vaikken varsinaisesta genrestä ehkä puhukaan. Muoto on yleensä moderni ja tärkeänä pidän viestiä. Tavallaan arvostan Teemu Mäen näkemystä: "For me art is the most flexible, versatile and comprehensive form of philosophy and politics".  Parhaimmillani luulen olevani ehkä minimalistina, mutta toisaalta tunnen viehtymystä myös surrealistiseen ja muuten hajanaisempaan ilmaisuun.

Käsikirjoittamisessa läheisimmät genret ovat ehkä musta komedia ja romanttinen komedia / teinidraama. Näitä on kuitenkin tehty niin vähän, että on vaikea sanoa, mikä olisi se yksi oma oikea laji. Olen kakkoskirjoittajana yhdessä postapokalyptisessa toimintalyhärissä kait lähitulevaisuudessa.

[Milu]

Enimmäkseen kirjoitan "perinteistä" fantasiaa (oli se sitten high fantasy tai mitä tahansa). Ihmisten lisäksi jutuissani ei ole juurikaan muita puhuvia lajeja, ei varsinkaan mitään valmiiksi käytettyjä. Tyylini pyrkii olemaan lähempänä LeGuinia tai Hobbia kuin Feistiä tai Gemmeliä.

Seuraavaksi eniten tulee kai kirjoitettua (tai ainakin rakastettua) surrealismia, ja lisäksi hiukan scifiä ja kauhua.

Henk.koht. kirjoitustyylillinen filosofiani on tällä hetkellä jotain sinne päin, että "taikuutta ei saa tappaa". Tarkoitan tällä, että ihmeitä ei saa kuvata ja luokitella puhki itse tarinassa.

[Piru Naiseksi]

Runoja ja tieteisjuttuja omaan tapaani ... ja tietysti kommentteja Internetin keskusteluihin mutta ne eivät varsinaisia tuotoksia liene. Mutta niiden avuin voi hioa kieltään varsinaisen tuotannon varalle.

[Logikärmes]

Tällä nimenomaisella hetkellä kirjoitan fantasiaa, mutta suunnitelmissani on projekteja, joiden joukosta löytyy niin fantasiaa, sci-fiä, dekkaria kuin kauhusävytteistä dystopiaakin. Tarkoituksena olisi hieman kokeilla erilaisia tyylisuuntia (tyyliin Stanley Kubrick), mutta pääpaino on kuitenkin fantasialla. Novelleissa puolestaan yritän kirjoittaa sellaisista aiheista, joita en käyttäisi täyspitkässä romaanissa (esimerkkinä Risingin Jouluprojekti).

[Jehudiel]

Nykyään kallistun yhä enemmän urbaanin fantasian puolelle. Alkusoittohan oli alunperin rinnakkaisulottuvuudessa tapahtuva fantasiakertomus, ja palaan siihen varmasti vielä joskus, mutta juuri tällä hetkellä kirjoitan urbaania fantasiaa tai jos ehkä jopa maagista realismia. Mutta Alkusoittoon aion vielä joskus palata, kunhan saan kunnolla toimivan koneen. (Niin pitkää juttua ei varmaan ole kiva kirjoittaa käsin)

[Piru Naiseksi]

Harrastan alkeellista tieteisturinointia ja nurinkurista riimittelyä  -  tyyliä tarkoin tässä paljastamatta. Lisäksi suoltelen kiukkusia kirjoitelmia Internetin keskustelupalstoille milloin mistäkin mieltäni hiertävästä aiheesta. Joskus jopa vieläpä riemuitsen!
Olen yhtä niukkalahjainen kirjoittaja kuin muittenkin harrastusteni toteuttaja mutta silti - mukana ollaan niin tuotoksin kuin urheilusuorituksin!

[Jehudiel]

Nykyään kirjoitukseni ovat kallistuneet aika lailla valtavirtakirjallisuuden puolelle. Eniten olen kuluneen vuoden aikana kirjoittanut ns. "kämmennovelleja", eli korkeintaan kahden sivun pituisia novelleja, jotka ovat pääasiassa ihan arkipäiväisiä. En silti ole hylännyt fantasiaa kokonaan, sillä kirjoitan erästä pitempää tarinaa höyrypunkahtavalla miljööllä. Kirjoitan nykyään kaikki kirjoitukseni käsin, lukuunottamatta musiikin lopputyötä, joka oli helpompi tehdä koneella.

[Aemilia]

Kirjoitan mielelläni fantasiaa. Helpoiten luontuu yksinkertainen lyhyttarina tai novelli, joka ei sisällä juuri selittelyä tai maailman rakentamista vaan usein voisi tapahtua lähes missä ympäristössä tahansa pieniä viittauksia lukuunottamatta. Tapahtumien kuvaus on melkein näytelmäkirjallisuuden tasolla, pään sisällä.

Sen takia fantasian kirjoittaminen on minulla hyvin lähellä historiallisen kirjoittamista ja miksei myös nykyaikaan sijoittuvaa novellia. Lukijoita saattaa joissain kertomuksissa häiritä kun ympäristöön ilmestyy milloin hevosvaunut milloin auto.

Maaginen realismi viehättää minua. Sellaista nyt kirjoitan vanhakunnolla yhteiskunnallisella otteella. Scifiä en ole kokeillut, en osaisikaan, kauhua olen vähän kokeillut ja en oikein osaa.

Huvittaa kun luin juuri vanhasta Kosmoskynästä vertaisarvioinnista. Vertaiskaveri oli kysynyt jostain novelli-ideasta "Miksi sen pitää olla scifiä kun se on näin hyvä?" Toivaalta voi kysyä, miksi sen pitäisi olla valtavirtakirjallisuutta kun on niin hyvä?