|
Sarantha
|
 |
« : 12.Heinäkuu 2009, 23:16 » |
|
Ovatkos risinglaiset liian henkevää porukkaa keskustellakseen jostain niin maallisesta ja materialistisesta asiasta kuin sisustaminen, vai saisiko täällä jopa jutunjuurta aikaiseksi?
Mikäli sinulla on oma huone/asunto/talo, kuinka suuri merkitys sen sisustamisella on sinulle? Onko huonekalujen ja muun irtaimiston tarkoitus olla vain käytännöllisiä, vai onko myös estetiikalla merkitystä? Kuinka tärkeää sinulle on se, että asuttamasi tila on "sinun näköisesi"? Voiko omaa kotia peräti ajatella jonkinlaisena persoonallisuuden jatkeena joka kertoo millainen sen asukas on, tai voiko sisustaminen olla yksi tapa ilmaista itseään? Millainen on oma sisustusmakusi? Oletko minimalismin ja pelkistetyn tyylin ystävä, vai pursuileeko kotisi tavaraa ja pieniä yksityiskohtia? Ovatko musta ja valkoinen juuri Ne Oikeat Värit joiden nimeen vannot, vai ajatteletko että mitä värikkäämpää sen kodikkaampaa? Onko sinulla joitakin ehdottomia suosikki- tai inhokkivärejä kodintekstiileiden ym. suhteen?
Minä olen aina pitänyt sisustamisesta, ja sitä mukaa kun rahaa on ollut käytettävissä enemmän, olen panostanut tähän puoleen aina vain enemmän. Pienellä budjetilla tosin mennään yhä... Minulla on ollut aina sisustuksen suhteen aika vahvat mielipiteet. Johtavat ajatukset oman kotini suhteen ovat olleet, että väriä saa ja pitää olla, tavaraa saa ja pitää olla, ja mielikuvitusta saa ja pitää käyttää. Toisaalta jonkun muun kotona ihan erilainen sisustuskin voi näyttää hyvältä, mutta tiedän silti tarkalleen mitä itse haluan tai en halua.
Pidän voimakkaista, mutta samalla raikkaista väreistä. En oikein tule toimeen lämpimien värien kanssa. Tällä hetkellä limenvihreä ja fuksia/pinkki ovat asuntoni päävärit, tasapainottamassa on sitten harkitusti harmaata. Voi tosin olla, että tässä tulee jonkinlainen "ylimenokausi" nyt kun minulla ensimmäistä kertaa on mahdollisuus päättää mm. seinien väreistä, ja parin vuoden kuluttua kaipaan jo jotain rauhallisempaa.
Olen aina pitänyt sisustuksessa pienistä yksityiskohdista, mielestäni on kivaa että asunnossa olevat tavarat kertovat jotain omistajastaan. Tämän vuoksi hyvin minimalistiseen tyyliin sisustetut asunnot näyttävät minun silmiini herkästi liian kliinisiltä ja sieluttomilta. Nykyään tosin harkitsen entistä enemmän mitä tavaroita laitan näkyville, jokaista tiimarikippoa ei ole enää tarve tunkea hyllyn reunalle. Jossain vaiheessa tavarapaljous meni vähän yli, ja nykyään osaan arvostaa myös tiettyä avaruutta sekä sitä, että asunnon tavaroilla on omat paikkansa eikä mikään ole tiellä. Tässä suhteessa haen tasapainoa koko ajan.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
"Tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä, suitsi mielesi pirut. Ja kaiken minkä kykenet, se tee kuin oisi se viimeinen tekosi näkyvän valon maailmassa."
|
|
|
Rituri
Velho

Poissa
Viestejä: 414
Sukupuoli: 
Asuinpaikka: Helsinki
|
 |
« Vastaus #1 : 24.Heinäkuu 2009, 11:59 » |
|
Minun on pitänyt vastata tähän jo kauan... Ehkä nyt selätän kaikki tekosyyt olla vastaamatta ja teen sen.
Minulla suurin osa sisustus suunnitelmista keskittyy siihen aikaan kun joskus on rahaa ja pysyvä asuinpaikka, jossa kenties saa tehdä jotain seinille ja muulle. Nykyinen asumiseni on niin väliaikaisen tuntuista etten jaksa panostaa kovinkaan paljon.
Haluaisin käyttää väreinä vihreää ja ruskeaa, vihreä on ollut lempiväreissäni aina ja ruskea on tullut tässä muutaman vuoden aikana. Ja ennen kaikka haluaisin pystyä maalaamaan tai tapetoimaan edes osan seinistä. Niin monta vuotta on tullut asuttua vuokraasunnoissa, joissa seiniä ehkä saa jopa maalata, kunhan väri on sama standardi valkoinen. Ehdoton ei on vaaleanpunaisen kohdalla, joka oli lempivärini joskus viisivuotiaana. Joillakin muilla saatan ihaillakin sitä, mutta itse en tunne enää sitä väriä kotoisaksi. Toinen jota luultavasti vältän on sininen, entinen lempiväri sekin, en tosin niin tarkasti kuin vaaleanpunaista.
Haluan selkeitä linjoja ja pelkistettyä tyyliä, en kuitenkaan äärimmilleen vietynä. Mutta huonekalujen toivoisin olevan yksinkertaisia ja yhteensopivia. Tunnelman pitäisi silti olla kotoisa. Pidän viherkasveista ja jotkut vanhat koriste-esineet löytävät toivottavasti arvoisensa paikan. Ei kuitenkaan liikaa kaikkea. Väljyyttä olen oppinut arvostamaan viime vuoden aikana, kun en jaksanut raahata kuin kaikkein oleellisemman. Minulla on nimittäin ollut tapana aina ahtaa huoneni aivan täyteen kaikkea. Pieniä hamsterin taipumuksia.
Nykyinen sisustukseni henkii ainakin minulle väliaikaisuutta. Huonekalut ovat kirpparilta tai sukulaisilta saatuja eivätkä sovi kauhean hyvin yhteen. Jotain yhtenäisyyttä olen yrittänyt saavuttaa tekstiileillä, joissa on jopa sama värimaailma. Sisutamis intooni on vaikuttanut latistavasti rajattu asumisaika. Uskoisin että huone alkaisi tuntua enemmän kodilta tai pysyvämmältä jos raahaisin kirjani Kuopioon, mutta ne täytyisi kuitenkin hetken päästä tuoda takaisin Jyväskylään tai jonnekin muualla. Lisäksi huoneessa nykyään vallitsevä väljyys menisi sen siliän tien.
Minulle kirjat ja kirjahylly on se joka tekee kodin ja kertoo jotain ihmisestä. Vieraassa paikassa tutkin yleensä ensin kirjahyllyn ja katson mitä siellä on. Tietenkin huomioin muutakin sisustusta, mutta hyvin usein sisustukseen liittyy joitain rajoitteita eli ei voi tehdä kaikkea mitä haluaa. Minulle koti ei ole kunnolla koti ennen kuin kirjat on hyllyssä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Dyn
|
 |
« Vastaus #2 : 24.Heinäkuu 2009, 16:04 » |
|
Kun muutimme tähän "virallisesti yhteiseen" asuntoomme, kamaa tuli kahdesta luukusta ja vähän muualtakin. Muun muassa sukulaiset näkivät tilanteessa oivan hetken heittää kaikki oma tarpeeton roina menemään. Lisäksi mä löysin huuto.netin ja Ikean, mikä johti siihen, että sisustuksemme (yhä keskeneräinen) on jossain määrin monimuotoista ja halpaa. Opiskelijaelämää!
Jotain standardeja mullakin, muun muassa värien suhteen. Matot ja verhot ovat hyviä piristäjiä kauniin kusenruskeilla Hoas-lattioilla ja ehkä-etäisesti-valkoisilla Hoas-seinillä. Lisäksi on keksitty sellainen ikielementti kuin kirjahylly(t), joita ilman ei tuhannen kirjan kanssa voi elää. Jos saisin itse päättää, mulla ei olisi yhtään valkoista seinää eikä yhtään muovimattoa missään. Kaakelit hittolainen! Haluan ihanat kaakelit!
Jos sisustukseen saisi laittaa rahaa mielin määrin, olisin elementissäni. Mutta kun rahaa ei ole, pitää soveltaa. Aion jossain vaiheessa mm. etsiä eräänlaisia näkemiäni seinätarroja, joilla voi tehdä kauniita suuria kuvioita seiniin aiheuttamatta niille vahinkoa. Tauluja laittaisin mielelläni, samoin ryijyjä etsetera, mutta ihanaisen vuokrajärjestömme kanssa saa olla miettimässä, mihin sen reiän uskaltaa hakata. Noh, kun tässä on pahin köyhäilyaika asuttu, ostan oman kodin. Yhtä isossa roolissa varsinaisten huonekalujen kanssa on minun mielestäni se, millainen talo on: pohja, keittiö, kylppäri, ikkunat... kaikki vaikuttaa.
Varsinainen sisustuksemme on siis edelleen kesken, paristakin syystä. Aikaa kodin loppuun laittamiseen ei juuri ole, ja toisaalta jotain tavaroita on vielä purkamatta. Sängyn kanssa jahkataan, onko aikaa tapella se kasaan vai ostetaanko suosiolla uusi.
Olen jossain määrin romantikko, haluan että sisustus on yhtenäinen: tietyissä huoneissa dominoivat tietyt värit ja tietynlaiset huonekalut. Toisaalta kaipaan sitä modernia selkeää linjaakin, eli kirjahyllyssäni ei taatusti ole yhtään koriste-esinettä. Toisaalta tyynyt, ruukut ja sen sellaiset ovat mukavia ilmeen luojia. Ei tyhjää tilaa, mutta ei myöskään täyteen ahdettua asuntoa minulle (turha toivo kirjojen kanssa?).
Nykyinen asunto on siis selkeä väliaikainen tila, jonka kanssa painotan käytännöllisyyttä ja toimivuutta - toki estetiikka kulkee aina siinä mukana. Kun on kaksi ihmistä, kummankin tarpeiden huomoiminen on joskus vähän hankalaa. Iivari arvostaa aina välillä vähän eri juttuja kuin minä. MUTTA kun saan sen Oikean Oman Asuntoni, otan takuulla niin ison asuntolainan (ja toki täysillä luotan että niin paljon rahaa myönnetään), että saan myös kodin irtaimiston vastaamaan haluamaani: yhdistelmä toimivuutta, kauneutta ja persoonallisuutta meiltä molemmilta. Vähän vanhaa, vähän uutta, kunhan kokonaisuus on hyvä. :)
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Until one day, the boundary gives way.
|
|
|
allie
Kokelas
Poissa
Viestejä: 26
Sukupuoli: 
Asuinpaikka: Suomessa Espoo, talla hetkella Irlanti
|
 |
« Vastaus #3 : 16.Elokuu 2009, 12:31 » |
|
Itse olen pari vuotta asunut ulkomailla n. 9kk kestoisia keikkoja eli tavaraa on mukana ollut aika vähänlaisesti, mutta eipä tilaakaan sen sijoitteluun. Olen kyllä samalla oppinut arvostamaan vähän tavaran helppoutta kun kaikella on omat paikkansa eikä vaatteitakaan tarvitse yrittää väkisin tunkea kaapin sisään.
Nyt kun olen palannut suomeen kaksi ensimmäistä viikkoa meni huonettani läpi käydessä. Kovasti yritin kaiken ylimääräisen heittää pois, mutta siltikin tavaraa tuntuu olevan ihan riittämiin. Muun kaupan kuin lähimarketin ovista en ole sisään astunut yli kuukauteen. En edes katselemaan kun silloin tulee kuitenkin ostettua jotain tarpeetonta.
Eli siis omassa sisutukseessani suosin järjestystä ja siisteyttä. Haluan kuitenkin pieniä erikoisia yksityiskohtia sijoiteltuna sinne tänne ja esimerkiksi erilaisilla hyllyillä luoda erilaisia tasoja ja kuvioita. Huonekalujen haluan olevan pehmeitä ja kotoisia, missä tekee mieli löhöillä ja viettää aikaa ilman stressiä. Sama juttu mattojen suhteen.
Värien suhteen haluan melkein mitä tahansa paitsi sitä mustaa ja valkoista. Suosikkejani ovet vihreä ja keltainen, tykkään käyttää joko yhtä väriä per huone eri sävyissä tai sitten kahta kivasti yhteen sopivaa.
Oman asumiseni kaksi tärkeää kohtaa ovet keittiö ja kylppäri. Molempien haluan olevan putipuhtaita ja kalustettu niin että ovat helppo siivota. Ei mitään ylimääräisiä pikku rakoja ja koloja mihin lika pääsee kerääntymään. yäk. Joskus hamassa tulevaisuudessa haluaisin ison maalaiskeittiön, jossa olisi helppo laittaa ruokaa isommallekin porukalle ja viettää aikaa vaikka koko perheen kanssa.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Sanja
|
 |
« Vastaus #4 : 22.Syyskuu 2009, 09:40 » |
|
Pakko yrittää kaivautua täältä fossiilikerroksista esiin ja vastata jotain, kun on niin kiva aihe. =) Eli joo, tuossa vähän yli vuosi sitten innostuin sisustamisesta enemmän. Silloin muutimme yhteen Biokemistin (kutsuttakoon sitä nyt vaikka tällä nimellä) kanssa. Biokemisti on tarkka siitä, mitä kotiinsa haluaa. Yllättäen ja onneksi olemme olleet monista asioista aika samoilla linjoilla. On siis ollut hurjan kiva laittaa yhdessä paikkoja kuntoon.
Kotiamme voisi kuvata aika moderniksi, tai ehkä retrokin kävisi, vaikka ne tyypillisimmät retroasiat täältä puuttuvatkin. Toisaalta meillä on kuulemma kuitenkin aika vanhahtava tunnelma... Ehkä se johtuu värimaailmasta. Olohuoneessa meillä on paljon erisävyistä tummaa puuta, yksi tummanvihreä (ilman HOAS:in lupaa maalattu) seinä, oranssit verhot, hurjasti viherkasveja ja IISO kirjahylly. Turhaa krääsää ei juuri ole, mutta koska noita kasveja tosiaan on reilusti, ei tästä kyllä minimalististakaan vaikutelmaakaan saa. Kirjojakin lojuu vähän siellä sun täällä, eivät ne oikein pysy hyllyssä...
Nyt meillä alkaa pikkuhiljaa olla aika valmista. Yksi kattolamppu puuttuu (jos jollain on myynnissä kaunis peltinen 60-luvun valaisin, vinkatkaa!), samoin joitain tauluja. Ja muutama asia on edelleen neuvottelupöydällä, ihan täsmälleen samaa mieltä me ei sentään kaikesta oltu... Esimerkiksi pyöreää keittiönpöytää ei vielä ole, koska en ole itse koskaan niistä tykännyt. Toisaalta Biokemisti lupasi minulle nahkaisen kirjastonojatuolini, jos myönnyn pöydän suhteen. ;)
Ja vaikka kaikki tietysti sisustavat vain itselleen, niin silti: On ihan hirmuisen kivaa, kun kaveritkin viihtyvät täällä. :) olisi muuten aikas kiva nähdä ihan valokuviakin ihmisten kodeista, jos jollain sellaisia netissä on. Tämä keskustelu voisi muuttua eloisammaksi, jos olisi jotain kommentoitavaa ja kehuttavaa.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 22.Syyskuu 2009, 09:50 kirjoittanut Sanja »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Sarantha
|
 |
« Vastaus #5 : 23.Syyskuu 2009, 00:35 » |
|
olisi muuten aikas kiva nähdä ihan valokuviakin ihmisten kodeista, jos jollain sellaisia netissä on. Tämä keskustelu voisi muuttua eloisammaksi, jos olisi jotain kommentoitavaa ja kehuttavaa.
Ajattelin itse jo aiemmin samaa. Ja mitä kuviin tulee, minuahan ei tarvitse kahta kertaa kehottaa... (Anteeksi todella onnettomat valaistusolosuhteet, täällä ollaan vieläkin melkeinpä muutaman jalkalampun varassa, kun en ole löytänyt mieleisiäni kattolamppuja muualle kuin keittiöön, ja valokuvausvimmakin iskee toki aina öisin...) Kyseessä siis -87 rakennettu 60,5 neliöinen rivitalokaksio (2h+k+s), asujina allekirjoittanut, koira, kaksi kissaa ja kaksi gerbiiliä. Tältä siis näytti tammikuussa, jolloin olin juuri saanut kämpän avaimet käteeni: Olohuone-keittiötäEteisestä olohuoneeseenJa tältä näyttää nyt: OlohuonettaRuokailutilaa ja olohuonettaTässä nurkassa syödään...MakuuhuonettaJa wanha, melkein muuton jälkeen otettu kuva eteisestäSohvanurkkauksesta, jonka vieressä on myös kirjahylly, ei ole yhtään edustavaa kuvaa. (Ja se kirjahyllykin on ruma).
|
|
|
|
|
tallennettu
|
"Tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä, suitsi mielesi pirut. Ja kaiken minkä kykenet, se tee kuin oisi se viimeinen tekosi näkyvän valon maailmassa."
|
|
|
|
Dyn
|
 |
« Vastaus #6 : 24.Syyskuu 2009, 21:41 » |
|
Sarantha: mahtavia kuvia, ihanat värit! :) Näistä taas huomaa, miten oivallinen ja monipuolinen sisustuselementti esimerkiksi kissat ovat (ja miksei se koirakin). Jos ötökkä malttaa pysyä paikoillaan ja miksei sitä kissa nukkuessa tai maailmaa tarkkaillessa malttaisi, asennot ovat äärimmäisen esteettisiä!
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Until one day, the boundary gives way.
|
|
|
|