|
Jackalbury
|
 |
« Vastaus #1 : 02.Elokuu 2010, 14:58 » |
|
6. Maantieteellinen sijainti, luonnonolot ja populaatio Gaegoirin saari on kohonnut merestä mannerlaattojen liikkeen myötä ja saarta pirstoo matalien vuorten rykelmä. Saaren matalat, rantautumiskelpoiset rannat ovat harvassa, sillä suurin osa rannikosta on murenevaa kalliota jyrkänteineen. Koska Gaegoir on Lamondonista poiketen saari Kehämeren ja Jangareenin meren välissä. Läntisen meren lämmin merivirta huuhtoo saaren rantoja, tehden ilmastosta trooppisen ja vallitseva kasvillisuus onkin sademetsää ylänköjä lukuunottamatta, joilla kasvaa kituliaampaa kasvillisuutta ja lihansyöjäkasveja. Pääsaaren Gaegoirin lisäksi valtakuntaan kuuluvat kaksi pienempää naapurisaarta, Gerendar ja Lleir. Gerendar sijaitsee Gaegoirin ja Lamondonin välisessä salmessa, Lleir taasen Jangareenin merellä Gaegoirista pohjoiseen. Gerendar on gaerien valloittama ja alistama sekä sijaintinsa ansiosta vilkas kauppapaikka Lamondonin ja Gaegoirin sekä Kehämeren ja Jangareenin meren välillä. Lleir (lausutaan Jeir) taasen on valtakunnan syrjäisimpiä kolkkia ja gaerit ovat vasta onnistuneet pönkittämään valtansa saaren rannikoille satamien, kaupunkien ja linnakkeiden avulla. Lleirin sisäosissa sen sijaan piileskelee yhä runsaasti saarten alkuperäisiä asukkaita, llellewynejä (lausutaan jejewyn), jotka gaerit muilla saarilla ovat jo alistaneet. Maanviljelys perustuu trooppisiin kasveihin, kuten maniokki, taaro, bataatti, kaakao, vanilja jne. Gaerit toivat mukanaan vehnän, ohran ja kauran ynnä joitakin harvoja juureksia, jotka sopeutuivat saaren ilmastoon. Suuri joukko kotieläimiä sen sijaan on saapunut gaerien mukana saarelle siellä jo aiemmin esiintyneiden sian, kanan, koiran ja kissan lisäksi. Gaerit toivat mukanaan vuohia, lehmiä ja hevosia. Saaret ovat suureksi osaksi yhäkin rehevän ja kaikkialle leviävän sademetsän peitossa, jonka syvyyksissä majailee gaereille outoja otuksia ja kasveja. Gaerit ovat sopeutumassa koko ajan enemmän uuden kotimaansa oloihin ja heidän vaatetuksensa ja arkkitehtuurinsa on läpikäymässä muutoksia. Gaereita on valtakunnassa Rahakanslerin verokirjojen mukaan kolmisen sataatuhatta, mutta verokirjojen ulkopuolella ovat alaikäiset, liian köyhät ja Klaanin lähettämät uudisraivaajat erämaissa, jotka nimellisesti ovat kruununmaata mutta jota Klaanit käyttävät mielinmäärin.
7. Kieli Gaerien kieli on läheistä sukua lamondonien kielelle ja muutamille mannermaan asukkaille. Gaegoirilla on heidän kieleensä sulautunut suuri määrä llellewynien kielestä tulevia nimityksiä tropiikin kasveille ja ilmiöille.
8. Sosiaalinen järjestys Ylimpänä on kuningas perheineen ja Kuninkaan Klaani, eli kuninkaan oma klaani, jonka johtaja kuningas samalla on. Kuninkaan vastapari uskonnon saralla on Ylipappi ja tämän klaani, jota kutsutaan Jumalien Klaaniksi. Kuninkaan neuvonantajina ja avustajina toimivat erilaiset kanslerit, jotka usein ovat muista kuin Kuninkaan Klaanista, jotta tarvittava tuki ja sidos kuninkaan ja klaanien välillä säilyisi. Kanslerit ovat Tuomarikansleri, Rahakansleri, Merikansleri, Maakansleri, Velhokansleri, Diplomaattikansleri, Koulukansleri, Kenraalikansleri, Amiraalikansleri, Kiltakansleri, Viestikansleri, Vakoojakansleri, Kauppakansleri, Klaanikansleri, Karjakansleri, Viljakansleri, Pappiskansleri, Ritarikansleri, Kruununkansleri, Huvikansleri. Kanslerien rinnalla maakunnissa toimivat jaarlit ja herttuat, näiden alapuolella taas kreivit, apotit ja lopulta ritarit ja munkit. Klaanit ulottuvat kaikkiin säätyluokkiin. Alempana ovat vielä kauppiaat, merenkulkijat, sotilaat, merimiehet, talonpojat ja työläiset. Alimpana ovat maaorjiksi alistetut llellewynit, jotka tosin ovat alkaneet sekoittua gaerien kanssa ja aiemmin selkeä ero kansojen välillä on alkanut tulla riippuvaiseksi vain kielestä, sillä varsinkin alempien luokkien parissa gaeri ja llellewyn verta omaavia gaereja. Syynä on se, että Klaanit arvostavat lapsia paljon, kunhan lapsen jompikumpi vanhempi on Klaanin jäsen. Vielä parempi jos toista vanhempaa ei enää ole kuvioissa mukana, koska tällöin Klaani saa yksinoikeuden lapseen ja lapsesta tulee täysin tämän klaanin jäsen.
9. Arvot ja asenteet Gaerit arvostavat fyysistä kuntoa, lihaksikkuutta ja ennen kaikkea voimaa. Tämän seuruaksena monenmoiset ottelut, pelit ja kilpailut ovat suosittuja Gaegoirissa. Muiden kansojen mielestä tämä kilpailu karkaa välistä liian vakavaksi, lähes typeräksi, kun kilpailijat mittelevät voimiaan mitä omituisemmissa lajeissa, kuten kanan lennätyksessä. Gaerit arvostavat Klaaniaan ja sukuaan yli kaiken, sillä klaaniton on epäkelpo yhteiskunnan jäsen, paitsi jos on ulkomaalainen tai orja. Gaerit pitävät ulkolaisia outoina ja hieman epäilyttävinä eivätkä halua näitä nuuskimaan tekemisiään ja paikkojaan. Ulkomaalaiset onkin rajattu pääasiassa satamakaupunkeihin, joiden porteista he eivät saa poistua ilman jonkin Klaanin tai Kutsuoikeuden omaavan laitoksen kutsu- ja lupakirjettä. Gaerit ovat oppineet arvostamaan myös käsityötaitoa, tietoviisautta ja magiaa, joita harjoitetaan Gaegoirissa. Tieteen saralla tosin Akatemia on keskittynyt pragmaattisiin aiheisiin, koska niiden hyödyllisyys ja tuotto näkyvät selvästi. Gaerit eivät arvosta orjiaan ja llellewynejä juuri lainkaan. Nimarilaisia ja torruppeja he vihaavat. Lamondonia taas pidetään hieman outona sukulaiskansana.
10. Tavat ja perinteet Gaereilla lapsi on ensisijaisesti äitinsä Klaanin jäsen, mutta yleensä lapsi kuuluu jompaan kumpaan Klaaniin, sillä gaerien häämenoihin kuuluu aviopuolisoiden Klaanien välinen neuvottelu yhdessä paikallisen Jaarlin tai Herttuan kanssa. Rikkaampi Klaani maksaa myötäjäiset köyhemmälle Klaanille ja köyhempään Klaaniin kuuluva puoliso siirtyy näin rikkaampaan Klaaniin ja hän saa uudet klaanitatuoinnit alkuperäisen lisäksi osoittamaan asemaansa. Sukupuolella ei tässä järjestelmässä ole väliä ja jos klaanit ovat suunnilleen yhtä varakkaat, ne päättävät neuvotellen tai arpomalla kumpi maksaa ja kumpi luovuttaa jäsensä maksajaklaaniin. Häissä pappi tai papitar rukoilee Nelikolta siunausta hääparille ja hääpari kastautuu kokonaan rituaalialtaassa käsi kädessä, josta noustessaan he ovat rituaalisesti uudesti syntyneitä ja astuneet elämään yhdessä kuolemaan asti. Samalla heidän nimiinsä lisätään oman nimen, perhenimen ja klaaninimen lisäksi puolison nimet. Näin ollen gaerin virallinen ja täydellinen nimi voi olla hyvin pitkä, esimerkiksi kuningas Eirik IV koko nimi oli Eirik Jak Langell Ilessa Porden Bardenon, jossa kolme viimeistä nimeä ovat vaimon nimi. Vastaavasti kuningattaren nimi oli Ilessa Porden Bardenon Eirik Jak Langell. Lisäksi ennen kruunajaisia Eirikin etunimi oli hänen synnyinnimensä Terven, mutta kruunajaismenojen myötä hän otti käyttöönsä klaaninsa Hallitsijannimen, joka on sama kaikilla saman klaanin monarkeilla, naisilla vain nimeen lisätään taivutuksia osoittamaan kruunatun feminiinisyys sekaannusten välttämiseksi. Vanha synnyinnimi poistuu käytöstä kruunajaisten myötä ja uusi nimi siirtyy henkilön muihinkin nimiin ja hänen läheistensä nimiin. Koska lapsi on aina jomman kumman vanhempansa klaanin jäsen, saa hän aina tämän mukaisen nimen. Esimerkiksi Eirik IV:n pojan nimi oli Fargen Jak Langell. Orjienkin lapset katsotaan vanhempiensa omistajaklaanin orjajoukkoon kuuluvaksi. Orja voi saada vapauden Klaanin pään päätöksestä palkkiona merkittävästä palveluksesta Klaanille. Tällöin orjasta tulee Klaanin liittännäisjäsen, joka on Klaanin jäsen mutta hierarkiassa Syntyperäisiä alempi. Hänen lapsensa sen sijaan ovat Klaanijäsenyyden aikana syntyessään Syntyperäisiä ja saavat oman asemansa Klaanin hierarkiassa sukulaissuhteiden tai muiden suhteiden perusteella. Hautajaisissa vainaja haudataan joko maahan tai jos perhe on oikein varakas, hänet tuhkataan. Tosin tuhkaaminen maksaa puutavaran, paloöljyn ja suitsukkeiden sekä tuhkausta valvovien pappien palkkioiden takia. Kullakin Klaanilla on omat hautausmaansa Tyyssijansa luona eli Klaanin pään asuinlinnan lähellä. Gaerien saapumisen Gaegoiriin vuosipäivä on suurten juhlien aika ja tapahtumaa juhlistetaan monenmoisin kilpailuin. Samoin kullakin Nelikon jumalalla on oma juhlapyhänsä vuoden aikana, Äiti ja Tytär keväällä ja kesällä, Poika ja Isä syksyllä ja talvella, vaikkei Gaegoirissa trooppisen ilmaston takia varsinaisia vuodenaikoja juuri olekaan. Myös kruunajaiset ovat suuri juhla.
11. Ajan mittaus/kalenteri Kalenterin perusta on saatu lainana Idän sivistyneemmiltä kulttuureilta, ilmeisesti Vapaakaupunkien kauppiaiden mukana. Aikaa lasketaan Valloituksesta ja vuodet ilmoitetaan aina Jälkeen Valloituksen. Nyt Gaegoir elää vuotta 717 Jälkeen Valloituksen eli 717 JV. Käytössä on aurinkokalenteri, jota toisinaan täydentää harvinaisempi kuukalenteri. Astronomia kuuluu papeille ja Akatemian Mestareille. Papit harrastavat myös astrologiaa pyrkien tulkitsemaan taivaankappaleiden liikkeiden ja muiden enteiden perusteella Nelikon tahtoa. 12. Historia Gaerien historia ajalta ennen kansainvaellusta Gaegoiriin on vajonnut myytteihin. Nykyään he laskevat monien muiden kansojen tavoin aikaansa siitä hetkestä jolloin gaerit Gaegoiriin saapuivat kuningas Eirikin johdolla. Pääkaupungiksi kohosi vakiintui lopulta Eiriksburg, johon kuningas Eirik haudattiin ja jossa sijaitsi mainio satama Kehämeren rannikolla. Eiriksburgin rinnalle on kirinyt sisämaan järvien keskellä oleva Llessa, Kesäkaupunki, johon hovi muuttaa aina välillä Kuninkaan halutessa pitää lomaa. Eirik I valloitti Eiriksburgin ja sen ympäristöt ja hänen seuraajansa jatkoivat valloittaen ensin Gaegoirin sisämaan ja kukistamalla llellewynit. Sen jälkeen he onnistuivat vielä valloittamaan Gerendarin ja Lleirin. Tätä seurasi vielä joukko sotaretkiä Lamondonia, Nimaria ja Jangareenia vastaan. Monet kuninkaat kohtasivat loppunsa näissä sodissa, jotka lopulta päättyivät kuningatar Welianin valtaannousun myötä. Tämän jälkeen Gaegoir alkoi panostaa enemmän kaupankäyntiin ja kahakoihin meren aavoilla merirosvojen, kilpailevien kauppiaiden ja torruppien kanssa. Gaegoirin onnistui myös solmia ystävälliset suhteet Lamondoniin ja Ranianaan sekä joihinkin Vapaakaupunkeihin. Nimarin kanssa Gaegoir on yhä vihamielisissä suhteissa eikä minkäänlaisia neuvotteluita edes harkita, nimarilaisten harrastaman ihmisuhrien ryöstelyn takia. Gaerit upottavat ja tuhoavat aina nimarilaisen aluksen, jos onnistuvat yllättämään sen yksin ja kaukana Nimarista. Jangareenin ruhtinaiden kanssa Gaegoirilla on kulloisestakin ruhtinaasta riippuvat suhteet ja gaerit kilpailevat ja nahistelevat jangareenimerirosvojen kanssa. Kahakoiden myötä Gaegoiriin on päätynyt sotaorjina jangareenejä, nimarilaisia ja lamondoneja, jotka ovat sulautuneet enemmän tai vähemmän gaereihin ja llellewyneihin. Gaegoir on ehtinyt jo kokea yhden sisällissodan vuosina 420-425 JV. jolloin syrjityksi itsensä katsonut Feron klaani, muinaisen kuningas Jasfin klaani, joka ei ollut päässyt käsiksi kruunun sitten kuningas Jasfin aikojen, yritti väkivalloin riistää kruunun murhaamalla kuningatar Welian II ja yrittämällä myös kanslerien, jaarlien ja Klaaninpäiden joukkomurhaa kuningattaren hautajaisissa. Sisällissota puhkesi ja viiteen vuoteen mahtui yhdeksän hallitsijaa, jotka joutuivat vuorollaan vastapuolen tappamiksi. Sota loppui Feron klaanin totaaliseen häviöön, heidän linnansa tuhoamiseen ja klaanin jäsenten teurastukseen. Muutamien klaanin jäsenten väitetään onnistuneen pakenemaan merelle viimeisellä aluksellaan ja vannoneen kostoa kaikille heidän tuhoamiseensa osallistuneille. Vakoojakanslerin tehtäviin onkin sisällissodasta lähtien kuulunut Feron klaanin jäljellä olevien jäsenten etsiminen ja tuhoaminen tai varmistaa, etteivät he koskaan pystyisi uhkaamaan Gaegoirin kuningaskuntaa millään tavoin. Ferron klaani pyrki Siruanasta ja Idästä sekä Huangkhanista mallia saaneeseen perinnölliseen yksinvaltiuteen, jossa Klaanit olisivat perinnöllisen Ferron dynastian alamaisia ja koko Gaegoir olisi ainaisesti Jasfien ja Jasfanien jatkuvan ketjun vallan alaisena. Sisällissodan aikaisia Ferron klaanin valitsemia kuninkaita pidetään vallananastajina ja siksi Jasf I on virallisessa hallitsijalistassa vain pelkkä Jasf, koska muita Ferroja ei pidetty laillisina kuninkaina. Koska Gaegoirin kruununperimys ei ollut dynastinen vaan vaalikuninkuus, valitsivat klaanit, kirkko ja kanslerit seuraavan kuninkaan Klaanien asettamien ehdokkaiden joukosta. Niinpä tavaksi tuli, että saman klaanin kuninkaat ja kuningattaret käyttivät samaa hallitsijanimeä, sarjanumeron vain vaihtuessa. Kuningattarien nimissä on pientä vaihtelua feminiisyyden osoittamiseksi. Kuningas Varag I lähtien Gaegoirin kuninkaat ja kuningattaret kruunattiin Vapaiden Klaanien, Vapaan Kansan ja Vapaan Valtakunnan kuninkaiksi ja kuningattariksi. Sisällissodan myötä vaalikuninkuus vahvistui ja viha ja inho perinnöllistä itsevaltiutta kohtaan pesiytyi Gaegoiriin. Sisällissodan myötä huomattiin myös orjuutettujen llellewynejen muodostama uhka, nämä kun usein käyttivät sotaa hyväkseen nousten kapinaan herrojaan vastaan. Sotaa seurasi joitakin parannuksia mutta myös kiristyksiä orjia ja llellewynejä koskeviin lakeihin ja tapoihin. Orjakaupan vilkastumisen myötä Gaegoiriin virtasi orjia muista maista ja llellewynit alkoivat sekoittua muihin kansallisuuksiin, jolloin heidän identiteettinsä alkoi horjua ja heiketä. Nykyinen hallitsija on kuningatar Cevallania III, Gerderin klaania. Fardenin klaani on voimistunut käymänsä orjakaupan ja tekemiensä kauppojen tuoton sekä hyvien naimakauppojen ansiosta. Monet pitävät todennäköisenä, että vanhan kuningattaren kuoltua Fardenit saavat enemmistön Kuninkaanvaalissa.
Hallitsijat, järjestysnumerot sukupuolesta riippumatta ja lisänimenä Klaanin nimi. Gaegoirin kuninkaat ja kuningattaret: Kuningas Eirik I Langell 0-23 JV. Kuningas Jasf Ferro 23-56 JV. Kuningas Elsandr I Werdo 56-89 JV. Kuningatar Relina I Jasp 89-167 JV. Kuningas Kartarn I Kerno 167-178 JV. Kuningas Eirik II Langell 178-202 JV. Kuningas Eirik III Langell 202-205 JV. Kuningas Lirn I Darden 205-210 JV. Kuningas Lirn II Darden 210-211 JV. Kuningas Elsandr II Werdo 211-212 JV. Kuningas Cevallan I Gerder 212-234 JV. Kuningatar Iserna I Sjavel 234-278 JV. Kuningas Elsandr III Werdo 278-283 JV. Kuningas Kartarn II Kerno 283-290 JV. Kuningas Cevallan II Gerder 290-330 JV. Kuningatar Alsevir I Pelendor 330-350 JV. Kuningatar Welian I Carlin 350-380 JV. Kuningas Eirik IV Langell 380-392 JV. Kuningas Reek I Farden 392-415 JV. Kuningatar Welian II Carlin 415-420 JV. SISÄLLISSOTA Feron klaanin ja Vapaiden Klaanien välillä. Kuningas Jasf II Ferro 420-422 Ferron klaanin valloitetussa Eiriksburgissa valitsema kuningas ilman Klaanien kokousta, Ylipappia tai kanslereita. Kuningas Dermon I Haron 420-421 Vapaiden Klaanien valitsema kuningas. Kuningas Eidol I Mopgen 421 JV. Vapaiden Klaanien kuningas. Kuningas Lisson I Veld 421-423 JV. Vapaiden Klaanien kuningas. Kuningas Jasf III Ferro 422 JV. Ferron klaanin valitsema kuningas tapetun Jasf II tilalle. Kuningas Jasf IV Ferro 422-424 JV. Ferron klaanin valitsema kuningas murhatun Jasf III tilalle. Kuningas Jasf V Ferro 424-425 JV. Viimeinen Ferron klaanin valitsema kuningas. Kuoli Vapaiden Klaanien järjestämän pitkällisen piinan, kidutuksen ja häpäisyn jälkeen, minkä myötä hänen jäänteensä hävitettiin. Kuningas Varag I Lirdel 423-435 JV. Vapaiden Klaanien neljäs kuningas, jonka aikana sota lopulta päättyi, Ferrot kukistettiin ja Jasfstor tuhottiin täysin, jopa perustukset tuhottiin ja sademetsä valtasi paikan pyyhkien jäljet näkymättömiin. Kuningas Rel II Jasp 435-456 JV. Kuningas Lisson II Veld 456-468 JV. Kuningas Wel III Carlin 468-501 JV. Kuningas Kartarn III Kerno 501-547 JV. Kuningatar Dermonia II Haron 547-597 JV. Kuningatar Varagia II Lirdel 597-614 JV. Kuningas Alsev II Pelendor 614-645 JV. Kuningas Iser II Sjavel 645-681 JV. Kuningatar Cevallina III Gerder 681-
|