Laitetaanpa oma tavoitelistani tännekin, eiköhän joku täälläkin ehdota jotakin mielenkiintoista jonka saan listaani lisättyä. Ainakin scifin puolella on runsaasti tilaa ja ehkä joku osaisi myös suositella jotakin populaaritieteellistä. (Scifi- ja fantasiakirjojen suhteen voi vilkaista
kirjahyllystä, mitä olen jo lukenut, jos ei halua että torppaan vaivalla mietityn ideanne yksin tein vain siksi että se on minulle jo ennestään tuttu.)
"Tämä-on-yksisilmäisen-Bobin-verinen-teko-sanoi-poliisitarkastaja-Twiggs" (dekkarit ja muut rikosromaanit)
1. Arnaldur Indriðason: Räme
2. Edmund Crispin: Holy Disorders
3. Donna Leon: Kuolema oopperassa
4. Yrsa Sigurðardóttir: Kolmas merkki
5. Dorothy L. Sayers: Clouds of Witness
6. Peter Lovesey: Vahakuva
7. Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1
8. Laurie R. King: The Beekeeper´s Apprentice
9. John Dickson Carr: Tuhannen ja yhden yön salaisuus
"And now for something completely different" (eksoottisten kirjailijain, i.e. jostakin muualta kuin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta kotoisin olevien skribenttien teokset)
1. Augusto Monterroso: La oveja negra y demás fábulas
2. Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu
3. Banana Yoshimoto: Kitchen
4. Shi Nai'an: Outlaws of the Marsh [alk. Shui hu zhuan]
5. Ngũgĩ wa Thiong'o: Variksen velho
6. Jorge Luis Borges: Historia universal de la infamia
7. Salman Rushdie: Harun ja tarinoiden meri
8. Orhan Pamuk: Nimeni on punainen
9. Kiran Desai: Hulabaloo hedelmätarhassa
Fantasia
1. Lordi Dunsany: Haltiamaan kuninkaantytär
2. Gregory Maguire: Mirror Mirror
3. Robin Hobb: Ship of Magic
4. Robin Hobb: Mad Ship
5. Robin Hobb: Ship of Destiny
6. Christopher Stasheff: Her Majesty´s Wizard
7. E.R. Eddison: The Worm Ouroboros
8. George MacDonald: Phantastes
9. Barry Hughart: Bridge of Birds
"Ja tapahtui niinä päivinä" (historiaa, ei romaaneja, vaan tietokirjallisuutta)
1. Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa
2. David Edgerton: The Schock of the Old - tecnology and global history since 1900
3. Mari K. Niemi: Kiitos ei - Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa
4. Robert Service: Comrades - Communism: A World history
5. Heikki Kirkinen (toim.): Venäjän historia
6. Jason Goodwin: Lords of the Horizons - A History of Ottoman Empire
7. Jeffrey Burton Russell: Inventing the Flat Earth: Columbus and Modern Historians
8. Jared Diamond: Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä
9. Charles P. Kindleberger: Manias, Panics and Crashes: A History of Financial Crises
Science fiction
1. Voida N. McIntyre: Unikäärme
2. Robert A. Heinlein: Stranger in a Strange Land
3. Brian Aldiss: Helliconian kevät
4. Brian Aldiss: Helliconian kesä
5. Brian Aldiss: Helliconian talvi
6. Arkadi & Boris Strugatski: Stalker: Huviretki tienpientarelle
7. Ursula Le Guin: Osattomien planeetta
8. Karel Capek: Salamanterisota
9. Doris Lessing: Shikasta
Teologia
1. Augustinus: Jumalan valtio
2. Jack Miles: God - a biography
3. G.K. Chesterton: Orthodoxy
4. Dorothy L. Sayers: The Mind of the Maker
5. Mark A. Noll: The Scandal of the Evangelical Mind
6. Jim West: Drinking with Calvin and Luther! A History of Alcohol in the Church
7. Robert Jewett: Saint Paul at the movies
8. Sami Pihlström: Usko, järki ja ihminen
9. Craig L. Blomberg: The Historical Reliability of the Gospels
- Tiedettä käsittelevät opukset. (Koska luonnontieteellinen sivistykseni on lähinnä lukiotasoa, en varmaan uskalla ryhtyä minkään hirveän monimutkaisen kimppuun. Mielummin popularisoivia kirjoja.)
1. E.T. Bell: Matematiikan miehiä.
2. John Mann: Murha, taikuus ja lääkintä - lääkeaineiden historiaa
3. Katja Bargum & Hanna Kokko: Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä
4. Janet Browne: Darwinin Lajien synty
5. John Allen Paulos: Numerotaidottomuus: Matemaattinen lukutaidottomuus ja sen seuraukset
6. Hannu Karttunen: Vanhin tiede: Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin
7. Bill Bryson: Lyhyt historia lähes kaikesta
8. Stephen Hawking: Ajan lyhyt historia
9. Richard Dawkins: Sokea kelloseppä
Yhteiskunnalliset alat (politiikka, sosiologia, talous jne.)
1. Robin Hahnel: Poliittisen taloustieteen aakkoset
2. Susan George: Velkabumerangi
3. Frances Moore Lappé et.al: 12 myyttiä maailman nälästä
4. Karl Polanyi: Suuri murros
5. Esko Valtaoja: Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen
6. Ariel Dorfman & Armand Mattelart: Kuinka Aku Ankkaa luetaan
7. Daniel Chirot & Clark McCauley: Miksei tapeta niitä kaikkia? Poliittisen joukkomurhan logiikka ja ehkäisy
8. Steven D. Levitt: Outoustalous
9. Meghnad Desai: Marxin kosto
Yli sata vuotta sitten kirjoitetut kaunokirjalliset teokset
1. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
2. William Makepeace Thackeray: Turhuuden turuilla
3. Fedor Dostojevski: Karamazovin veljekset
4. Edgar Allan Poe: Kootut kertomukset
5. Leo Tolstoi: Anna Karenina
6. Karl May: Der schwarze Mustang
7. Lucius Apuleius: Kultainen aasi
8. Giovanni Boccaccio: Decamerone
9. J.L. Runeberg: Fänrik Ståls sägner
Lisäksi suosituksia joihinkin muiden kategorioihin, saatte vapaasti ottaa tai jättää:
Boogahbolle: Jossakin uuskumman ja vähemmän tunnetun fantsun ja scifin rajamailla liikkuu italialainen
Stefano Benni, jonka teoksista varsinkin
Baol ja
Elianto ovat tutustumisen arvoisia. Philip José Farmerin
Elämän ja kuoleman virta kertoo maailmasta, jossa joka ikinen historian saatossa elänyt ihminen herää kuolleista omalaatuisessa jokimaailmassa (ekaa osaa lukuunottamatta teoksia ei ole suomennettu). E.T.A. Hoffmanin
Kultainen malja on kummallinen romantiikan ajan fantasiakertomus, Monica Hughesin
Tietokoneen vangit yhteiskuntafilosofista nuortenscifiä ja Flann O´Brienin
Kolmas konstaapeli yksinkertaisesti vain todella outo tarina, jota ei voi luokitella mutta lukea kyllä. Suomentamattomalta puolelta kehun T.H. Whiten klassista Arthur-romaania
The Once and Future Kingiä. Arthurista kiinnostuneiden kannattaa myös vilkaista
tuo edesmenneen Leena Peltosen laatima teksti, jossa mainitaan aika liuta Arthurianaa.
Slaaveista mieleen tulee klassisista dekkareista pastisseja kirjoittava
Boris Akunin sekä tietysti scifin puolelta Stanislaw Lem sekä Karel Capek, joiden teoksia en kirjahyllystäsi huomannut. Afrikkaan liittyvistä kirjoista olen pitänyt ainakin Juha Vakkurin teoksesta
Kulta, islam ja pyhä käärme: katsaus Länsi-Afrikan muinaisten kuningaskuntien Ghanan, Malin ja Songhain historiaan sekä Adam Hochschildin aivan erinomaisesta
Kuningas Leopoldin haamusta.Pisanialle ja Jehudielille: Brittidekkareista omia suosikkejani ovat Christien ja Conan Doylen lisäksi Dorothy L. Sayersin Peter Wimsey -dekkarit (itse pidän eniten
Luonnottomasta kuolemasta, mutta sarjan avaava
Kuka ja mistä? ei sekään ole yhtään hassumpi), sekä lukitun huoneen mestarin John Dickson Carrin eli Carter Dicksonin teokset (
Punainen leski ehkä paras). Viimeksimainittu tosin oli alkujaan amerikkalainen mutta asui pitkän aikaa Englannissa jonne myös dekkarit pääasiassa sijoittuvat. Edmund Crispin on puolestaan sekoitus Dickson Carrin käsittämättömiä murhia, kulttuuriviittauksia sekä absurdia huumoria, eikä unohtaa sovi myöskään G.K. Chestertonin klassisia
Isä Brown-tarinoita, joiden suomennokset eivät kyllä ole parhaasta päästä.
Pisanialle lisäksi historiaan Tom Hollandin mainiot antiikin historian popularisoinnit,
Persian tuli (persialaissodat sekä Kreikan ja Persian historia ennen niitä) ja
Rubikon (Rooman tasavallan historiaa ensimmäisellä esikristillisellä vuosisadalla). Dee Brownin
Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen on klassikko, hienoja teoksia ovat myös Peter Englundin
Hiljaisuuden historia (lyhyitä esseitä niin pikaruoan kuin hieromasauvankin historiasta) ja
Kirjeitä nollapisteestä (1900-luvun historian synkempää puolta, myöskin esseinä) sekä jo mainitsemani Hochshildin Kuningas Leopoldin haamu. Muista tietokirjoista 0-luokkaan kuulunee
Schottin sekalaiset, ainut kirja maailmassa joka listaa niin Mannerheimin hevoset, jäävuorien suuruusluokat kuin burmalaisten kuninkaiden omituiset kuolintavatkin. Kakkosluokasta taas kannattaa lukaista Kari Kuulan
Helvetin historia: Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan, ellei aihe satu hirvittämään, sillä kirja on mielenkiintoinen, sivistävä ja sananmukaisesti pirun hauska.
Jehudielille: Oletko lukenut meriromaaneista Patrick O´Brienin
Aubrey&Maturin -sarjaa? Entä Frederick Marryattin 1800-luvun klassikkotarinat
Jack Easy tai
Peter Simple? Myös Kiplingin
Meren urhoja on hieno, samaten Alistair MacLeanin
Saattue Murmanskiin, jota voisi lähinnä kuvailla laivastoon sijoitetuksi
Tuntemattomaksi sotilaaksi, vähän rankemmaksi vain.
Denizen: Novellikokoelmia tulee mieleen lähinnä spefipuolelta. Kirjavahan on julkaissut Spekulatiivisen fiktion mestareissaan Le Guinin
Pimeälippaan ja muita kertomuksia sekä Gaimanin
Aarteita ja muistoesineitä, joka kyllä kannattanee lukea englanniksi
(Jos en olisi lisännyt viimeistä huomiota joku muu olisi oletettavasti tehnyt sen). Stanislaw Lemin
Kyberias sekä
Konekansan satuja ja tarinoita voinee myös laskea novellikokoelmiksi, ja joka tapauksessa ne ovat mainiota luettavaa. Lastenkirjoista suosittelen Eduard Uspenskin
Alas taikavirtaa sekä Michael Enden
Momoa. Klassikoista Astrid Lindgrenin
Saariston lapset on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, jos et sitä ennestään tiedä.
Hahtuva: Historiallisista romaaneista ei-ihan-tunnetuimpiin mennevät Steven Saylorin antiikin Roomaan sijoittuvat dekkarit (
Egyptiläinen vieras, Murha Via Appialla). Täälläkin kirjoittavan Lutatiuksen kirjoista pidin eniten esikoisromaani
Merikonsulista. Klassikoista ei-ihan-niin tunnettuja lienevät Scottin
Ivanhoe, Dumas´n
Musta tulppaani ja Hugon
Yhdeksänkymmentäkolme. Umberto Ecolta
Ruusun nimen tietänevät kaikki, mutta oletko lukenut myös
Baudolinon? Kotimaisista klassikko on tietysti Topeliuksen
Välskärin kertomuksia.
Näytelmistä omiin suosikkeihini kuuluvat Bertolt Brecht (
Teurastamojen Pyhä Johanna on upea, samoin kuin
Setšuanin hyvä ihminen) sekä Reko Lundán (
Tarpeettomia ihmisiä,
Aina joku eksyy). Myös T.S. Eliotin
Murha katedraalissa kolahti. Jos vähemmän tunnettu fantasia käy myös englanniksi, niin
tuon artikkelin lopussa on ainakin mainittu muutama mielenkiintoinen mutta suomentamaton kirja.
(Plus että lisäsin omaan kategoriaani vielä uuskumman, että saan luvuksi 99.)
Tarvitset kyllä vielä toisenkin kategorian. 10 kertaa 9 on meinaan yhdeksänkymmentä, ei yhdeksänkymmenettä.
