"Miten tulla suosituksi nuoreksi"

[Xariel]

Tormasin asken eraaseen hesarin artikkeliin (HS/20/12/2009) joka heratti tunteita ja sai minut miettimaan miten saalittavaksi joidenkin nuorten maailma on mennyt. Artikkeli kokonaisuudessaan taalla mutta lainasin suurimman osan tanne foorumille.

++++

Ysiluokkalaiset tietävät tarkkaan, miten ei saa pukeutua, jos haluaa pysyä muiden suosiossa. Esimerkiksi liian vanhat tai halvat vaatteet voivat viedä nuoren silmätikuksi.

Helsingin Sanomat pyysi Pohjois-Tapiolan koulun ysiluokkalaisia listaamaan, mitä 15-vuotias ei saa pukea päälleen, kuunnella, harrastaa tai kannattaa, jos haluaa pysyä suosiossa.


Väärät vaatteet? Viisi vuotta vanhat vaatteet, halpahallivaatteet, lapselliset vaatteet, kuten Mikki Hiiri -paita, goottityyli, Lolita-tyyli, hevityyli, Gant-merkkiset vaatteet, joissa voi saada homoleiman, Tarjoustalon ja Prisman vaatteet, kirpputorivaatteet.

"Jos on vaikka skeittari, täytyy olla Osirista. Jos on fruittari, niin Lacostea, ja jos on räppäri, niin Karl Kania", kertoo 9.-luokkalainen Julius Toivanen.


Väärä musiikki? Kivikauden humppa, klassinen ja vanhan ajan musiikki, valtavirrasta poikkeava musiikki, lällymusiikki, Antti Tuisku, Kari Tapio, Cheek, iskelmä, kirkkomusiikki.

"Pitää kuunnella bändejä, jotka ovat top10-listoilla", kertoo 9.-luokkalainen Mari Lehto.


Väärät harrasteet? Partio, tietokonepelit, poikien baletti, poikien ratsastus, poikien pianonsoitto, larppaus, jousiammunta, viulusoitto, World of Warcraft -tietokonepelin pelaaminen, golf, bofferikerho, kirkon kerhot, tyttöjen taistelulajit, fantasiakirjallisuuden lukeminen, irlantilaistanssi.

"Ei saa harrastaa kirkon kerhoja, ei mitään todella erilaista ja 'outoa', esimerkiksi jos poika harrastaa tanssia", kertoo 9.-luokkalainen Kaisa Matikainen.


Väärät aatteet? Yliuskovaisuus, viherpiperrys, äärivasemmistolaisuus, sotamyönteisyys, vähemmistöuskonnot, vanhoillislestadiolaisuus ja se, että hyväksyy homojen oikeudet.

"Ei saa esimerkiksi pitää lukemisesta ja fantasiasta. Ei saa olla liikaa mitään mieltä", kertoo 9.-luokkalainen Marianne Vihervuori.

++++

Mielipiteet kielletty? Lopun sitaatti kaikessa typeryydessaan taitaa kiteyttaa asian; ei saisi olla liikaa mitaan mielta.

And, you know, I think riverdancing is cool.

No, mita mielta te olette?

[Dyn]

Aloituksen yhteydessä voisi mainita, että ko. nuoret eivät esittäneet mielipiteitä ominaan, vaan yleisesti epäsuosion joinakin mahdollisuuksina, joita toimittaja oli pyytänyt heitä listaamaan. Hesari korjasi tämän ainakin keskustelujen puolella, mutta ei tainnut laittaa alkuperäisen uutisen yhteyteen. Joka tapauksessa, minusta ihan hyvä mainita täällä, sillä vaikka teinejä ovatkin, ei kenenkään nimiin kannata mennä laittamaan sellaista mitä ei oikeasti ole sanonut.

[Herbertina Merrique V]

Hmm, tämä on aika tehokkaasti keskustelua herättänyt yllättäen, mutta minusta artikkeli pyrkii antamaan liioitellun kuvan nuorten suvaitsemattomuudesta. Kyllä niitäkin toki luonnollisesti löytyy, jotka mieluusti murskaavat jokaisen vähäsenkinhassun alakulttuurin, mielipiteen ja nörtin, mutta olin viime vuonna ysillä kuitenkin. Well fine, jossainloltapiolassa saattaa olla eri meininki kuin meillä Punk-a-harjun synkillä saloilla, mutta en usko, että elämä oikeasti muuallakaan menee niin täsmälleen samalla lailla kuin amerikkalaisissa nuorisoleffoissa.

Also,

Yksi haastateltavista selventää: Meidät käskettiin kirjoittamaan paperille erilaisten kohtien alle kuten vaatteet, musiikki, harrastukset, asioita jotka voivat aiheuttaa epäsuosiota tai suosiota. Emme listanneet siihen asioita, jotka MEIDÄN MIELESTÄMME tekevät ihmisistä huonoja ja epäsuosittuja.

Ei siis anna niinkään kuvaa siitä, mitä nuoret ajattelevat, vaan siitä miten he arvelevat muiden ajattelevan. Haastattelumetodi oli pällihköinen.

Edith: Aivan, Dyn huomauttikin jo.

[Katka]

Se on totta, mutta aika pitkälti nuo ovat niitä asioita, joita pidetään outoina. En kyllä kaikista ole samaa mieltä. Musiikki ja vaatteet pitävät paikkansa, minusta pianonsoitossa, viulunsoitossa tai golffissa ei ole mitään "pahaa". Yksi meidän koulun suosituimmista tytöistä vetää kirkon kerhoa... Mielipiteistä tuo "hyväksyy homojen oikeudet" särähtää korvaan aika pahasti. Sitä pidettäisiin outona, jos joku alkaisi sitä markkinoimaan, mutta jos joku sanoisi, että ei hyväksy niitä, hän saisi rasisti-idiootin leiman.

Minusta suosituksi tulemisella ei kyllä ole paljon tekemistä noiden asioden kanssa, vaan nuo ovat enempi ohjeita niille, jotka haluavat roikkua mukana suosituissa porukoissa. Suosituilla tyypeillä on yleensä tietynlainen luonne, joka kerää muita ympärille. Lisäksi, jos joku tavis kuuntelee iskelmää, sitä pidetään typeränä, mutta jos niin tekee joku, joka jo valmiiksi on suosittu, se olisi luultavasti vain coolia.

Loppuuun vielä se, että tuossa puhutaan suosiossa olemisesta. Oikeiden ystävien saaminen on sitten ihan eri asia. Siihen tarvitsee sen, että on oma itsenä, ainakin minun mielestäni.

Muoks: tähän on näköjään tullut viestejä päällekkäin mun kanssa. Ja halusin vielä tarkentaa, että itse en missään tapauksessa kannata tuollaisia ajatuksia, vaan kaikkia pitäisi arvostaa sellaisina, kuin ovat.

[Mort]

Minustakin artikkeli liioittelee aika pahasti. Itse olin yläasteella vielä pari vuotta sitten enkä huomannut että pukeutumisella yms. olisi noin suurta vaikutusta suosioon. Voihan toki olla että asenteet ovat muuttuneet parissa vuodessa, mutta epäilen vahvasti.

Omalla yläasteellani (muuten hyvin lähellä kyseistä P-Tapiolan koulua) oli kyllä kiusaamista erikoisia/erikoisesti pukeutuvia kohtaan, mutta usein varsinainen syy kiusaamiseen oli jossain muualla (kateutta?, huomion tavoittelua?).

Artikkeli antaa kyseisestä koulusta aika kielteisen kuvan (ei tosin haittaa, koska koulujemme välillä on aika voimakasta kilpailua ), mutta luulen että tilanne on aika samanlainen ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Jossain randommaaseudulla voi olla vähän erilaista.  

[Emvignya]

Hmm... mulla on sellainen muistikuva omilta yläasteajoiltani, että ihmisiä katsottiin enemmän kieroon silloin, kun ne liikkuivat yksin kuin jos ne kuuluivat johonkin porukkaan. Itse olen aina ollut enemmän niitä suosittuja tai suosituhkoja ihmisiä, en ainakaan missään nimessä niitä, joita olisi katsottu kieroon. Silti olin varsin avoin fantasiaharrastuksestani, kuuntelin sitä musiikkia, mikä minulle sopi (hieman vanhempaa valtavirtamusiikkia, joka siis oli jo poistunut valtavirrasta) ja omaksuin muotivirtaukset hieman jälkijunassa, eli pukeuduin aina hieman oldfashionisti.

Oikeastaan minua on enemmän dissattu juuri nörttipiireissä (myös risingilla), ei välttämättä aina suoraan, mutta tietynlainen syrjitty-fiilis on välillä päässyt nousemaan pintaan. En nyt sinällään syytä tästä ketään, mutta haluaisin ehkä jossain määrin nostaa esille sen, että yhtälailla myös vähemmistökulttuurien edustajat syrjivät muita.

Sitten katsaus nykytilanteeseen sellaisena, kuin se minun silmilleni rävähti tuossa aiemmin syksyllä. Meillä oli tet-harjoittelussa töissä yksi ysiluokkalainen tyttö, joka kertoi, että sitä oli alettu katsoa hieman kieroon, kun se oli alkanut pyöriä muidenkin kuin puhtaasti heteroseksuaalien kanssa. Kyseessä oli ihan mukava, eloisa, suhteellisen normaalisti, joskin räväkästi pukeutunut tyttö, sellainen, jonka olisin helposti laskenut ns. suosittujen kastiin. Eli välttämättä noissa arvioissa ei ole ihan kaikki potaskaa, joskin kärjistettyjähän ne ovat. Minulle ei siis olisi käynyt mielessäkään, että meidän porukoissa yläasteella olisi jotakuta tuollaisesta syystä syrjitty, eikä tämäkään tyttö varsinaisesti ollut syrjääntynyt, sitä vain katsottiin vinoon (sama taitaa päteä siihen, miltä musta tuntuu nörttipiireissä...), mutta olisin jotenkin odottanut, että heteroseksuaalisuudesta poikkeamiseen suhtaudutaan ihan ok nykyään.

Ajatus vähän poukkoilee, mutta mielipiteet siis oli:
a. Jutussa voi jollain tasolla olla perää, joskin syrjäytyminen ja vinoon katsominen pitäisi kyetä erottamaan (ne voi tuntua kohteesta henkisellä tasolla samalta)
b. Valtavirtateinit ei todellakaan ole ainoita, jotka tuota harrastaa (vaan siis myös ne, jotka suurimpaan ääneen valittaa siitä, että valtavirtateinit syrjii, ja ne, jotka ei siitä jaksa välittää, mutta varmasti kiroo mielessään.)
c. Juttu kärjisti asioita hieman liikaa ja menetti sillä uskottavuutta. Asia olisi mielestäni keskustelun arvoinen ja tärkeä.

[Muitalus]

Jutussa on kyllä perää. Otan itseni esimerkiksi: lähes kaikki vaatteeni ovat kirpparilta tai muuten kierrätettyjä sekä muutenkin hyvin epämuodikkaita, koska olen jollain tapaa "hippi" sekä koruharakka, jolla on joka päivä ainakin 6 korua ranteissa, korvissa ja kaulassa. Siitä luokkakaverini jaksavat muistuttaa, enkä lukeudu todellakaan suosittuihin, pikemminkin jopa kiusattuihin.

Yritän puolustaa heikompia, olla ahkera oppilas ja huolehtia asioistani, joten olen tylsimys. En ryyppää ikinä, en polta tupakkaa, nauran viikonlopun kestäville seurustelusuhteille ja kuuntelen täysin vääränlaista musiikkia. Myöskin ympäristönsuojelullisille ajatuksilleni aina nauretaan. Olen siis nynny ja tylsimys muiden mielestä.

Jos haluaa olla suosittu yläasteella, pitää mukautua valtavirtaan ja kuunnella Rihannaa ja Elastista Janis Joplinin tai The Doorsin sijasta ja pukeutua huppariin värikkäiden puseroiden sijaan. Sen sijaan jos haluaa elää omana itsenään, suosiosta tinkimistä voi harkita.

[Lachesis]

Kyllä minunkin yläasteaikoinani (Tapiolassa) tietenkin oli yleisesti hyväksyttyjä ja kieroonkatsottuja harrastuksia (lista on hieman erilainen kuin nykyään muotivirtausten ja maailman muuttumisen takia, mutta ei oleellisesti). Rangaistukset poikkeavuudesta eivät vaan olleet niin kovat... Tuntuu ikävän tätimäiseltä kauhistella viime aikojen uutisointia, mutta olen kyllä rehellisesti kiitollinen, että meidän yläasteella koulukiusaaminen pysytteli sanallisella tasolla eikä revennyt väkivallaksi. Kaikkein karuinta on mielestäni, että omia mielipiteitä ei saisi olla (tai niitä ei kannata ilmaista), vaan pitäisi hymistellä muiden mukana samoja bändejä, vaatteita ja aatteita, ettei erottuisi joukosta. Brr. Ja kun toisaalta sekään ei kuitenkaan takaa suosiota tai edes hyväksyntää, vaan aina löytyy tarvittaessa jotain muuta epäsuotuisaa, josta joutuu nälvityksi.

[Maailmanherra]

Ainakin tuo selitti hyvin top10-listojen toiminta periaatteen.

Heh, eipä ole maailma muuttunut sitten kouluaikojeni. Kyllähän myös pikkulapset ja koiratkin haukkuu ja osoittelee kaikkea vierasta.

Niinhän se on, että jos ei johonkin jengiin kuulu niin ei elämästä selviä hengissä. (Vai oliko se toisinpäin?) Kyllähän muita jengejä saa vähän kurittaa, mutta ennen kaikkea niitä jengittömiä. Mut pitää kyllä vähän kattoo omaakin ryhmäkuria, pitää olla oikeat mielipiteet ja varustus.

Armeijatyyliin ei tuo esillä olo hirveästi kannata. Paitsi jos on kovat nyrkit tai kova karisma (kuten esmes mulla). Siinä vaiheessa kun sitä silmätikkua etsitään, niin aika usein se on se erillainen.

On muuten totta tuo tietokonepelaaminen, ei ole ollut koskaan mediaseksikästä. Varsinkaan nykyään konsolit jyllää taas kovasti ja on guitar herot ja muut. Tietokone on nörttihommaa.

Yhtä asiaa olen vain aina ihmetellyt, miten ihmeessä tuikutavalliset peräkylän amikset päättivät ruveta harrastamaan boffausta? Ei täältä kaupungista saa ketään irti, mutta nämä aikoinaan 15-vuotiaat sankarit heittäytyvät juttuun mukaan ihan täysillä.

[Faile]

Minusta suosituksi tulemisella ei kyllä ole paljon tekemistä noiden asioden kanssa, vaan nuo ovat enempi ohjeita niille, jotka haluavat roikkua mukana suosituissa porukoissa. Suosituilla tyypeillä on yleensä tietynlainen luonne, joka kerää muita ympärille. Lisäksi, jos joku tavis kuuntelee iskelmää, sitä pidetään typeränä, mutta jos niin tekee joku, joka jo valmiiksi on suosittu, se olisi luultavasti vain coolia.

Komppaan. Jos on jotenkin vaikuttava luonne (asennekin auttaa), niin on aivan sama, mistä tykkää tai miten pukeutuu, olet suosittu tai vähintään hyväksytty. Tiedän tällaisia esimerkkejä. Tällaiset ihmiset saattavat olla myös tavallaan hieman suosituimpien jengien ulkopuolella, mutta silti heistä pidetään eikä heitä kiusata, vaikka he eivät liikukaan koko ajan samoissa piireissä. Ihailtavia piirteitä, kunpa itsekin osaisi tai tulisi luonnostaan. Tietysti on jotain poikkeuksia, henkilöitä, jotka ovat suosittuja vain ulkoisten määreiden tähden, mutta sanoisin, että (kesto)suosituimmilla on kuitenkin sitä luonnetta myös.

[Milu]

Minusta on hyvä, että suosiosta ja epäsuosiosta tuli keskustelua, tosin tämä keskustelun herättämisen tapa oli journalistilta vähän arveluttava, jos kerran haastateltavien mielipiteet esitettiin väärin heidän ominaan.

Itse kyllä näen myös, ettei maailma ole muuttunut paljon omien kouluaikojen jälkeen.

Vaikka taitaa olla myös niin, että jos joku valikoituu silmätikuksi, niin kaikki poikkeava, mitä tämä henkilö tekee, on sitten typerää. Ja jos joku suosittu tekee jotain poikkeavaa, se ei ole (kaikkien mielestä) typerää. Eli jonkinlainen perinteinen nokkimisjärjestys.

Olin ihan iloinen, että tuo vaihe koulun sosiaalisessa elämässä kesti vain muutaman vuoden...

*

On myös hyvä muistaa, että suosittuna oleminen vaikuttaa ihmisen luonteeseen positiivisemmin kuin pilkatuksi tuleminen.

Ja moni kasvaa vähemmän ujoksi tuon ikävaiheen tai koulutusvaiheen jälkeen. Toisaalta ehkä jotkut oppivat vähitellen, että päälle näkyvästä luonteesta/puhujantaidoista ei voi päätellä mitään ihmisen mielenkiintoisuudesta tai arvosta.

[Dyn]

Hesarilta lisää aiheesta: Pohjois-Tapiolan ysiluokkalaiset eivät ole suvaitsemattomia. Kannattaa tsekata.

[Milu]

On kyllä ihan aiheellinen korjaus ja pahoittelu.