17.Huhtikuu 2014, 04:35 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: [1]   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Anne Leinonen: Valkeita Lankoja - Umpipuun lapsi (3)  (Luettu 1082 kertaa)
Nyna
Vanha velhotar
*****

Poissa Poissa
Viestejä: 484
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Pori
« : 25.Tammikuu 2008, 07:47 »

Tämän novellin lukeminen aloitetaan 8.2.
tallennettu
Hiistu
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2748
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tampere/Vihti
« Vastaus #1 : 12.Helmikuu 2008, 22:07 »

Mieluinen oli tämäkin.

Heti alusta asti tehtiin hyvin selväksi, että jotain omituista Hennan katoamiseen liittyi ja jotenkin kertoja oli siinä osallisena, mutta kaiken tarkemman tiedon sai sitten noukkia murusina (kuten suoretki..) sieltä täältä muistelon varrelta. Ihan mukava rakenne ja tarina sen verran mielenkiintoinen, että sitä todella mielellään jaksoikin tonkia esiin. 
Varsinkin alkukappaleiden loppulauseet viittasivat usein, varsin kohtalokkaaseen sävyyn, suoraa tulevaan. Tyyliin:  ”Minun olisi viimeistään silloin pitänyt arvata, ettei kaikki ollut kohdallaan.” Pariin kertaan käytettynä ihan tehokasta, mutta vähemmälläkin olisi onnistunut pitämään jännitystä yllä. Liika jänskätys kun kuitenkin on pahasta. Hymyilee

Hennan poikkeavuutta tuotiin moneen otteeseen esiin ja oikeastaan tyttöjen sedän kertoessa syntymän jälkeisistä ongelmista olin jo melko varma asian tolasta ja anagrammi-kohta (ynnä vielä ”Niihin on kätketty viesti!”) sitten vähän liiankin ilmeinen, siitä kun sen 'maahisen' heti näki. Joka sinällään sitten vesitti varmaan vähän vaikuttavammaksi tarkoitetun lopun.   

Hennan alkuperäksi arvelin vaihdokasta, mutta ilmeisesti mitään muuta lasta ei ollut syntynytkään (kerran sellaisesta ei mitään puhuttu) ja Henna kuitenkin oli se aito ja alkuperäinen, vaikka sitten toista otusrotua ja kotoisin alisesta maailmasta. (Tai oikeastaan mielestäni on kyllä järkevämpää ajatella olevan kotoisin siitä paikassa, jossa on syntynyt ja varttunut...) 
Ihan mukavaa pohdiskelua Tuulin osalta siitä, oliko maahissiskolla "oikeutta" olla ja elää ihmisten maailmassa kuin kotonaan, vai onko se muka jotenkin muilta pois, jos hän yrittää urheilumenestyksen kautta tulla hyväksytyksi. Tuulin tekemästä ratkaisusta en sitten tosin yhtään tykännyt ja tuli vähän yllätyksenä, että hän todella oli niin kateellinen siskolleen (kateudeksi sen ainakin ymmärsin), mutta sinällään kirjailijalta ihan mukavaa uskaltaa kirjoittaa tarinoihinsa myös epämukavia päähenkilöitä. Eihän kaikesta tarvitsekaan aina tykätä.

Mytologiaa ja kansanperinnettä oli mukana vallan mukavan runsaasti ja hyvin tarinaan sotkettuna, mm. elättikäärmeen osalta. Para-juttu oli vähän sekavampi, sillä ainakaan Tuulin kohdalla ei oikein käynyt ilmi, oliko kyseessä tosiaan jonkin sortin palvelushenki vaiko joku tavallinen kivenmurikka-amuletti. (Hennan osalla para oli enemmän kohdillaan, sillä sen avulla hän tosiaan sai tavallaan vääryydellä hankittua menestystä.) Kovin oli se taikakilluttimien valmistus ja käyttö myös helppoa. Hennan luontaisen lahjakkuuden vielä ymmärsi, mutta Tuulilla oli toiminta varsin.. soveltavaa. (Homejuustopaketissa?  Näyttää kieltä) "Yliopistollisten kirjastojen käsikirjoitukset”saatiin ainakin kuulostamaan vallan kiintoisilta...
tallennettu

Tavallaan.
Murzim
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 318
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Jkl
« Vastaus #2 : 13.Helmikuu 2008, 20:23 »

Tässäpä erilainen näkökulma siskosten väliseen raadollisuuteen  Hymyilee Siskon, vaikka maahisenkin, jättäminen aliseen maailmaan oli kyllä aivan tolkuttoman julma temppu. Juuri sellainen, jonka jokainen tahtoo joskus siskolleen tehdä  Pyörittää silmiään

Minä en anagrammia selvitellyt, joten minulle Hennan alkuperä ei valjennut ennen kuin viimeisillä sivulla, ja lopun teho oli siis tallella. Eihän se varsinaisesti ällistyttämään päässyt kaiken kehittelyn jälkeen, mutta tehosi kyllä.

Paran valmistus ja muukin kansanperinteen käyttö oli minusta tässä novellissa todella upea lisä - tai ei nyt mikään irrallinen lisä, keskeistä sisältöähän se oli. Kansanperinnettä käytettiin todella kekseliäällä ja kiinnostavalla tavalla.

Mutta miten tarkalleen se umpipuu tähän liittyi? On sellainen olo etten ole taaskaan tainnut olla tarpeeksi tarkkana.  Epävarma
tallennettu
Vaahtera
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 100
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #3 : 16.Helmikuu 2008, 21:54 »

Mun ajatukset tarinasta näyttävät olleen hyvin samanlaiset kuin Murzimilla. Sisarkateus sai todella rajun lopetuksen enkä minäkään alkanut anagrammia ratkoa, vaikka se olisikin varmaan hyvin pienellä pohtimisella auennut. Ja se umpipuu, mitäh???

Aika varhain jo tuli se käsitys, että Henna oli jotenkin pystynyt menemään suon silmästä sisään (siis sillä retkellä jonka jälkeen hän ei enää pelännyt metsiä, kilpailua en osannut arvata), mutta en oikein pystynyt keksimään mitä siellä suon alla sitten olisi. Tai että miksi hän katoaisi kesken suunnistuskilpailun. Mutta ei se Henna sitten oikeasti niin ylivoimainen suunnistaja ollutkaan, vaan käytti kepulikonsteja.

Tuulilta tosiaan sujui paran tekeminen taikoineen melko jouhevasti noin ensiyrittämällä. Cool

Mielenkiintoinen tarina tämäkin oli. Ihan vaikuttavaa, miten erilaisia nämä novellit ovat keskenään, ja miten erilaisissa ympäristöissä näissä liikutaan. Nyt on nähty arkeologiaa Gotlannissa, kilpasuunnistusta metsämaisemissa, ö-luokan journalismia outouksia etsimässä, käsityöläisyyttä jossain rinnakkaistodellisuudessa, jne.  Hienoa, ettei kirjoittaja ole jumiutunut joihinkin samoihin kuvioihin tai ympäristöön. Ei kyllä tiedä yhtään mitä odottaisi seuraavista!
tallennettu
Sivuja: [1]   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional