19.Huhtikuu 2014, 20:11 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: [1] 2 3 ... 8   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Alkoholi  (Luettu 20350 kertaa)
Dyn
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 5590
Sukupuoli: nainen
« : 06.Maaliskuu 2008, 09:40 »

Aiheesta saattoi olla wanhalla sivulla keskustelua, mutta mitä väliä. Täytyy herätellä ihmisiä puhumaan muustakin kuin laittomista leffoista. :p

Tai no, laittomuuslinjalla jatketaan. Olen "harrastanut satunnaisesti" alkoholin nauttimista noin 14-vuotiaasta, tosin linjalla "lasi viiniä ruoan kanssa" ja "siideri saunan jälkeen", kiitos vanhempieni sivistyksenviljelyn. Baaristelun aloitin senkin alaikäisenä, puolustukseksi täytyy sanoa että kovin paljon en silloin kyllä juonut. Koen, että asenteeni alkoholiin on kohdallaan, vaikka välillä siihen palaa rahaa vähän turhankin kanssa: toisaalta ihan joka viikonloppu ei tule pullon kanssa vietettyä, ja baarissa ilmankin oleminen onnistuu.

Höh, aloitusviestin kirjoittaminen on vaikeaa, yleensä jutut syntyvät vasta keskustelun kuluessa... mutta, mielipiteitä, ajatuksia, kokemuksia, tyhmyyksiä?
tallennettu

Until one day, the boundary gives way.
Emvignya
Teknovelho
***

Poissa Poissa
Viestejä: 694
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #1 : 06.Maaliskuu 2008, 09:47 »

Hmm... Minä en juo, mutta olen minä joitain alkoholijuomia maistanut. Hyvin valikoiden, nirso kun olen. Jos se tuoksuu yhtään epäilyttävältä, sitä ei laiteta suuhun. Luultavasti kaikki, minkä voi järjellä sekoittaa appelsiinimehuun, saattaisi mennäkin alas, mutta en ole vain koskaan kokenut tarvetta siihen. Viinistä en pidä ja olutta en ole suostunut maistamaan.

Ja ei, minä en mitenkään paheksu niitä ihmisiä, jotka juovat alkoholia. Itse asiassa minusta on ihan kivaa olla mukana hieman kosteammissakin illan vietoissa, ainakin niin kauan, kun kukaan ei käy tuputtamaan. Minulla kun on kivaa ilmankin, enkä häiriinny edes baarissa/yökerhossa siitä, että olen yksi niistä harvoista selvistä. Moni on ihmetellyt sitä, miten mä kestän katsella sellaista menoa, mutta... en mä tiedä, se nyt ei vaan häiritse minua.
tallennettu
Lachesis
Kriitikko
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1828
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #2 : 06.Maaliskuu 2008, 10:09 »

Vasta täysi-ikäisenä aloin ymmärtää, mikä alkoholinjuonnissa on se juttu. Oikeastaan vähän ihmettelen, miksei se aikaisemmin kiinnostanut lainkaan; ehkä syy oli kaveripiirin kilttiys ja raittius. Muistan maistaneeni skumppaa juhlissa ja ehkä myös jotain makeaa likööriä, mutta vasta 18-vuotissynttärelläni join esim. ekan drinksuni (oli muuten Sininen enkeli, mikäs muukaan).

En kyllä sittemminkään ole hirveästi ördännyt. Muisti ei ole koskaan mennyt, enkä ole tarvinnut apua kotiinpääsyssä. Yksi syy välttää ylilyöntejä on suhteeton krapulanpelko. Inhoan pahoinvointia ja oksentamista todella syvästi ja yritän varoa aika tarkkaan, ettei tulisi niin paljon juotua. Yleensä raja menee 5-6 annoksessa iltaa kohti, eli minulla on kohtuullisen huono viinapää.

Muiden alkoholinkäyttö on minulle isompi ongelma kuin omani: Vieroksun ja hieman pelkäänkin tolkuttomassa humalassa olevia, olivat sitten tuttuja, tuntemattomia, ystäviä tai perheenjäseniä. Viihdyn aika huonosti jopa vain seurallisesti humaltuneessa porukassa, mutta olen joutunut jonkin verran totuttelemaan, kun itse kuitenkin juon yleensä vähiten kaikista.

That said, pidän monista alkoholijuomista, enkä siksi luultavasti ikinä ala raittiiksi. Kuivat ranskalaistyyppiset siiderit, täyteläiset punaviinit, yrttiset valkkarit, lakkalikööri, Amaretto ja kaikista hienoimpana tietenkin skottilaiset single malt-viskit (mitä savuisempaa ja turpeisempaa, sen parempi).
tallennettu

Ja kun ilta tulee tähdet sylissään
syöksemme tulta pimeyteen
tnjrp
Neurovelho
****


Poissa Poissa
Viestejä: 1524
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Piikkiö
« Vastaus #3 : 06.Maaliskuu 2008, 10:22 »

Kyllä kiitos!


Joo. Jonkin verran alkoholia tuli maistettua alaikäisenä. Aikuisempana on sitten tullut törpöteltyä ajoittain vähän turhankin paljon. Opiskelu oli kovaa aikaa, maksalle ja aivosoluille. Luonnonvalintaa käytännössä, toisaalta: vain kestävimmät solut selvisivät Näyttää kieltä

Nykyään menee n. 1 olutpullo viikossa. Myös viinin ja ruuan liitto on kunnioitettava instituutio, mutta nykyään ei oikein ole intoa eikä aikaa syödä ns. pitkän kaavan mukaan, joten tuo puoli on jäänyt retuperälle.

Olen asettanut alkoholiongelman rajan siihen, että alkaa "oikeasti" uskoa viinaan tulevan lasin maku kaapissa olevassa korkkaamattomassa pullossa. Vähentäisin kittaamista myös huomattavasti, mahdollisesti jopa 0:aan, jos huomaisin, että minulle aletaan tarjoilla "rähinäviinaa".
tallennettu
serena
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 124
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: vantaa
« Vastaus #4 : 06.Maaliskuu 2008, 10:28 »

En juo paljoa :)
Aloitin tuon maistelemisen silloin 18v täytettyäni ja jos nyt menen jonnekin ulos, niin yhden-kaksi saatan ostaa mutta en sen enempää. Ei ole koskaan ollut kankkunenkaan ja siitä iloinen :D
Luulen että osaan lopettaa ajoissa kun päässä alkaa heittää, niin ei tule sitten huono olo aamulla :)

Kaljaa olen joskus pienenä maistanut kerran, enkä tule koskaan enää maistamaan. Hyi hitsi..
Viiniä olen maistellut monia kertoja ja niistä taitaa tulla yksi lempialkoholijuomistani. Tosin olen hyvin perso makealle, joten kuivat viinit/juomat ei oikein maistu..
tallennettu
The Rat
Teknovelho
***

Poissa Poissa
Viestejä: 839
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Nummela
« Vastaus #5 : 06.Maaliskuu 2008, 10:45 »

Olen mainettani parempi.

Olen siis siinä käsityksessä, että joillakuilla (Dyn?) Risingilla on käsitys minusta alkoholin suurkuluttajan, joka näkee selvän päivän kenties kerran vuodessa. Aivan näin pahasti en kuitenkaan rappiolla ole.

Mutta aloitetaan sieltä, mistä kuuluukin, eli alusta.

Olin käytännössä absolutisti ensimmäiset 19 elinvuottani. Joskus ala-asteella piti vetää "kännit" kavereiden kanssa kahden tai kolmen lonkeron voimin (niitä kaupan 2,6% versioita - jotka oikeasti maistuvat hyviltä, toisin kuin käymisteitse valmistetut). Sen jälkeen sai jäädä moinen hapatus minulta, kunnes siis todellakin lukion toisen luokan lopuilla havahduin alkoholin ihmeelliseen maailmaan.

Tuossa vaiheessa oli oikeasti pieni ongelma. Ja ongelman nimi oli 90-luvun puoliväli, tai tarkemmin sanottuna, teknohuuma. Minulla oli lapsena perintönä saatuja osakkeita muutama kappale, joiden arvo pyöri muutaman tuhannen markan paikkeilla, kunnes eräänä päivänä havaitsin omistavani osakkeita sadoilla tuhansilla... No, se oli sitä aikaa. Mutta ei oltu köyhiä eikä kipeitä. Ja se näkyi juomisessa. Drinkkejä, olutta, takseja, ravintoloita... Lukioaikaan vielä meno oli rauhallista, mutta sen jälkeen saattoi mennä viikko tai kaksi, etten ehtinyt kotona käymään (ja silloinkin vain krapulassa). Juhuu! Minulla on menneisyys!

Entäpä nykyään? Rahat on loppu, mutta jotain ainakin opin noista ajoista. Kirkkaista pysyn pääsääntöisesti erossa, niistä menee sekaisin, hukkaa muistinsa ja pahimmassa tapauksessa päätyy makaamaan johonkin epämääräiseen paikkaan pää vessanpöntössä. Minä kun en humalatilan iskiessä pysty juurikaan kontrolloimaan juontinopeutta, niin ainut tapa estää kaatokänni on kontrolloida juomien alkoholiprosenttia.

Viini on hyvää. Varsinkin hyvä punkku, joskin makuni sen suhteen eroaa monista. Valkoisen täytyy olla kuivaa tai erittäin kuivaa. Samoin skumpan (olkoonkin että ostin tässä taannoin viitisen pulloa puolimakeaa, mutta se maksoi alle vitosen pullo). Toisaalta vinkun ongelma on alkoholiprosentti. Ne, mitä itse tykkään juoda, ovat yleensä 13-14%-vol, joten juuri yli pulloa ei kannata juoda, tai tulee taas se kuuluisa krapula aamulla...

Sietokyvystä on todettava, että harjoituksen puute näkyy. Silloin ennen, kun aurinkokoin paistoi kirkkaammin, pystyi juomaan olutta baarissa kymmenkunta tuntia ja viisitoista tuoppia, eikä tullut vielä edes pahasti humalaan. Nykyään pidän humalarajana noin viittä tuoppia (keskaria). Pahimmillaan muisti on mennyt kolmesta, mutta epäilen että siinä oli jotain muutakin. Toisaalta, kuuden jälkeen alkaa pätkimään, jos en ole syönyt päivällä mitään. Vaihtelevaa.

Ja sitten nykyiseen juomistiheyteen. Viikolla olen pääsääntöisesti selvinpäin, joskin torstait sotkevat kuviota. Olenkin ratkaissut tämän siirtämällä henkisesti torstain viikonlopulle ja vastaavasti sunnuntain arkipäiväksi. On huomattavan mukavaa maata arkipäivä kotona, tai siis olisi, jos saisi vain makoilla. Ei saa. :)
Viikonloppuisin juon, jos juon. En tunne olevani pakotettu siihen, mutta sen verran kaiken maailman kissanristiäisiä kaverit järjestävät, että kyllähän sitä tulee usein pienessä sievässä oltua perjantait tai lauantait. Voin tarpeen vaatiessa olla myös selvinpäin muiden juodessa, mutta en varsinaisesti nauti tilanteesta (se, että Emppua ei haittaa yllättää minut kyllä täysin, mutta Emppu nyt yllättää minut aina muutenkin).

Hyvä aihe. Sain puhua jostain minulle tärkeästä: itsestäni. :)
tallennettu
celeblith
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 783
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #6 : 06.Maaliskuu 2008, 11:54 »

En juo. En ole koskaan tykännyt alkoholi juomista, en kyllä tykkää edes limuistakaan. Onhan sitä tullut silti vähän maisteltua. Mutta abiristeilynkin pärjäsi hyvin ilman, yksi lonkero tuli juotua ja muutamaa muuta ihmeellisempää ihan vähän maistettua.
tallennettu
Lachesis
Kriitikko
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1828
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #7 : 06.Maaliskuu 2008, 11:59 »

Luonnonvalintaa käytännössä, toisaalta: vain kestävimmät [aivo]solut selvisivät Näyttää kieltä
Alkoholi sinänsähän ei tuhoa aivosoluja (vaikkakin yliannostukseen voi tietenkin vallan mainiosti kuolla aivojen kokonaistoiminnan pettämisen takia). Vasta krapulan ja varsinaisten alkoholivieroitusoireiden aikana niitä soluja tärvääntyy, kun käyvät ylikierroksilla humalatilan lamaannusvaiheen jälkeen.
tallennettu

Ja kun ilta tulee tähdet sylissään
syöksemme tulta pimeyteen
The Rat
Teknovelho
***

Poissa Poissa
Viestejä: 839
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Nummela
« Vastaus #8 : 06.Maaliskuu 2008, 12:02 »

Luonnonvalintaa käytännössä, toisaalta: vain kestävimmät [aivo]solut selvisivät Näyttää kieltä
Alkoholi sinänsähän ei tuhoa aivosoluja (vaikkakin yliannostukseen voi tietenkin vallan mainiosti kuolla aivojen kokonaistoiminnan pettämisen takia). Vasta krapulan ja varsinaisten alkoholivieroitusoireiden aikana niitä soluja tärvääntyy, kun käyvät ylikierroksilla humalatilan lamaannusvaiheen jälkeen.
Tästäkö on saanut alkunsa sinänsä hieno kansanviisaus: "vältä krapulaa, pysy humalassa"?
tallennettu
tnjrp
Neurovelho
****


Poissa Poissa
Viestejä: 1524
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Piikkiö
« Vastaus #9 : 06.Maaliskuu 2008, 12:23 »

Niin, krapula on köyhien sairaus ja viina on viisasten juoma. Keskivertobudjetilla ja keskitason kehon hallinnalla (vrt. unentarve jne.) varustetulle kädelliselle humalassa pysyttely on kuitenkin pitkän päälle (sanotaan nyt vaikka useamman vuorokauden yhtä mittaa) varsin vaikeaa.
tallennettu
Forlorn
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 110
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Oulu
« Vastaus #10 : 06.Maaliskuu 2008, 16:12 »

Tunnustaudun kotijuopoksi, nykytahdilla pari kertaa viikossa juon itseni humalaan. En tosin ympärikänniin, krapulaa kun kestää iän myötä yhä huonommin. Baareissa käyn vain muutaman kerran vuodessa, en ole ns. "sosiaalinen juoppo".

Ajoittain ollut harvempaakin, tämä nykytahti on kyllä vähän liikaa. Toisaalta se on sellaista itselääkintää, kun turruttaa itsensä ja hetken aikaa mielentila kohoaa. Varsinkin kun on masennusta ja muuta ikävää lähipiirissä ja omassa elämäntilanteessa, eikä usko tulevaisuuteen muutenkaan ole kovin korkealla. Kyllähän tämä alkoholinkäyttö pitemmän päälle huonompi homma on, mutta ehkä sitä ei enää osaa muutenkaan oikein rentoutua.
tallennettu
Lachesis
Kriitikko
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1828
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #11 : 06.Maaliskuu 2008, 16:32 »

Jos vähentää reippaasti joksikin aikaa, sietoisuus ehtii laskea, joten pienemmällä määrällä saa jo efektejä. Tulee halvemmaksi ja elimistö selviää vähemmillä vaurioilla.

Alkoholi on kyllä mielenkiintoinen aine, sekä farmakologisesti että sosiaalisesti. Yleisesti hyväksytyksi ja lailliseksi huumeeksi sillä on varsin voimakkaita ja vahingollisia ominaisuuksia.
tallennettu

Ja kun ilta tulee tähdet sylissään
syöksemme tulta pimeyteen
Rituri
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 416
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #12 : 06.Maaliskuu 2008, 17:10 »

Olen alkoholin suhteen nirso. Tähän mennessä olen pitänyt vain lähes pillimehun makuisista siidereistä ja yhdestä jouluviinistä. Olen yrittänyt etsiä lisää siedettävän makuisia alkoholijuomia, mutta ongelmana on ollut se ettei minulle saisi alkoholi maistua lähes ollenkaan. No, rohkeasti kokeilemalla löytyy luultavasti joskus jotain. En pidä kaljasta en edes kotikaljasta ja suurin osa viineistä on mielestäni pahan makuisia. Sima on hyvää.

Olen saanut pienestä asti maistaa aina kun äidillä on ollut jotain alkoholipitoistaan, mikä on tapahtunut todella harvoin. En ole kuitenkaan pitänyt juuri mistään, muutamia siidereitä lukuunottamatta.

En nauti paljon alkoholia. Sen jälkeen kun täytin viime kesän alussa kahdeksantoista olen käynyt baarissa kahdesti ja toisella kerralla olin vielä kuskina. Joskus on kuitenkin tullut juotua äidin kanssa siideriä kotona Hymyilee, mutta sitäkin on tapahtunut hyvin harvoin.

Minulla on ollut hiukan varovainen suhtautuminen alkoholiin ja humalaisiin isän alkoholiongelman vuoksi. Onneksi hän on ollut jo monta vuotta raittiina, tietääkseni. Joskus humalassa olevat ihmiset tekevät oloni todella vaivautuneeksi, mutta tämä riippuu siitä millä tavalla alkoholi ihmiseen vaikuttaa. Enkä myöskään tiedä vaikuttaako tämä enää yhtä vahvasti kuin nuorempana. Ainakaan abiristeilyllä ei ollut mitään ongelmaa ja olen ennenkin käynyt mielenkiintoisia keskusteluja humalaisten kanssa.
tallennettu
Maailmanherra
Neurovelho
****


Poissa Poissa
Viestejä: 1717
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #13 : 06.Maaliskuu 2008, 17:42 »

Äh, en jaksa odottaa kuun loppuun... Alkoholi on ihan lystikäs asia, joka aiheuttaa ongelmia kun sitä ei ole saatavilla tarpeeksi. Tosin ei minulle vaan yleisesti.

Minulla oli kauan sitten periaate, nimittäin se että joisin aina jonkun kanssa (yleensä lasin) eikä koskaan heti heräämisen jälkeen. Tämä on onnistunutkin melko hyvin. Kotikaljalla aloitettiin kouluun mentäessä ja yläkoulun syrjäytyneenä nuorena join aina pullollisen samppanjaa Hectorin keikan jälkeen kotona.

Vaikka paljon pystynkin tarvittaessa juomaan niin, krapulaa en tunne. Tapasin tosin kerran sattumalta juotuani pienen pullollisen hyvin epälaadukasta vaaleanpunaista samppanjaa. Enkä minä kyllä hirveämmin vettäkään laimenna, edes absintilla joten, olen vain ikäisekseni hyvässä kunnossa.

Alkoholi keventää ilmapiiriä paremmin kuin rusetti. Viime kesänä oltiin halkosavotalla puita varastoimassa ja kyllä homma paremmin luisti kun aina välillä otti vähän punkkua.

Toisaalta tulee kalliiksi litkiä alkoholijuomia pitkin päivää. Ei se kannattavaa ole. Toisaalta ilmeisesti olen ajautunut huonoon seuraan, sillä viime aikoina kaikki vapaat viikonloput ovat kuluneet erinäisissä kissanristiäisissä ja syntymäpäivissä. Enhän minä kyllä tästä voi oikein valittaakaan.

Kuitenkin olen aina vältellyt sammumiseen asti juomista (ilmeisesti viina on loppunut ensin). Tämä on johtunut lähinnä ala-asteesta, jolloin sanottiin että aivosoluja ei tule enää lisää. Lukiossa sitten opin psykologian tunnilla, että aivosolujen määrällä nyt ei ole hirveämmin väliä koska niitä riittää moneksi ihmisen iäksi.

Alkoholi on kuitenkin tehokas lääkeaine ja lämmike. Tietenkin sillä voi perustella kaikkea tyhmää mitä on sanonut tai tehnyt, mutta tällaisille henkilöille pitäisi antaa toinen pullo.

Minä mietin tuota Lachesiksen kommenttia. Joku sanoi kerran säännöllisten elämäntapojen olevan terveyden a ja ä. Jotenkin tämän valossa tuollainen vaihtelu kuulostaa aika rankalta.
« Viimeksi muokattu: 06.Maaliskuu 2008, 17:51 kirjoittanut Miksu » tallennettu

Don't trust the skull.
Rid
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1680
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #14 : 06.Maaliskuu 2008, 18:02 »

Minä ja alkoholi.

Niin. Kyllähän sitä tulee juotua, enemmän ja vähemmän. Jatketaan Dynin aloittamalla laittomuudet- linjalla, ensimmäiset kännit taisin vetäistä 14 - vuotiaana, ja kapakoissa tuli käytyä jo 15- vuotiaana. En kuitenkaan paljoa sielä vihtinyt pyöriä, koska terve pelko kiinnijäämiseen on aika vahva (tämän pelon takia en pysty myöskään mm. matkustamaan pummilla vaikkapa Helsingin julkisilla, vaikka niissä ei kuulemma ole kovin helppoa jäädä kiinni).

Nykyään humalahakuisesti tulee juotua ehkä pari kertaa kuussa, riippuen juhlallisuuksista ja rahatilanteesta. Ja humalahakuisesti tarkoittaa sitten kanssa humalahakuisuutta. Tyhmäähän se on, mutta myös välillä pirun hauskaa. Kun juon, niin yleensä juon väkeviä viinoja, ihan sen vuoksi että ne passaavat parhaiten. Viineistä ja siidereistä tulee illan päälle itkupotkuraivarit ja muutenkin huono olo ja sivuvaikutuksia. Viinasta tulee vain humala.

Joskus tulee kyllä myös käytyä yhdellä baarissa, ja olen sillä tavalla omituinen olento, että jos lähden "yhdelle" niin juon tasan sen yhden ja sillä selvä. Homma ei lipsahda käsistä.
tallennettu

Luettavaa mielelle: Minuutteja Elämästä
Chiad
Teknovelho
***

Poissa Poissa
Viestejä: 582
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Jyväskylä
« Vastaus #15 : 06.Maaliskuu 2008, 19:27 »

Lainaus käyttäjältä: Lachesis
Jos vähentää reippaasti joksikin aikaa, sietoisuus ehtii laskea, joten pienemmällä määrällä saa jo efektejä. Tulee halvemmaksi ja elimistö selviää vähemmillä vaurioilla.
Tuo on todettu hyväksi keinoksi. :) Kun vain ei olisi niitä houkuttelevia opiskelijapippaloita niin usein...

Lainaus käyttäjältä: Rid
Kun juon, niin yleensä juon väkeviä viinoja, ihan sen vuoksi että ne passaavat parhaiten.
Sama täällä. Ne passaavat sekä rahallisesti että ruumiillisesti. Makeista likööreistä, siidereistä ja oluista tulee vain vatsa turvoksiin ja olo on epämukava. Tosin alku- ja saunajuomana ne kyllä menevät, yksi tai kaksi. Humalahakuisesti en niitä juo. Kukkaro ja vatsa eivät kestä.

Kuten aika useat täällä, minäkin aloitin juomisen noin 18-vuotiaana. Parisen vuotta sitten, kesällä, tahti oli aika kova ja järkiinnyin - ainakin hiukan. Nykyään käyn kahdesti kuukaudessa juomassa: omassa tai kaverin kämpässä pohjat ja sitten, useimmiten, baariin (sieltä tilaan korkeintaan yhden, jos sitäkään). Pubeista olen myös alkanut pitämään, kovastikin. Mitä erikoisempi, sen kivempi. Käykää toki Vihreässä Haltijattaressa, jos vierailetta Jyväskylässä. ("Viskejä, oluita ja absinttia!") Vaikka en yleensä pidä erityisemmin kaljasta, tuon pubin kirsikkaolut oli kokelemisen arvoinen, samaan aikaan makea ja karvas.

Juomisen pitkittäminen pariksi päiväksi... no, on sitäkin kokeiltu. Ihan hyvä fiilis jäi, mutta mieluummin juon yhtenä iltana ja pidän sitten vapaata viinaksista, toisin sanoen keskityn olennaisimpiin asioihin, kuten lukemiseen. Iskee silmää
tallennettu
Rasimus
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2493
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #16 : 06.Maaliskuu 2008, 20:01 »

Minä kuulun niihin onnellisiin, joilla pysyy kontrolli aika pitkään.

Normaalisti pysyn kaljoissa, siidereissä, lonkissa ja muissa kevyissä, jolloin pystyn huomaamaan milloin pitää laittaa stoppi ryyppäämiselle ja vaihtamaan limulinjaan. Sen ansiosta olen välttynyt krapulalta ja muistinmenetykseltä tehokkaasti, ja iltaa on voinut kutsua hauskaksi ja onnistuneeksi.

Vain kaksi kertaa on mennyt överiksi. Viimeksi siihen sisältyi oksentelua ja kohtelias, asiallinen ja varmakätinen ulosheitto eräästä hotellista. Ei ollut hauskaa. Ja lukion vanhojen tanssitkin menivät niin pahasti pieleen kuin pystyivät: koulun nätein nuori neiti tanssikaverina, jollaiselle pitää aina vähän esittää, ja pyöriminen aiheutti tolkuttoman huonon olon  Nolostunut (lukio taisi olla sitä aikaa, kun aloitin varovaiset kokeilut, varsinaisesti tavaksi tuli ammattikoulussa lukion jälkeen)

Mutta noin yleisesti viina on loistava kaveri! Se saa seuran kuin seuran tuntumaan mukavalta ja hauskalta, tympääntyneisyys katoaa ja varmasti viihtyvyys jopa eduskunnan täysi-istunnossakin paranisi. Mutta perseet olalle vetämistä en ole koskaan kunnolla tajunnut.

Jostain syystä baarit (tai oikeastaan räkälät) ovat minun ryyppypaikkojani. Kotioloissa ei tee oikein mieli juoda ja kotibileetkin ovat vähän mitä ovat.
« Viimeksi muokattu: 06.Maaliskuu 2008, 20:06 kirjoittanut Rasimus » tallennettu

Badassingly: You son of the questionable heritage.
Lunimara
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 97
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Jyväskylä
« Vastaus #17 : 06.Maaliskuu 2008, 21:14 »

Olen täysin absolutisti. En hyväksy alkoholia enkä tupakkaa. Inhoan sitä kun ympärilläni juodaan, vaikka määrä pysyisikin vain muutamassa oluessa. Varsinkin tuttujen ihmisten juominen ärsyttää. Tuntemattomilla ei ole niin väliä, tuhotkoon elämänsä ja elimistönsä jos haluavat, ei ole minun asiani. Joidenkin humalaisten pummien jututkin ovat lähinnä naurettavia. Mutta jos sukulaiset ja kaverit juovat, niin meikäläisellä palaa kiinni.

En ole koskaan ollut missään kotibileissä, ja kun muut koulussa miettivät kuinka saada viinaa seuraavaksi viikonlopuksi, minä tulen vain surulliseksi. Kyllä elämässä pitää olla muutakin. Eikä alkoholin pitäisi vielä kuulua yläasteelaisten elämään. Sitten kun peruskoulu on ohi voi tietty pitää bileet, mutta ei ennen sitä. Vaikka olenhan minäkin kyllä alkoholia maistanut, lähinnä vanhempien viinilasista, mutta on sitä kossukolaakin tullut kerran kokeiltua. Se ei edes ollut niin pahaa kuin voisi luulla, mutta en siltikään ymmärrä mitä hyvää siinä on.     
tallennettu
Lulion
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 336
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #18 : 06.Maaliskuu 2008, 22:20 »

Juon ja tykkäänkin juoda alkoholia. Joisin sitä enemmänkin, jos minulla olisi varaa, rehellisesti sanoen. Mutta koska minulla ei ole, käyn ehkä kerran parissa kuukaudessa yöelämässä ihan muuten vaan. Erikseen sitten, jos on synttäreitä, vappua, juhannusta, uutta vuotta jne. Kesällä tulee juotua huomattavasti enemmän. Silloin viihdyn paljon mökillä ja siellä on paljon ihmisiä ja viinaa. Ja sitä voi juoda sitten siellä aiheuttamatta pahaa kenellekään  ulkopuoliselle.

Krapulaa tulee harvoin podettua, mutta on silti podettu muutaman kerran päänsäryn muodossa ja kerran jopa on seurannut niin pahaa oloa aamulla, että olen oksentanut ja maannut koko päivän sängyssä. Mutta sitä se on, silti en olisi lopettamassa, mikä voi joillekin ehkä kuulostaa tyhmältä. En kuitenkaan kärsi tilanteesta niin usein, että se haittaisi millään tavalla normaalia elämää. Paitsi kerran synttäreiden jälkeen, kun lauantaina piti aamulla mennä töihin ja olin vasta päässyt kotiin baarista.

Juon paljon ja olen huono kontrolloimaan juomistani. Tai en periaatteessa juo paljon, minulla vain on huono viinapää ja liian nopea vauhti päällä. Muisti on mennyt pari kertaa, kaaduttu useammin kuin osaan laskea, voinut pahoin jne. Osaan kuitenkin juoda myös sivistyneesti silloin kun on tarvetta. Ei se humalahakuisuus kuitenkaan tärkeintä ole, vaan nimenomaan se seura, vaikka pidänkin siitä, että rentoudun juotuani ja silloin en pelkää enää ihmisiäkään niin paljon.

Jos saisin valita, istuisin mieluummin baarissa. Siis sellaisessa peruskapakassa, mihin ei tarvita mitään sisäänpääsymaksuja tai narikkaa ja siellä on tiivis ja rento tunnelma ja musiikki soi, mutta ei liian kovaa, että keskustelukin onnistuu ja istutaan pöytien äärellä keskustelemassa syvällisiä. Yökerhot eivät ole mieleeni, koska siellä ei voi puhua liian kovan musiikin takia, niissä tanssitaan ja pelkkä sisällepääseminen on liian pitkä prosessi. Harmi, että kuulun tässä vähemmistöön, joten en kykene välttelemään tällaisia paikkoja. Ulon meneminen on kuitenkin liian kallista, joten jätän sellaiset vielä mieluusti väliin. Pohjat siis kotona ja sitten liikenteeseen ja ainoastaan pari drinkkiä ulkona. Tehokas tapa myös välttää krapulaa, kun lopettaa automaattisesti ajoissa.
tallennettu
Rasimus
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2493
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #19 : 06.Maaliskuu 2008, 22:39 »

Lainaus käyttäjältä: Lunimara
Olen täysin absolutisti.

Tuokin on erittäin hyväksyttävä asenne, jota osaan arvostaa.

Lainaus käyttäjältä: Lunimara
Se ei edes ollut niin pahaa kuin voisi luulla, mutta en siltikään ymmärrä mitä hyvää siinä on.

Suurin osa viinaksista on sellaisia, ettei niitä todellakaan maun takia juoda  Näyttää kieltä

Lainaus käyttäjältä: Lulion
Jos saisin valita, istuisin mieluummin baarissa. Siis sellaisessa peruskapakassa, mihin ei tarvita mitään sisäänpääsymaksuja tai narikkaa ja siellä on tiivis ja rento tunnelma ja musiikki soi, mutta ei liian kovaa, että keskustelukin onnistuu ja istutaan pöytien äärellä keskustelemassa syvällisiä.

Aivan...

Jos menee ryyppäämään, niin sen on oltava ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma. Ei humaltumistapahtuma.

Konserteissa ei pitäisi tulla humalaan, se pilaa kokemuksen. Lihatiskit, tanssipaikat ym. eivät varsinaisesti vastaa käsitystäni laatuseurasta.

Sen sijaan lähiökapakoissa tulee aidompi olo, kun ihmiset tulevat vain tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan kuulumisia ilman mitään "jee jee, nyt biletetään" tai "tänään mä pokaan jonkun" -asenteita.

Tikkataulu, bilispöytä, jukeboksi, tutut naamat (vaikka niiden omistajia ei tuntisikaan henk. koht.) ja mahdollisuus kuulla normaali puheääni ovat ne asiat, joita arvostan kuppilassa.
tallennettu

Badassingly: You son of the questionable heritage.
Sivuja: [1] 2 3 ... 8   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional