Suzanne Collinsin Nälkäpeli

[Cesare]

Onko kyseessä uusi tähti kirjoittajataivaalla?

Luonnonkatastrofit, kuivuus, myrskyt, tulipalot ja tulvat nielivät suuren osan Pohjois-Amerikasta. Loput hävitti jäljelle jääneestä ruoasta käyty sota. Raunioista syntyi Panem. Sen kansalaiset nousivat kapinaan hallitsijoitaan vastaan, mutta hävisivät taistelun. Rangaistukseksi kehitettiin nälkäpeli.

Pelin säännöt ovat yksinkertaiset. Jokaisen vyöhykkeen on arvottava yksi poika ja tyttö osallistumaan kisaan. Nuoret pakotetaan vaativiin olosuhteisiin luonnonalueelle, jossa heidän on tapettava toisensa. Viimeinen hengissä selviytyjä on voittaja.

Nälkäpeli on vuotuinen tapahtuma ja koko maassa näytettävä tosi-TV-ohjelma. Trilogian ensimmäisessä osassa 16-vuotiaan Katnissin kyvyt joutuvat koetukselle, kun hän ilmoittautuu peliin vapaaehtoiseksi pelastaakseen pikkusiskonsa, jonka epäonneksi arpa lankeaa...

Suzanne Collinsin trilogian ensimmäinen osa, Nälkäpeli, julkaistiin Suomessa 3.12.2008. Ylhäällä oli esittelyä kirjasta, Risingin kirjatietokannasta kopioitua. Kyseessä siis on tulevaisuutta ammentava scifi-trilogia, jonka ensimmäisessä osassa ainakin tunnuttiin painottuvan ihmisen eläimelliseen puoleen, jonka mukaan kuka tahansa pystyy ja haluaa tappaa toisia ihmisiä. Oletteko lukeneet? Pidittekö?

Itselleni tämä oli parhaita lukemiani kirjoja, ehdottomasti. Nälkäpelin julma maailma imaisee sisäänsä, näin kirjasta unia niinä kahtena yönä, joita edeltävinä iltoina olin tätä lukenut. Nälkäpeli kuvaa piinaavan tarkasti nuoren tytön taistelua elämästään tilanteessa, jossa yksi jää henkiin ja muut 15 kuolevat. Collinsin tapa kuvailla maailmaa on satumaisen tempaava, kertoja-Katniss puhuu täysin omalla äänellään, aivan kuin Hobbin Fitzkin, tosin Kat on oikein eloisa ja omatoiminen ihminen, siinä missä Fitz vaipuu aina murheeseen.

Mielestäni Nälkäpelistä minkä ikäinen vain saa irti upean elämyksen, tosin kirjan raakaa puolta ei tule vähätellä. Fantasia ja scifi tuppaavat aina jotenkin kiertyvän taistelun ja kuoleman ympärille, eikä vähiten Nälkäpeli. Kannattaa tosiaankin lukea!

[Zisatto]

Suosittelen Collinsia myös! Jopa tällaisille vähän varttuneemmille lukijoille. Pitkästä aikaa  tehokasta ja piinaavan jännittävää nuortenscifiä. Toivottavasti jatko-osat pitävät tasoa yllä.

[Dyn]

Olisi kirjoittanut vähän pidemmän yhtenäisen romaanin eikä näitä jatko-osa-höpöhöpöjä... Tarina oli hyvä ja sinällään tai lihotettuna kelpaisi oivalliseksi eräänlaiseksi tulevaisuudenkuvaksi. Lopetus kuitenkin antoi ymmärtää, että tässä lähdetään seuraavaksi vähintään pelastamaan maailmaa - siis mitä muutakaan? Joo ei, hyvä idea, ok toteutus, mutta ei jatko-osia, ei!

Nuortenkirjallisuuden klis... ei kun siis tyylipiirteet ovat ainakin hyvin esillä. Päähenkilö on rehti ja oikeudenmukainen, pojat on söpöjä ja pahikset voitetaan yhteispelillä. Päähenkilön pukuja kuvailtiin vähän ylimitoitetusti, mutta kaipa tämä sinne tyttökirjahyllyyn hyvin luiskahtaa - tyttöscifiä! :)

Maailma on vähän liian simppeli toimiakseen täysin hiertämättä, jokin siinä sanoo töks töks. Mutta jos ei ihmeitä vaadi ja antaa tarinan viedä mukaansa, kirja on ihan hyvä. Nopealukuinen, kiva välipala.

[Vehka]

Komppaan aika paljolti Dyniä. Tykkäsin Nälkäpelin ideasta sellaisenaan, mukava ja leppoisalla tavalla koukuttava teos. Siitä olisi voinut kirjoittaa synkemmän ja toimivammankin romaanin, se jäi harmittamaan, mutta aion kyllä jatkossa suositella tätä nuoremmille scifin parissa aloittaville. Jos ei olisi taustalla suurestikaan genretuntemusta tai ylipäätään lukukokemuksia, tämä olisi varmaan tuntunut paljon nautittavammalta - niin se vain menee, mitä enemmän lukee, sitä vaikeampaa on löytää täysin onnistuneilta tuntuvia kirjoja.

Nälkäpelin henkilöhahmot ovat turhan yksiulotteisia minun makuuni. Olisin halunnut lisää särmää niin hyviksiin kuin pahiksiinkin - harmaita hahmoja oli oikeastaan aika olemattomasti, kirjan luettua oli helppo kategorisoida kaikki joko sankareihin tai roistoihin. Se oli kieltämättä hyvinkin ynh.

Kokonaisuutena kuitenkin sellainen opus, jota en lähtisi vesilinnuillekaan heittämään. Kyllä sillekin on paikkansa. Ja jostain syystä tykkään kannesta, kai ne värit...?

[Dyn]

Risingin arvostelu kirjasta, Dark Clarkin käsialaa. Kannattaa käydä tsekkaamassa!

[Intiaanikesä]

Itse epäröin hiukan ennen kuin lainasin Nälkäpelin, koska takakansi ei ihan niin vaikuttava ollut. En kadu, että luin tämän kirjan, juoni todellakin imaisi mukaansa ja sen luettuani totesin, etten ole lukenut vähään aikaan yhtä hyvää kirjaa. Juoni oli ovela, Selviytyjät-mallinen, mutta kierompi ja raaempi, mikä teki kirjasta mielenkiintoisen. Tosin kirja, harmi kyllä, menetti lumoaan loppua kohden ja toivoin, että Nälkäpeli olisi jäänyt yksittäiseksi kirjaksi ilman jatko-osia, koska kirjassa mielestäni käytiin olellinen läpi. Mutta lopussa vihjailtiin siihen malliin, että jatko-osia on luvassa...

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Täytyy myöntää, että lopussa sorrettuun mielestäni Katnissin ja Peetan rakkaus/toverisuhteen yliviljelyyn. Vaikka Katnissin ja Peetan välillä nyt jotain olikin, ei sitä olisi tarvinnut jatkuvasti toitottaa. Jatko-osista en tiedä, mutta toivottavasti ne eivät perustu tuon rakkauden pohjalle.

[Jussi]

Jatko-osa Vihan liekit ilmestyy suomeksi helmikuussa 2010. Kansikuvan ja juonitiivistelmän näkee tietokannasta.

[Joonas]

No juoni oli minustakin hyvä, mutta jotenkin kuvailu jäi uupumaan, samoin kuin aitous. Siis kirja kärsi vähän siitä, että nälkä, jano ja jaksavuus jotenkin katosivat areenalla ilmaan. Koko ajan piti syödä ja siitä huolimatta kilot putosivat.
Tunnelma oli mukavan synkkä ja surullinen, mutta taistelukohdat olivatkin sitten ohi aina ennen kuin edes alkoivat, joten jännityksessä ei tarvinnut olla juuri lainkaan. Lisäksi taistelut olivat hyvin yksioikoisia.

Kokonaisuutena kirja oli hyvä, mikä on enimmäkseen hyvän ja omaperäisen juonen ansiota. Nämä edellä mainitut kriittiset näkökulmat ovat kai puhtaasti mielipidekysymyksiä, joten kenenkään ei kannata niistä masentua. Kirja oli hyvinkin lukemisen arvoinen, joskin itse vähän petyin.

[alchemysan]

Luin Nälkäpelin pari päivää sitten, ja olin iloinen löytäessäni tämän keskustelun. Pidin kirjasta, vaikka aloitin sen lukemisen kirjastossa ajankuluksi. Nyt tekee jostain syystä mieli lukea kolmannen kerran, kun se nyt on vielä hallussani. *hiipii yläkertaan lukemaan joko Nälkäpeliä tai Human legendaa.*

[Eija]

Sain juuri luettua Nälkäpelin loppuun. Kirjan idea on hyvä ja kieltämättä tarina on paikoin hyvinkin koukuttava. Juoni on tosin valitettavan ennalta arvattava ja muutenkin kerronnasta huomaa, että kirja on selkeästi nuorelle yleisölle suunnattu. Joka tapauksessa nuortenkirjana sen luinkin ja ihan hyvänä sellaisena sitä pidin. En kuitenkaan jatko-osia välttämättä tule lukemaan.

[Geisha]

Ystävä suositteli kirjan lukemista ja siispä tartuin toimeen. Pidin kovasti ensimmäisen kirjan ideasta ja sen paikoin hyvin synkästä maailmasta. Toki kirjojen henkilöhahmoissa oli paljon kliseitä ja niihin olisi kyllä kovasti kaivannut syvyyttä. Juoni muuttui lopussa vähän junnaavaksi, mutta kaikesta tästä huolimatta ahmaisin kirjan kyllä ennätysajassa. Mielestäni opuksen idea itsessään oli kiehtovan erilainen. Pidin myös siitä yhteiskuntakriitiikistä, joka paistoi kirjan sivuilta. Jäin miettimään, millaisen juonen ympärille jatko-osat oikein rakentuvat. Toivottavasti ne eivät ainakaan sisällä mitään twilight-tyyppistä kolmiodraamaa -.-

[Freyja]

Varsin viihdyttävä Nälkäpeli on, jos sitä ei liian kriittisesti lue. Hahmot ovat mustavalkoisia, mutta joskus on ihan kiva antaa hyvien olla hyviä ja pahojen pahoja. Tarina ei ole mitenkään syvällinen, mutta tunteisiin vetoavia kohtia on ripoteltu sinne tänne. Collins osaa kirjoittaa koukuttavasti ja pieniä käänteitä viljellään siihen tahtiin, että lukija ei pitkästy. Yhdessä illassa luettava kirja. Nyt sitten Vihan liekkien kimppuun, ja toivon, että taso ei ainakaan laskisi.

[Jussi]

Trilogian päätösosa Matkijanärhi ilmestyy suomeksi jo tänä syksynä. Julkaisupäiväksi on merkitty WSOY:n sivuilla 20. lokakuuta. Esittelytekstin näkee tietokannasta.

[Sini]

Wau, alkavatko tajuta siellä etteivät ihmiset todellakaan jaksa odotella kovin kauan käännöstä vaan lukevat ennemmin englanniksi? No, katsotaan kumpi ehtii ensin kirjastoon, odotan aika kiihkeästi loppuratkaisua tuohon sarjaan!

[Freyja]

Luin jokin aika sitten Mockingjayn, kun en malttanut sitten suomennosta odottaa, vaikka saapuukin kohtuu nopeasti (näillä näkymin 15.11.). Sarjan päätös ei tuottanut pettymystä, vaikka viimeisen kirjan alun koin kyllä tylsähköksi. Loppu kuitenkin pelasti kirjan ja sarjasta jäi hyvä jälkimaku. Kolmas kirja oli tasaisempi kuin Vihan liekit, joka oli alussa kohtalaisen tylsä ja lopussa vauhdikas. Koen, että Collins on kirjoittanut kaupallisesti menestyvän sarjan, mutta pitänyt langat kuitenkin käsissään siinä määrin, ettei ole suistunut hölynpölyn puolelle. Siksipä toivon, ettei tulevat elokuvan tekijätkään pilaa ideaa ihan kokonaan.

[Narri]

Matkijanärhi näytti olevan myynnissä jo viime viikolla.

Nämähän ovat lähes poliittista kirjallisuutta, yhteiskuntakriittistä satiiria. Päähenkilöstä tulee hiljalleen "tiedostava" jne.

The Hog's Headissa tätä pohditaan enemmänkin.
http://thehogshead.org/the-hunger-games-panems-politics-4426/

[Diara]

Sain Nälkäpelin lahjaksi viime jouluna ja täytyy sanoa, että moneen muuhun kirjaan en ole ollut niin koukussa. Luin kirjan muutamassa tunnissa, ja perheeni suureksi huviksi he saivat todistaa sitä, kun kävelin ympäri taloa nenä kirjassa. Eipä ole ennen sitäkään tapahtunut. 

Ostin Vihan liekit heti sen ilmestyttyä suomeksi ja jäin siihenkin pahasti koukkuun: en malttanut käydä nukkumaan ennen kuin kirja oli lopussa. Niinpä luin myös tuon kirjan yhden päivän aikana ja lähes yhdeltä istumalta. Tämän kirjan jälkeen olin vahvasti sitä mieltä, että muidenkin perheenjäsenieni tulisi lukea kirjat. Ensimmäisenä tuputin Nälkäpelin isälleni, joka uskoo helpoiten suosituksiini. Hän ei ollut ihan niin innoissaan kuin minä, mutta ei hänelläkään mennyt montaa päivää kirjan lukemiseen. Yhdessä saimme sitten ennakkoluuloisen pikkusiskoni lukemaan kirjan. Hän rakastui sarjaan yhtä paljon kuin minäkin. Isosiskoni luki ensimmäisen osan ulkomaanmatkalla muutama viikko sitten, eikä ehtinyt tehdä yhtään mitään ennen kuin kirja oli lopussa. Häntä harmitti koko loppumatka, ettei ollut ottanut kakkososaa mukaan. Tällä hetkellä siskoillani ja minulla on työn alla operaatio, jonka tarkoituksena on houkutella äitini lukemaan kirja.

Itse olen jo aikaa sitten lukenut tarinan loppuun: Mockingjay kolahti postiluukusta kirjan ilmestymispäivänä. Alku kirjassa oli hieman tylsä, mutta loppua kohden en pystynyt taaskaan laskemaan opusta kädestäni. Kirjan loppuessa minulla oli kyyneleet silmissä ja kirja pyöri päässäni vielä kaksi seuraavaakin päivää. Nyt vain odottelen, että saisin suomennetun version käsiini.

En oikein tiedä, miten suhtautua elokuvaan. Luultavasti menen kyllä katsomaan sen, mutten usko, että leffa saavuttaa kirjan tunnelman ja tason.

[Narri]

...mutten usko, että leffa saavuttaa kirjan tunnelman ja tason.

Vaikeata sen luulisi tosiaan olevan, sillä suuri osa kirjoista "tapahtuu" Katnissin pään sisällä. Miten ne ajatukset voisi näyttää valkokankaalla? Kertojaääni elokuvissa on aina vähän kökkö ratkaisu.

Kauheinta on, jos Nälkäpelistä tehdään toimintaelokuva ilman sen sisällöllistä moniulotteisuutta ja poliittista särmää.

Elävinä kuvina väkivalta voi olla myös hyvin vastenmielistä katseltavaa. En tosiaankaan haluaisi itse seurata Nälkäpeliä valkokankaalta tai ruudulta kuin Capitolin väki konsanaan.

[Jussi]

Matkijanärhi näytti olevan myynnissä jo viime viikolla.

Kiitos tiedosta, tämä oli mennyt ohi ylläpidolta. Kävin itse asiassa perjantaina Joensuun Suomalaisessa, mutta kirja ei sattunut silmiini. Jos muistat tarkemmin, minä päivänä näit Matkijanärhen myynnissä, niin voin korjata sen tietokantaan. Laitoin nyt julkaisuajaksi tämän päivän.

[Narri]

Matkijanärhi näytti olevan myynnissä jo viime viikolla.

Kiitos tiedosta, tämä oli mennyt ohi ylläpidolta. Kävin itse asiassa perjantaina Joensuun Suomalaisessa, mutta kirja ei sattunut silmiini. Jos muistat tarkemmin, minä päivänä näit Matkijanärhen myynnissä, niin voin korjata sen tietokantaan. Laitoin nyt julkaisuajaksi tämän päivän.

Ostin sen viime viikolla, taisi olla perjantaina, Helsingin Akateemisesta.

Kirjathan ovat usein kirjakaupoissa jo ennen virallista julkaisupäivää. Myyjät vain eivät aina noudata sääntöä vaan laittavat kirjan myyntiin vastoin ohjeita. Eli virallinen julkaisupäivä voi olla ihan oikeinkin, vaikka kirjaa sitä ennen myynnissä olisi ollutkin.

Muistaakseni Harry Pottereista on jaettu kirjakaupoille oikein sanktioita, jos ovat erehtyneet myymään ennen julkaisupäivää.