|
Rid
|
 |
« Vastaus #20 : 26.Maaliskuu 2007, 19:24 » |
|
Kaura, odotas kun pääset korkeakouluun. Ei ole mahdollista että työskentelisit koulun ohella, koska koulupäivät kestävät yleensä kahdeksasta neljään, tänään oli kyllä kuuteen, plus vielä päälle itsenäiset työt. Jotka muuten vievät monta tuntia. Joku voisi tietysti nyt viisastella että hei, tee viikonlopputöitä, mutta anteeksi vain, mielelläni lepään viikonloput, jotta jaksan opiskella. Koska minä opiskelen itselleni ammatin nyt, jotta pääsen mahdollisimman nopeasti työelämään. Mielummin näinpäin kuin se, että roikun koulussa pitkään ja teen satunnaisia töitä siinä sivussa.
Toisaalta tulorajoja pitäisi korottaa, koska esimerkiksi meidänkin opiskelun loppuvaiheessa tulee "löysää" jolloin olisi aikaakin käydä töissä, mutta ei voi koska tulorajat paukkuvat melkeimpä jo kesätöiden kohdalla.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Milu
Velho

Poissa
Viestejä: 295
Asuinpaikka: Turku
|
 |
« Vastaus #21 : 26.Maaliskuu 2007, 19:24 » |
|
Työnteko opiskelun ohessa hidastaa valmistumista. Sitten kun valmistuu 32-vuotiaana tehtyään kaiken aikaa alansa ulkopuolisia töitä, ei ehkä saakaan sitä oman alansa paikkaa, koska työnantajat hakevat nuoria ja kokeneita.
Sitä paitsi Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan pienikin työnteko vaikutti opiskelijan keskimääräiseen arvosanaan negatiivisesti. Mutta mitä enemmän töitä, sitä suurempi vaikutus.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lachesis
|
 |
« Vastaus #22 : 26.Maaliskuu 2007, 20:43 » |
|
Sekin kannattaa muistaa, että asiat eivät aina ole yksiselitteisiä, eivätkä tilastot välttämättä päde yksilöihin. Joidenkin alojen opiskelu ei teetä niin paljoa hommia, etteikö töissäkin ehtisi käydä valmistumisen viivästymättä. Viikonlopputyöt ovat ehtimis-, jaksamis-, kiinnostus- ja välttämättömyyskysymys. Omalla alallani opintojen ohessa työskentely oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus, ja oman kurssini farmaseutit valmistuivat tismalleen ajoissa, koska ilman papereita ei saa koulutustaan vastaavia, parempipalkkaisia töitä. Samoin proviisorit valmistuvat useimmiten ajallaan, koska sama lainsäädäntö määrää meidänkin työtehtävämme ja palkkauksemme.
Joskus mietin, miten jaksoin painua niinä kaikkina iltoina luentojen jälkeen duuniin ja tehdä viikonloppujakin, mutta toisaalta luentojen ja apteekkiduunin kontrasti oli juuri riittävä, että yhden tekeminen oli osittain jonkinlaista lepoa toisesta. Ja meillä ei kyllä mitenkään kauheasti kotitehtäviä ollut (vaikka tentteihin oli toki luettava). Nykyään en siihen enää ryhtyisi, olen kiintynyt omiin iltoihini ja viikonloppuihini liiaksi. Kuitenkin koin työnteon opiskelun ohella aika välttämättömäksi, en taloudellisesti, vaan siksi että kaikki muutkin tekivät niin. Olisi ollut orpoa sitten valmistuttua lähteä hakemaan töitä paljon ohuemmalla työkokemuksella kuin kaikki muut vastaavassa tilanteessa olevat.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 26.Maaliskuu 2007, 21:18 kirjoittanut Lachesis »
|
tallennettu
|
Valomuurin tuolla puolen nopeuden kantamattomissa
|
|
|
Ereine
Velho

Poissa
Viestejä: 242
Sukupuoli:
|
 |
« Vastaus #23 : 26.Maaliskuu 2007, 21:15 » |
|
Minä taisin käydä samaa koulua kuin Rid, mutta minulla ei kyllä ollut mitenkään erityisen rankkaa tai kauheasti koulutöitä (tosin myöhemmin on kai alettu tarkemmin vahtimaan sitä että opiskelijat tosiaan tekevät tarpeeksi töitä, meillä puolet oli itsenäistä opiskelua ja kukaan ei tehnyt mitään). Tein opintojen ajan oman alan freelance-töitä, se oli loistava ratkaisu, sain itse päättää työajat ja sain jopa oman alan työnkokemustakin. Rahakin oli hyödyksi, vaikka minä pystyin tulemaan toimeen myös pelkällä opintotuella (asuin ensin solussa ja pääsin halpaan yksiöön sitä kautta, elin myös aika kiltisti). Helsingissä se ei ehkä onnistu mutta täällä se on minusta aika helppoa, jos on vähän valmis tinkimään elintasostaan (on valmis asumaan solussakin).
Minulla on edelleen niitä freelance-hommia ja se on vähän hankalaa työttömänä. Minun täytyy pitää Kelalle kirjaa kaikista työtunneistani ja antaa kopiot palkkakuiteista, työkkäri taas vaati työtodistuksia. Tietysti tuo on ihan ymmärrettävää mutta hankalaa. Työttömänä täytyy kuitenkin olla kun nuo freelance-hommat eivät ole niin kauhean varmoja tai kokopäiväisesti työllistäviä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Sarantha
|
 |
« Vastaus #24 : 26.Maaliskuu 2007, 21:43 » |
|
Kun puhutaan tavallisista, työssäkäyvistä ihmisistä, kaikille on itsestäänselvää, että töitä tehdään se noin 40 tuntia viikossa ja vastaavasti levätään viikonloppuisin ja iltaisin. Mutta kun tulee puhe opiskelijoista, vapaa-aika onkin äkkiä tuntematon käsite. Jos opiskelija on koulussa kahdeksasta neljään, jää siinä kaksi kolmasosaa vuorokaudesta työnteolle ja nukkumiselle (plus viikonloput! Kokonaista 48 tuntia!), mitä ihmettä ne opiskelijat oikein opintotuen pienuudesta valittavat, menisivät töihin...?
Opiskelu on täysipäiväistä työtä. Sen lisäksi, että koulussa ollaan useimmissa oppilaitoksissa kahdeksan tuntia päivässä, kotitehtävien parissa voi kevyesti halutessaan saada vielä pari tuntia kulumaan. Minusta pitäisi olla itsestäänselvyys, että ihmisen ei tarvitse täysituntisen päivän lisäksi (oli se sitten työntekoa tai opiskelua) lähteä enää hankkimaan lisätuloja muualta. Silti sen ajatellaan opiskelijoiden kohdalla olevan itsestäänselvyys. (Erityisesti näin tuntuvat ajattelevan suuret ikäluokat, joilla on nuoruudessaan ollut niin vaikeaa, kun taas nykynuoret pääsevät ihan liian helpolla kaikessa... joo myönnän, katkeruus iskee).
Minä tein jonkin verran viikonlopputöitä opiskelujen aikana, sekä olin tieysti kaikki kesät töissä. Pääsääntöisesti minusta ei kuitenkaan ollut siihen, että olisin lähtenyt koulusta vähän ennen viimeisen luennon loppumista iltavuoroon ja paiskinut töitä kymmeneen. Parin tunnin työntekoa muutaman kerran arkiviikolla opintojen ohella olisin toki voinut ajatella, mutta omalla alallani se ei ole mahdollista, ja muuten työmahdollisuudet tässä kaupungissa ovat opiskelijalle vähän huonot. Kyllä minullakin 16-vuotiaana teininä oli ruusuiset kuvitelmat lukionjälkeisestä elämästä ja sen helppoudesta, mutta sitten kun opiskelee korkeakoulussa ja yrittää elättää itsensä täysin 400 euron opintotuella ja satunnaisilla kesätyötuloilla, ankea todellisuus paljastuu...
|
|
|
|
|
tallennettu
|
"Tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä, suitsi mielesi pirut. Ja kaiken minkä kykenet, se tee kuin oisi se viimeinen tekosi näkyvän valon maailmassa."
|
|
|
leonichan
Noviisi
Poissa
Viestejä: 143
Sukupuoli: 
Asuinpaikka: Lappeenranta
|
 |
« Vastaus #25 : 27.Maaliskuu 2007, 01:47 » |
|
Tosiaankin pistää ihmetyttämään miksi opiskelua ei osata nähdä työnä, koska sitähän se on. Ei kouluun mennä lomailemaan, laiskottelemaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita, sinne mennään tekemään. Jaksaminen on hyvin nuppikohtaista. Harva kuitenkaan oikeasti jaksaa opiskella keskimäärin 8h päivässä, mennä töihin sen jälkeen, hoitaa sitten vielä iltamyöhällä kotitehtävät ja pitää tällä lailla arvosanat kohtuullisina. Ihminen tarvitsee lepoa.
Itse menin toisena opiskeluvuotenani iltatöihin. Puoli vuotta tein niitä, seurauksena oli yli kymmenen opintoviikon edestä kursseja, joita en päässyt läpi, masennus, sekä sairasloma. Tällaisena viallisena yksilönä kuin olen, en osaa yhtään arvostaa sitä, että opiskelijoiden rahatilannetta muka-parannetaan tulorajoja nostamalla, tehden selkeästi selväksi että töitä pitäisi tehdä enemmän, enemmän ja vielä enemmän, tukea ei tipu. Miten meistä muka pitäisi tehdä ammattilaisia, jos ei edes saa rauhassa opintoihin keskittyä?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Milu
Velho

Poissa
Viestejä: 295
Asuinpaikka: Turku
|
 |
« Vastaus #26 : 27.Maaliskuu 2007, 19:47 » |
|
Eipä siinä mitään pahaa, jos tekee töitä opintojen ohessa ja pärjää hyvin. Joillekin se sopii, mutta kaikille ei. Opintotuki on siis mielestäni ihan hyvä juttu (tosin se voisi olla korkeampi ja näitä aiemmin mainitsemiani aukkoja voisi paikata).
Itselleni tuli hiukan etenemisvaikeuksia opintojen alussa ilmankin työntekoa, joten en ole viitsinyt edes kokeilla töitä opintojen ohessa. Sen sijaan kaikki kaverit ovat. Tiedän tosin vain yhden valmistuneen ajallaan ja löytäneen töitä alaltaan. Yksi siirtyi pysyvästi kokin hommiin ja jätti opinnot kesken. Yksi sai burnoutin ja jätti opinnot kesken, siirtyi työttömyyskurssin kautta uudelle alalle (mutta siltä ei oikein löydy töitä). Ainakin kolmella muulla on valmistuminen toistaiseksi venynyt. Olen kuullut näiden kolmen sanovan, että työnteko hidastaa valmistumista - henk.koht. kokemuksesta siis.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Glare
Velho

Poissa
Viestejä: 177
Sukupuoli: 
Asuinpaikka: Helsinki
|
 |
« Vastaus #27 : 10.Huhtikuu 2007, 18:02 » |
|
Itse olen ollut yli puoli vuotta pelkän työmarkkinatuen varassa, eli se 23.91 eurolla ja ihan hyvä minä pärjään. Kela maksaa melkein 60% vuokrasta, mikä on aika hyvin... Asuin tosin aluksi siskon luona, mutta sitten muutin yksikseni ja hyvin tässä pärjää. Vaikka maksan vuokran (350 euroa/kk), veden ja sähkön ihan erikseen. Tosin en minä ihan koko ajan istu kämpillä ja märehdi, vaan käyn ihan työharjoittelussa, jotta sain sen työmarkkina tuen. Vaikka sain jo, niin silti jatkan, koska istuminen kämpillä on kirjaimellisesti tylsää! Ja sekin aika työharjoittelussa on vain 6h/pv.
Mutta jos on työharjoittelussa, niin jotkut saavat vielä sen 8 euroa päälle, mutta en muista mikä ihme homma siinä oli. No tässä taas sain lapun täytettäväksi ja sain nyt 15 päivältä n. 358€ euroa, mutta he ottivat ennakkopidätystä n.71€ joten jäljelle jää vain n. 286 € euroa! Joten ne ottaa aika huomattavia summia! Et lähemmäs 100€ ottavat ennakkopidätystä jopa. Joten ei kannata kovin iloita noista summista.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Shira
|
 |
« Vastaus #28 : 10.Huhtikuu 2007, 21:41 » |
|
Olen tehnyt vuoden mittaa epämääräisiä työkeikkoja ja uhrannut aikaani paljon seuratoimitaan. Nyt tunttuu ettei niitä opintopisteitä ole kertynyt tarpeeksi ja siinä tahdissa kun on pitänyt. Ensivuonna on paljon kirittävää ja lorvailu lopetettava. Ongelmaksi on muodostunut kurssit jotka ovat pilkottu useisiin jaksoihin ja kokonaisuudesta saa vain pisteet erikseen kaikesta suoritetusta. Opintopistetilastoni siis näyttää vajaata vaikka olen opiskellut enemmän. Työtkin on palkkaan mitoitettuna turhan paljon ilmaista-aikaa vieviä. Ajattelin tehdä tänävuonna paljonkin kuvituskeikkoja, mutta ne vasta alipalkattuja ovatkin.
Olin vuosi sitten samassa jamassa kun Glare. Tein työmarkkinatuella töitä. Paskinta oli se että jos tein välissä edes tunnin tavallista työkeikkaa niin kelan piti saada palkkakuitit ennen kuin he maksavat työmarkkinatuen. Pahin tilanne oli kun palkkakuittini kaupungilla odotti allekirjoittamista 3 kuukautta. Sain Toukokuun kelan palkkani vasta Elokuussa.
En suosittele kellekään työkkärin tai kelan oravanpyörää. Menin heidän kautta töihin koska kouluavustajia Järvenpään kaupunki ei ottanut töihin tavallista reittiä.
Tajusin vasta syksyllä että Helsingissä yms. olisin saanut ihan "oikeaa työtä" kouluavustaja. Nyt tein 1200 euron arvosita työtä alle 500 eurolla kuussa.
Potku perseeseen koko vuoden nöyryytykselle oli se että kun kieltäydyin kesäkuun "asiakastapaamisesta missä suunnitellaan työllistymistä" pääsykokeen takia, he rankkasivat minut jossain lautakunnassa yhteistyökieltäytyjäksi ja näin en ollut oikeutettu työttömyyskorvauksiin yms. yms. Missään vaiheessa minulle ei tarjottu töitä. Onneksi kesäksi sain omia reittejä vähän töitä ja opiskelupakkakin aukeni
Asuin kotona joten rahat menivät pääasissa säästöön, junalippuihin ja kirjoihin.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lachesis
|
 |
« Vastaus #29 : 11.Huhtikuu 2007, 10:00 » |
|
Olen nyt kuullut kevään aikana muutaman niin kafkamaisen tarinan Kelan, työttömyystoimistojen ja -lautakuntien ihmisistä, että pistää miettimään koko systeemiä. Mieleen tulee mm. sellaisia kysymyksiä, että otetaanko sinne tahallaan töihin kaikkein misantrooppisimmat, sosiofobisimmat, toistaitoisimmat ja muuten vaan elämäänsä kyllästyneet tyypit, jotka eivät vahingossakaan koskaan oikeasti auta ihmisiä selviämään sen koko hirviömäisen byrokratian kynsissä, joka näiden virkahenkilöiden palkat maksaa. Joskus kuulostaa siltä, että pahin mahdollinen tilanne virkailijoiden kannalta on se, että joku oikeasti haluaa työllistyä, esittää aiheellisia kysymyksiä systeemin vioista ja yleensä yrittää elämässä eteepäin sen sijaan, että tyytyisi nostamaan korvauksia ja istumaan peukku perseessä kotona. Harmittaa kamalasti niiden tuttujen ja tuntemattomien puolesta, jotka saavat kylmää kyytiä muutenkin ongelmallisissa elämäntilanteissaan.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Valomuurin tuolla puolen nopeuden kantamattomissa
|
|
|
Danju
Noviisi
Poissa
Viestejä: 106
Sukupuoli: 
Asuinpaikka: Oulu
|
 |
« Vastaus #30 : 11.Huhtikuu 2007, 14:26 » |
|
Niin. Vasta jokin aika sitten kun kysyin eräältä kaveriltani aikooko hän hakea mihinkään kouluihin kun nyt on kerta hakuajat menossa. Hän on käynyt toisen asteen koulutuksen muttei sen enempää. Vastauksena oli: "En, koska ei ole varaa."
Anteeksi mitä? Ei ole varaa opiskella? Osittain kyllä ymmärrän tämän. Hän elää työmarkkinatuella joka on isompi kuin opintoraha ym. etuudet, mutta ei huimasti paljon isompi. Vaikka opiskelija saakin vähemmän tukia niin kyllä minä silti menisin opiskelemaan. Ihan vaan siksi, että saisin joskus enemmän rahaa kuin sen työmarkkinatuen.
Minä olen nyt työharjoittelussa tuolla työmarkkinatuella. Osittain minut saneli tähän pakko, sillä sain 5kk karenssin kun en hakenut syksyllä kouluihin. (Anteeksi, mutta sosiaaliala ei OIKEASTIKAAN kiinnosta minua ja siksi en sinne hakenut). Nyt olen hankkinút työharjoittelulla oman alan/kiinnostuksen työkokemusta ja kouluihin haut on juuri menossa. Ai niin ja kun joku mainitsi noista ennakonpidätyksistä niin kela todellakin pidättää 20% saadusta työmarkkinatuesta. Se on aika paljon.
Nyt kesällä olisi tarkoitus, että teen juttupalkalla töitä. Saa vaan nähdä millainen kierre tästä sitten syntyy lappujen ja palkkakuittien yms. kanssa...Mutta olen laskeskellut, että pitäisi olla kannattavaa tämmöinen systeemi.
Voin kertoa vielä yhden tarinan kelan maailmasta. Asun avoliitossa. Asumistukemme oli aiemmin semmoin 270euroa kuukaudessa kun kultani oli siviilipalveluksessa. Siviilipalveluksen aikaisia tulojahan ei lasketa tuloiksi/ansioiksi. Eli pärjäsimme aika mukavasti jopa. Nyt kun hänen siviilipalveluksensa päättyi pienentyi meidän asumistukemmekin sellaiseen mukavaa 117euroon. (Vuokra on 450e +vesi+sähkö.) Käytännössä tulot ovat samat siviilipalveluksen aikana ja työttömänä, mutta mutta..kun niitä ei sivarin aikana lasketa. Lasketut tulomme kuukaudessa 1028euroa miinus verot. Yhteensä. Ei paljoa juhlita.
Voisimme kyllä muuttaa halvempaan asuntoon, mutta sitten olisi taas uusi paperisota tiedossa ja kesän jälkeen muutamme ilmeisesti muutenkin pois.
No kuitenkin. Tässä oli nyt pienen ihmisen turhautumista ja kertomista. Opintoraha tai työmarkkinatuki eivät kummatkaan päätä huimaa, mutta kyllä niillä pitäisi toimeen tulla.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Sarantha
|
 |
« Vastaus #31 : 11.Huhtikuu 2007, 15:20 » |
|
Kieltämättä minullakin on käynyt mielessä ajatus, että onko tässä oikeasti varaa enää opiskella. Olen päättänyt hakea ensi vuonna kouluun Helsinkiin, ja kieltämättä jo valmiiksi ahdistaa ajatus siitä, että joutuu taas kituuttamaan vuosikausia opintotuella (jos nyt siis pääsisi sinne kouluun ensin). Ja jotenkin minun pienessä mielessäni opiskeleminen Helsingissä ja opiskeleminen missä tahansa muussa kaupungissa ovat täysin eri asioita, koska pääkaupunkiseudulla asuntojen vuokrat ovat niin omaa luokkaansa.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
"Tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä, suitsi mielesi pirut. Ja kaiken minkä kykenet, se tee kuin oisi se viimeinen tekosi näkyvän valon maailmassa."
|
|
|
|
Fantasyfan
|
 |
« Vastaus #32 : 11.Huhtikuu 2007, 16:13 » |
|
Kituuttuminenkin vaatii jaksamista. Ammattikorkeassa jaksoi kituuttaa opintotuella ja satunnaisella pienellä palkalla. Silloin ei ollut suuria tarpeita, hankintoja ja muutenkin kituuttaminen itsenäisesti oli uutta.
Nyt yliopistossa kituutin ensimmäisen syksyn ja sitten totesin, että en jaksa ja siirryin nostamaan lainaa. Nyt kahden vuoden päästä kun kaikki on hajoamassa käsiin ja rahalla on todella tarvetta, olen nakkamaassa tuen menemään ja siirtymässä täyspäiväisiin hommiin. Olen taas yksi opintojaan venyttävä, mutta opintotuella ei ole hauskaa. Ja laitoksellakin säästetään niin paljon että ensi vuonna olisi hyvin vaikeaa saada lukujärjestykseen tarpeeksi kursseja tuen saamiseksi.
Ja lainaakin uskalsin ottaa vain sen vuoksi, että it-alalla saa töitä ja nekin ovat hyvin palkattuja. Tekee ihan hyvää kun tulot moninkertaistuu kertarysäyksellä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Glare
Velho

Poissa
Viestejä: 177
Sukupuoli: 
Asuinpaikka: Helsinki
|
 |
« Vastaus #33 : 11.Huhtikuu 2007, 17:09 » |
|
Minä olen nyt työharjoittelussa tuolla työmarkkinatuella. Osittain minut saneli tähän pakko, sillä sain 5kk karenssin kun en hakenut syksyllä kouluihin. (Anteeksi, mutta sosiaaliala ei OIKEASTIKAAN kiinnosta minua ja siksi en sinne hakenut). Nyt olen hankkinút työharjoittelulla oman alan/kiinnostuksen työkokemusta ja kouluihin haut on juuri menossa. Ai niin ja kun joku mainitsi noista ennakonpidätyksistä niin kela todellakin pidättää 20% saadusta työmarkkinatuesta. Se on aika paljon.
Työkkäri on tuossa asiassa hieman kelju, että he pakottavat hakemaan opiskelemaan! Itse huomasin, että pidän enemmän työstä, mutta pakko se on jossain välissä hakea, mitä en odota yhtään innolla. Myös sitten se paperien täyttäminen ja odottelu on hermoja raastavaa! Sit kun olin kerran jättänyt viikonloput merkitsemättä, niin tuli heti lappu takaisin... Sitä ennen en ollut edes täyttänyt niitä... Kuin pariin lappuun. Mutta tuosta kouluhakemisesta viellä, että itse en muistanut hakea opiskeleen syksyllä, mutta silti sain sen työttömyystuen (ainakin luin papereista niin). Olin elokuusta helmikuulle asti työharjoittelemassa päiväkodissa. Mutta onneksi hain sitten keväällä opiskeleen. Yksin olen aika hyvin kyllä pärjännyt työmarkkinatuella, mikä on aika hyvin. Koska ei tule ostettua mitään turhaa paljoa yhtään... Eli en kulje linkalla tai matkustele.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Shira
|
 |
« Vastaus #34 : 11.Huhtikuu 2007, 19:41 » |
|
Glare nuo karenssit koskevat lukiosta päässeitä. Itse olin myös työkarkkinatuola töissä, koska työ painottui päiviin. Illat opiskelin avoimessa yliopistossa. Olisin ollut oikeutettu opintotukeen opintopisteiden kautta, mutta koska avoimesta ei "valmistu" niin siitä ei saa opintotukea.
Työkkärin työntekijöiden törkeys saa välillä menlkoisia mitta suhteita. Äitini lopetti työt viime vuonna kun jäi omaishoitajaksi. Työkkärissä ei millään suostuttu ymmärtämään miksi työkykyinen ihminen haluaa jäädä hoitamaan sairasta lastaan kotiin. Vieläkin kaupungin puoltava päätös (kaupungithan maksavat omaishoitajien palkan!) ei saanut heitä vakuuttumaan. Törkeintä oli se että vastaanoton työntekijä ihmetteli ivallisesti miten somali on voinut tehdä töitä noin monta votta?!
Mutta kyllä ne sosiaalitantat kohtelee kaikkia tasapuolisen paskaisesti...
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Glare
Velho

Poissa
Viestejä: 177
Sukupuoli: 
Asuinpaikka: Helsinki
|
 |
« Vastaus #35 : 11.Huhtikuu 2007, 21:31 » |
|
Shira... Kyllä se myös hieman muitakin koskee. Itselläni ei ole mitään ammattia tai en ole valmistunut mistään, niin silti saan tuen, koska olin sen 6kk:ta työharjoittelussa, mikä oli se pakollinen aika. Mutta silti minun on pakko hakea opiskelemaan. Jos on alle 25-vuotias ja vailla ammatillista koulutusta. Niin pitää silti hakea opiskelemaan syksyllä ja keväällä. Ja tämä vielä työkkärin sivulta: Jotta oikeus työmarkkinatukeen säilyy, työnhakijan tulee hakea aktiivisesti ammatilliseen koulutukseen sekä kevään että syksyn yhteishaussa.
Aktiivisena hakeutumisena pidetään seuraavaa
· Peruskoulututkinnon suorittanut hakee yhteishaussa vähintään kolmeen toisen asteen perustutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. . Ylioppilastutkinnon suorittanut hakee yhteishaussa vähintään kolmeen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ylioppilaskiintiöstä.
Enemmän tästä työmarkkina tuki hommastaSini-edit: Linkki tageihin, niin ei venytä
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 11.Huhtikuu 2007, 22:16 kirjoittanut Sini »
|
tallennettu
|
|
|
|
Ereine
Velho

Poissa
Viestejä: 242
Sukupuoli:
|
 |
« Vastaus #36 : 16.Huhtikuu 2007, 09:37 » |
|
Muuten, ennakonpidätystä voi muuttaa. Silloin kun itselläni ei ollut muita tuloja kuin työmarkkinatuki sain verotoimistosta ns. nollaverokortin, eli minulta ei peritty mitään veroja. Nyt minulla on vähän enemmän tuloja ja niin Kela ennakkopidättää 16 prosenttia, sama mikä minulla menee palkkatuloistakin. Kannattaa olla yhteydessä verotoimistoon.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|