Mitäs tässä nyt on jo tullut.. . Ruohopirut, fareinit ja Dolphinin meriotukset. Kaikista ideoista pidän. (Varsinkin se alkukantainen mutta silti sopivan mystinen merikansa vaikuttaa kiehtovalta ajatukselta.

)
Farineiden ulkonäöstä kuvittelisin ainakin sen verran, että naisten on oltava melkoisen vankkarakenteisia, kohtalaisen leveä lantio ja varmaan myös vahva selkä.. . Jos nimittäin synnyttävät kolmosia useammankin kerran elämässään.
Pitkän iän (ainakin totuttua pidemmän) ja sen myötä väistämättä karttuvan tiedon ja elämänviisauden vastapainoksi voisi antaa fareneille arkisen (siis ei mitenkään erityisen sulokkaan) ulkonäön?
Saanhan minäkin vielä esitellä oman lajiehdokkaani? (Tuli vähän pitkä selostus, mutta jos minä jaksoin sen kirjoittaa, niin kaipa joku sen jaksaa lukeakin...

Ja tietenkin lähes kaikkia yksityiskohtia voi muuttaa ja hioa, jos edes jotain toimivaa sattuu löytymään. )
Ilhaminen (eli "ilma ihminen")
Ihmismäinen olento, jolla monia lintumaisia piirteitä (joku sekava välimuoto kenties.. .)
Pituutta ilhamisilla on sellaiset 140-150 senttimetriä. Naisten ja miesten välillä ei ole suuria fyysisiä eroavaisuuksia.
Luusto olisi lintumainen, eli hyvin kevyttä, onttoa, haurasta. Tämän tähden ilhamiset itsekin olisivat hyvin siroja, kepoisia ja toisaalta myös helposti "särkyviä".
Tukka on hyvin ilmava ja sulkamainen, aivan ihoa vasten on untuvainen lämmin pohjakerros.
Sulkahiukset jatkuvat leveänä harjana pitkälle alaselkään ja päättyvät lyhyehköön häntämäiseen "pyrstöön", jolla ilhamisen on mahdollista tasapainottaa liikkumistaan niin puissa, maassa kuin ilmassakin.
Vastaavasti kasvoissa sulitus jatkuu lyhenevänä ja ohenevana viiruna aina nokkamaiseen, kyömyyn ja kapeasieraimiseen, nenään asti.
Tukka vaihtelee normaalisti väritykseltään vihreän eri sävyissä (suojaväri metsämaastossa), mutta vaihtuu kerran vuodessa räikeämmäksi ilhamisten "soidinajan" lähestyessä. Varsinkin selässä ja jonkin verran käsivarsissa sekä jaloissa kasvaa myös aivan pientä untuvaista karvaa, joka sekin on hiusten tavoin värillistä ja siihen muodostu erilaisia kuvioita. (Väritys ja kuviointi voisivat olla jokaisella yksilöllinen, mutta osittain perinnöllinen, jolloin eri suvut olisi mahdollista tunnistaa hyvinkin helposti ulkonäöstä.)
Käsivarsissa heillä lisäksi on pidemmät sulat, jotka yhdessä äärimmäisen keveyden ja kyynärpäästä suoraa kylkeen kasvaneen siipipoimun kanssa mahdollistavat ilhamisille rajoittuneen lentokyvyn. Tämä tarkoittaa lähinnä korkeasta paikasta matalampaan paikkaan käsivarret sulkineen ja siipipoimuineen levällään liitämistä sekä lyhyellä matkalla ja myötätuuleen tapahtuvaa mahdollista "tikkalentoa". (Oletteko katselleet esim. lentäviä tikkoja? Äärimmäisen nopea ja lyhyt ylöspäin koukkaava räpyttely, siivet ruumista vasten ja alaspäin loiva liito, räpytys, liito, räpytys.. .) Tätä lentoa he eivät kuitenkaan pysty jatkamaan kauaa, koska räpyttelyyn tarvittavat lihakset eivät ole niin voimakkaat.
Sormet ovat pitkät ja lievästi koukistuneet, kynnet pitkät ja teräväkärkiset. Varpaat normaalia pidemmät, niissäkin on vankat käpristyvät kynnet, jotka auttavat kiipeilyssä ja tarttumisessa.
Kaula on hieman normaalia pidempi ja ilhamisille on tunnusomaista pään runsas, joskus turhaltakin vaikuttava liikuttelu, kallistelu ja kääntely.
Ilhamiset asuvat suurissa metsissä ja viettävät paljon aikaansa sekä yöpyvät puissa. Eivät rakenna vakituisia asutuksia, sillä he vaeltavat vuodenaikojen mukaan siirtyen talven tullen lämpimemmille ja mahdollisen sadekauden sattuessa kuivemmille metsämaille. Ilhamisten sulitus kestää nimittäin jonkin verran vettä, mutta kastuessaan litimäräksi muuttuu se hyvin raskaaksi ja estää näin kaikkinaisen liitämisen ja tekee muutenkin olennoista kömpelöitä ja hitaita (he kun eivät ole tottuneet olemaan niin.. painavia). Vähänkään kylmemmissä oloissa seuraa kastumisesta myös nopea paleltuminen.
Ravintona he käyttävät hedelmiä ja marjoja, mahlaa sekä pihkaa, mahdollisesti muita kasvien ja puiden osia (sekä hyönteisiä?).
He ovat älykkyydeltään periaatteessa ihmisen vertaisia, mutta heidän tapansa ajatella ja katsoa maailmaa on sen verran erilainen, etteivät nämä lajit aina ymmärrä toisiaan. (Mitä tuo sitten ikinä tarkoittaakaan..)
Ilhamiset asuvat ja vaeltavat suurina yhteisöinä, jotka usemman joukkion kohdatessa voivat myös sekoittua keskenään. Heidän elämänsä kuitenkin perustuu pareihin. Kaksi ilhamista muodostavat keskenään parin, joka toimii ja elää hyvin vahvasti yhteisesti, pari huolehtii toisistaan ja kantaa vastuuta toisen selviytymisestä. Heidän välilleen muodostuu myös henkinen yhteys, joka mahdollistaa syvemmän ymmärryksen ja kokemusten vaihdon. (Pari on siis hyvin lähellä käsitystä "yhdeksi tulleesta kahdesta".) Pareista tekee erikoisen se, että kuhunkin kumppaniin sitoudutaan näin totaalisesti,
mutta vain vuoden ajaksi.
Ilhamisilla on kerran vuodessa tietynlainen "soidinaika", jolloin he etsivät itselleen uuden parin, jonka kanssa usein myös parittelevat (paitsi jos pari sattuu olemaan läheistä sukua tai ei vielä sukukypsä).
Nainen kantaa muutaman kuukauden. Ilhamiset synnyttävät eläviä lapsia, joita kumpikin vanhemmista voi imettää ja he osallistuvat muutenkin tasapuolisesti lapsen hoitoon. Vajaan vuoden/kahden ikäisenä lapsi on jo sen verran varttunut, ettei kummankin vanhemman hoivaa enää tarvita. Täten uuden soitimen tullessa nainen jää vielä lapsen kanssa (lapsi pystyy jo toimimaan lähes tasapuolisena toimintaparina äitinsä kanssa oppien näin myös miten parielämä toimii) ja mies etsii itselleen uuden kumppanin. Kahden/kolmen vuoden vanhana lapsi eroaa äidistään ja etsii itselleen oman parin ollen näin jo täysivaltainen yhteisön jäsen.
Vapaita miehiä on aina enemmän kuin vapaita naisia, joten myös kaksi samaa sukupuolta olevaa voivat muodostaa vuoden ajaksi parin.
Elinikä ei ole runsaan lisääntymisen tähden verrattaen pitkä. Keskimäärin voisi olla enimmillään siinä viisissä kymmenissä, jollei mikään vaeltavaisen elämän monista vaaroista ole sitä ennen koitunut kuolemaksi (joka on enemmän sääntö kuin poikkeus). Ilhamiset voisivat kuitenkin varttua melko nopeasti, muutamassa vuodessa aikuisen yksilön mittoihin ja joskus kymmenen vuoden kieppeillä olla sukukypsiä.
((Tiivistettynä: osittain sulituksen peittämä ihmismäinen olento,osaa rajoittuneesti lentää, asustelee metsissä ja muuttaa vuodenkierron mukaan, omalla tavallaan älykäs, erityislaatuinen parielämäntapa. ))