Yleinen maantiedekeskustelu

[Louhikäärme]

Tässä ketjussa käsitellään kaikkea maailman maantieteellisiin ominaisuuksiin liittyvää. Tärkeimpiä käsiteltäviä aiheita ovat seuraavat:

Valtameret, mantereet ja saaret
Ilmasto
Järvet ja joet, pienet meret
Mäet ja vuoret
Aavikot, jäätiköt, metsät, arot, savannit ym.
Eläinten ja kasvien levinneisyys (vaiheessa II)
Eri rotujen populaatiot (vaiheessa II)

Lienee järkevintä aloittaa isoimmista osista, eli valtameristä ja mantereista.

HUOM! Maailman karttaa ei käsitellä tässä ketjussa, vaan sille on oma topik.

[Simple]

 Miten tämä siis käytännössä toimii?

Tehdäänkö täällä päätöksiä,  jotka sitten toteutetaan kartassa? Eli siis esim. Päätämme lisätä suuren saaren ison mantereen rannikolle ja sitten se piirretään kartta-ketjussa? Vai?

[Louhikäärme]

No aluksi voisi virittää hieman keskustelua. Jos lähdemme siitä, että maailma on suunnilleen oman maapallomme kokoinen, kuinka paljon sen pinnasta pitäisi olla veden peitossa? Entä kuinka suuria yksittäiset mantereet? Miten monta mannerta? Pitäisikö erillisten maa-alueiden olla lähellä toisiaan vai kaukana?

[Monoceros]

Pientä listausta omista mielipiteistä:

Maailmassamme pitäisi olla ainakin kaksi tai kolme suurta mannerta, jotka olisivat hyvinkin tietoisia toisistaan, ja näiden sisällä olisi sitten omat valtiot ja rodut sun muut.

Suuria saaria tarvitaan myös tottakai, osa kaikkien tiedossa olevia ja osa täysin tuntemattomia tai muuten vaan luoksepääsemättömiä karikkoisuuden tai jonkun vastaavan vuoksi.

Saaristoseutuja voisi olla. Eli jossain päin maailmaa olisi valtava määrä erisuuruisia saaria (valtamerten keskiselänteillä kenties) ja jossain päin merta saisi purjehtia viikkoja näkemättä maata ollenkaan.

Jäätiköt navoille.

Merta pitää olla minusta paljon. Se erottelee mukavasti maailmaa ja sen mantereita ja luo jonkinlaista tutkimattomuuden tuntua ja vaikeuttaisia normaalien ihmisten kulkemista, mutta helpottaisi kauppatavaroiden liikuttelua --> yritysmahdollisuuksia kansoille.

Jos tuosta nyt saataisiin keskustelua ja suunnittelua vähän käyntiin 

[Morick]

Jollain tavallahan tämä on aloitettava, joten paras tapa on varmaan aluksi listata ajatuksia ja ottaa kantaa muiden ajatuksiin. Oikeastaan tämähän on koko jutun idea…

Monoceros, miten niin mantereiden olisi oltava hyvin tietoisia toisistaan? Onhan sellainenkin mahdollisuus, mutta minun mielestäni voisi olla kannatettavaa, että näin ei olisi. Eli otettaisiin vaikka neljä mannerta ja yksi niistä olisi niin syrjässä, kuten Etelämanner meillä, että siellä ei olisi ollut mahdollista käydä keskiajan aikaan. Sieltä voisi sitten jossain vaiheessa tulla jokin vieras ilmiö tai kansa, jonka kanssa muut ovat vaikeuksissa, näin hahmotelmana. 

Merta pitää olla mielestäni ihan reilusti, kuten on hyvin tuossa yläpuolella perusteltukin.

Ja voi olla myös hyvin tärkeää joillekin (minulle myös) että maailmamme on Maan geologian ”lakien” mukaan muodostunut. Joten vuoristot voisivat olla oikein, eikä niitä vuoria pistettäisi joka paikkaan. Yksinäiset vuoret toivoisin jätettävän pois ja jos niitä nyt halutaan, niin ne voivat olla kalliolohkoja, eivät varsinaisia vuoria. Kanjoneja voisi kyllä olla, ne ovat hyvin kiinnostavia muodostelmia. Maanjäristyksiäkin olisi hyvä olla oikeissa paikoissa ja sama tulivuorenpurkauksien kanssa.

Mantereisiin palatakseni: Yritetään tehdä hieman erikoisempi maailma, eikä tehdä mahdollisesti sitä mielestäni tyypillistä kolmen mantereen ns. kehäasetelmaa, jonka sisälle ja ympärille on ripoteltu saaria. Yksi mantereista voisi olla toisia huomattavasti suurempi (Euraasia meillä) tai kaksi suurta, melkein samankokoista.   

Joku voi olla toista mieltä, mutta minä itse olen tätä mieltä. Seassa voi tosin olla pahojakin asiavirheitä, joista toivon jonkun huomauttavan tarvittaessa.

Edit: Tuohon toiseen kappaleeseen sanoisin Monocerosille pienenä korjauksena, että ymmärsin aluksi väärin: oletkin sanonut että nuo kolme tai kaksi mannerta olisivat tietoisia toisistaan etkä että kaikki mantereet olisivat tietoisia toisistaan. Anteeksi.   

[Fariini]

Ihan ensimmäiseksi ainakin minä koen tarvitsevani hiukan rautalankaa. Maantiede ja siihen liittyvät ilmiöt ovat riippuvaisia niitä muokkaavista voimista, kuten mannerlaattojen liikkeistä ja semmoisesta.

Kyseessä oleva maailma olisi siis vähän Maan kaltainen planeetta? Onko sillä samanlainen kuuma ydin kuin Maalla, joka aiheuttaa esimerkiksi tulivuorten purkauksia sekä tuota mannerten liikettä ja sellaista? Ja onko siellä joitain muita voimia, jotka muokkaavat maisemaa?

Paljon merta, se olisi kivaa. Muutama manner, joista lähimpinä olevat voisivat tietää toisistaan ja joku voisi olla ihan villi ja tutkimaton.

Mitä tulee ilmastoon, niin se riippunee esimerkiksi planeetan akselin kaltevuudesta. Tästä pitäisi tehdä joku vähän tieteellisempi ehdotus, olisi mukava, jos tästä tulisi jollain tavalla järjenmukainen.

[migael]

Minusta ainakin kuulostaa hyvältä tuo että olisi muutamia mantereita sillä on aika yleistä tarinoissa että on yksi iso manner ja sitä ympäröi meri. Entä niiden sijainti? Minusta voisi olla että kaksi mannerta olisivat melko lähellä toisiaan voisivat olla jopa jollain tavoin kiini toisissaan. Loput voisivat olla merimatkan päässä.

Morickin kanssa olen samaa mieltä tuosta että ei laiteta yksittäisiä vuoria sinne tänne. Muutama yksittäinen vuori voisi olla mutta sitä pitää miettiä sitten tarkemmin.

Tuosta Fariinin viestistä sen verran että minä en tiedä kovinkaan paljon tulivuorista ja maan ytimestä (paitsi tietysti perusasiat) mutta minusta voisimme ainakin muutamia tuliperäisiä saaria tehdä.

  

[Morick]

Helpointahan se taitaisi olla, jos tekisimme siitä Maan kaltaisen planeetan. Liian tarkkaa (akselikulmaa sadasosan tarkkuudella ja orjallisesti kaikki merivirrat ja tuliperäiset alueet suunnitellen jo tässä alussa) tästä ei kuitenkaan tarvitse tehdä.  En myöskään usko, että se olisi järkevää koska se vie paljon aikaa. Parasta varmaan, että päätämme mm. akselikulman seuraukset, ei akselikulmaa itsessään. Muuten voisimme valita Maan akselikulman, joka oli muistaakseni 23.5.

Niin kuin Fariini sanoikin, rautalangasta vääntämällä on hyvä aloittaa. Minä ainakin kannatan, että maantiedettä ja maisemaan muokkaamassa ja muuttamassa ovat nämä samat meidän Maatammekin koskevat jutut, kuten eroosiovoimat, manner- ja lohkoliikunnot, niistä seuraavat poimuttuminen ja tulivuoritoiminta. Magiallakin saattaisi olla jotain tekemistä maastomuotojen ja sellaisten kanssa, mutta se varmaan kuuluu magian osastoon. Siitä ei siis sen enempää.

Minusta ainakin kuulostaa hyvältä tuo että olisi muutamia mantereita sillä on aika yleistä tarinoissa että on yksi iso manner ja sitä ympäröi meri. Entä niiden sijainti? Minusta voisi olla että kaksi mannerta olisivat melko lähellä toisiaan voisivat olla jopa jollain tavoin kiini toisissaan. Loput voisivat olla merimatkan päässä.

Minulle tuo sijainti sopii hyvin, mutta työstöä ja tarkennusta vaaditaan vielä aika paljon.

Ihanaa, kun on vain kolmen kokeen koeviikko, niin pääsee vähän enemmänkin tätä ihan alussa miettimään! 

[Fariini]

Ihan älyttömän tarkkaa akselinkulman laskeskelua en minäkään kannata, ellei joku nyt innostu ihan hurjasti, mutta jollain tapaa se kumminkin vaikuttanee ja se pitäisi tietää. Ja sitten ihan planetaarisia juttuja on myös mahdolliset kuut ja niiden aiheuttamat vuorovesivoimat.

Ja ilmaston muuttuminen ajan mittaan vaikka kiertoratahäiriön tai jonkun seurauksena, aiheuttaa jääkausia tai semmoista, ja se taas vaikuttaa aika radikaalisti maastonmuotoihin.

Öm. Tuntuu siltä, että rupean taas ajattelemaan liikaa.

Magiallakin saattaisi olla jotain tekemistä maastomuotojen ja sellaisten kanssa, mutta se varmaan kuuluu magian osastoon. Siitä ei siis sen enempää.

Tuo kävi minullakin mielessä, että voisiko voisiko magialla olla jotain tekoa maaston kanssa. Pitäisi vähän tietää, miten vahvaa magiaa tuolla on, jotta tietäisi, olisiko se mahdollista, ja se on vähän ongelmallista, jos sitä on tarkoitus suunnitella vasta myöhemmin. Mutta kaipa sinne maailmaan sitten mahtuu muutama hassu taikuuden aiheuttama poikkeus eivätkä ne vaikuta suurimpiin suuntaviivoihin.

[Morick]

Hyvä Fariini (vieläkin hankala ajatella sinua sillä nimellä). Minulle ei tullut kuu edes mieleen. Sen kanssa pitää olla tarkkana. Ensimmäinen kysymys voisi olla: Montako kuuta on kyseessä?

En tiedä miten kaksi tai peräti kolme kuuta vaikuttaisi maailmamme vesiin. Ihan kauhistuttaa, minkälaisia vaikutuksia niillä voisi olla. Niinpä kannatan, että pitäydymme siis yhdessä. Siis tämä on ihan vain oma mielipiteeni, enkä oikeasti tiedä olisiko kuilla mitää "katastrofaalisia" seurauksia. Yksi mahdollisuus olisi, ettei kuuta olisi lainkaan. 

Jos otamme suuren harppauksen eteenpäin ja hyppäämme planeetaltamme pois: Mitä lähiplaneettoja on? Vai kuuluuko se edes tähän aiheeseen?

Tärkeimpänä kuitenkin pidän tässä vaiheessa, kuten jo sanoinkin, haluamiemme (globaalien ja lokaalien) vaikutuksien ja erityispiirteiden suunnittelemista - eli karseaksi esimerkiksi: mitä akselikulmasta seuraisi eikä itse akselikulmaa - ja sitä kautta saataisiin suunnittelu polkaistua käyntiin. 

[Louhikäärme]

Kannatan ajatusta pitää maailma jokseenkin Maan kaltaisena. En ole mikään asiantuntija tässä, mutta ymmärtääkseni akselikulman jyrkkyys vaikuttaa vuodenaikojen voimakkuuteen. Esim.

Ei akselikulmaa = ei vuodenaikoja
Loiva kulma = heikot vuodenajat (leuto talvi, viileä kesä)
Maan akselikulma = tuntemamme kaltaiset vuodenajat
Jyrkkä kulma = vahvat vuodenajat (talvet erittäin kylmiä ja pimeitä, kesät paahtavan kuumia)
Lähes 90 asteen kulma = äärimmäiset vuodenajat (talvella aurinko ei nouse ollenkaan melkein puolella planeetasta, kesällä aurinko ei laske)

Viimeinen vaihtoehto ei ole kovinkaan houkutteleva. Samanlainen luonto kuin maapallolla olisi mahdotonta, kenties päiväntasaajanseutua lukuunottamatta. Suuri osa planeetasta olisi elinkelvotonta.

Toinen tärkeä seikka on vuoden pituus. Mitä pitempi vuosi on, sitä enemmän kesän ja talven ero korostuu.

[migael]

Hyvä kun joku selitti tuon akselikulman vaikutuksen sillä itselläni ei ole asiasta mitään hajua.

Minusta olisi hyvä jos pidettäisiin maan akselikulma koska vuodenajat saisivat pysyä saman tyylisinä. Sillä vaikka olisikin samanlainen astekulma niin voimme tehdä hyvinkin erillaisia vuodenaikoja eri osiin maailmaa.   

[wizard]

Hyvä Fariini (vieläkin hankala ajatella sinua sillä nimellä). Minulle ei tullut kuu edes mieleen. Sen kanssa pitää olla tarkkana. Ensimmäinen kysymys voisi olla: Montako kuuta on kyseessä?

En tiedä miten kaksi tai peräti kolme kuuta vaikuttaisi maailmamme vesiin. Ihan kauhistuttaa, minkälaisia vaikutuksia niillä voisi olla. Niinpä kannatan, että pitäydymme siis yhdessä. Siis tämä on ihan vain oma mielipiteeni, enkä oikeasti tiedä olisiko kuilla mitää "katastrofaalisia" seurauksia. Yksi mahdollisuus olisi, ettei kuuta olisi lainkaan. 

Mielestäni voisi olla kaksi kuuta, joista toinen melkein maan kuun kokoinen, ja toinen niin pieni, ettei sillä olisi juuri vaikutusta vuorovesiin ja muuhun, johon toinen kuu vaikuttaa Maan kuun lailla. Tällöin toinen kuu olisi syntynyt samalla tavalla kuin Maan kuu ja toinen olisi siepattu asteroidi, kuten esimerkiksi Marsin kuut, jolloin se voisi olla hyvinkin pieni.

[Louhikäärme]

Mantereiden kuvaaminen pelkästään sanallisesti on aika kömpelöä, joten valjastakaamme karttaketju käyttöömme. Jos mielessänne on hyvä ajatus mantereiden muodoista ja sijainnista, piirtäkää siitä kuva.

[Monoceros]

Äh, kirjoittelin 20 min puuta heinää tuosta kaltevuuskulmasta, mutta sitten unohdin ajatella sen mihin suuntaan se kaltevuus on ajateltu, kun tasollahan maapallo kuitenkin aurinkoa kiertää...no kuitenkin, louhi oli aivan oikeassa.

Sitten vulkaanisuuteen:

Minusta maamme sisus on luonnollisesti sula, mikäli se vain riittävän kiinteästä aineesta rakentuu, sillä sitä suurempi paine sen sisustaan silloin kasaantuu --> kuuma ---> sula.

Sitten pääsemmekin laattateoriaan (tektoniikkateoriakohan se hienolta nimeltään on..) jonka mukaan maan ylin, kiinteä kerros on osissa ja tavallaan kelluu sulan sisuksen päällä ja raskaammat merenpohja-, eli sedimenttilaatat sitten vajoavat mannerlaattojen alle ja sulavat taas osaksi ööh... astenosfääriä ---> laatat poimuttuvat toisiaan vasten ---> vuoristoja.

Ja sitten nuo astenosfääriin sulaneet laatat vajoavat raskaampina syvemmälle ja saavat aikaan sulan massan ja siten laattojen liikkeen. Vajottuaan syvälle, ne kuumenevat taas ja alkavat nousta pintaan keskiselänteillä valtamerten pohjissa ja työntävät taas laattoja erilleen, synnyttävät uutta merenpohjaa ja laatan toinen reuna törmää taas jossain mannerlaattaan, pallosta kun kuitenkin puhumme.

Minusta olisi hienoa, jos maailmamme kaltevuuskulma olisi hienoisen suurempi, kuin mitä se on omalla pallollamme. Toisi vähän erilaisuutta peliin. Ja sen rinnalle olisi tosi kiva rakennella erilaisia rotuja erilaisiin oloihin. Ja nyt ennenkuin unohdan, niin voisi myös luoda sitten joskus erilaisia vähän villejä rotuja vaikka vulkaanisille alueilla ja vastakohtana maailman arktisimmille paikoille. Mutta nyt kiirehdin asioiden edelle.

Pysyn yhä vanhassa kannassani mantereista, mutta tuon kahden hyvin lähekkäisen mantereen hienon idean siihen voisi kyllä yhdistää. Sitten siihen päälle vielä joku suuri manner vähän erilleen, mutta kuitenkin niin, että mantereiden asukkaat olisivat tietoisia toisistaan. Olemme kai suunnittelemassa sen verran kehittynyttä maailmaa, että siellä nyt toiset mantereet tunnetaan.

Sitten siellä voisi olla niitä salaperäisiä saarirykelmiä jotka olisivat suht tuntemattomia, ja äärioloihin (eli niihin vulkaanisillie ja antarktisille alueille, joissa voisi olla vähän tuntemattomia, eristyksissä eläviä rotuja) olisi sitten hyvin vaikea, tavan talliaisten päästä. Eli niiden alueiden vierailijat rajoittuisi erilaisiin retkiryhmiin yms. seikkailijiohin.

Eli ei kokonaista tuntematonta mannerta. Se olisi miusta vähän hölmöä 

[Dragan]

Mantereiden tunnettavuus riippuu paljon rotujen kehitystasosta, sillä suuret maa-alueet esteineen(sademetsät, vuoristot ja aavikot) luovat samankaltaisen esteen kuin vesialueetkin.

Ennen mantereiden "tunnettavuutta" pitäisi minusta määritellä kuka on tunteva taho. Varmaankaan kun ei ole tarkoitus että kaikki tietävät kaiken maailman maantiedosta. Mitään mystistä "manner josta kukaan ei tiedä mitään" ei varmaan olla luomassa, mutta tuskin kaikki paikat varsinkaan kaduntallaajille on tiedossa.

Varmaan paras on luoda mantereet ensin, ja miettiä sitten niiden tunnettavuutta. 

[Platypus]

Tuli sellainen idea, että merihän voisi olla suurikin. Siellä voisi asustaa omia sivilisaatioita, joista maalla asuvat enemmän tai vähemmän tietäisivät.
 Meressäkin on tulivuoria, jotka tekevät uusia saaria ajan kuluessa. Jos vaikka hiukan kauempana mantereesta olisi sellainen saaristo. Se voisi olla kuitenkin melko lähellä, en ihan avomerta tarkoita. Onhan tälläkin planeetalla paljon sellaisia paikkoja.

[Morick]

Monoceros, kiitos maantiedon oppitunnista. Ei sinun kuitenkaan noin tarkkaan tarvitse ainakaan minulle selittää, kun olen kuitenkin tuota aikamoisesti tutkinut. 
No, ehkä joku tarvitsi. Ehdottamasí kaltevuuskulman suuremmaksi muuttaminen olisi kieltämättä mielenkiintoista, mutta toteutus voisi olla vaikea. Nojaa...

Ennen mantereiden "tunnettavuutta" pitäisi minusta määritellä kuka on tunteva taho. Varmaankaan kun ei ole tarkoitus että kaikki tietävät kaiken maailman maantiedosta. Mitään mystistä "manner josta kukaan ei tiedä mitään" ei varmaan olla luomassa, mutta tuskin kaikki paikat varsinkaan kaduntallaajille on tiedossa.

Varmaan paras on luoda mantereet ensin, ja miettiä sitten niiden tunnettavuutta. 

Painotan nyt erityisesti, että Etelänapamanner oli pitkään tuntematon ja tutkimaton ja se on manner. Joten minä henkilökohtaisesti haluaisin, että jokin mantereistamme olisi harhautunut jommallekummalle navalle, joko pohjoiselle tai eteläiselle.

Minusta tuo Louhikäärmeen ehdotus on oikein hyvä. Siihen vielä tuo Napamanner, niin hyväksyisin täysin.

Nyt menen kyllä jo tutimaan. Hyvt yöt kaikille.

[Monoceros]

Platypus: Olen samaa mieltä ehdotuksesi kanssa, että olisi jotain pieniä saaria keskellä valtamerta, joilla voisi asua muille kansoille melko tuntemattomia rotuja, kuten jo ylempänä taisinkin mainita.

Ja Morick: taisin enemmän selvitellä vain omia ajatuksiani ääneen ja virkistää muistiani  Ja ei siinä kaltevuuskulman suuremmaksi muuttamisessa minusta nyt mitään ylitsepääsemättömän hankalaa olisi: muutamme vain vuodenaikojen vaihteluja rajummiksi maapallon oloihin verraten, noin karkeasti ajatellen.

Tosiaan, kunhan lisättäisiin tuohon louhin uusimpaan karttaan vielä etelä- ja /tai pohjoismanner, niin siitä olisi tosi hyvä lähteä kehittämään maailmaa yksityiskohtaisemmaksi ja siitä sitten eteenpäin.

Dragan: Totta puhut, eivät kaikki mannerten kansalaiset voi tietenkään tietää muiden maailmojen olemassaolosta, saati sitten mistään muustakaan oman elinpiirinsä ulkopuolella. Mutta jos kuitenkin sellaisissa ns. sivistyksen kehdoissa ihmiset tietäisivät aivan yleisesti muistakin maailmoista ja niistä olisi löydettävissä tietoa. Sitten mantereilta löytyy tottakai eristyneempiä kansoja jotka eivät maailman asioista tiedä tuon taivaallista, tai sitten kansoja jotka ovat yksinkertaisesti niin sisäänpäin kääntyneitä, ettei heitä edes kiinnosta.

Hmm... merenalaisia kansoja ja kaupunkeja. Siitä pitäisin. Joku kansa jolla olisi asumuksia joko vain veden alla, tai sitten he pystyisivät myös olemaan maan pinnalla. Minulle tuosta herää ainakin aika kivoja mielikuvia joistain trooppisista saarirykelmistä joiden päällä ja korallisilla rannoilla veden alla olisi jonkun merenväen asumuksia  Toisi muutenkin vähän väriä maailmaan, kun päästäsiin /pyrittäisiin käyttämään maailman pinta-alaa ihan täysimittaisesti.

[Rid]

Minä ehdottaisin vuoden pitenemistä. Sehän vaikuttaisi lähinnä sitten viljelyskasveihin, eikö? Mutta siis niin että pallomme kiertorata olisi pidempi kuin Maan. Tarkkaa päivälukua en nyt tähän osaa heittää kehiin, ehkä jopa tuplasti pidempi vuosi? Tietysti sitten on se, että miten se tuodaan esille. Koska ei tarinoissa kukaan huomaa että ompas pidempi vuosi, kun he ovat tottuneita siihen. Ääh. Nyt katkesi ajatus.