17.Huhtikuu 2014, 15:44 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: [1]   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Power metallia ja Gothic metal  (Luettu 2618 kertaa)
Swilf
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 56
Sukupuoli: mies
« : 07.Elokuu 2009, 16:25 »

Itselleni tule ensin ainakin mieleen tällaiset power ja gothic metall bändit;

Sonata arctica
Celesty
Epica

 Hymyilee


-Hieman köykäinen aloitus keskustelulle. Jos saisi kuulla topiikin aloittajankin mielipidettä ja ajatuksia aiheesta :) -Boogahbo
« Viimeksi muokattu: 09.Elokuu 2009, 00:31 kirjoittanut Boogahbo » tallennettu
Vumpalouska
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 558
« Vastaus #1 : 07.Elokuu 2009, 18:33 »

Sabaton (jossain määrin huvittava kaikessa sotaisuudessaan, vaikka ovathan ne kappaleet aika eeppisiä),
Manowar (luultavasti power metallin ruumiillistuma, tai ainakin sen lähin vastine)
sekä
Teräsbetoni (hiukan huvittava, mutta toisaalta supisuomalainen ja silloin tällöin melko eeppinenkin yhtye).

Kaipa tuossa olivat ne päällimmäiset, jotka tulevat mieleeni. Keskittyvät lähinnä power metalliin.
tallennettu

Vähäisempien Valojen Herra
Veriathal
Kokelas
*

Poissa Poissa
Viestejä: 14
« Vastaus #2 : 08.Elokuu 2009, 13:37 »

Jaa, metallimusiikin luokittelua. Erityisen paljon ei sitä tule harrastettu vaikeutensa takia. Hyvin harva pändihän edustaa selvästi mitään tiettyä tyyliä. Esimerkiksi Sonataa on hyvin vaikea luokitella, yleensähän se nähdään juuri jossakin power metalliin linkitettynä, vaikka toisinaan tuotanto tuntuu olevan lähempänä progressiivista metallia. Toisaalta Sonata on luokiteltu joskus myös progressiiviseen rockiin eikä lainkaan metallipändiksi.

Mutta niitä power metallisteja tulee nyt ainakin kaksi mainitsematonta mieleen:
Stratovariusta monet tuntuvat pitävän yhtenä Suomen merkittävimmistä power metallisteista.
Kiuas on löytynyt myös power metal -luokituksesta.

Gothic metal, tai goottimetalli, kuka käyttää mitäkin. Onkin sitten hiukan vaikeampi kiistanalaisuutensa takia. Joskushan ns. oopperatiivinen heavy (mm. Wihtin Temptation, Tarjan aikainen Nightwish) on jopa luettu tuonne kuuluvaksi...

Luokitukset tuntuvat aina elävän vähän luokittelijan mukaan, joten ota siitä nyt sitten selvää, mitä mikäkin "virallisesti" on, rajat on kuitenkin sen verran pahasti häilyviä.
tallennettu
Vumpalouska
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 558
« Vastaus #3 : 08.Elokuu 2009, 14:47 »

Gothic metal, tai goottimetalli, kuka käyttää mitäkin. Onkin sitten hiukan vaikeampi kiistanalaisuutensa takia. Joskushan ns. oopperatiivinen heavy (mm. Wihtin Temptation, Tarjan aikainen Nightwish) on jopa luettu tuonne kuuluvaksi...

Eräässä mielessähän Nightwish (ja varmasti myös edellistä kopioiva Within Temptationkin) hämärsi noita power- ja goottimetallin rajoja... Kuunnelkaapa vaikka I Wish I Had An Angel- kappaletta tai heidän versiotaan Over The Hills And Far Away:sta.

Tosin, minulle koko Nightwishia ei ole enää olemassakaan, sen enempää kuin The Beatlesia tai Abbaakaan. Musiikki oli (ja on yhä) hyvää ja se kaikki oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti, mutta... Ei vain ole mahdollista verrata nykyistä teinipoppiprinessaa Tarja Turuseen. Ei sitten millään tavalla.

Sinänsä hassua, miten Nightwish muuttui (gootti)metalliyhtyeestä popyhtyeeksi...
tallennettu

Vähäisempien Valojen Herra
MaKo
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1431
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Oulu
« Vastaus #4 : 08.Elokuu 2009, 17:47 »

Ei vain ole mahdollista verrata nykyistä teinipoppiprinessaa Tarja Turuseen. Ei sitten millään tavalla.

Mun itseni täytyy myöntää, että pidän tästä Anettesta laulajana enemmän kuin Tarjasta  Nolostunut Laulajavaihdos vaikutti toki paljon biisien luonteeseen, mutta minun päässäni Nightwish pääsi eroon tekotaiteellisuudestaan laulajan vaihduttua... Ja ei, en halua perustella mielipidettäni enempää :D
tallennettu

Veriathal
Kokelas
*

Poissa Poissa
Viestejä: 14
« Vastaus #5 : 09.Elokuu 2009, 21:18 »

Mun itseni täytyy myöntää, että pidän tästä Anettesta laulajana enemmän kuin Tarjasta. Laulajavaihdos vaikutti toki paljon biisien luonteeseen,
Monelle vanhalle kuuntelijalle taas tuo kappaleiden luonteen muuttuminen on liikaakin. Kuten jo aikaisemmin todettiin, Nightwishin tuotanto vaihtui kerralla lähes poppiin tuolta aikaisemmasta metalliluokituksesta. Uusi tuotanto kuulostaa omaan korvaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta liian tusinatuotannolle, mutta ehkä pop myy paremmin. Tai sitten tarkoituksena oli kuulijakunnan uusiminen, kuka tietää. Nightwishille on kuitenkin muistaakseni oma topic tuolla jossakin...

Joten jos päästään takaisin alkuperäiseen puheenaiheeseen. (tosin en ole täysin varma, oliko ensimmäinen idea listata power- ja gothic metall pändejä vai jotain muuta)
Mutta jatketaan niiden power metallistien kanssa.
Piti tarkistaa, mutta kyllä osa luokittelee poweriin myös mm. Children Of Bodomin tuotannon (itse en sitä sinne kyllä olisi ensimmäisenä sijoittamassa, mutta läntitään nyt niin kuin joku viisas on sen tehnyt)
Ja sitten on tietenkin tempojensa puolesta tunnetuksi tullut Dragonforce.
Kyllähän näitä löytyy...
tallennettu
Hyppymiina
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 125
Sukupuoli: mies
« Vastaus #6 : 15.Elokuu 2009, 13:51 »

No tuota noin... Tämähän on silkkaa Black/Thrashia oikeasti, mut asenne on niin äijämäinen kuin voi olla (eikä ole paitaakaan päällä esiintyessä) Elikkäs Venom.

Ei kyllä muuten power metal iske, mitä nyt Heavy Metal Persettä on tullut aina silloin tällöin kuunneltua.
tallennettu
Astorethein
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 634
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Parkano
« Vastaus #7 : 25.Elokuu 2009, 12:59 »

Vaikka olen intohimoinen metallimusiikin ystävä, gootti- ja power metal ovat aina olleet minulle jokseenkin etäisiä tämän musiikin alalajeja. Osaltaan tämä johtuu siitä, että kiinnostuessani raskaammasta musiikista joskus useita vuosia sitten en hyväksynyt levyhyllyyni kuin tietyn rankkuusasteen ylittäviä yhtyeitä, minkä vuoksi hieman erilaisia tunnelmia sisältävät gootti- ja power genret jäivät tyystin huomioni ulkopuolelle. Ajan kuluessa musiikkimakuni on kuitenkin laajentunut huomattavasti ja näihin päiviin tultaessa pidän lähes kaikenlaisesta musiikista ja kuuntelen vaivatta myös metallin ulkopuolelta tulevia yhtyeitä. Niinpä myös naislaulajilla ja niin sanoituilla kevyemmillä melodioilla varustettu goottimetalli ja kovaa ja korkealta laulettu sekä tilutussooloilla rikastettu voimametalli ovat tulleet minua hieman lähemmäs, vaikka näiden tyylisuuntien ylimpiin ystäviin en tosin vieläkään kuulu. En kuitenkaan ole välittänyt tutustua näihin genreihin kovinkaan tarkasti, mutta jos sen jonakin päivänä teen, ehkä opin vielä pitämään aidosti niistäkin.

Tähän mennessä olen tehnyt jonkin verran tuttavuutta esimerkiksi seuraavien yhtyeiden kanssa: goottipuolelta Epica, After Forever ja Sirenia, powerpuolelta Blind Guardian, Sonata Arctica ja Hammerfall. Tässä vaiheessa on kuitenkin sanottava, että power metalliksi luokiteltavilla bändeillä on todella usein myös perinteisen heavy metallin ominaisuuksia ja päin vastoin, minkä vuoksi voisin mainita myös nimet Edguy ja Thunderstone. Yhtäkään näistä yhtyeistä en ole kuunnellut kuin muutamien yksittäisten kappaleiden verran, mutta joskus tuleivaisuudessa voisin kyllä ottaa kokonaisia albumejakin kuunteluun.
tallennettu

Ensin katsottiin Kauniit ja rohkeat, sitten tapettiin Seppo!
Rid
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1680
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #8 : 25.Elokuu 2009, 20:36 »

Nii. Sikälimikäli itse olen goottiuden oikein ymmärtänyt, mitkään Sonatat ja Evanescencet ja Nightwishit eivät sitten hivo lähellekään sitä kategoriaa. Mutta, voi olla että olen vain erehtynyt.

Powerissa taas alkaa tuntua että meitsi on liian vanha tähän. Ilmiö on oikeastaan samanlainen kuin Eddingsin ja Salvatoren kirjojen kanssa, teini-iässä oli parasta ikuna, mutta nykyään ei enää uppoa. Jotenkin tuntuu että minulle poweri on liian kevyttä sekä musiikillisesti että temaattisesti. Niputan powerin kanssa samaan kastiin myös vanhan ajan trashin, tosin rässin puolelta kyllä ihan kelpo vetäjiä löytyy kanssa. Mutta esimerkkinä nyt vaikka pari viikkoa sitten Jalometallissa esiintynyt Whiplash joutui aika komeasti kumartamaan Death Angelille, vaikka löysästi molemmat on niputettu saman trash-kategorian alle. Mutta kun, Whiplash kuulosti enemmän powerilta/speediltä. Huoh näiden genrejen kanssa.

(Vai mistä kertoo Jaliksen parhaan keikan omasta mielestäni vetäneen Sólstafirin genrettely: "Psykedeelinen ja mystinen viikinkiblack, post hardcore")
tallennettu

Luettavaa mielelle: Minuutteja Elämästä
Echramath
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 872
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #9 : 26.Elokuu 2009, 02:58 »

Minä en ole vielä ihan vakuuttunut siitä, että Within Temptation ja Evanescence ovat varmasti eri yhtye.

Goottimetallin käsitteestä tapellaan aina, mitä se on ja mitä se sisältää, onko sitä olemassakaan, joidenkin puritaanien mukaan ei, tuntevat korkeintaan goottirockin. Joka tapauksessa Wikipedia tuntee käsitteen, ja kyllähän sen määritelmän mukaan eritoten 90-luvun goottimetalli on edelleen niin hyvää ettei sanotuksi saa. Myönnän jonkinlaisten nostalgiapisteiden mahdollisuuden, tutustuin skeneen ns. herkässä iässä.

Tarkoitan tietysti Peacevillen kolmosia, Anathema, My Dying Bride ja Paradise Lost. Tietysti on vähän hämärän peitossan missä vaiheessa death, doom tai death doom metal muuttuu gootiksi ja koska siitä taas tulee jotain muuta, mutta ei takerruta sellaiseen. Paradise Lostin Draconian Times on ehkä jotakuinkin se maailman toiseksi paras levy heti Pink Floydin Wish You Were Heren jälkeen. Sitä ei ole Spotifyssä, mutta niin ikään erinomaiset My Dying Briden Like Gods of The Sun, Anatheman Judgement ja Paradise Lostin Icon kyllä löytyvät. (viimeksi mainitulta puuttuu kyllä kolme raitaa whiskey tango foxtrot over).

Type O Negative kannattaa myös katsastaa, se on tosin usein ollut vähän johonkin suuntaan vinoa. Tiamatilta löytyy paria mainiota levyä, esimerkiksi Skeleton Skeletron. The Gatheringin kaksi ensimmäistä Anneke-levyä (Mandylion ja Nighttime Birds) sopii mainita ja 2000-luvulla edelleen lippua kantavan My Dying Briden ohella mm. tanskalainen Saturnus on tehnyt kovin kaunista ja kuulasta materiaalia. Doom metalin herkemmän osaston (jota pahamaineinen Porno-Janne luonnehti "prinsessadoomiksi") luulisi myös uppoavan tämän suuntaiseen yleisöön, Suomesta löytyy mainio Swallow the Sun. Ja jos kaipaa jotain missä on 120% aivan kaikkea tuubasta valkyyriasopraanoon, Therion ja levytys Vovin...

Jos ei näistä tykkää, on selvästi kylmä ja paha ihminen.

Powerista ei mene enää kuin kaksi ääripäätä; Blind Guardian, koska se on ainoa oikea Blind Guardian ja sen voi ottaa metallibändinä jopa vakavasti, ja toisaalta Dragonforce, koska se vetää kaiken asteikolla 0-10 jonnekin 13:n paikkeille.
tallennettu

What, are you a slubberdegullion? Are you a bashi-bazouk or something? Who the hell do you think I am? I'm the goddamn Haddock.
Tero
Turun mafioso
*****

Poissa Poissa
Viestejä: 88
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Turku
« Vastaus #10 : 26.Elokuu 2009, 10:44 »

Minä en ole vielä ihan vakuuttunut siitä, että Within Temptation ja Evanescence ovat varmasti eri yhtye.
Ovathan ne. Within Temptation on paljon enemmän Nightwish Lite, kun taas Evanescence menee huomattavasti selkeämmin popin puolelle.

Lainaus
Paradise Lostin Draconian Times on ehkä jotakuinkin se maailman toiseksi paras levy heti Pink Floydin Wish You Were Heren jälkeen.
Mieshän puhuu asiaa! Draconian Times on tosin minusta huomattavasti vähemmän goottia kuin bändin aikaisemmat tuotokset (ja muistuttaa välillä hämmentävästi Faith No Moren parhaita hetkiä), mutta itsekin tykkään siitä vanhempaa kamaa enemmän.

Lainaus
Powerista ei mene enää kuin kaksi ääripäätä; Blind Guardian, koska se on ainoa oikea Blind Guardian ja sen voi ottaa metallibändinä jopa vakavasti, ja toisaalta Dragonforce, koska se vetää kaiken asteikolla 0-10 jonnekin 13:n paikkeille.
Itse en ole erityinen powerin ystävä, mutta Sabatonia täytyy suositella bändin silkan vimman (erityisesti livenä) ansiosta, etenkin Primo Victoria -levy on ehdoton (ja siellä on muuten Talvisodasta kertova kappale). Scifimetallin ystäville täytyy suositella Ayreonista tutun Arjen A. Lucassenin projektia Star One: on poweria mutta silti erinomainen, ja sanoitukset liitelevät kaukana tähtien takana. Kaunista.
tallennettu
Astorethein
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 634
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Parkano
« Vastaus #11 : 27.Elokuu 2009, 11:04 »

Niputan powerin kanssa samaan kastiin myös vanhan ajan trashin, tosin rässin puolelta kyllä ihan kelpo vetäjiä löytyy kanssa.

Voin hyvin ymmärtää tuon, jos kyseessä olisivat jotkin niin sanotut modernimmat thrash metal-yhtyeet, mutta perinteinen vanhan ajan thrash on kyllä mielestäni aivan yhtä kaukana powerista kuin esimerkiksi vanhan ajan black- tai death metal. Vaikka ei olisikaan vihkiytynyt metallimusiikin saloihin ja genremäärittelyihin erityisen syvällisesti, kukaan on tuskin sitä mieltä, että vaikkapa Kreator, Sodom, Slayer tai Metallica olisivat millään tavalla luokiteltavissa voimametalliksi. Monet lajityypit ovat tietenkin jo vuosia sitten sekoittuneet keskenään, mutta kyllä powerin ja thrashin välillä lienee silti vielä melko selkeä ero.

Tämähän ei kyllä liittynyt juurikaan varsinaiseen aiheeseen, enkä ole tosiaankaan aloittamassa mitään kiistaa metallin genrerajoista. Jokainen luonnollisesti kuulee musiikin omalla tavallaan ja saa olla siitä mitä mieltä haluaa. Ja toisaalta saatoit kyllä tarkoittaa niitä thrash-bändejä, joiden laulaja luottaa enemmän puhtaisiin kuin karjuen laulettuihin vokaaleihin, mikä voi hieman selittää kytköstäsi näiden kahden lajityypin välillä.

tallennettu

Ensin katsottiin Kauniit ja rohkeat, sitten tapettiin Seppo!
MistwoodSage
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 135
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Kolmas kivi Auringosta, kolmesataa virstaa Kuusta koilliseen
« Vastaus #12 : 24.Maaliskuu 2010, 17:30 »

Mitä sellaisia yhtyeitä onkaan, joilla on nopeaa tasaista tuplabassotusta ja matalalta laulava oopperatyylinen naisvokalisti? (Nightwish&Turunen ja siitä eteen päin)  Kuulin hälinässä taustalla tuon tyyppisen kappaleen, enkä tunnistanut Nightwishiksi, mutta jäi kiinnostamaan kovasti kuulla se uudelleen.
tallennettu
tablo
Kokelas
*


Poissa Poissa
Viestejä: 45
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #13 : 01.Kesäkuu 2013, 02:01 »

Tutkiskelin tässä foorumia ja löysin tämän mielenkiintoisen ketjun. Alkuun totean että Turunen on paras suomalainen naislaulaja. Mitä bändeihin tulee on varmasti paljon muuttunut ja paljon uutta tullut markkinoille, mutta ainakin itseni yllätti ettei kukaan ole maininnut Xandriaa. Oma gothic musiikki rajoittuu lähinnä Xandria, Katra, Turunen akselille elikkä välillä kovaa ja korkealta ja välillä hitaasti tunnelmoiden.
tallennettu

Varmuus on paras
Sivuja: [1]   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional