Kirjojen lukeminen vierailla kielillä

[Thialfi]

Englanniksi on saatavilla esimerkiksi kahden euron hintaisia klassikkopokkareita, koska vanhat käännökset tai englantilainen alkuteksti ovat usein tekijänoikeuksista vapaita, ja kirjoja voidaan painaa suuria määriä. Suomeksi tilanne taas voi olla se, että esimerkiksi Dumas'n kirjoja ei löydy kaupasta ainuttakaan.

[Emerentia]

Nykyisin taidan enemmän lukea englanniksi kuin suomeksi. Millekään muille kielille en ole vielä taipunut, Saksantuomisestani tankkasin vaivalla noin kymmenen sivua ja luovutin. Englantia taidan nykyisin puhua paremmin kuin suomea, johtuen lähinnä nettielämästä. Tällä hetkellä ei taida aktiivisessa luvussa olla kuin englanninkielistä kirjallisuutta.

Lukiessani englanniksi ajattelen englanniksi. Mielestäni ehdottomasti paras tapa oppia kieltä ja edistyneemmille laajentaa sanavarastoa. Englanniksi lukemista aloitellessani joskus yläasteella ei tainnut edes käydä mielessä sanakirjasta katsominen, siinä vaiheessa olin jo oppinut etteivät tyypilliset suomi-englanti-suomi -sanakirjat tunteneet niitä sanoja mitä en itse millään tasolla osannut (tässä kohdassa kiitokset Oxfordin englanninkielisiä sanakirjoja ehdottaneelle, saattaisi toimia minullekin). Olen myös huomannut että sanan merkityksen kyllä tekstiä lukiessa ymmärtää, mutta koitappa sanoa mitä se tarkoittaa suomeksi! Tämä voi iskeä ihan mitä tahansa tekstiä lukiessa, monesti vaivasi aikanaan koulussakin.

Myönnän että nykyisin englanniksi lukemiselleni on myös taloudellinen syy: englanninkieliset pokkarit ovat kymmenen euron (tms) hintaisina huomattavasti halvempia kuin suomalaiset vastineensa, saati sitten kovakantiset. Ei minulla ole yksinkertaisesti varaa ostaa suomeksi kaikkia kiinnostavia kirjoja; surullista suomalaisen kustannustoiminnan kannalta, mutta ehdottomasti hyväksi kielitaidolle ^^

[Féowyn]

Ja minä muuten sain joululahjaksi kaksi enkunkielistä kirjaa! A Wizard Abroad ja Unexpected Magic. Aloitin niistä toisen lukemista... Yksi ja puoli sivua luettu, ja olen törmännyt varmaan noin kolmeenkymmeneen vieraaseen sanaan... No, enkun numeron pitäisi kohota, jos ei muuta. :p Ja törmäsin myöskin sellaiseen ihanaan sanaan kuin bushed, jonka Flamer lopulta kiltisti selitti minulle vitsiksi verbistä pushed, kun oli ollut aikaisemmin kirjassa puhetta puista ja niiden reviirikiistoista... Sarjassamme ihanat sanaleikit varsinkin suomalaisten lukijoitten kannalta...

Niin ja sitten tulee sellainen juttu etten voi lukea yli sivua kerrallaan englantia, tai törmään niin moneen vieraaseen sanaan että alan takellella jo tutuissakin... (Nimim. eilen illalla sanoin Saturdayta ikuisuuden sunnuntaiksi ennenkuin älysin että sehän olikin lauantai.. )

[Serpent]

Nykyään en lue äidinkielelläni (venäjäksi) melkein mitään. Tuntuu vaan siltä kuin tuhlaisi aikaa, paitsi jos kirja on todella hyvä ja kuitenkin aika vaikea (esimerkiksi Silmarillion ). Suomeksi olen lukenut mm Tarun sormusten herrasta, Keskeneräisten tarujen kirjan ja Narnia-kirjat, ja alun perin suomeksi kirjoitetuista Ennen päivänlaskua ei voi (ja myös Seitsemän veljestä, vaikkei se olekaan fantasiakirja...) Käännettyä kirjallisuutta on yleensä helpompaa lukea, joten siitä kai kannattaa aloittaa, tai jostakin jonka on jo lukenut (ja josta on pitänyt). Ehdottomasti pitää ajatella sillä kielellä jolla lukee. Äänikirjat ovat muuten hyvä tapa päästä eroon tavasta kääntää kaikki - kun lukee kirjaa ja samassa kuuntelee sitä, ei oikein ehdi mitään kääntää, pitää vain ymmärtää. Ainakin minua tämä on auttanut. Tosin äänikirjat ovat usein aika kalliita, mutta monesta tekijänoikeuksista vapaasta kirjasta saa netistä (laillisesti) ilmaisen äänikirjan

[Illusion]

Meikäläinen aloitti englanniksi lukemisen Harry Pottereista. Surprise, surprise. Olin lukenut ne ajat sitten suomeksi jo moneen kertaan, ja ajattelin että hei, tässähän voisi olla vähän haastetta. Totta puhuakseni en ole koskaan lukenut (englanninkielisiä) kirjoja loppuun, mutta suunnilleen puoleenväliin olen päässyt.

Niksi oli jotenkin varmaan siinä, että pidin koko ajan vieressä kirjan suomennettua kappaletta, jotta saatoin tarkistaa, menikö käännös oikein. Sitä sitten, miten jaksoin koko ajan vain paahtaa eteenpäin (vaikka kirja jäikin kesken), siinä on sitten kyse yksinkertaisesti viitseliäisyydestä. Plus sitten ehkä sekin, etten ollut lukenut kirjoja vähään aikaan, joten se oli varmaan tavallistakin lukuinnostusta... :)

[sadepisara]

Otin viimein itseäni niskasta kiinni, ja lainasin itselleni enkun kielisen Harry Potter ja Azkabanin vanki kirjan. Ajattelin ensin, etten varmasti ymmärrä siitä yhtikäs mitään, muttei siinä niin käynytkään. Olen ehkä hieman hidas lukemaan sitä, mutta kyllä se luettua tulee. Seuraava englanninkielinen kirja, minkä lainaan on luultavasti englanninkielinen Harry Potter ja Puoliverinen prinssi, ja joskus tulevaisuudessa, Stephenie Meyerin Breaking Dawn sen takia, ettei sitä ole vielä suomennettu.

[Xariel]

Noniin! Olen lauantaina saanut ensimmäisen romaanini luettua englanninmaan kielellä, ja olihan se ihan hauskaa. Ymmärsinkin jotain. Ja opin uusia sanoja ja ilmaisuja. ^^

Kirjana siis - poikkeuksellisesti ei todellakaan potter - Louise Rennisonin Angus, thongs and full-frontal snogging, tosin 2in1-pokkariversiona, sisältäen myös kirjan Ok, i'm wearing really big knickers. (jota en tosin vielä ole kerennyt lukemaan mutta mainittakoon silti että seuraavana jonossa...) :)

Ei se loppujenlopuksi ollut niin vaikeaa.

[sansa]

  Ensimmäisen kerran yritin lukea ulkomaankielistä kirjaa ala-asteella...taisi olla jotain tyyliin "Pikku naisia", mutta eihän siitä mitään tullut! Sen jälkeen pysyttelin kiltisti suomenkielisessä, kunnes törmäsin auttamattomaaan ongelmaan: luin Vampyyrikronikoita, ja niitähän ei tietenkään ole suomennettu loppuun!!
   Halusin kuitenkin vimmatusti saada tietää, kuinka tyypeille käy, joten luin kaksi paksua pokkaria englanniksi sivistyneistä verenimijöistä...;p (sitten innnostus hiipui.)
   Pointti oli tämä: ei auta, vaikka kirja olisi miten lyhyt, tai kotimaan kielinen, jos se ei kiinnosta, niin sitten ei kiinnosta::D
 

[Mr.Kirja]

Noniiin nyt on saapunut läheiseen kirjastoon vihdoinkin Ship of Magic ja parin viikon sisään pitäisi aloitella lukemista kunhan saan nykyisen kirjan loppuun, innolla odotellaan

[Crescent]

Olen nyt sitten vihdoin ottanut itseäni niskasta kiinni ja aloittanut kauan välttelemäni projektin: englanninkielestä eteenpäin siirtymisen. Englanti sujuu jo varsin mallikkaasti, vaikka hävisinkin vedon siitä, että tunnistan jokaikisen sanan sivulla. Aina tuli vastaan yksi omituinen... Lukeminen kielellä on näkynyt suoraan kielitaidossa, joten yöpöydällä on nyt ruotsinkielellä Jan Guilloun Vägen till Jerusalem eli ensimmäinen osa tätä juuri filmatisoitua Arn-sarjaa. Keskiaika on kiehtovaa ja ruotsiksi varsin haastavaa. Saksa on seuraavana vuorossa. Pitäisi vain päättää kirja sillä nyt olen päättäväisesti pitäytymässä päätöksessäin opiskella vapaa-ajallakin ahkerasti.

[emu]

Sain kaverilta lainaan Breaking Dawnin, ja se ei ollut yhtään niin vaikeaa englantia kuin olin kuvitellut :D nyt on menossa yksi muumikirja ranskaksi, siitä on hyvä jos ymmärtää sanan tai pari sieltä täältä, mutta jotenkin tapahtumista pysyy kuitenkin kärryillä kun on katsonut telkkarista muumeja :D

[Jehudiel]

Olen itse ajatellut lukea alakerran kirjahyllystä nappaamani Stephen Kingin The dead zonen, joka jäi äidille muistoksi Yhdysvaltain lukioajoista, kun hän oli siellä vaihto-oppilaana. Itse asiassa luin hiukan jo prologista ja kyllä siitä ymmärtää aika hyvin, kun yhdistää ymmärtämänsä tekstin maalaisjärjellä päättelyyn. Englantikin tuossa paranee kovasti, kun lukee alkuperäiskielellä.

[Myste]

Kyllähän tuo lontooksi lukeminen onnistuu (lähinnä tullut luettua elämänkertoja ja muita faktaopuksia), mutta suosin silti äidinkielelläni lukemista... on se vaan niin paljon vaivattomampaa.

[Mr.Kirja]

Voi voi, niin siinä vain kävi että se Ship of Magic seisoi pari kuukautta yöpöydällä pääsemättä koskaan paria alkusivua pidemmälle. Näin jälkikäteen kyllä harmittaa vietävästi. Täytyisi hommata varmaan omaksi niin ei aikarajoitteet paina, varsinkin kun nämä englanninkieliset saa muutenkin niin halvalla

[Harhalaukaus]

Sykäys lukea englanninkielistä materiaalia taisi lähteä juurikin Harry Pottereista, kun suomennostahti oli melko hidas joskus yläasteen aikaan. Kyllähän sitä silti 99% lukemasta on suomea, kun englanti menee ainakin itsellä vielä sen verran hitaammin lukemana.

Nyt ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja panostaa oikein tuohon englantiin. Tämä uusi aalto taisi saada alkunsa tuosta Stephenie Meyersin melkoisesta jötikästä Breaking dawnista kun ei malttanut odottaa suomennosta lokakuulle. Tällä hetkellä luen jopa englanninkielistä sarjaa, josta taitaa olla ilmestynyt 9 osaa. Ihan mukavasti tämä operaatio menee eteenpäin pikku hiljaa :)

[esstai]

Itselle englanninkielellä lukeminen on suhteellisen arkipäiväistä ja nykyisellä kielitaidollani on mahdollista nauttia monentasoisista teksteistä ongelmitta. Tietysti vastaan kävelee edelleenkin toisinaan uusia omituisia sanoja, mutta kuten täällä on jo useampaan otteeseen todettu, englantia lukiessa ei kannata takertua liiaksi yksittäisiin sanoihin, joiden merkitys on yleensä pääteltävissä kontekstista tai löytyy tarvittaessa sanakirjasta.

Tähän pisteeseen pääseminen on kuitenkin vaatinut lähes neljän vuoden kokemuksen. Aloittelijoiden ei siis kannata hermostua, jos englanniksi lukeminen tuntuu alkuun raskaalta tai turhauttavalta. Jos sanavarasto ei ole kovin laakea, on ehkä suositeltavaa varata sanakirja kainaloon, mutta sen jatkuva selaaminen riistää helposti koko lukumotivaation. Siksi kannatta alkuun edetä vaikkapa sivu kerrallaan ja tarkistaa lopuksi ne sanat, joiden merkitys jäi pahasti vaivaamaan. Sinnikkäällä yrityksellä lukemiseen tottuu suhteellisen nopeasti. Kehityksen myötä sanojen tarkistuksen voi jättää luvun loppuun ja riittävän paljon luettuaan sitä ei tarvitse enää tehdä kuin satunnaisesti halutessaan oppia uusia sanoja.

Missään nimessä ei kannata yrittää kääntää kirjoja sanasta sanaan, vaan ennemminkin pyrkiä ymmärtämään tekstin ajatus ja pitää huolta siitä, että hahmottaa tapahtumat kokonaisuutena.

Itse aloitin englanniksi lukemisen sarjakuvista, mitä suosittelenkin lämpimästi kokeilemaan (fantasian ystäville vaikkapa Elfquest), jos pöydällä muhkeana nököttävä Harry Potter and the Deathly Hallows näyttää liian ylivoimaiselta vastukselta. Ensimmäinen englanniksi lukemani kirja oli kauniisti kuvitettu painos teoksesta Black Beauty. Tuolloin kielitaitoni oli jo kohtalaisella tasolla, mutta totta puhuakseni luulen, että kirjan kauniilla ulkoasulla ja suurella fontilla oli roolia lukuinnon ylläpitämisessä.

Teosten lukemisessa niiden alkuperäiskielellä on puolensa. Kielitaidon kehittyminen näkyy ainakin omalla kohdalla selkeästi muun muassa siten, että erikoisempien ilmaisutapojen tunnistaminen ja käyttö on helpompaa. Lukunautinnon osalta en kuitenkaan osaa sanoa, kumman kielen valitseminen on kannattavampaa. Jossain taempana Loki totesi osuvasti, että

moni kirja vaikuttaa ei-äidinkielisen lukijan silmissä paremmalta kuin onkaan, koska sävyjä ja nyansseja ei tajua samalla tavalla, eikä kliseitä ja kuluneita juttuja välttämättä huomaa. Suomeksi lukiessa taas kiinnittää ihan eri tavalla huomiota joka sanaan ja mahdolliset kauneusvirheet hyppäävät heti esille. Äidinkielellään lukiessaan osaa vaatia kirjalta enemmän.

Yhdyn täysin tähän toteamukseen ja oltuani kuuntelemassa Jaana Kapari-Jatan kertomusta hänen kääntäjän työstään, olen herännyt tajuamaan, miten haasteellisen ja vaativan tehtävän edessä kirjojen suomentajat ovat.

[MaKo]

Minä en osaa lukea kaunokirjallisuutta englanniksi, vaikka töissä se on käytössä virallisena kielenä. Olen tässä muutaman päivän koettanut lukea kuuleman mukaan melko helpolla englannilla kirjoitettua scifi-kirjaa, mutta olen saanut luettua vasta muutaman sivun - suomenkieliset kirjat uppoavat jota kuinkin 75-100 sivua tunnissa tahdilla...

Olen miettinyt syitä tähän. Ensinnäkin tietysti se, että englanninkielisten sanojen assosiaatiot ovat paljon heikompia kuin suomenkielisten. Englanniksi kirjoitettu asia tuntuu paljon valjummalta ja harmaammalta, toisin kuin suomeksi kirjoitettu, jossa sanat assosioivat nopeasti ja vahvasti.

Toisekseen, olen lukenut ikäni kirjat suomeksi ja sitä kautta olen oppinut lukemaan niitä tehokkaasti. Ne mekanismit, joilla suomenkielistä tekstiä luen, eivät toimi englanniksi kirjoitettujen opusten kanssa. Sen sijaan katse harhailee ja hetken päästä mieli harhailee ja joudun lukemaan samoja kohtia yhä uudelleen eivätkä siltikään tapahtumat ja henkilöt meinaa muodostua pääkoppaan.

Minusta tuntuu, että annan tässä asiassa periksi. Kyse on vähän samanlaisesta hommasta kuin opetteleminen laskemaan rinteitä laudalla; tunnin ajan sitä harjoittelin ja totesin, että kyllä sen varmaan oppisi, jos olisi motivaatiota treenata. Mutta kun kerran olen ikäni lasketellut suksilla ja koska rinteeseen menen lähinnä nautiskelemaan, niin miksi kiduttaisin itseäni laudan kanssa? Taidan siis olla elämäni loppuun saakka suomentajien armoilla vieraskielisten tekstien suhteen :)

[Iivari]

Olen nyt lukenut Hobittia ensimmäisen luvun ruotsiksi! Keskimmäisenä, Britt Hallqvistin tekemänä "Bilbo" -käännöksenä vuodelta 1962, kaiken lisäksi vielä suomenruotsalaisena painoksena. Tämä sujuu tutulla alkutekstillä ja ja tutulla suomennoksella (mielessä molemmat, ei tietenkään vieressä) yllättävän hyvin, yhden sanan jouduin tarkistamaan mutta muuten olen pärjännyt mielikuvilla ja saanut monta uutta hauskaa ruotsinkielistä ilmaisua valikoimaan jonka tunnen (käytöstä ei toki juuri voi oikein puhua). Tämä on hauskaa!

Muuten, MaKon kommenttiin on kyllä pakko kommentoida sen verran että aika hauskaa että noinkin päin löytyy ihmisiä, kun niin monet ovat sitä mieltä että suomeksi kirjoitetut (tai ja ennen kaikkea suomennetut) on niin valjuja, ei niin hyviä ja ennen kaikkea ei oo niin siistii lukee suomeks...

[Hillo]

Mut eihäm mikään oo niin siistii ko lukee suomeks. Parempi vielä jos se on kirjoitettu suomeksi.

Luen suurimman osan kirjoistani suomeksi. Tykkään lukea suomeksi. Suomeksi kirjoitetut kirjat harvoin ovat valjuja, jos valjuutta ei käytetä kirjassa tyylikeinona. Mutta silloin se on tyyliseikka ja itse teos voi olla hyvinkin hieno. Jotkut harvat suomennokset ovat kieltämättä hieman valjuja, mutta itse en ole törmännyt kuin yhteen tai kahteen sellaiseen, josta oikeasti päällimmäiseksi tunteeksi jäi käännöksen väritön kökköys. Kääntäminen on tavattoman vaikeaa ja täysin mahdotonta on saada mukaan täydellistä valikoimaa alkuperäiskielen vivahteita.

Jos alkuperäiskieltä osaa tarpeeksi hyvin, minusta parasta on lukea alkuperäiskielellä.

Suomen lisäksi englantia osaan sen verran, että jotkut teokset antavat jo enemmän sillä kielellä. Esimerkiksi Gaimania ja Hobbia luen melkeinpä ennemmin englanniksi kuin suomeksi. Gaimanin kieli ei ole kovin vaikeaa, ja toimii assosiaatiotasolla myös silloin kun sillä selvästi leikitellään. Välillä hienoja oivalluksia, joita on tosi vaikea kääntää suoraan suomen kieleen. Hobbilta luin Narri-trilogian englanniksi. Englanniksi Hobbin hahmojen nimet ovat paljon monitahoisempia (Fool, Verity, Chivalry ja kumppanit), niin hienoa työtä kuin käännösten kanssa onkin tehty myös nimien osalta. Monipuolisempien assosiaatioiden myötä hahmoista tulee monipuolisempia ja elävämpiä, mikä sopii Hobbin tyyliin ja tarinankerrontaan erinomaisesti. Sekä Gaiman että Hobb pitivät paremmin otteessaan englanniksi ja lukusessiot venyivät helposti myöhään yöhön.

Hiljattain olen alkanut lukea myös runoja englanniksi (kun se on alkuperäiskieli), viimeisimpänä Samuel Beckettin kootut, joka sisälsi runoja englanniksi ja ranskaksi sekä niiden suomennoksia ja Beckettin omia englanninnoksia ja ranskannoksia. Ranskannoksista en ymmärtänyt mitään, mutta ihastelin niidenkin kieliasuja. Siinä vasta kokoelma, joka ansaitsisi aika monta teinisydäntä, jos käyttäisin sellaisia.

Suomenruotsiksi olen joskus yrittänyt lukea jotain ja melkein onnistuin. Joskus kun menen opiskelemaan, varmaan pitää alkaa lukea myös saksaa ja saksaksi.

Tuota MaKon mainitsemaa tehokkuusjuttua en ole omalla kohdallani kyllä huomannut. Toisaalta suomeksikin luen noin 40-60 sivua tunnissa, joten...

Lopullinen pointti taitaa olla minulla se, että tykkään lukea alkuperäiskielellä, jos osaan sitä tarpeeksi hyvin ymmärtääkseni sanojen perusmerkitysten lisäksi myös niiden vivahteita. Itselläni tarpeeksi vahvat kielet tähän ovat suomi ja englanti. Ruotsiksi pystyisin, kun jokin saisi minut tarttumaan ruotsinkieliseen kirjaan.

Suomalainen kirjallisuus on parhautta. Ikävä kyllä kun verrataan suomen väkilukua vaikkapa jo pelkästään englanninkielisen kulttuuripiirin väkilukuun, on aika selvää kumpi piiri tuottaa loppupeleissä (teosten määrässä) enemmän parempaa.

[Mr.Kirja]

Palataampas taas vanhaan ketjuun. Aikoinaan kun tämän ketjun perustin, oli tarkoitus lukea Hobbia mutta lukemattahan se kuitenkin jäi. Juuri äsken olin tilaamassa Korppien kestejä, kun minulle iski aivopieru ja pistin tilaukseen myös Dance with Dragonsin. Saas nähdä miten käy tällä kertaa. Time for round 2, kuten englanniksi sanotaan