Anne Leinonen: Valkeita Lankoja - Jäiden lähdön aikaan (6)

[Nyna]

Tämän novellin lukeminen aloitetaan 29.2.

[Murzim]

Tästä novellista minä en oikein saanut tolkkua. Tai oikeastaan tolkkua ei tuntunut olevan tytön toiminnassa. Ensin hän lähtee miehen perään (miksi? ei enää huvittanut olla kotona äidin komenneltavana?), sitten yhtäkkiä pitäisikin päästä ilmoittamaan äidille olinpaikasta. Ensin lupaa olla miehen oma, jos tämä pelastaa hänet, ja sitten tahtoo kuitenkin taas kotiin. Alkaa tappaa itseään nälkälakolla, vaikka alunperin tuli juuri pelastaakseen henkensä. Kaikki tämä tuntui jotenkin perustelemattomalta; samat käänteet hiukan syvemmin kirjoitettuina voisivat olla ihan hyviä ja uskottaviakin. Tarina olisi siis varmaankin vain kaivannut lisää työstämistä, niin tytön toiminta ei olisi enää tuntunut niin epäloogiselta.

Laululla parantaminen ja kalevalainen tunnelma yleensäkin oli tässä novellissa erittäin hyvää.

Lopussa ilmeisesti haluttiin sanoa, että saaren mies oli tytön isä - näin minä sen ainakin ymmärsin. Mutta siis täh?!? Mistä tyttö sen muka sai tietää? Oliko siitä jotain vihjeitä? Jos oli, niin minulta meni kyllä kokonaan ohi. Ja miksi vanhentunut veli noin vain lörpöttelee kaiken vieraalle ihmiselle? Ja miten hän on edes selvinnyt hengissä, jos näkö on jo noin huono kaihin vuoksi? Ja kenestä tytöstä hän oikein puhuu, jos kerran on yksin jäljellä??

Juu, olen ihan kysymysmerkkinä tämän novellin jäljiltä.