03.Syyskuu 2014, 05:09 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: 1 2 [3] 4 5   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Pakkoruotsi  (Luettu 11166 kertaa)
Skie
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 1147
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #40 : 22.Tammikuu 2008, 21:00 »

aiheesta sivuun mutta pakko kommentoida edellistä viestiä:

tietääkseni ei ole mahdollista korvata sekä matematiikkaa että ruotsia reaalilla.

Itse jätin matematiikan kirjoittamatta, kun piti valita pienempi paha ruotsin ja matematiikan väliltä, joten valitsin ruotsin. Silti kirjoitan 3 reaalia, eikä minulle ainakaan mainostettu mitään mahdollisuutta jättää ruotsiakin pois.

Ruotsi on aina ollut minulle se akilleen kantapää, aina on ollut sen kanssa ongelmia. En kuitenkaan jaksa puuttua tähän keskusteluun sen kummemmin kuin että itse en kannata pakkoruotsia. Eläessäni itse saamelaisalueella, voisin sanoa että saamekin pitäisi ottaa pakolliseksi koulussa opiskeltavaksi kieleksi, kun se kerran yksi Suomessa puhuttavista virallisista kielistä on. Eihän sitä nyt koskaan tarvitse mutta...  Ja toisekseen vielä, täällä käsivarressa en ole ruotsia juurikaan tarvinnut, norjaa enemmänkin, mutta onneksi nuo tuolla norjan puolella asuvat ymmärtävät jonkun verran suomeakin että juttuun tulee Hymyilee leveästi. Oikein junttisuomalaisena joka ei halua oppia mitää kieliä tässä kommentoin.



tallennettu

Add oil la!
Iivari
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 3026
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Vantaan Jokiniemi (ja muu elämänalue)
« Vastaus #41 : 22.Tammikuu 2008, 21:47 »

Selvennykseksi vielä omaan kantaani: En tietenkään vaadi, että kaikkien ihmisten Suomessa tulisi saada palvelua äidinkielellään. Se olisi järjetöntä. Sen sijaan vaadin, että ihmisten kielelliset oikeudet on otettava huomioon aina (kielen perusteella ei saa syrjiä ihmistä) ja merkittävimmät vähemmistöt on otettava huomioon (merkittävyys ensisijassa määrällinen, toissijaisesti laadullinen) kunnallisten ja valtiollisten palvelujen tarjonnassa. Suomea puhuvan enemmistön lisäksi meillä on neljä merkittävää vähemmistöä, kun lasketaan saamelaiset tässä tapauksessa etnisyyden perusteella yhdeksi vähemmistöksi: ruotsinkieliset, saamelaiset, venäjänkieliset ja vironkieliset. Mielestäni (ei liene teille yllätys) ennen kaikkea muuta meillä on velvollisuus parantaa inarin-, koltan- ja pohjoissaamelaisten asemaa. Koulutus ja sen tarjonta on kaikilla näillä viidellä kielellä maassamme huonolla tolalla (osin perinteisiä ruotsinkielisiä alueita lukuunottamatta).

Lainaus käyttäjältä: Catherina
Käsittääkseni peruskoulussa on edelleen niin, että useimmissa kouluissa ruotsin voi valita vapaaehtoisena joko kolmannella luokalla pitkäksi A1-kieleksi tai neljännellä A2-kieleksi. Yläasteen alkaessa, seitsemännellä luokalla, ruotsi on pakollinen B1-kieli kaikille, jotka eivät sitä ole vielä aloittaneet.

Valitettavasti noin hyvä tilanne ei ole. A1-kielenä ruotsia voi opiskella alle 37 kunnassa koko maassa. A2-kielenä sitä tarjotaan hieman yli 30 kunnassa. Lähteenä edellämainittu artikkeli:

Lainaus käyttäjältä: Opettaja-lehti
Uuden tilaston 406 kunnasta jopa 369 tarjoaa nyt A1-kieleksi vain englantia. Samaan aikaan vapaaehtoisen A-kielen opetustarjonta kapenee niin, että vuosina 2005–2006 yli 40 kuntaa lopetti jonkin vapaaehtoisen A-kielen opetuksen.

Ja mitä tulee Varislinnun kommenttiin, niin siinä on monta järjellistä asiaa, tosiasioitakin. Vaikken todellakaan ole samaa mieltä kaikessa kanssasi, minun mielestäni olet oikeilla jäljillä ehdottaessasi jonkinlaista vähemmistöainetta. Sentyylinen ratkaisu on tulevaisuudessa (olisi jo nyt) ehdottoman tarpeellinen, jotta voimme koulun tukiessa kasvatusta, estää ja ehkäistä ne negatiiviset asiat (tai ainakin niitä asioita), jotka Ruotsissa tällä hetkellä ovat näkyvissä.

Pohjoissaamea tulisi voida opiskella vieraana kielenä muuallakin kuin saamelaisalueella. Saamen äidinkielinen opetus on kriisissä sikäli, että Helsingissä asuu lähes tuhat saamelaista, mutta saamenkielinen päiväkoti on toiminut vasta 19.3.2007 alkaen. Sen ja muiden helsinkiläisten saamelaisasioiden puolesta taistelee City-Sámit ry. Muusta saamenkielisestä opetuksesta ei ole tietoakaan, vaikka kouluikäisiä olisi hyvinkin yhden koulun verran.

Ruotsinkielen nykyinen pakko-opetus ei toimi kunnolla, se on fakta. Sille pitää etsiä uudentapaista jatkajaa, on minun mielipiteeni. Paljon auttaa jo se, että opettaja ja hänen opetustapansa eivät ole 60-luvulta, niin kuin valitettavasti on yhä usein (ei sillä, olen tavannut parikin 30-vuotias 60-lukulaista opettajaa, ja moni vanha ope on osannut muuttaa opetustapojaan aikojen muuttuessa).
« Viimeksi muokattu: 22.Tammikuu 2008, 21:57 kirjoittanut Iivari » tallennettu

Olen niitä tapahtumia
joita ei käsitellä perinteisillä luukuilla.
Pekka Kejonen
JallaJalla
Espoon mafioso
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 658
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #42 : 23.Tammikuu 2008, 09:22 »

Minä olen ehkä vähän erilainen (kaksikielinen) suomenruotsalainen, koska minä en kannata ruotsinkielen pakollista opiskelua suomenkielisissä kouluissa.
Termi suomenruotsalainen on huono, harhaanjohtava ja täysin epäonnistunut. 1970-luvulla Ruotsiin muuttanut suomalainen on ruotsinsuomalainen. USA:han muuttaneet suomalaiset ovat amerikansuomalaisia. He ovat siirtolaisia eivätkä heidän juurensa ole maassa, jossa he asuvat. Sen sijaan ruotsia äidinkielenään puhuva, Suomessa syntynyt ja täällä aina asunut onkin suomenruotsalainen. Loogisesti ajatellen termi suomenruotsalainen ei tarkoita suomalaista vaan Suomessa asuvaa ruotsalaista. Jos ruotsalainen muuttaa Suomeen, hänkin on suomenruotsalainen vaikka hänellä on erilainen kulttuuri-identiteetti kuin ruotsinkielisillä suomalaisilla. Minua ei siis ihmetytä ollenkaan, jos suomenruotsalaiselta kysytään kannattaako hän urheilussa Suomea vai Ruotsia. Samaahan kysytään myös ruotsinsuomalaisilta. En myöskään ihmettele, että jotkut suomenkieliset suhtautuvat epäillen RKP:hen. "Ruotsalainen kansanpuolue" sisältää piilomerkityksen, että sen jäsenet eivät ole identiteetiltään suomalaisia vaan ruotsalaisia. Jos Suomeen perustettaisiin Venäläinen kansanpuolue, Virolainen kansanpuolue tai Somalialainen kansanpuolue niin mikä olisi mielikuvanne näiden puolueiden jäsenistä? Näillä termeillä ja nimillä on tietysti pitkät historialliset syyt, mutta ehkä voitaisiin jo harkita luopumista ikivanhoista fennomaanit vastaan svekomaanit rintamalinjoista.
tallennettu
Varislintu
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 56
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Pääkaupunkiseutu
« Vastaus #43 : 23.Tammikuu 2008, 13:16 »

Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Ihan henkilökohtaisesti jos saisin valita, niin mieluummin eläisin maassa, jossa suomenkieliset eivät osaa sanaakaan ruotsia, kuin maassa, jossa kansallisuuteni ja uskollisuuteni kyseenalaistetaan säännöllisin väliajoin (vaikkakin hyvin hyvin pienen vähemmistön toimesta). Eli minä panostaisin enemmän asenteiden muuttamiseen kuin kielen pakkosyöttöön.
« Viimeksi muokattu: 23.Tammikuu 2008, 14:32 kirjoittanut Iivari » tallennettu
JallaJalla
Espoon mafioso
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 658
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #44 : 23.Tammikuu 2008, 18:48 »

Jos nyt vielä palataan itse pakkoruotsiin, niin Suomen talouden kannalta ruotsi on kolmanneksi tärkein kieli. Tärkeimmät kauppakumppanit 2007 alkupuolella (% viennistä) olivat:

USA 7,7% + Iso-Britannia 6,0% = 13,7%, kieli englanti.
Saksa 11%
Ruotsi 10,7%
Venäjä 9,2%

Muiden maiden osuudet olivat alle 6% / maa, paljon hypetetty Kiinakin oli vain 3,3% koko viennistä. Kiinan ja Ruotsin osuudet viennistä kasvoivat muuten prosentuaalisesti yhtä paljon. Ruotsin opiskelussa ei ole siis kyse vain suomenruotsalaisten palvelujen turvaamisesta ja vähemmistöjen oikeuksista. Liike-elämä tarvitsee ruotsia osaavia työntekijöitä. Äkkipäätä tulee mieleen esimerkkeinä sellaiset pikkufirmat kuin TeliaSonera ja Nordea, joissa ruotsin kielen taidosta on varmasti hyötyä. Ruotsin kohdalla viennin arvo oli yli 3,5 miljardia euroa, mikä on melkoinen kasa rahaa.
tallennettu
Sakuliina
Kokelas
*

Poissa Poissa
Viestejä: 39
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Jyväskylä
« Vastaus #45 : 24.Tammikuu 2008, 00:30 »

Edelliseen lisäisin, että teen itse töitä keskisuuressa yleisölle ehkä tuntemattomassa teknologiayrityksessä, jossa nykyään työkieliä ovatkin englanti ja ruotsi, englannin ja suomen sijaan, vaikka sijaitseekin Keski-Suomessa. Mututuntumalta heittäisin, että samantyyppisiä firmoja on enemmän kuin mitä koulussa osataan sanoa, firmoja jotka myyvät Ruotsiin tai ovat ruotsalaisessa johdossa. Omat ruotsinkielentaitoni ovat täysin riittämättömät alisuoriutuen ylioppilaaksi päässeenä, ja firmasta on moni keski-ikäinen mieshenkilö käynyt intensiivikurssin ruotsista ihan vaan kohteliaisuuden takia. Ruotsilla kun on varaa ostaa tuotteitamme, niin on meillä oltava myös intoa myydä sitä ja kieli kuuluu asiaan.

En kuitenkaan sano tätä siksi että ruotsin kuuluminen opetussuunnitelmaan nykyisessä mittakaavassa olisi paras ratkaisu. Itse vaan olisin kaivannut  tämän kaltaista käytännön tietoa ruotsin tarpeellisuudesta motivoimaan.

Kieltenopetusta pitäisi mielestäni alkaa pohtia muutenkin Suomessa uudestaan, sillä luulisi kyläkoulujen lopettamisesta syntyneissä isoissa kouluissa olevan mahdollista muodostaa useampia kielentenopetusryhmiä alusta alkaen. Eivätkös ihmiset tutkimusten mukaan opi hyvinkin helposti jopa useampaa kieltä yhtä aikaa juuri 4-10 vuoden aikana? Itselläni oli onni aloittaa A2-kielenä ranska viidennellä luokalla, sitäkään mahdollisuutta ei kaikissa koulussa ole. Itse olisin mielelläni opiskellut ihan niin montaa kieltä peruskoulussa kuin vaan olisi annettu. Myös sitä ruotsia.
tallennettu
Vumpalouska
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 558
« Vastaus #46 : 24.Tammikuu 2008, 14:01 »

Jos nyt vielä palataan itse pakkoruotsiin, niin Suomen talouden kannalta ruotsi on kolmanneksi tärkein kieli. Tärkeimmät kauppakumppanit 2007 alkupuolella (% viennistä) olivat:

USA 7,7% + Iso-Britannia 6,0% = 13,7%, kieli englanti.
Saksa 11%
Ruotsi 10,7%
Venäjä 9,2%

Muiden maiden osuudet olivat alle 6% / maa, paljon hypetetty Kiinakin oli vain 3,3% koko viennistä. Kiinan ja Ruotsin osuudet viennistä kasvoivat muuten prosentuaalisesti yhtä paljon. Ruotsin opiskelussa ei ole siis kyse vain suomenruotsalaisten palvelujen turvaamisesta ja vähemmistöjen oikeuksista. Liike-elämä tarvitsee ruotsia osaavia työntekijöitä. Äkkipäätä tulee mieleen esimerkkeinä sellaiset pikkufirmat kuin TeliaSonera ja Nordea, joissa ruotsin kielen taidosta on varmasti hyötyä. Ruotsin kohdalla viennin arvo oli yli 3,5 miljardia euroa, mikä on melkoinen kasa rahaa.


Hmmm... Mutta miksi oletetaan automaattisesti, että suomalaisen pitäisi kauppasuhteita solmiessa osata ruotsia, eikä toisinpäin?
tallennettu

Vähäisempien Valojen Herra
Narri
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 810
Sukupuoli: mies
« Vastaus #47 : 24.Tammikuu 2008, 14:38 »

Hmmm... Mutta miksi oletetaan automaattisesti, että suomalaisen pitäisi kauppasuhteita solmiessa osata ruotsia, eikä toisinpäin?

Tosiaankin. Miksi suomi ei voisi olla maailmankieli? Silloin elo ois' paljon helpompaa.
tallennettu
JallaJalla
Espoon mafioso
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 658
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #48 : 24.Tammikuu 2008, 19:50 »

Hmmm... Mutta miksi oletetaan automaattisesti, että suomalaisen pitäisi kauppasuhteita solmiessa osata ruotsia, eikä toisinpäin?
Suomea ei opeteta Ruotsissa juuri missään. Sitä paitsi tavaroita on yleensä helpompi myydä jos osaa ostajan kieltä.
tallennettu
Dragan
Kriitikko
Velho
**


Poissa Poissa
Viestejä: 290
Sukupuoli: mies
« Vastaus #49 : 24.Tammikuu 2008, 21:43 »

On toki totta, että B2B liiketoiminta ulkomaille toimii paremmin, mikäli osataan toisen maan omaa kieltä. Itse en kuitenkaan käyttäisi sitä päättävänä perusteena sille, että jokaiselle suomalaiselle opetetaan ruotsia. Kyllä siellä osataan englantia siinä missä täälläkin, ja myyntineuvottelijat eivät ole koko organisaatio. B2C kotimaassa on tietysti asia erikseen.

Myöskään en lämpene ruotsinkielisten talousvaikuttajien käytölle perusteluna kielikylvylle. Jos suomenruotsalaiset eivät riitä kokonaisuutena kielen opettamiselle, ei varmaankaan osa siitä riitä sen paremmin. Oli heistä osa rikkainpia suomalaisia tai ei.

Eiköhän ruotsinkielenopettelussa pitäisi yrittää suuremmin irti pakotus-imagostaan. Uskoisin, että valtaosa suomalaisista silti opiskelisi ruotsia. Ja mahdollisesti paljon paremmin motivoituneina. Itsellä ainakin tökki ruotsinopiskelu suurestikin, koska en kovin hyvä kielissä koskaan ole ollut. Kyse ei ole siitä ettenkö haluaisi osata ruotsia, mutta olisin mielummin oppinut yhden vieraan kielen (englannin) hyvin, kuin kaksi huonosti. Itseäni AMK:ssa harmitti, kun pakolliset kieliopinnot oli sijoitettu aina samalle kohdalle kuin itseäni kiinnostavat syventävät kurssit. Samat kurssit olen pääosin työn puolesta joutunut kuitenkin itseopiskelemaan.

Kielet ovat lahja, ja valtava resurssi jos sen hallitsee. Aika monella ruotsinopiskelusta huolimatta ei ole todellisia ruotsinkielentaitoja. En olisi kieltenopetuksesta varoja karsimassa, mutta en kyllä kasvattaisikaan muiden kotimaisten kielten opettamista koko väestölle. Niin valitettavaa kuin se onkin, niin yhteiskunnan varat ovat rajalliset. Ne vähät rahat käyttäisin mielummin esim. terveydenhuoltoon, kuin esim. saamen opetukseen saamelaisalueiden ulkopuolella.

Omassa kotikunnassani on tällä hetkellä kaksi lääkäriä. Toinen heistä on virolainen ja toinen toisen polven suomalainen Keniasta. Ymmärrän hyvin, että jos terveyskeskukseen eksyisi joku ruotsinkielinen, ei varmaankaan palvelua omalla kieleltään saisi. Jos totta puhutaan, niin palvelua on vaikea saada ymmärrettävästi edes suomenkielellä.

Mielestäni ihmisillä pitäisi olla valinnanvaraa (yhteiskunnan resurssien rajoissa) päättää mitä taitoja itselleen hankkii. Ihmisten halujen ja tarpeiden pitäisi muokata yhteiskunnan vaatimukset, ei toisinpäin. Suomenruotsalaiset ovat huomattava vähemmistö. Ruotsilla on ollut suuri kulttuurivaikutus meihin, ja olemme sitä kautta yhä sidoksissa heihin. Kyse pakkoruotsista ei kuitenkaan ole rajanaapurin kunnioittamisesta, vaan omasta vähemmistöstä huolehtimisesta. Joustamista tarvittaisiin molemmilla puolilla aitaa.

tallennettu
Samira
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 68
« Vastaus #50 : 05.Huhtikuu 2008, 21:47 »

Ruotsin on stnan ruma kieli, mutta minkäs voit. Suomessa on töissä helpompaa, kun osaa ruotsia. On kyllä masentavaa, että se on suomen toinen pakollinen kieli. Miksei se voisi olla vaikka venäjä? Ei sen puoleen, että sekään ei olisi hyvä ratkaisu.
*huokaus*
tallennettu
Neanna
Velho
**


Poissa Poissa
Viestejä: 358
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #51 : 06.Huhtikuu 2008, 21:27 »

Minulla ei ole koskaan ollut mitään ruotsia vastaan, vaikkakaan en ole ehkä pitänyt sitä maailman kauneimpana kielenä. Suhtautumiseni saattaa juurtaa jo lapsuuteeni, sillä minulle on paljon sukulaisia Ruotsissa, eikä nuorin sukupolvi osaa enää suomea muutamaa sanaa enempää. Lisäksi kielipäätä on aina ollut.

Kuitenkin on myönnettävä, että nykyisessä järjestelmässä olisi parannettavan varaa, koska meidän otsikkommekin on "Pakkoruotsi". Liian monilla on kielteinen käsitys ruotsin opiskelemisesta monista eri syistä. Pääsyynä tuskin on se, että ruotsi olisi vaikeaa, sillä pitemmän päälle se on varsin yksinkertainen kieli, vaikka suurin osa kielistä tuntuu yksinkertaisilta suomeen verrattuna. Toki on henkilöitä, joille kielten opetteleminen ylipäätään on hankalaa.

Asia on vain niin, että ruotsia tarvitaan Suomessakin. Esimerkiksi eräässä viimeisistä Aviiseista (Tampereen Yliopiston ylioppilaskunnan lehti) oli juttua siitä, kuinka jopa virkamiesruotsi on retuperällä. Henkilö soittaa kaikkiin Tampereen tärkeimpiin virastoihin (poliisi, Kela, verovirasto, yliopisto) ja yrittää saada palvelua ruotsiksi, mutta ainoastaan yliopistolla se onnistui kohtuullisesti. Sinänsä surullista.

Ja tuli mieleeni, että maailman ruotsinkielisimmät kunnat löytyvät Suomesta, eivät suinkaan Ruotsista.

Mutta ylipäätään kannatan kaikkien mahdollisten kielten opetusta, sillä ne eivät ole pelkästään väline tiedonsiirtoon vaan ne ovat myös hyvin sivistäviä ja ajattelua avartavia, myös ruotsi.

Ja ottakaa sitten huomioon, että tässä kirjoittaa henkilö, josta on kovaa vauhtia tulossa englannin- ja ruotsinopettaja.
tallennettu
Aemilia
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 1045
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: hml
« Vastaus #52 : 06.Huhtikuu 2008, 22:48 »

Ruotsin on stnan ruma kieli, mutta minkäs voit.

Eeii!! Luepas lapsi Runebergiä.

"Vad visste ja av andras nöd,
jag blott min glädje kände;
min arm var stark, min kind var röd,
och alla pulsar brände.
Jag var sä yr, jag var sä ung,
och stolt som jag var ingen kung."

Olen ylpeä ja iloinen että osaan ruotsia niin paljon että osaan lukea tuon pätkän Vänrikki Stoolista, lukea tuosta vain. Myös ruotsinkielisissä hömppäromaaneissa on jotain nasevaa. "Ursäkta mig." "Ingen skada skedd." "Du smälte som smör i solsken." (Apuu, en tietenkään ikään lue mitään noin joutavaa.)

Voin luvata että jos pyrit veljekset Keskinen Oy:lle töihin, et tarvitse sanaakaan ruotsia. Minä olen käynyt pitkän ruotsin, tosin en lukenut sitä ala-asteella vaan loikkasin sinne lukiossa ja hyvin kävi. Onko nyt niin, ettei minun tarvitse tehdä virkamieskielitutkintoa?

Lainaus
Suomea ei opeteta Ruotsissa juuri missään. Sitä paitsi tavaroita on yleensä helpompi myydä jos osaa ostajan kieltä.


En väitä vastaan, JallaJalla. Tulkit ovat kuitenkin olemassa sitä varten että eri kansallisuudet voisivat viestiä keskenään. Vrt. nyt sittenkin siihe kiinaan? Pienimmätkin kansat esimerkiksi Brysselissä käyttävät omaa kieltään ja heillä on siihen täysi oikeus.

Tai duoda duoda, ehkä vanhoillisuuttani kallistuisin pakkoruotsin kannalle tosipaikan tullen. (Eläköön Runeberg.) Minusta näyttää siltä että suuren osan suomalaisista olisi hyvä osata ruotsia, mutta kaikkien ei ole pakko.
tallennettu

A good many dramatic situations begin with screaming.
Echramath
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 872
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #53 : 25.Marraskuu 2010, 22:56 »

Heh, pääsinpäs tästä ikeestä. Ammattikorkeakoulun ruotsin oppimäärä on suoritettu (kuten myös englanninkin, mutta sen eteen en tehnyt mitään töitä, saaden silti parhaan arvosanan, jotain hyötyä populäärikulttuuriharrasteista).

Olen itse pakollista ruotsinkielen opetusta vastaan. Siihen käytetään opettajien ja oppilaiden toimesta hirvittävästi resursseja – ainakin puoli vuotta koko yläasteen ja lukion aikana, heitän hatusta – ja lisäksi sitä tankataan yliopistoissa. Tästä huolimatta se ei johda sellaiseen lopputulokseen, että suomalaiset osaisivat ruotsia.

Minä sain suullisesta ruotsista peräti kolmosen, kirjallisesta kakkosen (amk-asteikko 1-5). Saan jotenkin selvää Höblärin artikkeleista, mitä ne käsittelevät – tosin koska ne ovat netissä, voin saman tien antaa ne myös Chromiumin googlekääntäjään käsiteltäväksi. Varsinaisesti jutustelu ruotsalaisten kanssa ei onnistu.

Sama pätee "virkamiesruotsiin". Sen pitäisi ymmärtääkseni nimellisesti taata se, että kaikki yliopistotutkinnon suorittaneet kykenevät suorittamaan virka-asioita ruotsiksi (jolloin kielitaidon tulisi todella olla hyvä, jottei tule vakavia väärinymmärryksiä). Koska ihmisten halutaan valmistuvan kuitenkin kohtuullisen nopeasti, ei voida ruotsin opetukseen allokoida tähän tarvittavia useita kymmeniä opintopisteitä. Tämän jälkeen ihmiset päästetään melko nimellisestä kokeesta läpi ja leikitään, että asia on kunnossa.

Ketä tämä teatteri palvelee?
tallennettu

What, are you a slubberdegullion? Are you a bashi-bazouk or something? Who the hell do you think I am? I'm the goddamn Haddock.
Maagitar Senna Dehesmunst
Velho
**


Poissa Poissa
Viestejä: 196
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Vantaa
« Vastaus #54 : 06.Huhtikuu 2011, 15:44 »

Kotikaupunkini on Porvoo, oma nimeni on niin ruotsalainen, että aina lääkärissä/terveyskeskuksessa/hammaslääkärissä/jne. puhe aloitetaan ruotsiksi ennen kuin korjaan kielen suomeksi. Kutsuin omaa isänisääni fafaksi, kävin kaksikielistä tarhaa ja iso määrä sukua asuu Pohjanlahden toisen puolen. Molemmat vanhempani puhuvat erittäin hyvää ruotsia - ja äitini on kotoisin supisuomalaiselta paikkakunnalta Lapista.

Mutta itse puhun surkeaa ruotsia.

Yläkoulussa inhosin ruotsia. Nyt osaan sanoa sen johtuneen lähinnä yleisestä ilmapiiristä. Sen vuoksi en päässyt läpi ruotsinkielen lähtötasotestistä ammattikorkeakoulussa. Jos voisin kääntää kelloa, keskittyisin huomattavasti enemmän ruotsintunteihin, siitäkin huolimatta, että luokan pojat melusivat kuin pienet apinat. Toisaalta, en ehkä silloin kulkisi nickillä 'maagitar Senna Dehesmunst'. *kuiva hymy*

Tämä on kuitenkin henkilökohtainen syy, miksi en halua puhua PAKKOruotsista. Kyseessä on kuitenkin oppilaille tarjottu mahdollisuus lukea yhtä Suomen virallisista kielistä (enpäs muuten tiennyt, että niitä on viisi , kiitos Iivari! Hymyilee), koska sen on katsottu olevan hyödyksi tulevaisuudessa. Ja sitä se onkin.

Lainaus käyttäjältä: Khaldion
Pääasiassa Suomen työmarkkinoilla ei tarvita ruotsia.
Tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi juuri Porvoossa useammin kuin yhdessä työpaikassa ruotsinkieli on ISO plussa. Tämä tuli todettua taas kerran kesätöitä hakiessa. Ymmärrän toki ihmisten kommentit niiltä alueilta, joissa enemmistö puhuu suomea, mutta tulevatko nämä ruotsia-puhumattomat ihmiset asumaan koko ikänsä samalla paikkakunnalla? Ihmiset ovat liikkuneet työn perässä pitkin maata ja Skandinaviaa vuosisatojen ajan, eikä tilanne ole mihinkään muuttunut viimeisten vuosien aikana - opiskelijat ovat nykyisin iso osa tätä joukkoa.

Keskustelin asiasta oman äitini kanssa viime viikonloppuna, ja hän kertoi "omalla" foorumillaan tapahtuvasta samasta keskustelusta. Sieltä hän kertoi juuri esimerkkini, jossa muualta päin Suomea pääkaupunkiseudulle ja asiakaspalvelualalla työskentelevä ihminen joutuu hyvin usein jättämään sivuun mielenkiintoisia työtarjouksia, koska niissä tarvitaan ruotsia.

Ruotsi pysyköön kouluissamme, sen sijaan pitäisi alkaa vaikuttaa ihmisten mielikuviin sen ns. kamaluudesta. Se toimii. Oma pikkuveljeni aloitti heti yläkoulussa kamalan ruinaamisen ja ruotsintuntien parjaamisen, mutta kotona käyty asiallinen keskustelu sekä muistutus omista juurista on johtanut siihen, että nykyisin perheen ruokapöydässä saatetaan puhua pelkkää ruotsia.
tallennettu

❒ Varattu
❒ Sinkku
✔ Odotan sitä Oikeaa, joka on yhtä kieroutunut kuin minä
Latexi
Kokelas
*

Poissa Poissa
Viestejä: 1
« Vastaus #55 : 23.Lokakuu 2011, 11:33 »

En todellakaan kannata pakkoruotsia. Syy: ruotsinkielisiä on niin minimaalinen osuus väestöstä ja he puhuvat lähes poikkeuksetta täydellistä suomea. Eikö olisi kohtuullisempaa, että heidän pitää osata suomea kuin päinvastoin?!
tallennettu
Logikärmes
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 855
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #56 : 23.Lokakuu 2011, 14:06 »

En todellakaan kannata pakkoruotsia. Syy: ruotsinkielisiä on niin minimaalinen osuus väestöstä ja he puhuvat lähes poikkeuksetta täydellistä suomea.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 Suomessa oli ruotsinkielistä väestöä 289 951 henkeä eli siinä 5,4 %. Se on selkeästi isoin kielellinen vähemmistömme ja tarpeeksi iso ansaitakseen tiettyjä oikeuksia kuten juuri palvelua omalla kielellään. Tämä ei ole siis ainoastaan historiallinen jäänne.

Mutta en minäkään kannata pakkoruotsia. Totta kai kielitaidosta on aina potentiaalista hyötyä, mutta itse ainakin tiedän jo tässä vaiheessa, etten tule päätymään työhön jossa tarvitsisin ruotsin kielen taitoa (saati edes asumaan alueella, jossa ruotsinkielisiä olisi niin paljon, että kielitaidosta olisi olennaista hyötyä).

Tietyssä mielessä on hyvä, että kansalaisille opetetaan ruotsin perusteet, niin että he jotka kieltä tulevat enemmän tarvitsemaan voivat helposti jatkaa taidon kehittämistä. Kuitenkin, esimerkiksi itse olin vielä lukion toisen vuoden lopulla kiitettävän oppilas ruotsissa, mutta kun sen pisteen ja YO-kirjoitusten välillä ei järjestetty muuta kuin yksi vaivainen kertauskurssi, kerkesi taitoni tippua tuossa sangen lyhyessä ajassa niin alas, että hyvä että pääsin tyydyttävään tulokseen. Ei sillä ruotsin pakko-opetuksella kovin hyviä tuloksia saavuteta opetettaessa sellaisia, jotka eivät käytä kieltä ollenkaan tai joilla ei ole koko hommaan lainkaan motivaatiota.

Toisaalta ruotsin kielen merkitys maassamme näyttäisi koko ajan vain laskevan. Vielä tällä hetkellä siitä on varmasti hyötyä työmarkkinoilla, mutta olen kuullut hyvän kielitaidon omaavienkin ihmisten valittavan, että lukisivat mieluummin jotakin tulevaisuuden kansainvälisesti merkittävää kieltä kuten vaikka kiinaa. Se olennainen ongelma minusta onkin tässä se vapaus: ihmisillä pitäisi olla oikeus päättää, mitä he haluavat lukea. Minusta on käsittämättömän raivostuttavaa, että vielä yliopistossakin olen pakotettu lukemaan pakollisen ruotsin kurssin, kun koko muun opintosuunnitelmani koostamiseen minulla on jokseenkin vapaat kädet. Mitä se yksi kurssi muka auttaa? Tuskin riittää edes virvoittamaan jo ennen lukion päättymistä kadottamaani kielitaitoa.

Pakottaminen on aina varmin tapa saada oppilas kadottamaan motivaationsa, eikä kielitaidosta ole mitään apua, jos sitä ei pidä yllä. Tässä mielessä englanti on poikkeuksellinen kieli, sillä sen hallitsemisesta on länsimaisessa yhteiskunnassa välitöntä hyötyä lähes kaikille. Lisäksi siihen törmää joka paikassa, Suomessa internetin lisäksi myös televisiossa, koska ohjelmat ovat (onneksi) dubbauksen sijaan tekstitettyjä. Täten sekä potentiaali oppia englannin kieltä että motivaatio sen hallitsemiseksi ovat voimakkaammat.

Englannin kielen taito onkin nykyään niin perustavanlaatuinen asia, että siitä on tullut jo itsestäänselvyys. Yliopiston tutustumistilaisuudessa englannin kielen professorimme lyttäsi oman oppiaineensa maanrakoon sanoen, että "keskittykää jonkin muun kielen opiskeluun koska kuitenkin hallitsette kaikki tämän".

Ruotsin kielestä voi olla ja taatusti onkin paikoin edelleen suurta etua työnhaussa. Se ei kuitenkaan ole minusta riittävä peruste opiskelun pakollisuudelle. Ruotsia tarvitsevat voivat aloittaa kielen opiskelun myöhemminkin. Motivoitunut ja omatoiminen opiskelijahan oppii mitä todennäköisimmin kielen vielä paljon paremmin kuin pakon edessä sitä päntännyt.

Ruotsinkielisten oikeuksista tulee pitää kiinni niin kauan, kuin he ovat merkittävä vähemmistö maassamme. Yleensä ihmiset kuitenkin pyrkivät opiskelemaan juuri niitä taitoja, joista on heille työmarkkinoilla hyötyä, joten en usko, että ruotsin kielen taito sanottavammin romahtaisi, vaikkei sen opiskelu olisikaan pakollista.
« Viimeksi muokattu: 23.Lokakuu 2011, 14:12 kirjoittanut Logikärmes » tallennettu

"The dog is a peasant and the cat is a gentleman."
- H. P. Lovecraft, Cats And Dogs
Farelial
Noviisi
*


Poissa Poissa
Viestejä: 65
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Parkano... Niin surullista kuin se onkin
« Vastaus #57 : 23.Lokakuu 2011, 15:16 »

Kielten opiskelusta ei ikinä ole haittaa.
Mutta Ruotsi on lähinnä muinaisjäänne, ja mielestäni sen pitäisi olla valinnainen. Se tuntuisi heti hieman kevyemmältä, ellei se olisi pakkopullaa.
Aivan upeaa olisi, jos englannin lisäksi olisi pakko valita toinen kieli, mutta jonka tosiaan saisi valita itse. Mutta siinähän tulee budjettiongelmat ja opettajien saatavuus ja ymv. Kyllähän ruotsia tarvitsee ja niin, mutta se tulee yläkoulussa tavattoman huonoon aikaan. Silloinkuin ei todellakaan voisi vähempää kiinnoosta naapurimaan tyhmänkuulonen kieli. Hyvä että englantia jaksaa.
Itsekin olen aina ollut tavattoman motivoitunut opiskelemaan, mutta kaikki eivät ole. Ja ruotsinkin opiskelua siivittää vain ruotsalainen ystävä, ja halua lukea kirjasarja, jota ei koskaan suomeksi käänetty, eikä englanniksikaan löydy.
tallennettu

Live fast, die last.

Love it, or die.
Narri
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 810
Sukupuoli: mies
« Vastaus #58 : 23.Lokakuu 2011, 17:14 »

Koulun jälkeen on kovin vähän tarvinnut koulussa opetettuja asioita. Aikuisena työelämässä ja reissuilla keskeistä hyötyä on ollut englannista ja ruotsista.

Vähemmän vaikkapa Suomen jokien nimistä tai raamatunhistoriasta...
tallennettu
Elyon
Kokelas
*


Poissa Poissa
Viestejä: 8
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #59 : 02.Helmikuu 2012, 11:36 »

Suurin osa ihmisistä ei oo kiinnostunut opiskelemaan kieliä vielä yläasteella. Tällöin jäis ruotsi oppimatta monelta, mikä on huono juttu. Ruotsi on kuitenkin naapurimaa, ja ruotsinkielisiin ihmisiin törmää lähes joka paikassa. Ja sitäpaitsi kielitaito ei ole kenellekkään haitaksi.
  Itäsuomessa asuvilla pitäis mun mielestä olla mahdollisuus vaihtaa ruotsi venäjään, koska sielläpäin on enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä. Muuten kannatan pakkoruotsia. (:
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4 5   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional