Mitä opiskelet/ harkitset joskus opiskelevasi?

[Rituri]

 Minä olen alkanut miettiä mitä minä lukion jälkeen teen ja mitä minä alan opiskella. Aihe alkaa olla ajankohtaine, vaikka vasta lukion toisella olenkin. Itse olen alkanut harkita farmasian opiskelua, koska kuvittelen minulla olevan siihen liittyviä taitoja ja olen kiinnostunut matikasta ja kemiasta. En kuitenkaan ole vielä täysin varma ja yritän löytää lisää tietoa.

 Haluaisin kuitenkin tietää mitä te opiskelette/ opiskelitte/ haluaisitte opiskella. Mitä vaihtoehtoja sinulla on/oli opiskelupaikaksi ja miten sait tietoa niistä? Jos opiskelet tai olet jo lopettanut opiskelusi kerro ammatin huonoista ja hyvistä puolista. Mitä taitoja tarvitsit opiskeluissasi ja töissä? Piditkö välivuoden? Jos pidit kerro hyvä ja huonot puolet.

Vastaa kysymyksiin jos haluat, mutta kerro myös asioista joita itse pidät tärkeinä.

[Gwer]

Itsekkin olen lukion toisella ja olen alkanut kanssa miettimään että mitäs lukion jälkeen sitten.. Ammatista ei ole mitään järkevää kuvaa vielä, mutta historian opiskelu yliopistossa ja töihin siinä sivussa kuulostaa melko mukavalta. Historia on jo kauan aikaa kiinnostanut ja kiitettävää numeroa siitä on tullut vaikka en muuten oikeastaa pro-oppilas olekkaan. Historian opettajaksi en silti haluaisi..Työ jossa olisi paljon ulkomailla matkustelemista olisi mahtava, mutta se luultavasti jää tulevaisuudessa vain vapaa-ajan harrastukseksi.

Toinen mahdollinen olisi johonkin kameramiehen tai leikkaajan ammattiin paneutuvaan koulutukseen hakeutuminen.
Se on niin vaikea päättää! 

[Steelsheen]

Ahemm. Itse olen nyt lukion ekalla, joten minulla on onnekseni vielä jonkin aikaa miettiä. Lukio oli minulle aika itsestäänselvä valinta, halusin miettiä, halusin lakin, ja koulu oli lähellä.

Mitäkö olen sitten jatkossa pohtinut opiskelevani? Minulla on aika laaja skaala ainakin jossain määrin kiinnostavista aloista. Pari on kuitenkin valikoitunut ylitse muiden, vaikka en ole läheskään varma, onko kumpikaan niistä oikeasti minun alani, osittain siksi, että työelämän ja alan itsensä realiteetit eivät ole niin selvillä, osin siksi, että olen aika omituinen persoona, ja joskus tuntuu ettei mikään kelpaa.

Nyt, ja jo aika pitkään, nuo kaksi ovat olleet geofysiikka ja jokin musiikkipuolen ala, ehkä kanttori tai klassinen laulaja.

Haluaisin opiskella jotakin fysiikkaan liittyvää, se on ollut yksi lempiaineeni yläasteelta lähtien (tosin saa nähdä miten lukio muuttaa mielipiteeni ko.aineesta, toinen kurssi alkoi juuri), mutta hiukkaset sun muut tuntuvat vähän kuivilta. Luonnonmaantieteen kurssi oli kanssa jännä, ja olen jo pidemmän aikaa halunnut päästä yhdistelemään näitä kahta. Geofysiikkaa tai mahdollisesti jotain meteorologiaa.

Klassista musiikkia olen opiskellut koko ikäni, ja sinänsä se tuntuu ainakin luontevalta vaihtoehdolta. Tiedän, ettei minusta pianistiksi ole, mutta kanttorin työssä olisi kuitenkin päässyt yhdistämään soittamisen laulamiseen. Ei sitä vielä tiedä, mutta ehkä se haave on vähän väistymässä. Klassinen laulu voisi olla taas liian rankkaa minulle, varsinkin kun olen vähän nirso musiikkini suhteen. Laulunopettajaksi ehkä.

Muutenkin jotenkin tuntuu ainakin tässä vaiheessa, että näitä pohtii lähes täysin omien epärealististen mielikuvien kautta. Tietoahan olisi saatavilla, mutta jotenkin vain onnistuu olemaan törmäämättä kunnolla siihen, mitä opinnot ja työ oikeasti ovat. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että jos pää kestää, niin päädyn sinne fysiikkaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

[Maailmanherra]

Haluaisin opiskella baarimikoksi (Baarimestari tai jokin), konduktööriksi ja historian/filosifian/et/sanataiteen opettajaksi.

Lukiosta nyt ei oikeastaan ole hyötyä muuta kuin tuolle viimeiselle. Eli Tampereen yliopistoon olisi miellyttävä päästä, se on tavoite. Tiedä nyt sitten mitä siitäkin tulee.

Jonkinlainen välivuosi varmaan tulee yleensä ihmisille kun sellainen armeija/siviilisydeemi ilmestyy tyhjästä.

[Diara]

Satun olemaan lukion ekalla, mutta pistää se tuleva ammatti jo nyt miettimään.

Mä oon vähän miettinyt insinööriksi opiskelua, kun tuli toi lyhyt matikka valittua, ni ei voi diplomi-insinööriks opiskella. Tarkotus olis sit opiskella jotain tekniikka-alan tapaista, ni pääsis sit sukufirmaan töihin. Sinne olis aika kiva päästä, varsinkin kun oon tällänen luonnonoikku, joka tykkää räpellellä kaikkea, millä on vähänkin tekemistä tekniikan kanssa.  En ole kyllä kuullut ainoastakaan toisesta tytöstä, joka tykkäis tehä elektronisia robotteja sun muita sähköjuttuja 

Toisaalta on mulla toinenkin vaihtoehto, kun musiikki on lähellä sydäntä. Mietin tossa puol vuotta sitten ihan vakavasti musanopettajan ammattia, ja kävi mielessä opiskella sellonsoitonopeks, kun on kyseistä soitinta tullu soitettua nyt jo 11 vuotta.

Kuitenkin näillä näkymin musta on tulossa se insinöri, mutta se voi muuttua vielä monta kertaa lukion aikana 

[Hillo]

Tällä hetkellä olen niin ikään lukiossa, tarkemmin lukion ykkösellä. Tietysti olen myös miettinyt, mitä sitten kun lukio on käyty. Aion opiskella paljon, kovasti, pitkään ja hartaasti. Ai tarkemmin? Mahdollisesti tähtitiedettä, fysiikkaa, matematiikkaa tai filosofiaa. Todennäköisesti filosofia sivuaineena ja jokin edeltävistä kolmesta pääaineena, ehkä tähtitiede tällä hetkellä ykkösenä. En tiedä miten mahdollista tuo on, mutta sen selvittämiseen on aikaa kaksi vuotta.

Lisäksi soittelen bändissä, joka ei vielä edes ole olemassa. Ei ole tietoa kuin kolmesta varmasta jäsenestä, eikä meillä ole treenipaikkaa. Kuitenkin olisi mukava tieteen ohessa taiteilla musiikin parissa.

[Wo]

Juuri nyt ahertelen lukiossa. Wanhat edessä tällä viikolla, koeviikko takana viime viikolla  . Lukion valitsin, koska en tiennyt, minkä ammatin haluaisin. Tilanne edelleen sama kuin yhdeksännellä luokalla... Ei siis harmainta aavistusta tulevaisuuden ammatistani. Ensi kesänä olisi tarkoitus keksiä, mihin sitä sitten oikein hakisi lukion jälkeen.

Joka tapauksessa, haen sitten minne haen ja pääsen sitten tai en, menen ensi vuoden heinäkuussa armeijaan. Asia on viimeistä silausta lukuunottamatta valmis. Jos en vielä armeijankaan jälkeen tiedä, mitä haluan lähteä opiskelemaan, lähden ulkomaille töihin oppiakseni kielitaitoa. Sitä suosittelisin sinullekin, jos haluat lisää miettimis aikaa. Kielitaidosta ja työkokemuksesta on aina hyötyä, mille alelle sitten loppujen lopuksi päätyisitkin!

[Kit]

En ole ehkä oikea ihminen vastaamaan tähän aiheeseen, sillä olen vasta 9. luokalla eikä ammatinvalintani vielä ole mitenkään kriittisen kiireellistä, mutta koska olen itse viime aikoina miettinyt paljonkin omaa tulevaisuuttani, yritänpä nyt näin vaikka vain selvittää ajatuksiani.

Nyt ehdottomana seuraavana askelenani on mennä lukioon, mielellään mahdollisimman hyvään sellaiseen, valita paljon kiinnostavia aineita ja sitten jatkaa yliopistossa. Ikävä kyllä näin ympäripyöreästä suunnitelmasta ei ole juurikaan hyötyä.

Ihailen ihmisiä, jotka jo minun ikäisenäni tietävät, minne aikovat suuntautua, ja valitsevat vaikkapa ammattikoulun. Minulle lukio on itsestäänselvyys, sillä olen selvittänyt kaikki lukuaineet lähes heittämällä todella hyvin koko kouluaikani. Nyt ongelmani on lähinnä se, että minua oikeasti kiinnostaa ihan kaikki. Ainakin melkein. Ehdoton tämänhetkinen ykkössuosikkini opiskelualoista on filosofia, mutta tiedän hyvin, settä pelkällä sillä on hankala elättää itseään. Lisäksi olen huomannut itselläni jotain suuntautumista myös kieliin, äidinkieleen (esim. kirjallisuuteen), matematiikkaan, fysiikkaan, historiaan, yhteiskuntaoppiin, psykologiaan... Onneksi minun ei tarvitse vielä päättää, mitä elämälläni teen!

Mutta olisi todella kiinnostavaa kuulla, jos joku, jolle tulevaisuuden haaveala on jo selvä, kertoisi, mistä on ajatuksensa saanut.

[Tiuku]

Tarkoituksena olisi tässä muutaman vuoden päästä saada kolmoistutkinto plakkariin: samalla kertaa siis lukion todistus, ylioppilastutkinto & ammattinimike. Näitä yhä tyypillisemmiksi käyviä koulutuspaketteja siis. Ammattinimikkeenä olisi muuten "elektroniikka-asentaja", paljon tarkemmin sanottuna jonkinmoinen huippukansainvälinen IT-nero. ;) Saas nähdä, kuinka lopulta käy. Ainakin tällä haavaa tiedän selvästi mitä haluan, ja pyrinkin siihen kaikin voimin.

Ja sen jälkeen -- kuka tietää? Minä en ole miettinyt enää siitä pidemmälle kovin tarkkaan, eikä minun tarvitsekaan. Kunhan pääsisi ensimmäisen etapin ohi kunnialla.

[Sini]

Mutta olisi todella kiinnostavaa kuulla, jos joku, jolle tulevaisuuden haaveala on jo selvä, kertoisi, mistä on ajatuksensa saanut.

Saako sellainen kertoa, joka on ollut unelma-alallaan jo useamman vuoden?

Lukiossa minäkin olin ihan varma siitä, että yliopistoon. Kieliä lukemaan. No, eihän sinne ensi yrittämällä tärpännyt, joten pidin välivuotta opiskellen kieliä kansanopistossa. Siinä välivuotta pitäessä tajusin, että en oikeasti tahdo viettää vielä montaa vuotta opiskellen. Niinpä ryhdyin miettimään, mille alalle saisi koulutuksen nopeasti ja pääsisi töihin - ja mistä vielä pitäisin. Koska pienestä pitäen olen lukenut paljon ja olin kotikuntani kirjastossa kesätöissä lukioaikana, hain sitten opiskelemaan kirjastoalaa kauppaoppilaitokseen. Kahdessa vuodessa sain kirjastovirkailijan pätevyyden. Laskelmoivasti olin myös ajatellut, että tällä alalla työpaikka viimeistään muutaman vuoden päästä on melko varma, koska kirjastoalan ihmisistä hirvittävän suuri osuus siirtyy eläkkeelle juuri näihin aikoihin. Olin viisi vuotta töissä kirjakaupassa, ennenkuin sain vakkaripaikan kirjastosta.

Niin kivaa kun se onkin unelmoida jostain hienosta ammatista, muistakaa myös ettei se yksin elätä. Palkkaa on kiva saada. Mielestäni saan kohtuullista palkkaa - varsinkin kun vertaan yliopistotutkinnon suorittaneisiin työkavereihini. Ei sitä unelma-ammattia tarvitse vielä tässä vaiheessa edes päättää! Ehtii opiskelemaan myöhemmälläkin iällä. Itsekin aion opiskella lisää, kunhan saisivat tällaisen koulutuksen käyntiin myös pääkaupunkiseudulla.

[Zereott]

Tällä hetkellä opiskelen tuotekehitystä ammattikorkeassa. Alunperäinen idea oli kyllä lähteä lukemaan hammasteknikoksi, mutta eivät huolineet minua kouluun, joten tämä oli toisena vaihtoehtona.
Opiskelen nyt tässä insinööriksi ja katselen sitten josko tämän jälkeen vielä pääsisin sinne hammaslääkikseen...

[Milamber]

Opiskelen Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisessä biotekniikka painotteista kasvinjalostusta. Mielestäni tämä on ollut hyvä paikka opiskella. Tätä voisi sanoa hyväksi vaihtoehtoksi biologialle ja on käytännönläheisempikin. On ollut hauska lukea puutarhatiedettä ja kemiaa samassa tiedekunnassa.

!Mainostusta!
Jos olet ajatellut lukea biologiaa, niin vaihtoehtona on myös opiskella biologiaa täällä. Täytyy muistaa, että painotus on maatalous- ja metsäpuolella.

[Sanja]

Milamber hei, ollaankö törmätty Viikissä? ;-)

Opiskelen Helsingin yliopistossa biologiaa. Muita vaihtoehtoja minulla ei koskaan ollutkaan, ja muualle en edes hakenut. (No, maatmetsikseen metsäekologialle ja kasvituotannon bilsalle varavaihtoehtona, mutta kuten Milamber sanoikin, raja-aidat eivät tässä ole kovinkaan tarkat.) Nyt on toinen vuosi menossa ja tiedän olevani omalla allalla. Oikein mukava tunne, jos saan sanoa. <3

Pääaineeni on ekologia ja evoluutiobiologia, sivuaineina olen tällä hetkellä lukenut kasvibiologiaa ja biokemiaa. Ei ehkä se kaikkein tavanomaisin yhdistelmä, mutta minkäs sille voi kun kaikki kiinnostaa. Tähän haluaisin vielä yhdistellä viestintää ja ympäristökasvatusta ja sitä ja tätä ja tuota. Onneksi on vielä monta vuotta aikaa.
Ja tutkijahan minusta taitaa isona tulla.

Rituri, kannattaa ehdottomasti pyrkiä farmasialle, jos ala kiinnostaa! Kämppikseni on farmasisti, joten tiedän alasta aika paljon. Opiskelu vaikuttaa ajoittain aika rankalta, mutta farmasistit on hyviä tyyppejä ja töitä riittää jokaiselle. Palkkakin on huomattavasti suurempi kuin esim minä tulen koskaan saamaan.

[Vehka]

Minulla on aina ollut se ongelma, että tykkään enemmän kaiken opiskelemisesta kuin yhdestä tietystä alasta. Rakastan kieliä, pitkää matematiikkaa, biologiaa, musiikkia, lukemista, kemiaa, fysiikkaa, filosofiaa, uskontoa, psykologiaa... En voi sanoa olevani missään erityisen loistava, olen tasaisen hyvä niissä aineissa joista pidän ja siksi jatko-opiskelupaikan kanssa on hankalaa.

Lukioon lähtiessäni olin vielä melko varma lääkiksestä, mutta nyt veri on alkanut vetää myös äidinkielen laitoksen puoleen eikä psykologia tai filosofiakaan tunnu huonolta ajatukselta. Filosofia ei vain työllistä kovin helposti, eikä opiskelemaan pääseminenkään tulla tupsahda eteen. Lääkiskin vaatisi paljon vaivannäköä, ja helmasyntini on aina ollut laiskuus. Äidinkieltä en osaa, kielioppi mättää ja pahasti, vaikka luenkin paljon. Äh, tämä on ihan kamalaa, näyttää siltä etten tiedä yhtään minne lähteä.

Milamberille kiitos mainoksesta, tulipahan taas yksi vaihtoehto lisää. *wirn*

[vesapai]

Pääsin yliopistoon kesällä 2000, tietojenkäsittelijäksi. Jo silloin oli selvää, että ala ei monessakaan mielessä ollut minua varten, joten kävin välissä siviilipalveluksen ja kohta sen jälkeen vaihdoin pääainetta. Nyt olen opiskellut sosiologiaa jo useamman vuoden verran, valmistelen tällä hetkellä sosiologian graduakin, enkä voisi oikeammalla alalla kokea olevani.

Olen tiellä pätkätyötutkijaksi ja akateemiseksi elätiksi. Millään mahdottomilla tuloilla ei pääse pröystäilemään missään vaiheessa, mutta ei näitä juttuja rahan takia tehdä. Vaan siksi, että tuntuu "oikealta". Olen tyytyväinen.

[Zyana]

Kävin lukion ja olin toivonut, että minulle selviäisi sinä aikana mitä haluaisin opiskella, mutta eipä oikein. Kun niitä hakupapereita sitten täyteltiin tiesin, että historian lukeminen kiinnostaa, mutta minulla ei ollut aavistustakaan mikä minusta tulisi. Halusin vain lukea sitä. Suunnitelma B oli kuitenkin kehitettävä jos en pääsisikään joten hain sitten ammattikorkeakouluihin.

Ja päädyin sitten opiskelemaan rakennusrestaurointia Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Kouvolaan. Toinen vuosi on meneillään eli melkein puolessa välissä ollaan. Tänne oli mielestäni varsin helppo päästä kaikista ennakkotehtävistä, pääsykokeista ja siitäkin huolimatta etten todellakaan ollut tehnyt kurssivalintojani lukiossa tätä ammattia ajatellen. Puutöistä ei ollut minkäänlaista kokemusta alakoulun kolmannella luokalla tehtyä puujunaa lukuunottamatta ja kemiaakin se yksi pakollinen kurssi. Täällä voi opiskella sekä huonekalu- että rakennusrestaurointia. Valinta tehtiin ensimmäisen vuoden lopulla ja itsekin olin viime hetkiin asti epävarma kumman valitsisin, mutta tällä hetkellä tuntuu, että valitsin oikein. Tosin rakennuspuolta ei enää tulevaisuudessa pääse tänne opiskelemaan vaan ensi vuonna porukka aloittaa Kotkassa erilaisin opintosuunnitelmin, jos olen oikein ymmärtänyt. En kyllä rehellisesti olisi kolme vuotta sitten uskonut, että heilun katolla vasaran kanssa luennoilla istumisen sijaan.

Entäpä tämän jälkeen. Olen varma että jatkan opiskelua, mutten tiedä missä ja mitä.   Historia ja etenkin museologia kiinnostaa. Voisihan sitä laajentaa myös opiskelemalla rakennuskonservointiakin tai erikoistua käymällä joitain lyhyempiä kursseja. En tiedä, mietin asiaa tarkemmin kun valmistuminen alkaa häämöttää.

[Tomi]

Mitähän tähän nyt sanoisi. Mä olin lukiossa sellainen aika tyypillinen humanistin prototyyppi, eli en oikein tiennyt mikä kiinnostaa, joten luin vähän kaikkea. Psykologiasta, uskonnosta, filosofiasta ja historiasta tuli käytyä kaikki kurssit ja taisin kirjoituksissa vastata jokaisesta ainakin yhteen kysymykseen. Siitä ei kovin selvää pohjaa yliopistouralle (sillä tunsin että yliopistoon on päästävä) saanut, joten hain vähän mihin sattuu. Eipä englantia tai viestintää ilman pääsykoekirjojen lukemista pääse opiskelemaan, joten sivarivuosi oli edessä.

Sivarin vietin Työväen Arkistossa täällä Helsingissä ja syytänkin tuota vuotta tämän hetkisestä tilanteestani. Tsekkailin silloin, varmaan aika tasan kaksi vuotta sitten, että mitä siellä Helsingin yliopistossa nyt voikaan opiskella, ja eksyin folkloristiikan oppiaineen sivuille. Tajusin että täähän yhdistää aika hyvin poikkitieteellisesti vähän kaikkea yleishumanistista ja kulttuurintutkimusta, plus että tänne on aika helppo päästä sisään, joten päädyin sitten lukemaan folkin pääsykoekirjoja.

Nyt on toinen opiskeluvuosi jo yli puolenvälin ja kyllähän tämä on aika hauska pääaine. Kalevalaa on tullut tavattua aika vähän, onhan sitä perinnettä muuallakin. Kohta pitäisi alkaa väsätä prosemmatutkielmaa ja mahdolliset aiheet onkin viime aikoina lennelleet tiuhasti päässä. Ehkä tutkin internet-keskusteluja tai fani-ilmiöitä? Ehkä Finncon-järjestäjien perinnetietoa tai kirjeitä talvisodan rintamalta kotiväelle? Mahdollisuudet on aikalailla rajattomat ja se mua tässä eniten houkutteleekin. Hieno aine ja sellainen, josta ei ole lukiopohjalla juuri mitään tietoa. Kuinka moni teistä tiesi tällaisen edes olevan olemassa?

Loppuyhteenvetona siis sellainen, että kannattaa tutkia niitä yliopistojen nettisivuja. Jos esimerkiksi historia kiinnostaa, ei historia ole ainoa vaihtoehto. Kansatiede ja folkloristiikka voivat olla ja ovatkin hyvinkin historiallisia aineita, vaikkakin tietysti vähän eri tavalla. Kannattaa tsekata esim. aineiden opetustiedot, eli minkälaisia kursseja esimerkiksi ensimmäisenä vuotena järjestetään. (Nää löytyy esim. Helsingin hum tdk:lta täältä.) Niin ja aika tehokas tapa ottaa selville että onko joku aine oikeasti kiinnostava vai ei, on selailla pääsykoekirjaa. Jos ei saa edes sitä luettua, niin todennäköisesti ei saa niitä kymmeniä tenttikirjojakaan.

[Rid]

Hieno aine ja sellainen, josta ei ole lukiopohjalla juuri mitään tietoa. Kuinka moni teistä tiesi tällaisen edes olevan olemassa?

Harkitsin hakemista, mutta mistään ei löytynyt tällaista ihan ikkupikkutietoa. Eli. Mitä sinä tulevaisuudessa sitten teet työksesi? Oishan se vallan mahtista opiskella yliopistolla suomen kieltä ja kirjallisuutta, historiaa, kulttuuriantropologiaa ja vielä tuota folkloristiikkaakin, muttakun tutkijaa minusta ei tule eikä opettajaa, niin se oli heihei yliopistolle.

Mutta ei se mitään, nimittäin löysin unelmaoikeanammattini, eli minusta tosiaan tulee isona toimittaja. Teeveeseen, radioon, lehteen, verkkoon, mihin vain haluan. Ensimmäisellä yrittämällä pääsin (tosiaan, meidän kouluun ei voinut opetella ulkoa mitään Kuneliuksen Viestinnän vallassa kirjaa, vaan meidät otettiin yleistiedon ja kirjoitusnäytteiden perusteella. Ja tietenkin henkilöhaastattelujen). Ja vielä paremmin alkaa asiat mennä, koska pääsin alaa vastaavaan kesätyöhön. Koska tämä on ala, missä työkokemus painaa sata kertaa enemmän kuin kivat paperit. Eli vaikka minä saisin kuinka hyvät paperit tuolta meidän koulusta, mutta en olisi päivääkään tehnyt mitään alan töitä (mahdotonta tietysti kun meillä on pakollinen työharjottelu, ja muutenkin opiskelu on käytännönläheistä) niin ei niitä töitä sillä paperilla saa. Toisaalta taas jos osaat kirjoittaa ja myyt itseäsi ja juttujasi lehdille, voi olla että onnistaa ilman mitään koulutusta (tai jos olet lipastolla hetken häröillyt suomen kielen parissa).

Ja plussana meidän koululle, minut opetetaan myös kuvaamaan, äänittämään ja editoimaan (eli tuolla jonkun mainitsema leikkaajan ammatti). Ja tekemään verkkojulkaisuja, flasheja yms. En edes itsekään tiedä vielä mitä. 

[Lachesis]

Minä tein perustutkintoni farmasiassa, enkä ole katunut. Ala yhdistää mm. kemiaa, lääketiedettä, kasvitiedettä ja sosiologiaa saman katon alle eli tarjoaa monenlaisia kiinnostuksen kohteita ja loppujakin siedin (paitsi farmasian teknologiaa, mutta selvisin kyllä siitäkin). Parasta oli ehdottomasti se, että opiskeltavat asiat olivat etenkin loppua kohti hyvin mielenkiintoisia. Toiseksi parasta oli se, että proviisorin tutkinnon suoritettuaan olisi voinut mennä saman tien apteekkiin hyväpalkkaiseen vakiduuniin, esimiesasemaan. En itse käyttänyt tätä vaihtoehtoa hyväkseni, mutta minulle oli tärkeää, että opinnot ja niillä hankittu ammatti turvaavat taloudellisen pohjan elämälle. Vaikka päädyinkin jatko-opintoihin ja tavoittelen tohtorinhattua, jos jokin menee pieleen ja projekti jää kesken, voin aina palata apteekkiin. Siitäkin työstä tykkäsin, ja lisäksi olisi sitten lääkefirmoja, Lääkelaitosta, Kelaa ym. lafkoja, jotka ottavat mielellään farmasian ammattilaisia.

Farmasia oli eka aihe, josta meille lukion tokalla pidettiin opiskelualaesittely ja kirkassilmäisesti, oikeastaan muita vaihtoehtoja syvemmin pohtimatta ajattelin että tuohan se voisi olla. Onneksi kävi hyvin ja summanmutikka osui oikeaan.

[Korppi]

Kaikille teille lukiossa puurtaville haluaisin sanoa, että kehittäkää niitä unelmia ja toiveammetteja, mutta älkää missään nimessä unohtako vaihtoehtoa B. Suomessa pyörii vuositolkulla sellaisia ihmisiä, jotka yrittävät sisään samalle alalle vuosikausia pääsemättä edes lähelle ja sitten katkeroidutaan jonnekin kaupan kassalle. (toki osa myyjistä varmaan myös nauttii työstään, mutta ei välttämättä jos haluaisi oikeasti olla lääkäri)

Eikä se unelma-ammatti ole aina se minkä on luullut sen olevan. Meidän lukiosta peräisi oleva kaveripoppoo totesi yhden tapaamisen jälkeen, että ei tiedetä juuri ketään, joka oikeasti opiskelisi sitä alaa, jonne kuvitteli päätyvänsä lukion päätyttyä.

Itse halusin eläinlääkäriksi. No, opiskelen kolmatta vuotta Helsingin maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kotieläinten jalostusta (se varavaihtoehto, jonne oli helppo hakea, koska pääsykoekirjat olivat samat kuin YO-kokeissa) Välillä sitä miettii, miksi tässä valmistuu, mutta usko on kova siihen, että tekee sitä mitä osaa ja mikäli pääsee sopivaan paikkaan töihin pääsee vaikuttamaan asioihin, jotka kiinnostavat.

Lyhyesti kotieläintieteestä: Jakautuu jalostukseen ja ravitsemukseen, aika paljon mahdollista opiskella myös kotieläinbiotekniikkaa. Jalostuksessa painotus tilastollisissa menetelmissä, joiden avulla kehitetään jalostusta ja jalostusohjelmia. Ravitsemuksessa painotuksena kemia ja rehujen vaikutus eläinten hyvinvointiin (sulavuus, kasvunopeus, jalkasairaudet, rasvahapposynteesi ja ties mitä ........) Ravitsemuksen puolelle painotetaan tänä päivänä myös käyttäytymistutkimus. Ja ne kotieläimethän on meillä niitä tuotantoeläimiä - lehmiä, sikoja ja siipikarjaa, mutta aina voi toki innostua koirista tai hevosistakin. Eläinkenttä on vain silloin erilainen.



HUOM. Viikissä pyörivät. Voisi olla hauska joskus miitata tälläkin porukalla.