Sienestäminen

[Seregil of Rhiminee]

Koska metsissä alkaa olla melko paljon sieniä, ajattelin kysyä mitä mieltä olette sienestämisestä.

Olen itse innokas sienestäjä. Olen harrastanut sienestämistä pienestä pitäen ja tunnen sienet todella hyvin. Parina viime vuonna sienestäminen jäi vähiin, koska olen ollut pitkällä sairaslomalla, mutta nyt alan olla jo sen verran hyvässä kunnossa, että pystyn käymään lähimetsissä pyörän kanssa.

Kävin juuri äsken sienestämässä ja löysin melko paljon karvarouskuja ja kanttarelleja. Lisäksi löysin muutamia suppilovahveroita. Tatteja ja haperoita ei valitettavasti löytynyt (niitä on ollut yllättävän vähän tänä vuonna).

[Aemilia]

Minun tekisi mieli vastata "En sienestä, koska en tunne lähimetsiä." Mutta sehän on hullua. Pelästyttää etsiskellä sieniä tästä pääteiden varsien metsistä, vaikka bongasin selvän voitatin kotimatkalla. Asuisinpa maalla.

Tunnen kyllä muutamia sieniä ja perinteisesti olen käynyt sienessä ainakin muutaman kerran syksyssä. Tuntemani sienet ovat sellaisia perusmalleja kuin karvarouskuja, kanttarelleja ja tatteja. Haperoita on niin miljuuna ja niin toistensa näköisiä, että olen jättänyt suosiolla.

[Rituri]

Minä pidän sienestämisestä, sillä silloin saan vaellella metsässä ja tehdä jotain samalla. Lisäksi sieniä on huomattavasti mukavampi poimia kuin marjoja, se on nopeampaa ja pystyy vaeltelemaan enemmän. Lisäksi tykkään sieniruuista...

Minä tunnistan sieniä hyvin rajoitetusti ja pysyn tiukasti juuri niissä muutamissa sienissä jotka varmasti tunnen. Eli yleensä poimin erilaisia rouskuja ja ehkä mustatorvisieniä, jos satun löytämään. Haperoihin ja tatteihin en yleensä koske koska en tunnista niitä ja kanttarelleja tosi harvoin löydän.

Kävin pariviikkoa sitten kokeilemassa löytäisinkö mitään ja aika vähiin saalis silloin jäi. Saa nähdä ehdinkö toista kertaa sienimetsään tänä vuonna, kun en täällä Kuopiossa oikein viitsi ja ehdi lähteä etsimään sopivan näköistä metsää ja Jyväskylässä on yleensä muutakin tekemistä. Sieniä olen kyllä täälläkin nähnyt, mutta yleensä teidenvarsilla ja piha alueilla. Enkä useinkaan niitä tunnistamiani lajeja.

[Lune]

Elkää syökö pilkullisia sieniä. Ja varokaa peikkoja.

Sienestäminen on mukavaa silloin tällöin, kun siitä tai sienistä ei ehdi saada yliannostusta. Kerran pari syksyssä riittää ihan hyvin, mutta en itke, jos sieniretki jää väliin.

[twirl]

Tykkään sienestää, hyvässä seurassa. Kuten rituri sanoi, on marjojen poimiminen niin paljon vaivalloisempaa, että sieniin on lähes pakko tykästyä.
Metsässä vaeltelu on ihanaa (jos ei lasketa kaikkia niitä ötököitä..) hyvällä säällä, tunnelma on niin.. vihreä 

Tosin vihaan sieniä ruokana, en siedä niiden makua. Tatteilenkin siis vain seuran vuoksi ja muiden pakastimiin 

[Jukuke]

Sienestäminen on yksi mieluisimmista harrastuksistani, johtuenkin varmaan siitä että olen kulkenut pienen ikäni sienimetsissä. Lisäksi olen sitä kautta oppinut tekemään hyviä sieniruokia.

Tänä vuonna meidän asuin tienoilla on ollut loistava hapero vuosi ja tattejakin kohtalaisesti, mistä johtuen sieniä on tullut syötyä ja pakastettua tänä vuonna varsin suuri määrä. (Mikä voisikaan olla perempaa kuin sienikermakastike tai sienirisotto keskellä talvea...).

[Cesare]

Koti-Inarissa on ollut punikkitatteja tänä vuonna aivan mieletön määrä. Löysin täydellisiä, pieniä ruokatatteroisia alle hehtaarin alueelta yli kilon! Ei sellaisia isoja, löllöjä, vanhoja yksilöitä vaan pieniä ja suloisia. Pidän sienestämisestä (koska myyn poimimani sienet ja saan niistä rahaa, en muuten) ja sienten makukin menettelee, mutten poimi sieniä itselleni. Tosin korvasienet, matsutaket, herkkutatit ja kantarellit ovat herkkuani. Kantarelleja ei vain Inarissa harmikseni kasva! Sen sijaan noita koivunpunikkitatteja on kauheasti, mutta minusta niissä on liian voimakas maku. Yh.

[Skie]

En harrasta sienestämistä. Kuten en mitään muutakaan samoilua metsässä johon kuuluu jonkin asian noukkiminen koriin/ämpäriin. Joskus pienempänä huvikseni lähdin isän mukaan sieniä poimimaan, mutta lopputuloshan oli se että isä poimi ja minä juoksentelin pitkin metsiä ihan omissa maailmoissani. En myöskään syö sieniä, joten en niitä lähde poimimaankaan. Porojen ruokaa

[Eija]

En käy sienestämässä, koska ei juurikaan tule syötyä sieniä, vaikka ei niissä sinällään mitään vikaa ole. En myöskään ole opetellut tunnistamaan eri sienilajeja. Sen sijaan käyn marjoja poimimassa, eilenkin löytyi vielä paljon mustikoita, mikä oli yllättävää. Metsässä liikkuminen on nastaa.

[Steelsheen]

Mikään vaihtoehto ei ole oikein lähellä sydäntä. "En" on ehkä lähinnä, mutta muistaakseni kerään kuitenkin mieluummin sieniä kuin marjoja, joten sekään ei oikein osu. Tosin mieluummin syön kyllä mustikoita kuin kanttarelleja. En kauheasti tunne sieniä juuri siitä syystä etten ole kauhean kiinnostunut niitä syömään ja kotiväkikin kerää lähinnä kanttarelleja.

Tarkin vastaus tähän kysymykseen olisi kyllä "saattaisin ehkä joskus sienestää jos metsässä ei olisi ötököitä". Hämähäkkikammoni on sitä luokkaa etten vapaaehtoisesti mene metsään keräämään sieltä yhtään mitään, hyvä jos yleensä uskallan metsään mennä. Saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta uskokaa huviksenne ettei kauheasti naurata kun yrittää tarkastella ettei työnnä kättään hämähäkinseittiin, kuitenkin onnistuu tekemään niin, säikähtää ja on hyvin pian valmis juoksemaan metsästä pois sydän kurkussa ja niin lujaa kuin pääsee. Minua ei kannata pyytää seuraksi marjametsään.

Sienestäminen on astetta kivempaa lähinnä siksi, että sienet ovat isompia ja niillä saa helpommin astian täyteen.

[Knox-setä]

Huonoja kokemuksia sekä marjastuksesta että sienestyksestä. Näin ollen ei, en pidä sienestämisestä. Syytän äitiäni.

[Jehudiel]

Oikealla seuralla voisi ollakin ihan kivaa. Mutta en, en harrasta sienestämistä, vaikka olenkin partiolainen. Tunnen sieniä aika vähän, eikä kukaan viitsi ryöpätä niitä sellaisia, jotka ovat vasta käsittelyn jälkeen hyviä. Tätini on kovempi sienestämään, ja löytää kuulemma todella hyviä apajia, ja mummo sanoi, että välillä hän melkein osoitti hänelle, missä sienet ovat, kun hän vain

[Zereott]

Eipä ole koskaan tullut harrastettua. Jokusen tunnistan kun näen, mutta en varmaan niin hyvin, että minua kannattaisi sienimetsään päästää 

[Jewel]

En ole koskaan elämässäni sienestänyt, enkä kyllä uskaltaisikaan, kun en sieniä kunnolla tunne. Luotettavan sienituntijan kanssa voisin aurinkoisena syyspäivänä lähteäkin sienimetsään, sen verran perso olen hyville sieniruuille. Tykkään sienistä esimerkiksi lihan kanssa joko paistettuna tai kastikkeena, minkä lisäksi hyvintehdyt sienikeitot ja pekoniin käärityt herkkusienet ovat ihania. 

[Hiistu]

Sienestäminen on kivaa, mutta sienet eivät. 

Tänä syksynä sattui mukava kantarellipaikka vastaan, ja muutama litra tuli siitä poimittua. Kun eihän niitä raatsinut sinnekään jättää. (Kukaan muu ei kyseisessä metsässä edes sienestä... Joten kyse ei ollut naapurikateudesta.) Kotona sieniä putsatessa tuli kuitenkin inhan äklö olo jo pelkästään niiden hajusta, eikä lopulta sitä sienikastikettakaan kehdannut montaa nökärettä syödä...

Sieniä tunnistan aika heikosti, kun ei ole tullut niihin niin syömismielessä kiinnitettyä huomiota. Toki kärpässienet ja korvasienen ja karvarouskun ja semmoista... Mutta esimerkiksi kaikki tatit menevät iloisesti sekaisin keskenään.

Sienet ovat kauniita sellaisenaan, kunhan niihin ei metsälenkillä liukastu.