Satunnaisia kysymyksiä vol 4

[Antti]

Onko "Prt Scr" mahdollisesti se print screen?
Ja mistäköhän saan paintin, ei ole tälle koneelle laitettu kun ei ole tarvinnut..?

[Dyn]

Sepä se.

Paintti versus mikä tahansa pieni kuvankäsittelyohjelma. Jos sulla on Windows, sen kai pitäisi löytyä apuohjelmista joka tapauksessa, jos ei, asenna verkosta joku ilmainen kikkare. Noitahan riittää, googleen jotain ilmaisesta kuvankäsittelyohjelmasta.

[Antti]

Ka sielläpä se olikin! Kiitosta.

[Antti]

Ääh, en vaan saa toimimaan. Vaikka kuinka painan tuota nappia, niin ei tapahdu mitään. Jätänkö jotain oleellista tekemättä vai onko tässä jotain vialla?

*epätoivoinen*

[Tiuku]

Antti, ei siitä näytäkään tapahtuvan mitään. Kun menet paintiin ja valitset "liitä", kuvan pitäisi ilmestyä.

[Antti]

 

En tajunnut, että Paintin yläkulmassa lukee "liitä". Koitin liittää vain hiirellä painaen.
No niin, nyt on tämäkin asia selvillä.

[Rasimus]

Tämän jälkeen avaat paintin, liität ja leikkaat reunat sopivaksi. Ikävänä puolena kaiken kopioitavan kaman pitäisi mahtua näytölle, eli ehkä parempikin menetelmä on.

Niin, siis Print Screen tosiaan ottaa vain kuvaruudussa olevan näkymän. Alt+Print Screen rajaa kaappauksen vain tiettyyn valittuna olevaan ikkunaan. Sitä en tiedä, miten kaapataan ikkunan sisältö scroll barilla piilotetut alueet mukaanluettuna.

Paintissa taas on kusista rajaaminen jos kuva on suurempi kuin Paint-ikkuna tai näyttö, mutta siihen auttaa sitten zoomaus (mun suurin oivallus koskien kuvaruutukaappauksia  )

[Antti]

Minulla oli toinenkin kinkkinen kysymys, mutten muista sitä enää, eli:
Mitä minun piti kysyä?

Hah, viikko vierähti ja vasta nyt muistin mitä ihmettelin:

Eli mitä tarkoittaa, jos elokuva on remasteroitu (en löydä tietoa, vaikka etsin vaikka mistä)?

[Dyn]

http://en.wikipedia.org/wiki/Remaster ja tarkemmin http://en.wikipedia.org/wiki/Audio_mastering. Yleispätevä esimerkki varmaan leffan analogisesti talletettu äänimaailma, joka täytyy siirtää digimuotoon nauhoittamatta sitä kuitenkaan kokonaan uudelleen. Ja kun tehdään täysin teknisiä muutoksia, matkalla tietty katoaa jotain, minkä takia tällainen ääniraita on hyihyi ja menettänyt sävyjä.

[Echramath]

http://en.wikipedia.org/wiki/Remaster ja tarkemmin http://en.wikipedia.org/wiki/Audio_mastering. Yleispätevä esimerkki varmaan leffan analogisesti talletettu äänimaailma, joka täytyy siirtää digimuotoon nauhoittamatta sitä kuitenkaan kokonaan uudelleen. Ja kun tehdään täysin teknisiä muutoksia, matkalla tietty katoaa jotain, minkä takia tällainen ääniraita on hyihyi ja menettänyt sävyjä.

Pitää kuvakin digitoida, ja tässä vaiheessa siitä yleensä siivotaan roskat (siis esimerkiksi ne vilkkuvat mustat täpät, joita filmin kanssa esiintyy) ja värejäkin saatetaan säätää – alkuperäismateriaalihan voi olla teknisesti jo aika heikossa kunnossa. Tätä voisi tietysti kutsua myös restauroimiseksi, jos tarkoituksena on vain ajan hampaan tuhot korjata. Stereoääniraidanhan voi joku velho purkaa osiin ja lisätä siihen surroundin (käsittääkseni lähinnä hatustaan).

Remasterointi on vähän sellainen taikasana, jolla vaan tarkoitetaan "tätä on nyt uusittu/paranneltu nykytekniikalla". Audiopuolella siitä on jo tullut suoranainen kirosana, koska usein se tarkoittaa sitä, että miksaus lätistetään vetämällä kaikki tappiin, kts. loudnews war.

[Hiistu]

Mikäköhän olisi ollut Viron alueella vuonna 1987 käytetyn valuuttayksikön kurssi suhteessa tämän päivän euroon? Siis silleen suunnilleen?

[maahinen]

1987 Neuvosto-Eestin raha oli rupla. Niin kauan kuin muistan ruplan virallinen kurssi oli kuutisen markkaa eli aika lailla sama kuin euro. Epävirallinen kurssi oli sitten jotain ihan muuta. Ostovoima verrattuna tähän päivään? Ihan muistinvaraisesti ruplalla sai 1987 enemmän kuin eurolla tänään. Valinnanvaraa kaupoissa ei kovasti ollut. Ruplan arvon huikea lasku taisi alkaa ennen Neuvostoliiton romahdusta, mutta milloin tarkalleen?

[Zisatto]

Neuvostoliiton yhteydessä kannattaa muistaa myös se, etteivät hinnat olleet aina vertailukelpoisia länsimaailman kanssa. Neukkulassa tiettyjen tuotteiden hinnat pidettiin tietoisesti erittäin halpoina, esimerkiksi leipä ja erilaiset kulttuuririennot eivät maksaneet juuri mitään. Muutenkin käsittääkseni ruoka oli halpaa, sitä vaan ei aina ollut tarjolla. Kysynnän ja tarjonnan lakia ei tunnettu neukkulassa. Hinnat olivat myös aika kiinteät ja universaalit, muistaakseni esimerkiksi neuvostoliittolaisten metallisten leluautojen hinta oli pohjassa kohokirjaimin, siis suunnilleen valettu tai prässätty kiinteästi lelun kuoreen.

[maahinen]

Löysin pimeästä kurssista arvion 1988 US dollarilla 4 ruplaa, 1989 8 ruplaa ja sitä rataa vuoteen 1998 - dollarilla 8000 ruplaa

[Hiistu]

^ Kiitos, maahinen ja Zisatto!

Lauantaina ostin kirpparilta kaksi grafiikkatyötä. Kummankin kehyksen takana on lappu, toisessa viroksi ja toisessa oletettavasti sama sisältö venäjäksi, joissa ilmoitetaan mm. ostovuodet (-86 ja -87) ja paikka (Tallinnassa) ja suht lukukelvottomalla käsialalla tekijä (sama) ja teosten nimet. Ja hintaa kummallakin ollut 54 ruplaa. Sitä sitten aloin miettiä, onko se ollut vähän rahaa vai paljon rahaa... Ilmeisesti aika vähän, sellaiselle henkilölle joka on voinut kuvitella käyttävänsä rahojaan kuvataiteeseen. Tai sitten se on ollut kehystämön taksa.

Miulle nuo kustansivat yhteensä 80 euroa ja olin vähän sitä mieltä, että turhan paljon rahaa.    Mitään vedosmääriäkään ei ole (ainakaan tajuamallani tavalla) ilmoitettu, joten periaatteessa kuvia on voinut tulla vaikka liukuhihnalta..  Toisaalta pidin häviävän pienenä mahdollisuutta, että missään enää ikinä tapaisin nuo samaiset kuvat, mikä sitten olisi jäänyt harmittamaan suhteettoman paljon. Ovat nimittäin mahdolliseti kauneimmat ikinä näkemäni grafiikkatyöt. (Toisessa sinivihersävyisessä aivan kuin aitoja sudenkorentoja liihottamassa alas rehevää jokea ja toisessa keltasävyisessä etanoita mönkimässä saniaismetsäsuolla. Että joku on osannutkin nähdä sellaista...)

[Piru Naiseksi]

Eikös eräs taiteen tarkoituksista ole tuottaa katsojalle iloa? Tällä mielin on merkityksetöntä hankitun teoksen ainutkertaisuus tai aitous. Väärentäminen on toki rikos ja luulenpa, että väärennykseen ryhtyminenkin on. (Laista ja sen moninaisista, ajan ja paikan myötä vaihtuvista tulkinnoista en kovin paljon ymmärrä.) Mutta ainakin minun mielestäni väärentäjä varastaa alkuperäiseltä tekijältä ja on siis rikollinen...
Mutta maailmalla liikkunee lukemattomia aitoja mutta moninaisista syistä rahallisesti halpoja teoksia, jotka pystyvät tuottamaan katsojalle mielihyvää - riippumatta siitä, ovatko ne ns. asiantuntijan mielestä kelpo taidetta vai silkkaa roskaa, joka saisi kuvaamataidonopettajan yökkäämään. Jos myytävää teosta katseleva pitää näkemästään, arvelee tunteen säilyvän ja voi riittävästi olettaa teoksen olevan rehellisesti kaupan, niin raha ja teos vaihtukoot päittäin.

[Antti]

Tarvitsen näppärän vastauksen!

Joku voisi selittää mahd. lyhyesti perinteisen ja modernin fantasian määritteet. Teen kirjallisuus/elokuvaprojektia koulussa ja yritän saada selitettyä eron kahden kirja-arvostelun yhteydessä (toinen kirja siis perinteistä, toinen modernia).

En oikein itse olevinani osaa.

[Tiuku]

Onko jokin modernin fantasian käsite edes olemassa? :P Jotain maagista realismia ja muita tolkienistisia "perinteitä" rikkovia suuntia varmaan voi sanoa kaikkia moderneiksi.

[Antti]

Onko jokin modernin fantasian käsite edes olemassa? :P Jotain maagista realismia ja muita tolkienistisia "perinteitä" rikkovia suuntia varmaan voi sanoa kaikkia moderneiksi.

No tällaista olen lukenut/kuullut ja muodostanut juurikin samanlaisen käsitteen, kuin mitä sinäkin nyt.

[Logikärmes]

En itsekään ole tähän erotteluun pahemmin tutustunut, mutta nopealla googletuksella löysin WikiAnswersistä seuraavan vastauksen juuri kysymääsi kysymykseen:

Fantasy is a story set in a make-believe world, or a setting with extraordinary conditions. Possibly it contains a story where the cows talk, or the mice are great cooks. Fantasy is most often associated with dungeons and dragons and swords and bows.

The differentiate between traditional fantasy and modern fantasy one has to ask, "Is the author identifiable?"

Traditional fantasy, as far as I know, is a term used for legends, myths, folktales, fables and ballads.

Modern fantasy sometimes includes influences from the afore-mentioned, but has an identifiable author. Today modern fantasy is split into hundreds of subgenres.

Eli tämän mukaan "perinteisellä" fantasialla ymmärrettäisiin satuja ynnä vastaavia enemmän suulliseen perinteeseen nojaavia genrejä, ja "moderni" fantasia olisi sitten kaikki se kirjallisuus, mitä me yleensä tarkoitamme puhuessamme fantasiasta. Aika epämääräiseltä tuo määrittely kyllä vaikuttaa, eikä kirjoittajakaan tunnu olevan ihan varma asiastaan ("as far as I know"), mutta aika omituiselta kuulosti tuo kysymyskin myös minun korviini.

Mutta kunhan sekoitin hieman pakkaa. Joku viisaampi antakoon tyhjentävämmän vastauksen.