Merlin tv-sarja (2008-)

[Freyja]

BBC1 on esittänyt kanavallaan jo toista tuotantokautta tv-sarjaa nuoresta Merlinistä, jonka tehtävä on auttaa Arthur valtaistuimelle. Sarja ei taida ihan mukailla suosituimpia versioita kuningas Arthurin legendasta, mutta on onnistunut koukuttamaan ainakin minut viihdyttävyydellään.
Kunhan pääsee yli mm. siitä, että Merlin on hieman koominen hahmo sarjassa, ja Guinevere lady Morganan palvelija, niin sarja ei ole hassummin toteutettu. Jotkin trikkikohtaukset ovat vähän kökköjä, mutta esim. Anthony Head kuningas Uther Pendragonina ja viimeisimmässä kakkoskauden jaksossa James Cosmo Hengistinä ovat loistavia.

Merlinillä on virallinen sivu BBC:llä. Onko joku toinen seurannut sarjaa? Ja mahtaako kellään olla tietoa aiotaanko sarjaa esittää jollain Suomen kanavalla?

[Seregil of Rhiminee]

Olen nähnyt tämän sarjan ensimmäisen tuotantokauden, mutta en pitänyt siitä kovin paljon. Minulle tuli mieleen Xena, kun katsoin tätä sarjaa.

Minusta vuodelta 1998 peräisin oleva Merlin-filmatisointi oli paljon parempi. Jos joku harkitsee tämän filmatisoinnin ostamista, niin varoitan, että ainakin yksi DVD-versio on muutettu väkisin widescreen-muotoon - siis 4:3 --> 16:9.

[Rasimus]

Juu.. Arvaa olenko katkera moisesta raiskauksesta.

Pahimmillaan sama tehdään elokuville... Eli ensin otetaan laajakangasleffasta vasemmasta ja oikeasta laidasta palat pois, että saadaan sovitettua 4:3-kuvakokoon, sitten DVD-julkaisua varten otetaan kaupanpäälle ylä- ja alalaidasta palat pois, jotta 4:3 saadaan taas tungettua 16:9-kokoon... 

[Andrie Scott]

Ah, minä olen seurannut sarjaa alusta lähtien. Toisaalta tykkään kyllä siitäkin asettelusta että Gwen on Morganan palvelija, tuopa siinäkin jotain uutta. Tosin no, eihän se tätä legendaa seuraa orjallisesti, mutta periaatteessa kun miettii että pitäisihän ne kirjat ja leffatkin arvostella erikseen.

Mää yhdyn kyllä mielipiteeseen viihdyttävyydestä. Merlinin hahmo sen periaatteessa tekee ja jotenkin tykkään siitä koomisuudesta, leffat ja taltioinnit on usein semmoisia tosi vakavia ja tää tekee terää. Sarjassa nyt on ehkä parhaiten mun mieltämäni versiot Morganasta ja Arthurista, osa Merlinistäkin. Gwen on ihan mukava yksilö kanssa ja onhan sekin vaihtelua että roolissa on tummaihoisempi ihminen. Välillä Gwen vaan jää jotenkin mitäänsanomattomaksi joskus. Artusta pidän kyllä pirusti, jotenkin semmoinen ylimielinen, mutta myös tarvittaessa nöyrä.

Kaikkein eniten sarjassa ehkä jää nakertamaan se että joitain henkilöitä voidaan näyttää koko ajan ja joihinkin keskitetään pari jaksoa silloin tällöin. Athur ja Merlinhän nyt tietenkin on joka jaksossa isossa osassa kerran ovat kuitenkin pääosia, mutta esimerkiksi Morgana jää taka-alalle tyylillä pariksi jaksoksi ja näytetään tosi vähän ja väliajoin näytetään taas kokonaan Morganaan kohdistuva jakso. En oikein tykkää järjestelystä. Kukin jakso on tietty oma kokonaisuutensa ja siitä löytyy omat pahiksensa, mutta silti tuommonen vaihtelu ei iske.

The Great Dragon, noh, tää lohis on kyllä jäänyt vähän tyhjäksi. Kyllä sen tarkoitus on sinällään tullut selvä, mutta jotenkin se tuntuu välillä ihan turhalta hahmolta vai pitäisikö sanoa olennolta. Mutta Uther on kyllä oikeasti mukava vaihtelu sinällään kun on nähnyt Anthonyn muualla yleensä pehmona tai vastaavana - no okei, repossa kivana kirurgina - mutta siis no, täytyykö muuta sanoa kuin et äijä oikeasti osaa. King Giles rules! Eikon siis...

Pahiksista... Parhaiten mulla on jäänyt mieleen Mackenzie Crook Siganina, koska muutenkin tykkään tyypistä näyttelijänä. Veti kyllä aika erinomaisen pahisroolin mielestäni, vaikka ensin arveluttikin. Toisena tulee ykköskauden kestopahis Nimueh. Kiva hahmo ja sinällään ihan onnistunutkin, joskin viimeisessä jaksossa se oli kyllä vähän pliisu. Muita ei sitten olekaan jäänyt mieleen tietty Mordredia (jota ei ees voi laskee vielä pahikseks) ja Lady Helenaa (Eve Myles, 1. jakso) lukuunottamatta, joista viimeisimmäksi mainittu nyt oli semmoinen aika perusavaus pahiksille. Joskin sen laulu oli kivaa kuunneltavaa.

Pakko sanoa että pienenä fanityttönä haluaisin nähdä Merlin/Morganaa, mutta mää luulen ettei kässäröijät suo sitä mulle. Enkä viitti spoilata nyt kakkoskautta sen enempää, ellei joku välttämättä halua. Kuinka paljon saan edes spoilata kakkoskautta? Parikin kohtaa on joista tekisi niin mieli purkaa tuntemuksensa - toisessa kiljuin, toisessa meinasin lahdata pehmoelukkani...

Henkilökohtaisesti tykkään kakkoskaudesta enemmän, kun pääsee hahmoihinkin vähän normia syvemmälle. Ykköskausi oli kyllä melko upea, mutta musta tuntuu että kakkoskaudesta tulee vielä upeampi (p.s. odotan niin sitä yhtä kakkoskauden traileris näytettyä kohtaa :P)

Olipas tämä tyhjentävä :S

P.S. Sam Neill oli mun mielestäni kyllä suhteellisen floppi siinä elokuvassa, eikä toteutuskaan ollut kovin kaksinaista. Helena Bonham Carter oli oikeastaan tuossa leffassa ainoa katsottava, Miranda Richardson oli kyllä melko ärsyttävä katseltava rahinoineen, muistutti musta lähinnä smurffia tai jotain vastaavaa olentoa. Ei oikein kolahtanu taas tämä leffa mulle.

[Jussi]

Sub alkaa esittää sarjaa maaliskuussa. Sitten minäkin näen, mistä on kyse.

Harry Potter -saagan veroinen koko perheen seikkailusarja lumoaa kaiken ikäiset katsojat.

Olen katsonut sen Seregilin mainitseman Merlin-minisarjan, joka oli ihan hyvä.

[Freyja]

Merlinin kolmas kausi päättyi eilen ja neljäs kausikin on jo tiedossa. Sarja on saanut pidettyä minut mukanaan, vaikka ajoittain on kehnompiakin jaksoja matkan varrella ollut. Merlinin tarkoitus ei selvästikään ole olla vakavasti otettavaa eeppistä saagaa, vaan huumorilla höystettyä viihdettä. On sarjassa toki vakavampiakin hetkiä, joiden on tarkoitus koskettaa tunteita pintaa syvemmältä. Jotkut (ja ehkäpä parhaimmatkin) jaksot ovat olleet suorastaan komediaa, näin esim. kakkoskaudella lady Catrinan sisältäneet jaksot, jotka ovat jääneet mieleen Sarah Parishin näyttelijänlahjojen ansiosta.

Mukavaa, että sarjaa vihdoin tullaan esittämään Suomessakin.

[FreakyMike]

Merlin alkoi pyörimään tänään Subilla. Tehosteista jäi vähän halpa mielikuva, mutta saa nyt nähdä miten sarja muuten kehittyy, koska aihe on kuitenkin tosi mielenkiintoinen.

[Seregil of Rhiminee]

Kun katsoin ensimmäisen kauden, minulle jäi siitä ärsyttävän "disneymäinen" ja jostain syystä myös xenamainen mielikuva. Tiedän, että tämä sarja on tehty koko perheelle, mutta tekijöiden olisi pitänyt miettiä muutamia asioita vähän tarkemmin, ennen kuin sarjaa ryhdyttiin filmaamaan.

Luulen, että toisella kaudella vieraileva Sarah Parishkaan ei pysty nostamaan tämän sarjan tasoa kovin korkealle.

Kuten jo aikaisemmin totesin, pidin enemmän Sam Neillin sarjasta.

[Rasimus]

Mä kehitän aina isoja issueita siitä, että otetaan jotain vakiintunutta, jonkun toisen "omistukseen" kuuluvaa materiaalia, tai muuta vastaavaa, ja väännetään siitä täysin erilaista tavaraa ilman minkäänlaista kunnioitusta alkuperäistä kohtaan. Se ei yksinkertaisestikaan ole arvokasta. Se on... törkeätä ryöstämistä. Raiskaamista jne.

Tarkoitan, että Merlinillä, kuningas Arthurilla jne. on vakiintunut tarustonsa. On ihan ok, jos tarustoon kuuluvia elementtejä uudelleen tulkitaan. Esitetään joko uudestaan tai esitetään ne toisessa valossa. Mutta jos koko tarusto heitetään puolessa tunnissa romukoppaan, niin tekee mieli kysyä että minkä vitun takia sarjan silti väitetään liittyvän jotenkin Merliniin jos se ei sitä tee kuin muutaman kirjaimen verran?

Merlin voisi olla ihan viihdyttävä sarja, jos ei edes yritettäisi väittää henkilöiden olevan Merlinejä, Uthereita, Arthureita jne. Nykyisellään se pitäisi ihan vain periaatteen vuoksi polttaa roviolla 

...

No joo... Jos mä sen sijaan kuvittelen, että kyseessä on ihan oma fantasiajuttunsa ilman mitään kulttuuriyhteyksiä mihinkään, niin ekan jakson perusteella on vielä vaikea sanoa mitään. Kyllä tuosta jotain voi tullakin, vaikkakin tehosteet ovat luultavasti saman pajan tekemiä joka on vastuussa Menneisyyden uhan kököistä. Katotaan muutama jakso vielä ennen kuin runttaan täysin.

Heh... Ikkunalaseja jokaisessa talossa ja rahvaan edustajia, jotka ilman huolen häivääkään aukovat päätään asemansa tiedostaville aatelisnuorukaisille... Ajankuvan perusteella odotan jonkun kaivavan minä hetkenä tahansa esiin kännykän 

[Nafisan]

Olen katsonut sen Seregilin mainitseman Merlin-minisarjan, joka oli ihan hyvä.

Minulla on ainakin kaksi ensimmäistä osaa ko. Merlin sarjaa DVD:llä. Ja vaikka se ei ehkä top 10 listalle pääse, päihittää kyllä tämän uuden tulokkaan. Koska siinä on myös juoni.

Merlin alkoi pyörimään tänään Subilla. Tehosteista jäi vähän halpa mielikuva, mutta saa nyt nähdä miten sarja muuten kehittyy, koska aihe on kuitenkin tosi mielenkiintoinen.

Uutta sarjaa en ole viitsinyt edes katsoa, näin mainoksen siitä ja ajattelin että onpas taas tällainen erikoistehosteilla mässäilevä turha sarja, joka ei jaksa panostaa hyvään juoneen.

[Jussi]

Minua avausjaksossa hämmästytti Guineveren ulkonäkö. Näyttelijällä on selvästi afrikkalaisverta, vaikkei hänen ihonvärinsä erityisen tumma ollutkaan. Ehkä katsojan pitäisi olettaa, että nainen on Rooman valtakunnan aikana Nubiasta Britanniaan muuttaneen jälkeläinen. Varmaan seuraavissa jaksoissa saadaan valaistusta asiaan.

Lohikäärme oli todella halvan näköinen.

[Skie]

Siis mitä, Merlin ja Arthur ovat about samanikäisiä? Häh.

Ilmeisesti odotukseni sarjan suhteen olivat turhan korkealla (en kyllä tiedä miksi...), koska ensimmäinen jakso oli aikamoinen pettymys. Luultavasti kuitenkin jatkan katsomista, koska keskiaika/fantasiameininki nyt vaan yleisellä tasolla vetoaa minuun ja sellaisia sarjoja ei erityisen paljon televisiossa pyöri.

Heh... Ikkunalaseja jokaisessa talossa ja rahvaan edustajia, jotka ilman huolen häivääkään aukovat päätään asemansa tiedostaville aatelisnuorukaisille... Ajankuvan perusteella odotan jonkun kaivavan minä hetkenä tahansa esiin kännykän 

Olisin voinut lainata vaikka mitä tuosta Rasimuksen viestistä, mutta tämä pisti minut sarjassa eniten huokailemaan turhautumisesta. Fantasiamaailmalla on tietysti oikeutensa olla millainen haluaa ja onhan se tasa-arvo kiva juttu ja kaikkea mutta oikeasti... Ehkä tällaisen "koko perheen"- sarjan katsotaan olevan lapsille kivempi jos kukaan ei ole selkeästi köyhä ja nälkäinen, pahikset on ilkeän näköisiä ja riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta kaikista voi tulla kavereita keskenään.

No jaa, valitan sarjasta mutta katson kuitenkin.

[Mab]

Mä taidan jäädä täällä vähemmistöön, mutta itse tykästyin kovasti sarjaan juuri sen häpeilemättömän kieli poskessa –asenteen takia. Merlinistä, Arthurista ja muista on nähty ja/tai luettu jo niin monta vakavasti otettavaa / klassista / patsastelevaa tulkintaa, että tällainen versio tuntuu todella raikkaalta ja veikeältä idealta. Välittyi sellainen vaikutelma, että tekijöilläkin on ollut hauskaa :) Eihän Merlin nyt mikään maailmoja myllertävä sarjauutuus ole, mutta se sai mut hyvälle tuulelle. Jokin siinä konstailemattomuudessa viehättää.

Nythän on myös ollut tekeillä Camelot-niminen sarja, jossa mun ymmärtääkseni on pyritty (ainakin jossain mielessä) realistisempaan lähestymistapaan. Eva Green näyttelee siinä Morganaa, joten kai sekin on pakko katsastaa sitten joskus tulevaisuudessa, mutta vähän epäilyttää, että tarjoaako sarja varsinaisesti mitään uutta vai tyytyykö se vain kertomaan tutut tarinat ylimääräisellä seksillä, väkivallalla ja angstilla ryyditettyinä.
(Jos realistista Arthur - tv-sarjaa/elokuvaa haluttaisiin, niin pitäisi filmata Bernard Cornwellin trilogia <3)

[Logikärmes]

Ilmeisesti odotukseni sarjan suhteen olivat turhan korkealla (en kyllä tiedä miksi...), koska ensimmäinen jakso oli aikamoinen pettymys. Luultavasti kuitenkin jatkan katsomista, koska keskiaika/fantasiameininki nyt vaan yleisellä tasolla vetoaa minuun ja sellaisia sarjoja ei erityisen paljon televisiossa pyöri.

Aika samoilla linjoilla ollaan. Fantasia on haasteellinen genre televisiosarjoille erikoistehosteiden kalleuden vuoksi. Kun Hesarin arvostelussa niitä sitten kehuttiin, taisivat odotukset tulla hilattua hieman turhan korkealle. Ei sillä että tehosteissa olisi ollut mitään vikaa, se alun katoamistemppu voitti ehdottomasti kaiken maailman savunpöllähdykset.

Ongelmana olikin käsikirjoituksen yleinen epäuskottavuus. Se nyt vielä meni läpi, että Merlin meni aukomaan päätään Arthurille, kun ei vielä tiennyt tätä prinssiksi. Ilman muuta odotin, että kun he kohtaisivat toisen kerran, olisi Merlinin asenne hieman nöyrempi, mutta kun ei. Yhtä lailla ärsytti se, että vaikka Merlin aivan hyvin tiesi, että taikuuden käytöstä rangaistaan kuolemalla ja että hän ei voisi mitenkään voittaa Arthuria tappelussa ilman sitä, hänen oli silti haastettava tämä kaksintaisteluun julkisella paikalla. Ei kukaan oikeasti voi olla niin tyhmä! Viimeinen pisara oli se, kun pikkuveljeni heitti loppukohtauksen aikana vitsillä, että Merlin varmaan päihittää vastassaan olevan noidan pudottamalla kattokruunun tämän päähän, ja sitten niin oikeasti kävi! Miten voin sen jälkeen enää ottaa koko sarjaa millään asteella vakavasti?

Voisin jatkaa minua häiritsevien seikkojen listaa loputtomiin: dialogin ontuvuus, päähenkilön telekinesiaksi pelkistetty taikuus, teininäyttelijöiden rasittavuus jne. Parasta kuitenkin lopettaa ennen kuin menee koko homma tyystin vuodattamiseksi. Minusta Yle teki suuren virheen hehkuttaessaan sarjaa siinä mittakaavassa (kuuluttajakin muisti mainita, miten Arthur-tarut olivat olleet maailmassa jo ennen kuin Harry Potterista oli kuultu mitään), sillä kyseessä tosiaankin on koko perheen hömppäsarja ytimiään myöten. Otinko sarjan sitten liian vakavasti? Ehkä, mutta minun mielestäni "koko perheen viihteen" leiman antaminen sarjalle ei ole mikään peruste työn leväperäisyydelle, etenkin kun sarja on sijoitettu parhaaseen katseluaikaan, jolloin kohdeyleisö koostuu muustakin kuin pikkulapsista.

Ja kaikesta edellä mainitusta huolimatta jatkan ainakin toistaiseksi sarjan katsomista. Niin miksi? No koska fantasiasarjoja ei kasva puissa.

[Sinisuru]

Omasta mielestäni ensimmäinen jakso oli suuri pettymys. Merlinin näytteliä ei onnistunut näyttelysuorituksesta ollenkaan. Sarjassa ei oltu pystytty luomaan keskiaikaista tunnelmaa ollenkaan, ja vaatteetkin oli todella huonosti toteutettuja. Pikkusiskokin tokaisi että onko kuninkaalla verho päällä  'Taikominenkin' oli toteutettu huonosti, paitsi tykkäsin siitä kun alussa se noita-akka teki katoamispöllähdyksen :D Ja se lohikäärme ? Nauroin.

[Freyja]

Mä taidan jäädä täällä vähemmistöön, mutta itse tykästyin kovasti sarjaan juuri sen häpeilemättömän kieli poskessa –asenteen takia.

Olen kanssasi vähemmistössä. Tätä sarjaa ei ole tehty otettavaksi vakavissaan. Huumori ja ns. "virheet" on sen suola. Sarja paranee kausien edetessä.

[Narri]

Olipa miellyttävä yllätys tämä koko perheen fantasiasarja Merlin. Televisiosarjaksi budjetti näyttää olevan melkoisen mukava ja erikoistehosteet kelvollista Tohtori Kuka -tasoa. Valaistus on upeaa, dramatiikkaa ja tunnelmaa on haettu hyvällä näyttämöllepanolla, joka saa sarjan näyttämään kalliimmin tehdyltä kuin onkaan.

Tuttuja näyttelijöitä sarja vilisee myös. Eka osan noita oli kovin tuttu, Torchwoodin Eve Myles. Sopi hyvin rooliin, näytti tutulta jo siinä vanha akka -maskissaan. John Hurtin ääni lohikäärmeellä sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä; 1984 on yksi mielifilmejäni.

Wikipedian mukaan sarjan esikuva on yllättäen jenkkiläinen Smallville; päähenkilöllä on superkyvyt, joita hänen täytyy piilotella.
http://en.wikipedia.org/wiki/Merlin_(TV_series)#Production

Sinänsä sarjalla ei ole yhtään mitään tekemistä oikean keskiajan kanssa, tämä on täyttä fantasiaa ja välillä vedetään ihan kunnolla kieli poskessa - kuten briteillä on tapana.

[Pippuri]

Rakastuin kerrasta! 
Eikä tosiaankaan kannata sekoittaa hyvään fantasiaan aitoa pimeää varhaiskeskiaikaa. 
(Tämän takia en tykännyt Bernard Cornwellin Talvikuninkaasta.)

[Narri]

Rakastuin kerrasta! 
Eikä tosiaankaan kannata sekoittaa hyvään fantasiaan aitoa pimeää varhaiskeskiaikaa. 
(Tämän takia en tykännyt Bernard Cornwellin Talvikuninkaasta.)

Juu, ei kyllä tämä mitään keskiaikaa ole. Mieleen tuli välillä suorastaan jokin musikaali (á la Oopperan kummitus) siitä kohtauksesta,

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

kun noita lauloi hovin uneen;

se oli kuin jotain satuoopperaa. Ehkä ekan jakson  hienoin kohtaus.

[sansa]

Tykkään sarjasta, kun katson sitä ajattelematta alkuperäistä kirjaa ja kertomusta. On oikeastaan aika virkistävää, ettei sarja noudata orjallisesti (siis: ollenkaan....:) tuttua tarinaa. Vaikka ympäristöstä näkee epäaitouden, on se silti kaunis.