Fantasiakirjailijoiden suomentamisen jatkaminen

[Jussi]

Jatko-osa edelliselle äänestykselle. Nyt saa valita, keiden fantasiakirjailijoiden tuotannon suomentamisen jatkumista toivot. Jokainen voi antaa seitsemän ääntä, sillä vaihtoehtoja on niin paljon. Dickson ja Farmer tunnetaan paremmin scifikirjailijoina, mutta molemmat ovat julkaisseet myös fantasiaa. Anne Rice taas on lähinnä kauhukirjailija.

Mukana kyselyssä on sellaisia kirjailijoita, joilta ei ole suomennettu romaaneja useaan vuoteen. Eli näyttäisi siltä, että näiden kääntäminen on keskeytetty. Poikkeuksena kirjailijat, joiden suomalainen kustantamo on ilmoittanut, että julkaisu ei jatku. Esim. Robin Hobbin Narrin kohtalo ilmestyi pari vuotta sitten, mutta Otava on luopunut oikeuksista. Ja koska Loki-Kirjat lopetti toimintansa, otin Carrollin ja VanderMeerin mukaan. Kaikki muut vaihtoehdot löytyvät Risingin kirjailijaosiosta paitsi Robin McKinley. Ainut naiselta suomennettu romaani (Robin Hood, Sherwoodin sankari) on valtavirtakirjallisuutta.

Itse äänestin seuraavia,

Poul Anderson
Stephen R. Donaldson
Guy Gavriel Kay
Michael Moorcock
Tim Powers
Karl Edward Wagner
Jack Vance

mutta yhtä hyvin äänen olisi voinut antaa Gemmellille, Hobbille, McKinleylle tai C.A. Smithille. Andersonilta on suomennettu yksi scifiromaani, Tau nolla, ja olen häneltä itse lukenut vain fantasianovellin ensimmäisestä Varkaiden maailma -antologiasta. Miehen fantasiakirjoja The Broken Sword ja Three Hearts & Three Lions pidetään klassikkoina, joten olisi kiva kokeilla niitä äidinkielelläni. No varmaan lähivuosina luen TBS:n englanniksi.

Gemmelliä ja Hobbia olen siirtynyt lukemaan alkukielellä, joten niiden suomentamisesta ei olisi minulle hirveästi hyötyä. Sama juttu Donaldsonin, Moorcockin ja Vancen kanssa, mutta pidän näistä niin paljon, että haluaisin kirjailijoiden töiden olevan laajemmin saatavilla suomenkielellä. Hobbilta on sentään käännetty kuusi pitkää romaania. Kaytä, Wagneria ja Powersia olen lukenut ainoastaan suomennoksina.

[Hiistu]

Oma tahtomuslista:

Lloyd Alexander
Robin Hobb
Guy Gavriel Kay
Katharine Kerr
Lucius Shepard
Jeff VanderMeer
Marion Zimmer Bradley

Alexanderista en oikein tiedä.. Enkkupuolelta luntittuna ei häneltä vaikuttaisi Prydain kronikoiden lisäksi muuta fantasiaa ilmestyneenkään (paitsi joku.. öö.. kronikoiden lisäosa?), mutta toisaalta ne olivat mielestäni niin herttaisia, että ihan vain asenneääni siitä hälle.
Hobb luonnollisesti.
Kayn suomennetuista kirjoista olen kovasti pitänyt ja suuresti keskenäni hämmästelen, jollei ainakin Ysabelia jossain vaiheessa vielä suomeksi saataisi.
Kerrin Deverryn tarua ikävöin.
Shephardin Lohikäärmeen varjossa oli mielenkiintoista luettavaa, suomentamattomasta tuotannosta ei hänenkään kohdalla henkilökohtaisesti aavistustakaan. Sympatiapiste nyt kuiteskin.
VanderMeer vaikutti hänkin yhden lukemani kirjan perusteella kiintoisalta tyypiltä.
Bradleylta en ole lukenut edes kaikkia suomennettuja, mutta toisaalta suomentamattomiakin näytti olevan kiitettävän suuri liuta.. Voisin olla vaikkapa  potentiaalisesti innostunut jostakin niistä.

Jacques Redwalleineen ei mahtunut listalle, vaikkei minulla mitään hänenkään suomentamistaan vastaan varsinaisesti olisi.
Jarvisia en enkkupuolen tietokannasta löytänyt, joten en tiedä, onko Kuolontuoksulle tai Noitametsän okapeikoille edes olemassa jatkoa. Kumpaistakin tarinaa olisin kuitenkin kernaasti seurannut.

[Thialfi]

Jonathan Carroll: kyllä ehdottomasti
Jack Vance: kyllä ehdottomasti
Jeff VanderMeer: kyllä ehdottomasti
Robin Hobb: joo
Peter S. Beagle: novellikokoelma, jossa suomennetut Lila ihmissusi ja Kaksi sydäntä. Hyviä romaanejakin on.
Ray Bradbury: novelleja voisi suomentaa lisää tai julkaista uudelleen jonkin teeman ympärillä (From the Dust returned)

Richard Adams: Ei erityistä suomennettavaa, mutta Ruohometsän kansasta saisi ilmestyä tarkistettu suomennos
Poul Anderson: Tähtivaeltajan novellisti Katja Kivilahti mainitsi kerran, että hän piti The Broken Swordista kuin hullu puurosta
Orson Scott Card: Enchantmentin voisi suomentaa
Stephen R. Donaldson:  Mordant's Need.
Philip José Farmer: Opar-seikkailukirjat.
David Gemmell: miksei
Guy Gavriel Kay: Karisto voisi kyllä suomentaa A Song for Arbonnen tai Ysabelin
Robin McKinley: joo
Michael Moorcock: joo
Tim Powers: joo
Patricia Wrede: miksei
Clark Ashton Smith: no joo
Mary Stewart: Arthur-aiheinen trilogia loppuun
Michael Swanwick: Jack Faust on saanut vähän ristiriitaisia arvioita, en tiedä

Piers Anthony: kirjoitti kevyttä fantasiaa 80-luvulla, tuskin ajankohtainen
Terry Brooks: ei
L. Sprague de Camp: ei
Raymond E. Feist: ei
Brian Jacques: ei tarvetta enemmälle
Robin Jarvis: ei, kirjailija ei ole saanut kirjoitettua kaikille sarjoille jatkoakaan
Katharine Kerr: ei
William King: ei
Lucius Shepard: parhaat on jo suomennettu

[villev]

Katharine Kerr: ei

Miksi ei? Kerrin suomentaminenhan katkaistiin kesken sarjan.

[Knox-setä]

Kerr: ehdottomasti
Kay: miten typerää edes ehdottaakaan muuta
Brooks: nooh, kannatetaan
Hobb: eiköhän tulisi luettua
Gemmell: uskaltakaapas edes ehdottaa, ettei Gemmeliä enää käännettäisi!

[Jussi]

Joku saattaa ihmetellä, miksei Anne McCaffrey ole yksi vaihtoehdoista. Vaikka naisen kirjoja julkaistiin maassamme "Otavan fantasiaromaani" -sarjassa, on Pernin lohikäärmeritarit oikeasti science fictionia. Katselin artikkelia Wikipediassa, ja sen mukaan McCaffrey ei ole kirjoittanut fantasiaa. Muutama teos on kyllä luokiteltu "Fantasy for Juveniles" -otsikon alle. Kirjailijaan tarkemmin perehtynyt voi korjata!

Patricia Wredeen en ole tutustunut, mutta hänen suomentamattomia Lyra-kirjojaan on kehuttu. Pidin kovasti Farmerin miekka ja magia -pienoisromaanista Spiders of the Purple Mage, joka löytyy Thieves' World -sarjan toisesta osasta. Kertomus on parasta, mitä olen kirjailijalta lukenut. Tämän jutun mukaan Tarinoita ruokottomasta yksisarvisesta ehdittiin suomentaa, mutta kustantaja peruutti julkaisun.

Donaldson on ylistänyt Fred Saberhagenia, Books of the Swords -sarjaa voisi kokeilla. Kirjailija tunnetaan parhaiten Berserker-scifisarjasta, mutta en tiedä, onko miehen tuotanto lisäkäännösten arvoista. Feistilta voisi minusta suomentaa Riftwar-saagan tai sitten yhdessä Janny Wurtsin kanssa kirjoitetun Empire-trilogian. En vieläkään ymmärrä, miksi Like aloitti myöhemmällä (ja heikommalla) jatkosarjalla, jossa on valtavasti viittauksia aiempiin tapahtumiin.

Alexanderista en oikein tiedä.. Enkkupuolelta luntittuna ei häneltä vaikuttaisi Prydain kronikoiden lisäksi muuta fantasiaa ilmestyneenkään (paitsi joku.. öö.. kronikoiden lisäosa?), mutta toisaalta ne olivat mielestäni niin herttaisia, että ihan vain asenneääni siitä hälle.

Minäkin olen lukenut Alexanderilta vain sen suomennetun sarjan, mutta kyllä hän näyttäisi kirjoittaneen muutakin, esimerkiksi Westmark-fantasiatrilogian.

Richard Adams: Ei erityistä suomennettavaa, mutta Ruohometsän kansasta saisi ilmestyä tarkistettu suomennos

Ajattelin Adamsin kohdalla lähinnä fantasiaromaania Maia, joka sijoittuu samaan maailmaan kuin suomennettu Shardik. Tykkäsin Shardikista, joten tämä voisi olla kiva lukea. Kirja ilmestyi 80-luvun alkupuoliskolla, joten suomennosta tuskin on enää luvassa.

[Thialfi]

Kerrin teoksille on sata jatko-osaa. Maia taas on 1200-sivuinen tiiliskivi, joten sen alle jäisi, kuten kävi Aku Ankalle Robert Myslin Ankka vailla ominaisuuksia I osan kanssa.

Maia on kai Shardikia enemmän perinteistä genrefantasiaa pitkän henkilöluettelon ja monien beklankielisten ilmausten kera. Jotkut arvostelijat sanovat tulosta tylsäksi, Liisa Rantalaiho arvosti Portissa (3/1985) henkilökuvausta:

”Tarina on pitkä ja ennen kaikkea yksityiskohtaisesti kerrottu, mutta kantaa kyllä alusta loppuun. – – Päähenkilönä on nuori tyttö, Maia, jonka ihmeellinen kauneus vie köyhästä maalaismökistä jopa Beklan 'pyhän kuningattaren' asemaa tavoittelemaan. Maia myydään ensin orjaksi, hänet ostaa salaisen poliisin mässäilevä, sadistinen päällikkö (mahtava tyyppikuvaus!) vuodeorjakseen, sitten Maiasta tulee tilanteen pakosta salainen agentti, joka piankin pelastaa maansa yllätyshyökkäykseltä: siis rahvaan jumaloima kansallissankari, pääkaupungin lemmikki, jolla väistämättä on kadehtijansa. Lisätään keitokseen syntyperän salaisuus, rakastuminen vihollisupseeriin, sisällissodan kuohut, paot ja täpärät pelastumiset. Luulisitte kai että tarina on silkkaa angelikaa. Eipäs olekaan, monipolvisen seikkailun sisällä on monta ulottuvuutta. Parissa vuodessa Maia kehittyy lukijan silmien alla itsekeskeisestä, naiivista typykästä lämpimäksi ja vastuuntuntoiseksi naiseksi, joka koko ajan säilyttää impulsiivisuutensa, käytännöllisyytensä ja luontaisen viehättävyytensä.

Adams on mielestäni kehittynyt ihmisten kuvauksessa. Shardikin hyppelehtivyys ja synkkä paatos ovat poissa. Maia on ilmava ja maanläheinen. – – Luonnon myyttinen ulottuvuus rytmittää juonen etenemistä kerrottujen ja tanssittujen tarinoiden muodossa. Kertomus etenee ihmisten mukana ja pienten ihmisten elämää liikuttelevat yhteiskunnalliset voimat ja poliittiset päätökset. Beklan imperiumin luonto ja yhteiskunta on kuvattu pätevällä pohjalla.

Orjuudesta ja vapaudesta tässäkin kirjassa on kysymys, sitähän Adams käsittelee vuoroin eläinten, vuoroin ihmisten kautta. Maia on dramaattinen kertomus, olisi sen varmaan voinut lyhyemminkin kirjoittaa, mutta ei tässä vielä mielenkiinto herpaantunut.”

[Jussi]

Joo, kirjan pituus on hurja. Itse asiassa luin tuon arvostelun vähän aikaa sitten, kun selailin vahoja Portti-lehtiä yliopiston kirjastossa.

Gordon Dicksonin fantasiaromaani The Dragon and the George, joka voitti British Fantasy Awardin ja pääsi ehdolle World Fantasy -palkintoon vuonna 1977, vaikuttaa kiinnostavalta. Pitäisi kuitenkin aluksi tutustua kirjailijaan lukemalla suomennettu Dorsai-scifitrilogia. Dickson innostui 90-luvulla kirjoittamaan Georgelle lukuisia jatko-osia, yksi jäi näköjään kesken miehen kuoltua.

Peter Beaglen Viimeinen yksisarvinen ei tehnyt minuun suurta vaikutusta, mutta jos häneltä suomennettaisiin jokin toinen kirja, niin varmaan lainaisin. Ei Yksisarvinen huono ollut, aika keskitasoinen. Alan Dean Foster tunnetaan fantasiapuolella parhaiten laajasta Spellsinger-sarjastaan.

Jarvis ei ole vieläkään onnistunut julkaisemaan jatkoa Kuolontuoksulle ja Noitametsän okapeikoille, mutta hän on kirjoittanut useita uusia Deptfordin hiiristä kertovia romaaneja. Swanwickiltä voisi suomentaa alkuvuodesta ilmestyneen The Dragons of Babelin, joka sijoittuu samaan maailmaan kuin upea Rautalohikäärmeen tytär.

[Maailmanherra]

Menin aika oletetuilla linjoilla. Feist, Hobb, Bradbury, Farmer, Card. Sitten sellaisia mistä minä oikeasti olen kiinnostunut ovat Lloyd Alexander ja Gordon R. Dickson.

[Jussi]

Äänestykseen olisi voinut ottaa mukaan vielä Clifford D. Simakin. Häneltä on suomennettu vain science fictionia, mutta kirjaililja on julkaissut myös fantasiaa, esimerkiksi romaanit The Fellowship of the Talisman ja Where the Evil Dwells.

Tajusin, että kerroin valinnoistani vain Adersonin kohdalla, mitä toivon käännettävän. Korjataan nyt asia.


Donaldson: Thialfin mainitsema Mordant's Need olisi hyvä, mutta myös World Fantasy -palkitun novellikokoelman Reave the Just voisi suomentaa.

Kay: Mitä tahansa.

Moorcock: Mitä tahansa, mutta haaveilen Corum-kirjojen ja Erekosë-sarjan kahden ensimmäisen osan kääntämisestä. World Fantasy -palkittua Glorianaa en ole lukenut, kirjaan on kuulemma otettu vaikutteita Peaken Gormenghastista.

Elric-sarjan ongelmana on, että tarinoita on julkaistu viiden vuosikymmenen aikana, ja kirjoitustyyli on muuttunut huomattavasti. Kronologinen järjestys ei myöskään vastaa kirjoitusjärjestystä, ja suomentaminen on jo kertaalleen lopetettu (varmaan huonon myynnin takia). Se, että Stormbringeriä ei ole saatavilla suomeksi, on kyllä kansallinen häpeä. Corum-sarja olisi paljon selkeämpi: kaksi 70-luvulla ilmestynyttä trilogiaa.

Powers: Mitä tahansa, mutta minua kiinnostavat eniten romaanit The Drawing of the Dark, On Stranger Tides, Last Call ja Declare.

Wagner: Lisää Kane-kirjoja. Kaksi teoksista pääsi 70-luvulla ehdolle WFA:han, mutta kumpikaan ei voittanut. Howard-pastisseja Legion from the Shadows ja The Road of Kings on kehuttu, mutta ne eivät varmaankaan ole yhtä merkittäviä.

Vance: Fantasiapuolella Iltaruskon maan jatko-osat tai sitten Lyonesse-trilogia. George R.R. Martinin hehkuttamaa Demon Princes -sarjaa en ole kokeillut, mutta se taitaa olla scifiä.


Gemmellin tuotantoa en ole kovin laajasti lukenut (vielä), mutta neliosainen Rigante-sarja sopisi minusta hyvin suomennettavaksi. McKinleyltä pitäisi kääntää ainakin The Blue Sword ja The Hero and the Crown 80-luvun alusta.

[Rituri]

Kerrin kirjoista voisi suomentaa edes ensimmäisen neljän kirjan sarjan loppuun. Deverry kirjat jakautuvat useampaan alasarjaan, josta ensimmäisestä on suomennettu kaksi ja kaksi on suomentamatta. Minusta noiden kirjojen lopussa oli eräänlainen oikea lopetus ja seuraava alasarja ei jatku suoraan siitä mihin tuossa jäätiin.

David Gemmellin kirjoja toivoisin myös suomennettavan, vaikka olen lukenut pari hänen kirjaansa englanniksi, pidän suomeksi lukemisesta enemmän. Myös Guy Gavriel Kayta olisi mukava saada lisää suomeksi.

[Xienne]

Listassa aika paljon kirjailijoita, joilta en ole lukenut mitään, mutta listassa olevista kahdelta tahtoisin ehdottomasti lisää suomennettuja teoksia: Katharine Kerr ja Marion Zimmer Bradley. Varsinkin Deverryn taru-sarjan kesken jättäminen harmittaa. Pidän kirjoista todella paljon.

Anne Ricenkään suomentaminen ei haittaisi, vaikka olen lukenut vain Veren vangit (tässäkin taas kirjailija, jolta tahtoisin lukea enemmän, mutta aina muut kirjat tunkee edelle...).

Listan ulkopuolelta ei tule yhtäkkiä mitään mieleen... :/

[alchemysan]

Susan Cooper
Robin Hobb
& Robin Jarvis, niinhän se oli?

[Jussi]

Jonathan Carrollin kääntäminen jatkuu. Uusimmassa Tähtivaeltaja-lehdessä kerrotaan, että Loki-Kirjat julkaisee jossain välissä tätä vuotta suomeksi romaanin Glass Soup. Olin siinä luulossa, että kustantamo on lopettamassa toimintaansa. Alkukielellä v. 2005 ilmestynyt kirja on kuulemma suora jatko-osa Valkoisille omenille.

En itse ole mitenkään innoissaan asiasta. Omenat oli minusta keskinkertainen kirja ja selvästi Naurujen maata heikompi. Toivoin, että jos Carrollin suomentaminen jatkuu, niin valittaisiin jokin kirjailijan varhaisemmista töistä. No aion tämän uuden suomennoksen kuitenkin lukea, ja saattaahan teos parantaa edeltäjästään.

Niiden, jotka äänestivät Carrollia, kannattaa kumota valintansa ja vastata kyselyyn uudestaan.

[Jackalbury]

Melkein puoleen listan kirjailijoista en ole tutustunut lainkaan, mutta valitsin niistä, joiden teoksia olen tullut lukeneeksi.

Minun tahtomuslistani:

Orson Scott Card - Alvin-sarja oli hyvä ja Card kirjoittaa minusta hyvin.

Raymond E. Feist - Empire-sarjaan olisi mukava tutustua, sillä Feistiltä aiemmin suomennettu Käärmesodan taru oli mielenkiintoinen.

Robin Hobb - Tarvitseeko tätä edes selittää, fantasian La Grand Maestra.

Robin Jarvis - Kuolontuoksu oli mahtava ja tarina jäi kesken kirjan päättyessä.

Guy Gavriel Kay - Fionavar- ja Tigana-sarjat olivat mahtavia lukukokemuksia.

Jeff VanderMeer - Outoudestaan huolimatta Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki upposi minuun kuin häkä.

Marion Zimmer Bradley - Avalonin usvat oli hyvä, vaikka myöhemmät Avalon-kirjat olivatkin aika tylsää toistoa ja enemmän Austen-malliseen ihmissuhde soppaan taipuvia, toivat jostakin syystä mieleen Johanne Hildebrandtin kirjat.

[Féowyn]

Diane Duanelta on hyvin ikävästi jätetty kesken Velhonuoret-kirjasarja. Siihen olisi kiva saada suomennettua jatkoa luettavaksi. (Nimimerkillä joululahjatoiveena on sitä kirjasarjaa enkuksi, kun suomentaminen jäi niin ikävästi kesken...)

Sitten Brian Jacquesilta on jätetty vielä inhottavammin Redwall-kirjasarjan suomentaminen kesken. (Siitäkin sarjasta on sen takia lahjatoivelistalla suomentamattomia kirjoja...)

Richard Adamsin kirjat ovat hyviä, niitä olisi mukava lukea lisää suomennettuna. Samoin Susan Cooperin kirjoja.

[Jussi]

Poul Anderson: Tähtivaeltajan novellisti Katja Kivilahti mainitsi kerran, että hän piti The Broken Swordista kuin hullu puurosta

Broken Sword ilmestyi 1954, samana vuonna kun Sormuksen ritarit ja Kaksi tornia. Michael Moorcock on kertonut saaneensa kirjasta vaikutteita Elricin hahmoon, hän ei erityisemmin arvosta Tolkienia. Moorcockin esseen/arvion Broken Swordista voi vilkaista tästä. Romaanista julkaistiin v. 1971 uudistettu laitos, mutta "Fantasy Masterworksin" versio on alkuperäinen.

Orson Scott Card: Enchantmentin voisi suomentaa

Minua kiinnostaisi jokin Cardin varhaisemmista kirjoista, kuten Songmaster, Hart's Hope tai Wyrms. Silloin hän ei vielä tuonut töissään vahvasti esille omaa uskontoaan ja arvomaailmaansa. Toisaalta näistä vain Hart's Hope taitaa olla selkeä fantasiaromaani, muut ovat enemmän scifin puolella.

[Vehka]

Saisiko vaihtoehtoihin Diana Wynne Jonesin? Häneltähän on paljon kirjoja suomentamatta, ainakin Chrestomanciin liittyviä. Noidan veli on oikeastaan vain osa laajempaa sarjaa ja ainakin minusta on sääli ettei jatko-osia ole suomennettu.

[Jussi]

Ei, sillä Jonesilta ilmestyi nyt syksyllä suomeksi Rönsyilevä talo. Jos WSOY:lta saa vahvistuksen, ettei se aio jatkaa kirjailijan kääntämistä, voi Jonesin ottaa mukaan.

En viitsinyt laittaa Garth Nixiä vaihtoehdoksi, koska viimeisin suomennos (Abhorsen) ei ole kovin kaukaa, keväältä 2006. En kyllä yhtään tiedä, suunnitteleeko kustantamo jatkokäännöksiä. Robert Holdstockia mietin myös kyselyyn, mutta hänenkään viimeisimmästä suomennoksesta (Rautagraali) ei ole hirveän kauan, joten jätin miehen ulkopuolelle. Toisaalta Karisto on ilmoittanut, ettei ole tehnyt kustannuspäätöstä Merlinin kronikat -trilogian päätösosasta. Mutta luulisi, että ensi kesänä pitkän tauon jälkeen ilmestyvä uusi Alkumetsä-kirja Avilion saadaan suomeksi.

[Fantasyfan]

Aah, mietinkin miksi Wynneä ei löydy listatalta.

Robin McKinley oli mukava löytää listalta. Tähän asti olen pitänyt kirjoista. Piti tarkistaa mitä häneltä on suomenettu, mutta se olikin vain jokin Robin Hood kirja :/ Sunshine olisi kyllä suomennoksen arvoinen.