19.Huhtikuu 2014, 04:49 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: [1] 2   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kirpputorit  (Luettu 5191 kertaa)
Hiistu
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2748
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tampere/Vihti
« : 11.Helmikuu 2010, 22:31 »

Tykkään kirpputoreista.

Jokin alkukantainen metsästäjä-keräilijä minussa nauttii suunnattomasti tehdessään kirpparilöytöjä. Aina kirpputorille mennessä on mahdollista löytää lähes mitä hyvänsä. Yleensä reissun saaliina on ihastuttavaa tilpehööriä (kuten esim. viimeksi kreikkalaiset keraamiset juomalasinaluset, joihin maalattu peuroja..), mutta aina välillä saan ostetuksi jotain oikeasti tarpeellistakin (mm. monet hyvät verhot, kattolampun, ruokapöydän..). Yritän oikeasti välttää "kun-halvalla-sai"-ostoksia, mutta en aina järin hyvällä menestyksellä.. (Miulla on esim. arkikäytössä Riihimäen vanhat viilikulhot, koska eräs herttainen mummo halusi sellaiset lähes ilmaiseksi tyrkyttää. Eipähän *köh* ainaskaan kukaan muu niitä saanut...)
Ja vaikken mitään tulisi ostaneeksikaan, niin olen minä sen verran utelias otus, että minusta on mukavaa ihan vain katsella ja hipelöidä erilaisia tavaroita. Ihmiset omistavat kaikkea omituista, jännää ja tavalla tai toisella kaunista.

Eniten pidän sellaisista kirpputoreista, joissa ihmiset itse ovat paikalla kaupittelemassa tavaroitaan. Silloin pääsee tinkaamaan - ja naureskelemaan hiljaa itsekseen laskeskellessaan, kuinka monta kertaa kuulee sanan "antiikki" törmätessään Tallinnasta rahdattuun lasikrääsään. Toisaalta on myös toivoa, etteivät myyjät ole kehdanneet kaivaa kaapeistaan mukaansa aivan karmeimpia rojujaan... Rajansa se sentään miunkin uteliaisuudella.
Itsepalvelukirppareilla huvittaa taasen myyntipöydän perusteella arvailla, millaiselle ihmiselle tavarat ovat mahdollisesti kuuluneet. Erilaisten järjestöjen, esim. Pelastusarmeijan, ylläpitämät kirpputorit eivät ole niin kiehtovia.. Varmaan kun tavara on jaoteltu niin siististi omiin osastoihinsa: kenkähyllystä on turha toivoa löytävänsä muuta kuin jalkineita jne. Eivätkä tavaroiden entiset omistajat ole enää samalla tavalla läsnä.
Netin "kirpparipalstoja" ynnä muita en itse edes miellä enää kirpputoreiksi, niissä asioiminen on niin.. jotain, epäkonkreettista.

Omaa omaisuutta ei ole vielä kertynyt kaupiteltavaksi asti. Joskus kesällä pikkuisena olen kuitenkin ollut äitini mukana myymässä pieniä vaatteitani ja leluja. Eikä olekaan mitään epäselvyyttä siitä, keltä olen kirppari-ihastukseni perinyt..   


Pidättekö te kirpputoreillla kiertelystä? Millaista tavaraa niistä etsitte tai löydätte? Millaisista kirpputoreista pidätte? Myyttekö myös itse? Ynnä tietty kaikkea muuta aiheesta mieleen tulevaa..
« Viimeksi muokattu: 11.Helmikuu 2010, 22:36 kirjoittanut Hiistu » tallennettu

Tavallaan.
Jehudiel
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 931
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Bussipysäkki
« Vastaus #1 : 12.Helmikuu 2010, 07:31 »

Onhan nuo kirpparit ihan jänniä, täällä on vakituisena kirpparina ainakin helluntailaisseurakunnan edessä halli, johon ihmiset rahtaa myytäväksi kaikkea mahdollista... itse olen ostanut sieltä takin ja kirjoja.

Iltatori on täällä Hangossa perinne, ja kesäaikaan siellä tuleekin pyörittyä aika tiuhaan. Erityisesti torikierroksen alussa löytyy valtavasti kaikkea jännää krääsää, taisipa kerran tulla gramofonikin vastaan, purjelaivan pienoismalli nyt kumminkin.

En yleensä osta mitään kirppareilta, ellei sitten ole jotain mielenkiintoista kirjaa tai tavaraa, joka on pakko saada. Viime kesän turhake oli kävelykeppi, jonka ostin iltatorilta, joskin kyllä kai siitä johonkin on Kilkkeellä.

Luultavasti kirppariostokset tulevat lisääntymään opiskeluaikoina, sillä olen jo nyt miettinyt säästökeinoja sille ajalle.
tallennettu

When the Master has completed her work, she forgets it. That's why it lasts forever.
Fantasyfan
Arkkivelhotar
*****

Poissa Poissa
Viestejä: 1534
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #2 : 12.Helmikuu 2010, 08:17 »

Minäkin käytän kirppareita. Ostan vähemmän tavaraa - sitä on jo tarpeeksi, mutta enemmän vaatteita. On mukavaa kuin voi ostaa vaatteita parilla eurolla ja se saa aina kauppojen vaatteet tuntumaan hirveän kalliilta. Kirpparillakin vain se huono puoli, että vaatteita saa monesti penkoa aikansa ennen kuin sieltä löytää sopivaa eikä se välttämättä ole sitä uusinta muotia.
tallennettu
Sarantha
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1101
« Vastaus #3 : 12.Helmikuu 2010, 22:44 »

Tykkään kirppareista, mutta niissä tulee käytyä liian harvoin... Ainakin tällaisessa pienehkössä kaupungissa kirppareissa on myös paljon tasoeroja, sellainen nuhjuinen yleisilme mitä monilla kirppareilla näkee karkoittaa kyllä. Lähinnä olenkin käyttänyt tuota SPR:n Konttia, itse koen enemmän positiiviseksi puoleksi sen, että siellä tavarat on lajiteltu omiin osastoihinsa.

Itse olen etsinyt ja ostanut kirppareilta eniten sisustustavaraa. Vaatteisiin en ole juurikaan edes kiinnittänyt huomiota, sillä en itse löydä kovin helposti oikean kokoisia. Paras löytö on ollut iso terraario, jonka ostin kontista muutamalla kympillä. Normaalisti isoista käytetyistäkin terraarioista joutuu maksamaan helposti aika paljon.

Oma kirppareidenkiertointoa on vähän latistanut se, että varsinkin ennen olen ollut vähän liikaa juuri tuollainen "no kun halvalla sain" -ihminen, enkä oikein siellä paikan päällä ja ostotilanteessa hahmota, mitä oikeasti kannattaa ostaa ja mitä ei. Jossain vaiheessa kyllästyin kotini tavarapaljouteen ja olenkin nyt pyrkinyt rajoittamaan sitä, ja koska kirppareilta tulee raahattua nimenomaan kaikkea pikkuroinaa, niiden käyttäminen on jäänyt vähiin. Minulla olisi itsellänikin jo melkoinen kasa myytävää, mm. vaatteita, kenkiä, sisustustavaraa, verhoja ja kirjoja, kun vain saisi aikaiseksi lähteä jonnekin niitä myymään... Houkuttavinta olisi myydä netin kautta, mutta epäilen että esim. 10-15 euron hintaisia verhoja on aika vaikea saada netin kautta myytyä ellei ostaja sattumalta löydy lähialueelta, sillä noille tulisi postikuluja sen verran, ettei kauppa olisi ostajalle kovin kannattava.
tallennettu

"Tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä,
suitsi mielesi pirut.
Ja kaiken minkä kykenet, se tee
kuin oisi se viimeinen tekosi
näkyvän valon maailmassa."
FreakyMike
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 583
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Rautjärvi
« Vastaus #4 : 12.Helmikuu 2010, 22:48 »

Kun asuin opiskeluaikoina 1995-vuodesta eteen päin muun muassa Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa, niin aloin koluamaan vakituisesti paikallisia kirpputoreja ja divareita lähinnä kirjojen, sarjakuvien ja monien muidenkin keräilyharrastuksieni takia. Vaatteita en muista ostaneeni lähes koskaan, mutta kaikenlaisia painotuotteita ja esineitä varmasti satoja tähän mennessä, koska yritin käydä kaikki suosikkipaikkani läpi yleensä vähintään kerran viikossa.

Kun opiskelut loppuivat 2006, niin kirppiksillä kiertäminen meni aika minimiin, koska muutin silloin takaisin Rautjärvelle ja täällä ei ole kuin yksi varteenotettava kirpputori. Sekin on valitettavasti keskittynyt lähinnä vaatetavaraan, joten käyn siellä korkeintaan parin kuukauden välein, mutta olen tehnyt silti jo muutamia aika hyviä löytöjä. (Esim. yksi Sony merkkinen dvd-soitin.)

Keräilyharrastus tietysti kärsii siitä, kun joutuu asumaan pienessä syrjäisessä kunnassa, mutta ainakin rahaa säästyy pitkällä aikavälillä melkoisesti ja uskaltaa vastaavasti sitten törsätä vähän helpommin, jos vaikka innostun lähtemään johonkin isompaan paikkaan divari/kirppiskierrokselle. (Viimeksi suoritin vastaavan kierroksen esimerkiksi Lahdessa joitakin viikkoja sitten, mutta juuri sillä kertaa ei valitettavasti löytynyt melkein mitään..)
« Viimeksi muokattu: 13.Helmikuu 2010, 20:52 kirjoittanut FreakyMike » tallennettu
Dark Clark
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 751
« Vastaus #5 : 12.Helmikuu 2010, 23:24 »

Olen kirpparihilu. Se on tietynlainen elämäntapavalinta, vieläpä sellainen joka noudattaa kukkaron budjettiratkaisuja ja on samalla ekologinen. Kaiken kukkuraksi kirppishynttyiden kierrätysretrolook miellyttää esteettistä silmääni. Minusta on lohdullista tietää, että vaatteillani on historia.

Niin, ostan etupäässä vaatteita. Toki myös satunnaisia kirjoja, mutta nyrkkisääntöni on haalia käyttöesineitä (huonekaluja spottailee roskalavoilta, eivätkä ne toistaiseksi lukeudu riistaani. Koriste-esineet valmistan mieluiten itse sikäli kun ne ovat tarpeen). Toki satunnaisuusgeneraattorihäröyksien (peuransorkkanaulakot, porsasvinkulelut...) hankintaa tuetaan, ellei muutoin niin lahjatarpeiksi.

Suosin valintamyymälähenkisiä ratkaisuja. Ehkä kyse on kuuluisasta suomalaisesta mentaliteetista, mutta vaatteiden saralla suora kontakti myyjään (> edelliseen omistajaan) on vähän kiusallinen. Toisaalta esimerkiksi UFF aiheuttaa minussa vatsanväänteitä ratsastamalla nälkäisillä Afrikan lapsilla. Puljun omistajahan on miljoonikko, ja liikkeiden hintataso lähentelee normikauppojen hinnastoa - alennuspäivät ovat toki asia erikseen.

Suurimmat suosikkiapajani löytyvät aidosti kolmannelta sektorilta. Ehdoton kantapaikkani on eräs nuhjuinen hippikirpputori, jossa on suorastaan luvattoman halpoja vaatteita. Tällä viikolla bongasin alelaarista laadukkaan Batistinin takin, jossa oli pari mutatahraa helmassa. 30 senttiä! Lisäksi sijoitin kuusi euroa sammareihin, krakaan, kauluspaitaan ja samettipuseroon (pyysivät viittä euroa). Taannoin sain samasta paikasta alennusta, koska satuin näyttämään köyhältä opiskelijalta, tuuppasivat ovella vielä kroissantin käteen. Toistaiseksi vakavaraisena koin ihan jännän joskin tahattoman elintasolarpin.

Lisää kirpputoreja, vaihtotoreja, kirjanvapautusta ja vaihtoehtoratkaisuja.
« Viimeksi muokattu: 14.Helmikuu 2010, 21:47 kirjoittanut Dark Clark » tallennettu

we maybe hidden by rags but we've something they'll never have
Morndun
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 91
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Åbo
« Vastaus #6 : 14.Helmikuu 2010, 21:29 »

Ihana aihe, kirpputorit. Mietinkin, että se täältä vielä puuttui.  Hymyilee

Juu elikkä minäkin rakastan kirppiksiä. Tai ne sellaisissa kauhean nuhjuisissa ei kauheasti viihdy, mutta muuten kyllä. Enimmäkseen käyn itsepalvelukirppiksillä, jotenkin vaan häiritsee se, että myyjä tuijottaa pöydän toisella puolella ja on pelko, että jos avaa suunsa niin myyjä väkisin kauppaa jonkun tavaran... Eli tykkään katsella tavaroita kaikessa rauhassa. Toisaalta tinkaamisen mahdollisuus aina olisi kiva... Kierrätyskeskuksissakin on kiva käydä, tykkään SPR:n Kontista ja Lahden Kontissa yleensä olen käynyt. Kontissa mielyttää eniten tavaroiden järjestelmällinen hinnoittelu. Kirppiksiltä kun yleensä löytyy hintoja laidasta laitaan.
Yleensä katselen enimmäkseen vaatteita (ja niitä on tätä nykyä vaatekaapissa ihan kiitettävästi kirppiksiltä peräisin). Jostain kumman syystä myös lasiesineet hivelevät silmää ja erityisesti yritän metsästää halvalla ns. jotain keräilytyyppistä tavaraa kuten Aaltoja ja Mariskooleja.
Olen myynyt itse kirppiksillä ja seuraava pitäisi taas varata, mutta kun en ole saanut vielä aikaan... Tavaraa on taas kertynyt niin paljon, että tuskin malta odottaa, että pääsen niistä eroon. :)
tallennettu
Lulion
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 336
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #7 : 16.Helmikuu 2010, 21:15 »

Kyllä vain, rakastan kirpputoreja! Jos olisi oma auto, niin kävisin varmaan useamminkin, mutta tällä hetkellä käyn silloin, kun kaveri haluaa käydä. Hänellä siis auto käytössä.

En tykkää käydä kirppareilla kuin viikolla ja koska ne menevät suhteellisen aikaisin kiinni, niin kovin pitkää aikaa kerralla niissä ei ehdi olemaan, kun päivisin pitää oleskella koulussa. Pari kertaa olen käynyt viikonloppuisin ja se on ihan kauheaa tuskaa. Ihmiset ovat vapaalla ja heitä on paljon ja kaikki paikat ovat täynnä ihmisiä ja kun ihmisillä on kärryjäkin, niin eihän siellä pääse kunnolla liikkumaan. Arkisin onkin onneksi vähemmän ihmisiä liikenteessä.

Minä katselen kirppareilta pääasiassa kirjoja ja levyjä, en oikeastaan paljon muuta. Joskus löytyy elokuviakin tai jotain muuta pientä, mutta kirjoja pääasiassa metsästän. Olen kirpputorien suhteen myös todella pihi. En esimerkiksi maksa kirjoista yli 5e ellei se ole uusi  Hymyilee leveästi Ja pokkareista en yli 2e. Mutta kyllä sitä silti ostettavaa on löytynyt. Vaatteita en osta ihan vain siksi, että olen jotenkin vainoharhainen niiden kanssa, jotenkin bakteerikammoinen toisten pöpöistä  Näyttää kieltä

Itse en kirppareilla myy, koska ei ole koskaan niin paljon myytävää kerralla, että kannattaa maksaa parikymppiä paikasta. Joten annan tavarani ihan vain pois, jos joku haluaa. Nytkin pyörii hyllyssä UMD elokuva, jota ei viitsi roskiin heittää, mutta ei sitä viitsi myydäkään parin euron tähden. Joten se on tarjolla ihan vain, jos joku ottaisi, mutta ei ole kenellekään kelvannut vielä.

Pidän kirppareista, joissa ei ole myyjää paikalla. Saa rauhassa katsella ja hypistellä. Jos siinä olisi myyjä, niin minulle tulisi jotenkin vaivaannuttava olo, enkä voisi rentoutua ja rauhassa katsella, mitä on myytävänä. Tällaista.
tallennettu
Rituri
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 416
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #8 : 17.Helmikuu 2010, 13:52 »

Pidän kirppareilla kiertelystä, mutta valitettavan harvoin päädyn sellaiselle. Jotenkin se vaatisi melkein sen että sinne lähtisi varta vasten. Olen ostanut kirppareilta lähinnä kirjoja ja lasten vaatteita ja sen tyylistä tavaraa ja niissäkin pitää olla otettu huomioon että myyntipaikka on tosiaan kirppari eli kauheasti en niistä silloin suostu maksamaan. Yritän välttää krääsän ostamista, koska sitä on jo ihan tarpeeksi ja hamsteri luonteena en saa luovuttua siitä.

Itselle en ole juurikaan ostanut vaatteita, koska yleensä ei löydy sopivan kokoisia ja tyylisiä vaatteita, tämä ehkä muuttuisi jos kävisi useammin ja oikeasti katsoisi ne vaatteetkin lävitse. Melko suuri osa vaatteistani on tästä huolimatta käytettyjä, mutta tämän selittää se että olen saanut käsiini vaatteita kierrosta. Eli joku on laittanut turhia vaatteitaan eteenpäin ja sieltä voi valita mieleisensä ja laittaa loput vuorostaan eteenpäin. Lasten vaatteiden kanssa tätä tapahtuu melko paljon,mutta myös aikuisten vaatteissa jonkin verran.

Osa syynä siihen että en kauhean usein päädy kirpparille on varmaan se että pidän kiertely seurasta eli en yksin vain viitsi lähteä. Parilla viime kerralla ei ole sitä paitsi löytynyt mitään enkä oikein pidä niiden kirpputorien tunnelmasta joilla olen viimeksi käynyt. Ehkä pitäisi kokeilla jonkin toisen kaupungin tarjontaa....
tallennettu
Zisatto
Kriitikko ja tutkija
*****

Poissa Poissa
Viestejä: 351
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #9 : 17.Helmikuu 2010, 17:19 »

Kirpputorit ovat meikäläiselle tärkeä harrastus. Olen kierrellyt niitä suhteellisen ahkerasti nyt lähes 10 vuotta ja sitä ennen satunnaisesti. Mieluusti kävisin kerran viikossa, mutta nyt viime vuosina on ollut sen verran kiireisiä elämänvaiheita, että välillä on tullut useammankin kuukauden tauko. Nyt olen hoitovapaalla ja olen liikkeelle päästäkseni käynyt melkein joka viikonloppu kirppiksellä.

Pääkaupunkiseudulla tilanne on hyvä kirppareiden suhteen. Joka viikonloppu on muutama isompi varsinainen kirpputori – siis sellainen, jossa ihmiset ovat paikalla myymässä. Käyn näistä lähinnä Valtterilla, Jäähallin kirppiksellä ja Myyrmäki-hallin kirppiksellä.
Itsepalvelukirppareista en juurikaan pidä. Niiltä voi toki tehdä hyviä löytöjä, mutta tinkimismahdollisuuden puute rassaa. Ottaa aivoon kun joutuu jättämään kiinnostavaa tavaraa ostamatta koska hinta on totaalisen liian iso.

Ostan kirpparilta lähinnä kirjoja, sarjakuvia ja keräilykamaa. Minulla on lisäksi varmaan kymmeniä 1-10 esinettä sisältäviä "kokoelmia", erilaisten vanhojen esineiden, lelujen ja krääsän joukkioita, joihin ostelen täydennystä kun sellaista tulee vastaan. Kerään esimerkiksi pieniä muoviukkeleita (alieneita, luolamiehiä, gorilloja ym.), vanhoja korkinavaajia (tietty malli), 70-luvun limupulloja sekä Englannin kuninkaallisen perheen muistolautasia ja -mukeja. Muutamia kokoelmia mainitakseni.

Olen todella kova tinkimään, etenkin kirjoista. Vähän hävettää jopa. Yritän aina puolittaa pyynnön ja noin kolme kertaa neljästä se onnistuu. Kierrän myös kirppiksiä niin paljon, että jos tietty kirja ei ihan hirveästi kiinnosta tai tiedän sen olevan suhteellisen yleinen, jätän ostamatta jos hinta on liian korkea tai tinkiminen ei tuota tulosta. Tiedän että se tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin haluamaani hintaan.
Suht yleisiä kirjoja tai kirjasarjoja on myös hauska kerätä itse asetetun säännön pohjalta. Olen esimerkiksi kerännyt kaikki vanhan Tiikeri-sarjan nuorten scifiromaanit periaatteella "ei saa maksaa yli euroa". Nyt olen päättänyt ostaa Alivaltiosihteeri-kirjat alle 50 sentin hintaan. Jo kaksi on plakkarissa.

Blogini on muuttunut viime vuosina lähinnä kirppariraportointipisteeksi. Tosin koetan aina kirjoittaa löydöistäni vähän enemmänkin: http://sisatto.livejournal.com
tallennettu
Jehudiel
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 931
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Bussipysäkki
« Vastaus #10 : 18.Huhtikuu 2010, 14:42 »

Tänään juuri raahattiin kirpputorille nurkista pois joitain vaatteita ja vanhoja PS2-pelejä, joita kukaan ei enää pelaa.

Kirpputorit ovat ekologisempia kuin normaalit vaatekaupat, mutta en osta niiltä juuri mitään, vaan harjoitan ekologista pukeutumista hamstraamalla muitten ihmisten vaatteita itselleni, jotka ovat jääneet pieniksi tai joita he eivät enää käytä. Olen saanut muun muassa mummini kihlatulta useamman kauluspaidan ja isältäni sain juuri eilen todella mukavan ja pehmeän, ruskean kauluspaidan ja mustat liituraitahousut. Pysyypähän tavara ainakin perheessä :)
tallennettu

When the Master has completed her work, she forgets it. That's why it lasts forever.
Karen
Kokelas
*


Poissa Poissa
Viestejä: 30
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Vantaa
« Vastaus #11 : 24.Huhtikuu 2010, 19:29 »

Minäkin tunnustaudun kirpparihulluksi. On tullut aika pienestä pitäen sellaisilla kierreltyä ja jokusen kerran äidin kanssa olen myymässäkin ollut. Harmi vaan kun tässä automatkan päässä joskus ollut iso kirppis lopetettiin pari vuotta sitten, se oli mukava paikka käydä myymässä.
Mutta löytöjähän voi silti aina käydä tekemässä ja suuntaankin kirpparille melkeinpä aina kun jossain vain sellainen pidetään. Pidän eniten sellaisista joissa myyjät ovat itse paikalla, mutta ei itsepalukaan huono ole, ei vaan sitten ole sitä tinkimismahdollisuutta.
Itseasiassa tänään kävin viimeksi kirpparia koluamassa läpi ja löytyihän sieltä muutamia helmiäkin joukosta, kirjoja ei kyllä yhtäkään vaikka niitä oikeastaan lähdin etsimään.
tallennettu
Morgan Blood
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 439
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: TurQ
« Vastaus #12 : 25.Huhtikuu 2010, 22:23 »

Tein tuossa asuntoinventaariota, eli kollasin tavaravuortani ja erittelin vähän romua, "mistä hankittua" "Mitä hittoa mä tällä teen" "joku keskiaikainen kidutuslaiteko tämä", tyylisiin kategorioihin. Yhteinen ominaisuus suurimmalla osaa tavaroista oli "kirpputorilta hankittu". Sinällänsä hassua, sillä en ihan hirveästi kierrä kirpputoreja... mm. kaikki huonekaluni, iso osa astioista, osa  levyjäni js iso osa kirjoistani on kierrätettyä. Lähinnä vaatteeni ja sellainen tavara, jota nyt ei vain kierrätetä, on hankittu uusina.

Taide- ja kaikenmoiset rankenteluprojektit saavat osiaan käytännössä kirpparilta. Myös muiden romulahjoituksia on tullut otettua vastaan. Tavarasta sitten syntyy tai on syntymättä jotain... loppujenlopuksi kuitenkin, kun mitään ei enää mahdu minnekään, syntyy jotain ettei vuosikautinen säilyttäminen olisi mennyt hukkaan.

Kirpputoreille tulee otettua yhteisiä pöytiä tuttujen, mutsin, tai systerin kanssa. Kätevästi pientä ylimääräistä kahvilarahaa siinä saa (ja tavaraa vähemmäksi)
tallennettu

"To live is the rarest thing in the world. Most people exists, that's all."
- Oscar Wilde
Aemilia
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 1045
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: hml
« Vastaus #13 : 27.Huhtikuu 2010, 15:59 »

Tuo yhteinen kirpputoripöytä on aina hyvä pointti, jos löytää sopivan porukan. Saa todennäköisemmin voittoa siltä viikon ajalta, miksi kirpputori kannattaa ehkä vuokrata.

Kirpputorit ovat ihan pop. Kauhea tuomio taskurahoille oli Tampereen keskustan peräkonttikirppis, jossa oli varmaankin satoja autoja myymässä tavaraa Keskustorin läheisyydessä.

On tässä kaupungissä normaalistikin monta kivaa paikkaa suht pienellä alueella. Viikkovuokra nostaa kyllä paikanhankkimiskynnystä.
tallennettu

A good many dramatic situations begin with screaming.
Cesare
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 128
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #14 : 27.Huhtikuu 2010, 19:51 »

Kirppareilta löytää toisinaan ihan uskomatonta roinaa, joista ensimmäinen ajatus on "kuka hullu kehtaa viedä tällaista roskaa ihmisten ilmoille?".  Tähän mennessä huvittavimmat löytöni ovat olleet käytetyt likaiset jauheliharasiat (miten joku kuvittelee, että ne ostetaan?) ruosteesta puhki kulunut vanha saha (eikös sille olisi parempikin paikka, esimerkiksi kaatsi tai kierrätyskeskus Pyörittää silmiään) ja sokerina pohjalla vetopasuuna suoraan kultaiselta 20-luvulta. Soitin oli niin ruosteessa, ettei sitä voinut edes vedellä. Ehkä koristeena? Ihmettelen kyllä sellaisen mielenterveyttä, joka haluaa pitää vanhaa, rumaa, vääntynyttä vetopasuunaa silmänilona.

Toki kirppiksiltä löytää hyvääkin. Eniten tykkään Kontista, siellä tavara sentään tarkistetaan ennen myyntiä ja siellä käy paljon nuoria. Olen löytänyt Rovaniemen Kontista paljon ihania, juuri sopivan kokoisia vaatteita, jotka ovat olleet ihan käyttämättömiä! Rähjäisillä kyläkirppiksillä on yleensä vaatteita eniten naisten koolle 52 tai muulle hieman kookkaammalle leidille, ja minun kokoani 34 ei löydy juuri mistään käytettynä. 
tallennettu
Kummitustyttö
Kokelas
*


Poissa Poissa
Viestejä: 15
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #15 : 27.Heinäkuu 2010, 10:51 »

Rakastan kirpputoreja, mutta valitettavasti asun niin keskellä metsää, että lähimmille kirppiksille on matkaa, eikä kovin usein sitten tule käytyä... Olen vähän sellainen, etten tykkää normaalista shoppailusta juurikaan, koska rahan tuhlaaminen tuntuu lähes rikolliselta, mutta kirppiksillä myytävä tavara on halpaa ja on vieläpä ekologista suosia käytettyä tavaraa, joten siinä on sopivasti tekosyytä ostaa välillä itselleenkin jotain kivaa  Hymyilee

Eilen pääsin käymään kirpputorilla ja mukaan tarttui todella hieno ja siisti laukku (3e!) ja pari kaunista (ja olemattoman hintaista) korua. Tykkään myös katsella kirjoja ja, koska parin vuoden päässä olisi omaan kotiin muutto edessä, astioita ja huonekaluja.

Minä en oikein tykkää niistä kirppareista, joilla myyjä itse on pöydän takana myymässä. En pidä siitä, että ihmiset katsovat, mitä minä katselen ja olen ostamassa... Joo, epäsosiaalinen luonne.

Olen yrittänyt saada omaa tavaraani myytyä, mutta hyvä kun ei ole miinukselle mennyt se hanke (loosin vuokran jälkeen) ja pikkusisikoni oli juuri myymässä itse omia tavaroita, muttei kukaan niitä ostanut.  Surullinen
tallennettu
Piru Naiseksi
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 468
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #16 : 27.Heinäkuu 2010, 12:59 »

Ostan lähes kaikki vaatteeni ynnä muut pukimeni kirpparilta. Kaupasta ostetuista housuista ja hameista joudun saman tien saksimaan ylijäämäpituudet pois - ja venyttämään lyhyttiukkaa pinnaani moisessa puuhassa. Niin malli- ja missi-skouttaajien kuin vaatesuunnittelijoiden ja -valmistajien mielestä kärsin näet pahasta pituusvajeesta. Käytettyinä onneksi myydään kaltaiselleni valmiiksi tuunattua tavaraa, ja säästän paitsi rahaa myös vaivaa. Olen lisäksi oppinut vastustamaan tuhlausta ja kannatan uusiokäyttöä, joten kirppareilla haahuilu luontuu aatteenkin vuoksi.
Tarpeetonta tulee toki haalittua, huomaan. Mikähän ostatuspaholainen istui olallani ja sai minut maksamaan muutaman rahasen kaksi numeroa liian suurista capri-farkuista, esimerkiksi?
tallennettu
Lachesis
Kriitikko
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1828
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #17 : 27.Heinäkuu 2010, 15:03 »

Oi, kirpparit. Olen käynyt niillä teini-iästä lähtien ja edelleen yritän pitää tapaa hengissä, vaikka aikaa on nyt oleellisesti vähemmän kuin aiemmin. En nimenomaisesti harrasta kirpputoreilua, vaan se on minulle halpa, mielenkiintoinen ja ekologinenkin tapa tehdä tarpeellisia hankintoja. Varsinkin vauvalle ja taaperolle kirpparivaatteet ovat ihanteellinen valinta, kun menevät kuitenkin nopeasti pieneksi, ja käytetyt ovat siksi useimmiten hyväkuntoisia.

Tarvehankintojen lisäksi ja varmaankin itse asiassa niitä useammin tulee kyllä ostettua kivoja mielitekoja. Ne osoittautuvat joskus susiksi, mutta useimmiten eivät. Vuosien harjoittelun tuloksena osaan melko hyvin arvioida, millaista tavaraa tulen oikeasti käyttäneeksi. Tyyli vaan on teini-iän jälkeen muuttunut, ja hirvityksellä muistelen niitä kirjavia hippihalatteja, joita silloin hamusin.

Itselleni ostan vaatteita ja kenkiä ja harvakseltaan koruja, lapselle vaatteita ja leluja. Joskus teen huvikseni kesken päivää inventaariota päälläni olevasta vaatekerrasta, ja harvoin on kaikki uutena ostettua, usein esim. vain alusvaatteet. Aiemmin ostelin myös pientä kodintavaraa ja sisustusesineitä, nyttemmin en enää kun kotiin ei tahdo sovinnolla mahtua enempää. Kirjoja ja levyjä en jotenkin osaa ostaa, pitäisi varmaan tietää tarkalleen mitä etsii ja mistä (tai sitten minulla vain on rajoittunut luku- ja musiikkimaku).

Myisin mielelläni liikoja pois omassa kirpparipöydässä tai itsepalveluna, mutta muutaman kokemuksen perusteella ei oikein mene kaupaksi. Ne asiat, joista haluan luopua, eivät kai sitten ole muidenkaan mielestä kovin kaksisia, tai sitten pieni vaatekokoni karkottaa valtaosan ostajista. Ropeconissa taisi viimeksi mennä jokunen vaate ja pari korua.

Ostan ja myyn aktiivisesti myös huuto.netissä. On tavattoman kätevää, kun lähetys tulla tupsahtaa omia aikojaan postiluukusta päivää sulostuttamaan. Ja kaupaksi menneistä tavaroista saa yllättävää tyydytystä, varsinkin jos pääsee sikäli voitolle, että hinta on alkuperäistä ostohintaa parempi (paras saavutukseni tähän mennessä on 8 eurolla ostettu 1960-luvun hopeariipus, jonka hinta kipusi tarjouskilpailun seurauksena lopulta 70 euroon).
tallennettu

Ja kun ilta tulee tähdet sylissään
syöksemme tulta pimeyteen
Tiuku
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2848
Asuinpaikka: Kuunsillan kartano, T**ku
« Vastaus #18 : 28.Heinäkuu 2010, 15:17 »

Kajaanissa ei ole ainuttakaan antikvariaattia ja yksi ainoa (kallis) divari. Jos käytettyjä levyjä, elokuvia ja kirjoja haluaa bongata niin ainoan vaihtoehdon muodostavat kirpputorit. Niitä on nykyisellään lähellä keskustaa kolme, kivenheiton päässä toisistaan (kaksi on samansuuntaisilla pikkukaduilla ja kolmas on isomman kadun toisella puolella niin, että ne kävisivät tasasivuisen kolmion kärjistä -- matemaatikko, minäkö muka). Lisäksi kauempana muuannessa lähiössä on kierrätyskeskus, jonne ajautuu toisinaan varsinaisia aarteita. Muutaman kerran vuodessa Kajaaninhallilla on lisäksi sellainen iso myy-omat-rojusi -kirppis.

Vielä tässä taannoin kävin kiertämässä nuo keskustan kirppikset useinkin, vähintään kerran viikkoon. Käyntiväli alkoi kuitenkin harveta ja harveta, ja nykyisin taitanen vain uskotella itselleni niiden olevan vakituisia käyntikohteita. Älköön kukaan rikkoko illuusiotani. Ajanpuute ja toisaalta pienet käyntivälit tosin johtivat siihen, etten enää nykyisin kykene hahmottamaan kaikkia tavaroita, vaikka aikaa olisi tutkia ja edellisestä kerrasta olisi aikaa. Minulla on pelkkä kirja-, levy- ja elokuvasilmä, enkä mitään muuta kovasta yrityksestä huolimatta osaa katsellakaan, ellei jotain todella erikoista ole näköpiirissä. Ravaan vain pöytien ja hyllyjen välit totutussa järjestyksessä läpi huomaten ainoastaan tietyt neliskulmaiset muodot. Haluaisin metsästää pitkiä hameita, niitä kun ei saa muualta kuin kirppiksiltä ja markkinoilta, mutta kaikki vaatteet voisivat yhtä hyvin silkkaa taustarekvisiittaa. Olen minä ostanut halvalla valtavan kasan (likaisia) ruokailuvälineitä sekä neljä yksinkertaista mukia, joiden puhtaita, kirkkaita värejä rakastan. Eipähän tarvitse erikseen olla astiastoa hankkimassa. Ja ostin ison levytelineen!

Niillä mainitsemillani Kajaaninhallin isoilla kirppiksillä on kiva kiertää, vaikken osaakaan tinkiä. Ostan vain kiltisti kaiken sillä hinnalla kuin se on myynnissä -- paitsi jos olen ostamassa vaikka viittä juttua samasta pöydästä, niin saatan heittää ehdotuksena muutamaa euroa halvemman tasahinnan. Eipä noita ole koskaan tyrmätty. Kaksi kertaa olen niillä kirpputoreilla myös ollut itse myymässä, mikä antaa kyllä kivaa perspektiiviä. Ensimmäisellä kerralla myin kohtuu kovaan hintaan ja tienasin huimasti satasen, toisella kerralla myin ihan kivoja kirjojakin sellaisilla 20snt--2e-suuruisilla tahdon-saada-nämä-pois -hinnoilla ja taisin saada pöytävuokran verran juuri ja juuri kasaan, vaikka aivan kaikki katosikin pöydästä melkein tunnissa. Tavalliselta kirppikseltä en taitane omaa paikkaa varata ainakaan ihan heti, se kun ei oikein vaikuta antavan edes paikkavuokran vertaa takaisin, ellei tavara ole aivan tavatonta.
tallennettu
Echramath
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 872
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #19 : 31.Lokakuu 2010, 15:25 »

Suosin valintamyymälähenkisiä ratkaisuja. Ehkä kyse on kuuluisasta suomalaisesta mentaliteetista, mutta vaatteiden saralla suora kontakti myyjään (> edelliseen omistajaan) on vähän kiusallinen. Toisaalta esimerkiksi UFF aiheuttaa minussa vatsanväänteitä ratsastamalla nälkäisillä Afrikan lapsilla. Puljun omistajahan on miljoonikko, ja liikkeiden hintataso lähentelee normikauppojen hinnastoa - alennuspäivät ovat toki asia erikseen.

UFFin brutalistinen lähtökohta ("näitä vaatteita on suuret määrät tässä") tosin miellyttää. Onnistuin kesämmällä löytämään sieltä kaksikin takkia, eli tasan sen mitä olin vailla. En ihan ilmaiseksi, mutta halvalla. Herrainpukimien (miesten vaatteista puhumattakaan) etsiminen kirpputorilta on aika tuurinkauppaa.

Toisaalta tavaran myyminen kirpputorilla on näemmä vähän niin ja näin. Vaatteet täyttivät koko pöytätilan, eivät menneet kaupaksi, huolimatta polkuhinnoista. Kulttuuri ja koriste-esineet korjasivat tiliä sen verran, että lopulta pöytävuokra saatiin melkein kokoon. Onneksi suurin osa oli naapurien poisheittämiä vaatteita alunperinkin... \o/
tallennettu

What, are you a slubberdegullion? Are you a bashi-bazouk or something? Who the hell do you think I am? I'm the goddamn Haddock.
Sivuja: [1] 2   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional