Ken Scholes

[dreameling]

Canticle piti otteessaan loppuun saakka. Scholes teki kaiken joko paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin Lamentationissa. Maailma ja tarina muuttuivat entistä mielenkiintoisimmiksi, kieli oli kaunista ja harkitun tarkkaa, hahmot saivat enemmän inhimillistä syvyyttä ja ensimmäisestä osasta uupunutta haavoittuvaisuutta, ja kerronnallinen jännite oli vielä tiukempi, koska hahmoilla oli enemmän pelissä -- tai hahmot olivat lähempänä lukijaa, joten myös lukijalla oli enemmän pelissä.

Kunnollinen maailman tuntu jäi kuitenkin yhä uupumaan. Scholesin mystinen tulevaisuuden maailma on pirun mielenkiintoinen, varsinkin sen menneisyys on kutkuttava kysymysmerkki, mutta jotenkin maailma tuntui yhä liian pieneltä ja tyhjältä. Vaikka Scholesin tyyli on säästeliäästi kuvaileva, kaipaisin silti vahvempaa immersiosta, vahvempaa "siellä olemisen" tuntua.

Ja Isaakin näkökulma olisi mielenkiintoinen lisä.

Ja sitten kysymys:

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Sinivihreä kuu on ilmeisesti muinoin terraformoitu kiertolainen ja Nebin unissa vilahtanut siniruskea planeetta on itse asiassa tarinamaailma? Eli Nebin ja Wintersin uusi koti on kuussa?

[Seregil of Rhiminee]

Kunnollinen maailman tuntu jäi kuitenkin yhä uupumaan. Scholesin mystinen tulevaisuuden maailma on pirun mielenkiintoinen, varsinkin sen menneisyys on kutkuttava kysymysmerkki, mutta jotenkin maailma tuntui yhä liian pieneltä ja tyhjältä. Vaikka Scholesin tyyli on säästeliäästi kuvaileva, kaipaisin silti vahvempaa immersiosta, vahvempaa "siellä olemisen" tuntua.

Kaipaan itsekin muutamia asioita, mutta minusta nämä puutteet ovat siedettäviä, koska Scholes on onnistunut luomaan hyvän ja mielenkiintoisen tarinan (minusta sarja muuttuu koko ajan mielenkiintoisemmaksi). Luulen, että maailmaa syvennetään seuraavien kirjojen aikana.

Sääli, että kolmatta osaa joutuu odottamaan vielä jonkin aikaa.

[dreameling]

Sääli, että kolmatta osaa joutuu odottamaan vielä jonkin aikaa.

Milloin se olikaan tulossa? 2011?

[Seregil of Rhiminee]

Milloin se olikaan tulossa? 2011?

Antiphon julkaistaan syyskuussa 2010 (14.9.) eli kolmatta kirjaa joutuu odottamaan syksyyn asti.

[dreameling]

Antiphon julkaistaan syyskuussa 2010 (14.9.) eli kolmatta kirjaa joutuu odottamaan syksyyn asti.

No mutta eihän tuo ole ollenkaan paha. Martinin seuraavaa on odotettu jo 5 vuotta.

[dreameling]

Varsin ylistävä arvostelu The BN SciFi and Fantasy Blogissa:

Decidedly Scholian: Why the Psalms of Isaak is the Best Thing to Hit Fantasy—and SF!—in Decades

Kuulostaa melkein mainoshehkutukselta, mutta olen enimmäkseen samaa mieltä Paul Goat Allenin kanssa. Eri mieltä olen lähinnä world buildingin suhteen -- Scholesilla on siinä vielä parantamista.

[Seregil of Rhiminee]

Kuulostaa melkein mainoshehkutukselta, mutta olen enimmäkseen samaa mieltä Paul Goat Allenin kanssa. Eri mieltä olen lähinnä world buildingin suhteen -- Scholesilla on siinä vielä parantamista.

Minustakin tuo kuulostaa mainoshehkutukselta, mutta tässä tapauksessa hehkutuksesta ei ole haittaa, koska Scholesin kirjat ovat hyviä. Olen itsekin enimmäkseen samaa mieltä tuon arvostelun kanssa, mutta joudun kuitenkin toteamaan, että Scholesin kirjoissa on omat puutteensa. Puutteista huolimatta tätä sarjaa ei voi olla kehumatta, koska Scholes on luonut mielenkiintoisen maailman.

Arvostelun kirjoittaja hehkuttaa tulevaa Antihphonia todella paljon:

I recently finished reading an advanced reading copy of the third installment in Scholes’s Psalms of Isaak saga, Antiphon, and that’s the reason I’m writing this blog. Although Antiphon won’t hit the shelves until September of 2010, I have to let readers know—again!—what a singularly unparalleled read this third installment was. Without giving anything away, I can guarantee that readers will be absolutely staggered by the introduction of some "game-changing" characters and the amount of shocking plot twists and bombshell revelations. It’s arguably the best installment yet in what is already a “classic-in-the-making” series.

[Jussi]

Antiphonin lopullinen kansikuva on vähän erilainen kuin se aiemmin paljastettu alustava kansi.

[Jussi]

Wertzone-blogista löytyy kriittinen ennakkoarvio Antiphonista, ylläpitäjä antaa vain kolme tähteä.

Minä sain alkuviikosta Lamentationin syntymäpäivälahjaksi. Selailin pokkaria ja huomasin, että siitä ei löydy ollenkaan sarjan nimeä. Psalms of Isaakia ei ole merkitty etu- tai takakanteen eikä ensimmäisille sivuille. Ehkä kustantaja yrittää saada mahdollisen ostajan siihen luuloon, että kyseessä on yksittäinen teos. Toisaalta pokkarin lopussa on näyteluku Canticlesta. Näytteen johdantotekstissäkään ei ole mainintaa sarjan nimestä.

[Seregil of Rhiminee]

Wertzone-blogista löytyy kriittinen ennakkoarvio Antiphonista, ylläpitäjä antaa vain kolme tähteä.

Tuo oli mielenkiintoinen arvostelu, koska blogin ylläpitäjän mukaan Antiphon on tyypillinen keskimmäinen osa.

Selailin pokkaria ja huomasin, että siitä ei löydy ollenkaan sarjan nimeä.

Sarjan nimi puuttuu myös sidotuista kirjoista (eli sitä ei mainita ensimmäisessä, eikä toisessa osassa).

[Jussi]

Sarjan nimi puuttuu myös sidotuista kirjoista (eli sitä ei mainita ensimmäisessä, eikä toisessa osassa).

OK, kiitos tiedosta. Kustantajan sivustolta löytyvässä Canticle-kannessa lukee "The Second Volume of the Psalms of Isaak". Mutta todelliset kansikuvat poikkeavat usein nettijakelussa olevista.

[Seregil of Rhiminee]

Joudun korjaamaan aikaisempaa viestiäni. Kaivoin juuri äsken molemmat sidotut kirjat kaapista ja tutkin niiden kannet. Toisen osan kannessa on sarjan nimi (olin unohtanut sen täydellisesti).

Edit: Tässä on valokuva kahdesta ensimmäisestä kirjasta (pahoittelen huonoa kuvanlaatua). Ensimmäisen osan kannessa Orson Scott Cardin kehu on laitettu ylös, mutta toisen osan kannessa se on alhaalla sarjan nimen päällä.

[Jussi]

Scholes melkein voitti parhaan esikoisromaanin Locus-palkinnon. Lamentation oli äänestyksessä toinen häviten vain Bacigalupin Windup Girlille.

Kirjailija kertoi blogissaan 22. heinäkuuta:

In other news, I've turned in my sekrit projekt, a near future SF thriller called "A Symmetry of Serpents and Doves" and am now back to work on Requiem. It took longer than I thought (at 32k words) but I'm glad to have it in the can and glad to be back to work in the Named Lands. Drafting time for Requiem? Three to four months. I'm hoping for three but it depends on babies and wrists.

EDIT: Huomasin, että Taikakirjaimet-blogissa ilmestyi suomenkielinen arvostelu Lamentationista.

[Freyja]

Luin Scholesin novellikokoelman Long Walks, Last Flights and Other Strange Journeys, joka osoittautui hyvin erilaiseksi, mitä Lamentationin pohjalta olisi voinut kuvitella. Useissa novelleissa oli havaittavissa voimakas amerikkalaisuus, mutta ei missään hollywoodhengessä, vaan pikemminkin hyvin arkisella tasolla. Kokoelmassa, kuten yleensäkin useimmissa kokoelmissa, oli joitain todella hyviä tarinoita, mutta myös joitain sellaisia, jotka eivät kolahtaneet minulle. Erityisesti pidin Adolf Hitlerin vaihtoehtohistoriasta, Summer in Paris, Light from the Sky, joka ilmeisesti on saanut ristiriitaisen vastaanoton ja sitä on sanottu kirjailijan jälkisanojen mukaan jopa vaaralliseksi kirjoitukseksi. Minusta se oli kokoelman paras tarina. Samoin joukosta nousi perinteisempää fantasiaa edustava Last Flight of the Goddess. Kirjoitin blogiini kokoelmasta pidemmän arvostelun.

Seuraavaksi Scholesilta tulee varmaankin luettua Canticle.

[Seregil of Rhiminee]

Fantasy Book Critic -blogista löytyy Antiphonin arvostelu:

As the middle volume in a five-part series, I had my concerns about Antiphon, especially when measured against Canticle, one of my favorite novels from 2009. Against all odds though, Ken Scholes delivers a middle book in Antiphon that is actually better than its predecessors. Even more impressive, Antiphon is a novel that rewards its readers, at the same time setting the stage for even greater things to come...

[Seregil of Rhiminee]

Sain tänään Antiphonin sidotun painoksen itselleni. Kun selailin kirjaa, huomasin että siinä ei ole minkäänlaista karttaa. Minusta kartan puuttuminen on ihmeellistä, koska kahdessa aikaisemmassa kirjassa oli kartta.

[Jussi]

Uusi Scholes-haastattelu.

Several reviewers and readers have noted that the Psalms of Isaak continues to get better with each book. I believe that's likely true though I'm too close to the work to see it.

[dreameling]

Antiphon on luettu ja jälkifiilis hehkuu samoissa sfääreissä kuin Canticlen jälkeen, eli kirja oli timanttia kamaa. Hahmot, tarina, mytologia ja tarinamaailman pala palalta avautuva historia ovat Scholesilla vahvasti hallussa. Vain miljöön kuvaus jättää edelleen toivomisen varaa, mutta kuten jo Canticlen yhteydessä tuli todettua, Scholesin tapa elävöittää maailmaa hyvin niukanlaisesti on selkeä tyylillinen valinta. Ja ehkä se myös säästää sivuja, sillä Antiphon on kahden edellisen osan tapaan kiitollisen ohut kirja (ainakina modernin fantasian kontekstissa).

Lopetus oli kirjan parasta antia. Hahmokohtaloita ja juonihaaroja yhtä aikaa suljettiin ja jätettiin kutkuttavasti auki ja muutama aito yllätyskin mahtui mukaan. Pohjustus seuraavalle osalle, Requiemille, on vieläkin mielenkiintoisempi kuin Canticlen pohjustus Antiphonelle. Hahmot ja maailma ja varsinkin kulissien takana vaikuttavat scififantastiset voimat ovat yksinkertaisesti avain pirun mielenkiintoista pureskeltavaa.

Risuja tulee lähinnä jo kolmatta osaa jatkuneesta päähahmojen ja heidän liittolaistensa auttamattomasta alivoimaisuudesta näennäisen voittamattoman vihollisen varjossa. Asetelman draamallinen arvo on ilmeinen, ja mystisen ylivoimainen vastapuoli on toisaalta osa tarinamaailman viehätystä, mutta kyllä jatkuvien ja alati kasvavien esteiden rinnalle tarvitaan myös voittoja tai edes toivoa sellaisista. Onneksi yksi lopetuksen yllätyksistä korjaa tätä parempaan suuntaan.

Ja sitten muutama spoilerinen huomio:

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Nebin hopeahaarniska oli suhteellisen siisti veto, joka ainakin hetkellisesti tasapainotti eri osapuolten voimien epäsuhtaisuutta varsin tyydyttävästi. Toivottavasti samanlaista muinaista teknologiaa tai teknomagiaa nähdään enemmän jatkossa. Suunta tuntuu olevan kohti scifimpää kamaa, mikä on minun puolestani ok.

Isaakin patteri ilmeisesti räjähti ja vei molemmat mechot mukanaan. Tai näin Scholes ainakin antoi ymmärtää. Sarjan nimi on tosin The Psalms of Isaak, joten tuskin hahmon tarina tähän päättyi.

Missä järjestyksessä Named Landsia edeltävät epookit oikein menevät? Elder Gods > Younger Gods > Weeping Czars > Y'Zir Wizards > Whym / Androfrancines?

[Jussi]

Sain Canticlen pokkariversion joululahjaksi, vaikka en ole vieläkään aloittanut Lamentationia... Tällä kertaa etukannesta löytyy sarjan nimi. Kirjan ensimmäiselle sivulle on poimittu David Anthony Durhamin ylistys The Psalms of Isaakista, en ollut aiemmin nähnyt sitä:

The Psalms of Isaak is a superb series. Scholes has all the story elements of epic fantasy in place: memorable characters living in a vibrantly complex world of magic and ancient history, with plot twists and revelations sprung at just the right moments. More than that, his storytelling verve and craftsmanship makes his pages sing. He's written scenes of apocalypse and steaming metal men and invisible assassins that I won't be forgetting any time soon. Really good stuff.

Tor-kustantamo on paljastanut ensi kesän kataloginsa, eikä Requiem ole mukana. Sitä ei löydy myöskään Locus-lehden tulevien kirjojen listalta, joka kattaa julkaisuohjelman syyskuulle 2011. Ehkä sarjan neljäs osa ilmestyy ensi vuoden loka-joulukuussa. Scholes ei ole vieläkään löytänyt brittikustantajaa Psalms of Isaakille.

[dreameling]

Scholes ei ole vieläkään löytänyt brittikustantajaa Psalms of Isaakille.

Harmi, koska sarja on yksi viime vuosien parhaimmista. Muuten allekirjoitan Durhamin blurbin, paitsi "vibrantly complex" sietäisi olla yksinkertaisesti "complex". Scholesin maailmasta puuttuu se immersiivinen elävien yksityiskohtien tuntu, joka ansaitsee määreen "vibrant".