30.Heinäkuu 2014, 14:07 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: [1] 2 3   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Mitä peruskoulussa tulisi opettaa?  (Luettu 6280 kertaa)
Hiistu
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2748
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tampere/Vihti
« : 02.Kesäkuu 2010, 14:02 »

Eilen sai uutisista lukea kaksikin näkemystä perusopetuksen kaipaamista muutoksista:

Onko draaman ja etiikan oppiaineet teidän mielestänne tarpeen? Entä tulisiko kielten ja vieraiden kulttuurien opetusta monipuolistaa ja lisätä?

Eikä toki tarvitse pitäytyä pelkästään näiden esitysten ruotimisessa, otettakoon ne vaikkapa ikään kuin ajatusten ja keskustelun herättelijöinä, vaan voi esittää myös kokonaan uusia näkemyksiä, esimerkiksi:
Olisiko vielä jokin muu oppiaine, joka tulisi lisätä peruskoulun opetukseen? Pitäisikö johoihinkin nykyisitä aineista käyttää enemmän opetustunteja? Tai onko jokin nykyisistä oppiaineista mielestänne aikansa elänyt tai sisältöpäivityksen tarpeessa? Voisiko oppiaineita yhdistellä toisiinsa? Millä tavoin oppiaineiden valinnaisuutta tulisi lisätä? Vai onko oppiaineiden uudistaminen ylipäänsä tarpeen?   


Aihe on laaja, mutta kaikkea mahdollista ei luonnollisestikaan ole tarkoitus tai tarpeen kommentoida. Otsikon kysymykseen voi vastata pitkästi tai lyhyesti, valiten sen näkökulman, josta itsellään on jotain mielipidettä. (Omia ajatuksiani en vielä suoraa tähän aloitukseen laittanut, koska tuntui menevän niin sekavaksi... Postailen sitten erikseen.)   

Toivottavasti tästä syntyy edes jotain keskustelua. Hymyilee Lisäksi suotavaa olisi, ettei keskustelu pelkistyisi esim. pelkästään pakkoruotsin puimiseen, vaikka muutoin tosiaan suunta suht vapaa.     
tallennettu

Tavallaan.
Sini
Arkkivelhotar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 1046
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Espoo
« Vastaus #1 : 02.Kesäkuu 2010, 17:22 »

Nopeita mielipiteitä:

- Uskonto on vanhentunut oppiaine. Tilalle saisi tulla elämänkatsomustieto, jossa opetettaisiin myös uskontoja. Ei tunnustuksellisesti, vaan kaikista tasapuolisesti. Tosin koska Suomessa valtauskonto on kristinusko, voisi siitä olla vähän enemmän, ihan vaan jo maan tapojen ymmärtämiseksikin. Etiikan opetus yhdistyisi tähän samaan aineeseen.

- Pakkoruotsista olisin minäkin luopumassa. Kerrottakoon kuitenkin, että syynä eivät ole omat traumani ruotsin tunneilta, kirjoitin ruotsin aikanaan L:n arvoisesti. Jostain suuremmasta eurooppalaisesta kielestä olisi vaan kokemuksieni mukaan ollut enemmän hyötyä. Tosin saanhan nyt ruhtinaallista kielilisää (ha!) ja yleensäkin työpaikan kaksikielisestä kunnasta   Pyörittää silmiään

- Oppilaiden suurempi valinnanvapaus on kuulostaa hyvältä. Mutta sen toteuttaminen tasapuolisesti koko maassa ei tule koskaan toteutumaan, jollei virtuaalisesti opettaminen ala toimia kunnolla. Monet tuttavani lähtivät lukioon isompaan kaupunkiin, jotta voisivat valita jonkun muun valinnaisen D-kielen kuin pikkulukiossamme opetetun saksan. Ja mikäli valinnanvapautta ollaan paljonkin lisäämässä, KÄRJISTÄEN saattaa se lisätä joillain houkutusta valita mahdollisimman vähän lukuaineita ja heillä yleissivistys saattaa jäädä heikoksi tai hikarioppilaat valitsevat vain lukuaineita ja saavat burnoutin jo ala-asteella. Koska vanhempien ohjaukseenkaan ei voi kaikkien kohdalla luottaa (kiitokset omalle äidilleni, joka "pakotti" mut ottamaan konekirjoituksen yläasteen valinnaisena kun olisin halunnut mennä kavereiden perässä kuvikseen vaikken osaa piirtää mitään, arvatkaa onko ollut tästä taidosta hyötyä!), pitäisin melko tiukkaa rajaa siinä mikä on pakollista oppia ja mistä voi joustaa.
tallennettu

Vaikuta Espoon kirjastojen kirjavalintaan!
http://fantasiaespoo.fi/
Narri
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 810
Sukupuoli: mies
« Vastaus #2 : 02.Kesäkuu 2010, 19:46 »

Uskonnon tilalle voi toki jo nyt valita elämänkatsomustiedon, jos ei kuulu johonkin uskontokuntaan. Tosin oppilaita pitää olla vähintään kolme.

http://et-opetus.fi/

Hyvä olisi, jos Suomessa olisi erityislahjakkaille kouluja jo alaluokilta asti, on tuo lahjakkuus sitten matemaattista, musikaalista, kirjallista tai kuvaamataidollista tai jotain muuta. Sellaiseen ei valitettavasti taida olla rahaa eikä poliittista uskallusta.
tallennettu
Greenhead
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 380
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Meren rannalla. [Raahe]
« Vastaus #3 : 02.Kesäkuu 2010, 21:13 »

Lainaus
Hyvä olisi, jos Suomessa olisi erityislahjakkaille kouluja jo alaluokilta asti

Ajatus on hyvä mutta minulla nousee tästä mieleen ensimmäisenä kiinalainen koulumaailma. Jos ruvetaan lapsia jo pienestä asti karsimaan paremmusjärjestykseen niin varmasti saa lisätä noita Draaman ja etiikan opetusta ettei synny mitään kuilua näiden kahden välille.

Uusi suomessa on artikkeli, jossa kirjoitetaan seuraavasti:
Lisäksi kyseenalaistaisin Suomen koulujen tasa-arvon. Kouluissamme tuetaan köyhimpiä sekä hitaimpia oppilaita, mutta lahjakkaimmat oppilaat on unohdettu lähes kokonaan. Kouluissamme erityisen lahjakkaat oppilaat ovat alistettu häiritsijöiden sekä hitaampien oppilaiden kanssa samalle luokalle. Ja näin jätämme hyödyntämättä tämän ryhmän kyvyt.
http://www.uusisuomi.fi/mielipide/51551-suomen-koulujarjestelmasta

Tässä asiassa on hyvät ja huonot puolensa.

Sinin kanssa olen samaa mieltä että uskonto on vanhentunut oppiaine. Mielestäni sen voisi ehkä ottaa kokonaan pois ja muuttaa elämänkatsomus opiksi. En ole koskaan kiinostunut uskonnosta ja edelleenkin olen sitä mieltä että uskonnosta ei ole mitään hyvää vaan enemmän haittaa kun seuraa tota lähi-idan tilannetta. Uskonnot tuovat sotaa ja eripuraa toisten kanssa. Toinen ei hyväksy toisen elämänkatsomusta niin muuta ei tarvita. Onneksi on niitäkin uskontoja jotka ovat avoimempia (Buddhalaisuus). Kristinuskoa en luokittele tähän kun muistelee sen historiaa! Ateistina ei tartte välittää näistä asioista. Joillekin uskonto varmasti tuo turvaa, mutta jätän sen väliin.
tallennettu
Fantasyfan
Arkkivelhotar
*****

Poissa Poissa
Viestejä: 1534
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #4 : 02.Kesäkuu 2010, 23:35 »

(kiitokset omalle äidilleni, joka "pakotti" mut ottamaan konekirjoituksen yläasteen valinnaisena kun olisin halunnut mennä kavereiden perässä kuvikseen vaikken osaa piirtää mitään, arvatkaa onko ollut tästä taidosta hyötyä!)

Minulla taas oli pakolliset valinnaiset täynnä kun kaveri kehui kuinka hauskaa (?!) niillä on konekirjoituksessa. Pyysin rehtorilta luvan mennä tunneille (ei mennyt mikään päällekkäin) ja kävin vuoden tunneilla. Äärettömän tylsää mutta tarpeellista. Toista vuotta en tosin käynyt, joten numerot eivät mene järjestelmällä.

Kannattaisin muuten nettietiketin pakollisuutta viimeistä yläasteikäisille...

Minunkin puolestani uskonnon voisi jättää pois. Jos uskonnollista opetusta haluaa, niin oma uskontokunta voi tarjota sitten pyhäkouluopetusta. Lisäksi uskontoon käytetään 12 vuotta opetusta (tunti per viikko?) ja tämän ajan voisi hyödyntää paremmin. Muista uskonnoista on hyvä opettaa (ja varoittaa, kuten skientologiasta), mutta tähän on uhrattu vain yksi vuosi 12:sta.

Terveystietoa saisi laajentaa minun puolestani. Sellaiseksi, että ihmiset tietävät mitä tehdä kun sairastuu ja kaikille opetettaisiin ensiaputaidot. Kodeissa mennään paljolti "mutu" tuntumalla ja kun ihmiset osaavat (ehkä) hoitaa ja ehkäistä asioita paremmin, niin ehkä se helpottaisi muuta yhteiskunnan kuormitusta.
tallennettu
Narri
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 810
Sukupuoli: mies
« Vastaus #5 : 02.Kesäkuu 2010, 23:43 »

Lainaus
Hyvä olisi, jos Suomessa olisi erityislahjakkaille kouluja jo alaluokilta asti

Ajatus on hyvä mutta minulla nousee tästä mieleen ensimmäisenä kiinalainen koulumaailma.

Niinpä, juuri tämän mielikuvan takia tavoite on poliittisesti mahdoton.

Eikä kyse olisi paremmuusjärjestyksestä vaan erilaisten lahjakkuuksien tunnistamisesta. Ja erityisoppilaita on Gaussin käyrän molemmissa päissä, kummastakin käyrän päästä on pidettävä yhtä lailla huolta. Tuo Uuden Suomen mielipidekirjoitus on rivien välissä jotenkin vastenmielinen asenteiltaan. Vai että "jätämme hyödyntämättä".

Kiinasta en tiedä. Siellä tosin lapsen tulevaisuuden taitaa määrätä suurimmassa määrin vanhempien varakkuus.

Ja mitenkä draamataiteen lahjakkuus olisi "vähempiarvoista" vai ymmärsinkö väärin?

Itse olin koulussa täydellisen keskiverto keskiarvo-oppilas. Olin näkymättömyyteeni oikein tyytyväinen. Sain olla rauhassa. Ehkä sekin on yhdenlaista lahjakkuutta.

Netiketin lisäksi myös kymmensormijärjestelmä pitäisi opettaa. Se on muuten netiketti, ei nettietiketti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Netiketti
tallennettu
Valkyrie
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 177
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #6 : 07.Kesäkuu 2010, 02:32 »

Isäni heitti tuossa kerran villin idean, että ruotsinkielen opetusta muutettaisiin. Siis että opetettaisiin ruotsinkieletä siten, että kaikille opetettaisiin samat perusjutut, ja sitten jos on kiinnostuneita, niin annettaisiin heidän sitten valita syventävät kurssit, joista opetetaan enemmän kieliopista.
Oma kokemukseni ruotsin kielen opetuksesta on aika sumuista. Meillä oli ongelmia opettajan kanssa, hänen opetustapojensa kanssa, ja senkin kanssa, että meillä oli aivan liian monta sijaista.
Yksi meidän sijaisemme ei edes osannut ruotsia, mutta kehotti meitä silti oppimaan se nopeasti!
Ja ruotsin kielen opetuskin etenee kamalan nopeasti, ei siinä meinannut pysyä kärryillä.
tallennettu
Cesare
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 128
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #7 : 07.Kesäkuu 2010, 16:00 »

Peruskoulun kaksi päivää sitten päättäneenä minulla on ainakin kaikki hyvin tuoreessa muistissa...

Uskonto on minustakin pelkkää ajanhukkaa. Kun nyt alan miettimään, en muista alaluokkien uskonnosta mitään, joten ei siitä kovin paljon hyötyä minulle ole ollut. Ainoat kehityskelpoiset olivat 7. ja 9. luokkien uskonnonkurssit, koska seiskalla kerrottiin maailmanuskonnoista ja ysillä käsiteltiin paljon eettisiä kysymyksiä. Kukaan tuskin vastustaisi uskonnon pois jättämistä ja sen korvaamista et:llä. Ja siitähän tulisi lisäksi valtiolle säästöjä, kun ei tarvitsisi järjestää eri uskontojen opetusta erikseen.

Minusta fysiikka ja kemia syövät paljon tunteja, ja miksi niille pitää molemmille olla erikseen yksi viikkotunti? Niiden opetusta voisi vähentää yhteensä yhteen viikkotuntiin, kuten ala-asteella, jolloin yksi tunti jäisi vaikka kaikille pakolliselle kuvikselle. Fysiikkaa ja kemiaa kuitenkin voivat halukkaat opiskella lukiossa yllin kyllin, eikä niitä yläasteen juttuja muista kuitenkaan kukaan, koska siinä edetään niin nopeasti ja asiat ovat vaikeita. Ja kuinka moni amikseen menijä tarvitsee tietoa siitä, miten nopeasti kappale kiihtyy vapaassa pudotuksessa tai mikä on oksaalihapon rakenne?

Ruotsi on peruskoulussa ihan lällyhelppoa, mutta silti jotkut eivät tunnu ymmärtävän sitä ollenkaan, koska vastustavat jo ruotsinlukemisen ajatustakin. Ruotsia ei kuitenkaan ehkä kannattaisi jättää pois, koska siitä voi olla niin paljon hyötyä, mutta siitä pitäisi tehdä selkeämpää, jotta ne, jotka oppivat sitä vain yläasteella, saisivat siihen muunkin kosketuksen kuin "taivuta sana en banan kaikissa muodoissa!" Kielen voisi myös aloittaa jo ala-asteella, mutta ei niin vakavana aineena, vaan sellaisena vähemmän vaativana, kivana aineena.


tallennettu
Kasu
Kokelas
*

Poissa Poissa
Viestejä: 3
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Jyväskylä
« Vastaus #8 : 07.Kesäkuu 2010, 16:44 »

Uskontoa ei mielestäni pitäisi poistaa, koska siellä kuitenkin oppii jotain perus ideaa uskonnostaan, jos ei muuta. Olisihan se aika huono, jos joku toimisi tietämättään aivan uskontonsa vastaisesti ja vielä uskontonsa nimissä. Toki jos ei halua uskontoa oppiaineena, voi mennä elämän katsomus tietoon.

En tukisi mieluusti erityiskouluja vielä peruskouluikäisille, ainakaan kovin laajamittaisesti, sillä siinä tavallaan jo ohjattaisiin ammattiin. Jotkin lapset joita ei kiinnosta opiskelu, menisivät todennäköisesti johonkiin taito ja taide aineisiin liittyvään kouluun, mikä tekisi myöhemmin joihinkin aloihin opiskelusta vaikeampaa. Myös jotkut vanhemmat voisivat ohjata lapset ammattiin, josta he eivät välttämättä pidä.
tallennettu
Valkyrie
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 177
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #9 : 08.Kesäkuu 2010, 02:33 »

Minulle ruotsi ei koskaan ollut helppo oppiaine. Ensinnäkin omalla yläaaste-ajallani meidän ruotsin opetuksemme oli hajanaista jo senkin takia, että ruotsia oli vain joka toisessa jaksossa (yksi jakso kesti kuusi viikkoa).
Sen lisäksi meidän opetuksemme oli varsin hajanaista muutenkin, opettajamme aloitti ruotsin opetuksen sanojen opettamisella, sitten tapahtui jotain, ja meillä oli seuraavan jakson aikana liuta sijaisia. Kuten edellä mainitsin, yksi niistä oli kavereideni luokanvalvoja, joka ei osannut ruotsia.
Kevään jaksoissa meillä oli kaksi eri opettajaa, enkä enää pystynyt muistamaan mitään, mitä syksyllä oltiin opetettu. Lopulta saimme vakituisen opettajan, mutta ainakaan itselleni ei koskaan syntynyt vakinaista pohjaa ruotsinkielelle.
En koskaan erityisesti vihannut ruotsinkielen opetusta, olisin halunnut oppia sen, mutta siinä tuntui aina olevan liikaa häslinkiä, ja se oli jotenkin huonosti organisoitu muutenkin. Järjestelmää olisi pitänyt itsessään muuttaa, ja vakituinen opettaja olisi ollut mukava.
Edes sellainen, joka ei olisi liikkunut niin paljon juoruja siitä, miten epävakaa opettaja meillä on.
tallennettu
Puolikuu
Noviisi
*


Poissa Poissa
Viestejä: 139
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #10 : 10.Kesäkuu 2010, 22:17 »

Ja kuinka moni amikseen menijä tarvitsee tietoa siitä, miten nopeasti kappale kiihtyy vapaassa pudotuksessa tai mikä on oksaalihapon rakenne?.

Aika moni amis tarvitsee, esimmerkiksi ne, jotka suuntaavat tiensä kemianteollisuuteen, vaikka prosessinvalvojaksi.

Ruotsia en ole koskaan nähnyt mitenkään hyödyllisenä, eihän sitä edes puhuta kuin no, Ruotsissa. Ruotsia ei voi edes pitää yleishyödyllisenä kielenä kuten vaikka latinaa, joka kuitenkin on useimpien Euroopassa puhuttujen kielien pohja. Lisäksi on ylipäänsä tuhoontuomittuja yrittää opettaa juuri murrosikään tulleille kapinallisille nuorille kieltä, jonka osaaminen harvan elämää oikeasti koskee. Huijaus saattaa mennä vielä läpi jossain ala-asteella.

Myös terveystieto on vain uskomattoman löperö aine, jota silti sitkeästi opetetaan ainakin kasilla, ysillä ja lukiossa. Joka kerralla ollaan käyty läpi aivan samat asiat, eikö tämänkin voisi tiivistää vaikka pariin kuukauteen? Lisäksi haluaisin tietää, miksi 14-vuotiaidenkin on harjoiteltava kondomien laittamista ties mihin styroks-peniksiin (tositarina)? Ei minusta ihan kasiluokkalaisen maailmaa koskettavaa ja on vain omiaan luomaan tiettyä.. paineita.

Historiaa, yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä voitasiin mielestäni lisätä -ovathan ne tärkeimmät oppiaineet 4ever. Lukiossa olen huomannut etteivät kaikki tiedä mitä kommunismi on ja miten lait säädetään. Eräs entinen koulukaveri kirjoittaa vielä 18-vuotiaanakin kesävaate erikseen. On hiukan surullista etteivät ihmiset tiedä mitään yhteiskunnasta, jossa elävät. Ja joo, ihan hyvä olisi, että aikuisena jo osaisi kirjottaa edes suht oikein.

Valinnaisten aineiden lisääminen voisi myös muuttaa peruskouluopiskelua kurssimaisemmaksi, mikä olisi hyvä.
tallennettu

Is all that we see or seem
But a dream within a dream
Peuranpuolikas
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 224
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #11 : 11.Kesäkuu 2010, 11:15 »

Uskonnon opetus on mielestäni muutettava uskontojen opetukseksi. Mielestäni yhteiskunnan tehtävä on taata kaikille ymmärys ympäröivästä maailmasta, sama se meneekö amikseen vai lukioon. Mielestäni on typerää opettaa kristityille kristinuskoa koulussa; eikös se ole vanhempien tehtävä opettaa lapsilleen omaa uskontoaan? Miksei siis yhteiskunta voi tukea itsensä etsimistä ja muiden kulttuurien ymmärtämistä opettamalla kaikkia uskontoja. Sitähän se ylä-asteen uskonnon opetus on, kyllä, mutta mielestäni vastaava olisi aloitettava jo ala-asteella.
Perusteluja:
1. Lapset eivät ole niin tyhmiä kuin yleensä luullaan, vaan ymmärtävät yllättävän hyvin asioita. Äläkää siis aliarvioiko kolmas - neljäsluokkalaista lasta ikänsä takia. Lisäksi lapset tuskin "menisivät sekaisin" jos uskontoja opetattaisiin puolueettomasti ja kiihkottomasti asenteella "näin siinä ja siinä kulttuurissa uskotaan" tai "toiset ihmiset uskovat että" jne.
2. Uskon, että yhteiskunnan tukemana uskontojen monipuolinen opetus synnyttäisi rasismin määrän vähenemistä, kun lapset jo ennen ylä-astetta ymmärtäisivät asioita mm. maahanmuuttajien kannalta. Tietenkin on olemassa rasistista kotikasvatusta, mutta mielestäni yhteiskunta voisi ainakin lieventää tätä ilmiötä ja vähentää "lievempää" rasismia.

Muuten peruskoulun opetuksen tulisi pysyä samana, sillä, kuten nimikin sanoo, on kyseessä peruskoulu, joka takaa kaikille samat mahdollisuudet elämään. On oma päätös meneekö amikseen vai lukioon, mutta kaikilla tulisi olla mahdollisuus molempiin.
tallennettu

Laulava ääni olkapäälläni, Myllylahti 2013. Murhamylly 81. ISBN 978-952-202-413-8.
Neanna
Velho
**


Poissa Poissa
Viestejä: 358
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #12 : 12.Kesäkuu 2010, 18:41 »

Minä kuulun myös siihen ryhmään, joiden mielestä uskonnon opetuksen saisi joko poistaa kokonaan tai muuttaa radikaalisti. Mielestäni uskonto on jokaisen oma asia, joten sen opetuskin kuuluisi joko koteihin tai uskonnollisiin yhteisöihin (ja periaatteessahan kummit ovat sitä varten, että he toimisivat uskonnollisina kasvattajina). Lisäksi tällä hetkellä uskontoa opetetaan paljon enemmän kuin vaikkapa historiaa, mikä on minusta ajatuksena... pöyristyttävä. Sen sijaan näen juuri etiikan ja yleisesti ottaen eri uskonnoista annettavan perustiedon olevan sitä, mitä peruskoulussa kuuluisi opettaa. Vaikka nykyäänkään uskonnon opetus ei ole periaatteessa tunnustuksellista, niin käytännössä se monin paikoin on (muistan, että ala-asteella jouduimme opettelemaan ulkoa Isä meidän -rukouksen sekä uskontunnustuksen). Ja tuntimäärän tuolle ei tarvitsisi olla yhtä suuri kuin nykyään, puoletkin riittäisi.

Lisäksi olen sitä mieltä, että kyllä ruotsi kuuluisi säilyttää aineena, ja siirrettävä sen aloitusvaihetta kahdestakin syystä: ensinnäkin pienemmillä oppilailla ei ole niin vahvoja stereotypioita sekä uhmaa kieltä kohtaan kuin isommilla ja lisäksi se mahdollistaisi rauhallisemman aloitustahdin. Ruotsin perusrakenteet kahlataan peruskoulussa nykyään läpi sellaista vauhtia, että siinä jää helposti jälkeen eikä sanavarastosta ehdi tulla kovinkaan laajaa. Ruotsin kielestä voi olla hyötyä myös Suomessa (on suomalaisia, jotka eivät osaa suomea), kuten myös muissa Pohjoismaissa (ei ruotsin taidoilla ehkä puhutusta tanskasta selvää saa, mutta kirjoitetusta jo aika paljon). On totta, että Euroopassa on laajemmin puhuttuja kieliä, mutta Ruotsi on kuitenkin aina ihan meidän vieressämme.

Mainitsen vielä, että kannatan kaikesta sydämestäni sitä, että liikuntatuntien määrää nostettaisiin (mikä luultavasti myös tapahtuu). Nykyinen määrä liikuntaa (noin kaksi oppituntia viikossa) on juuri sen verran vähän, että se ei ehdi vaikuttaa kenenkään kuntoon, mutta se ehtii näyttää liikunnassa heikoille oppilaille, että he ovat siinä heikkoja, ja liikunnassa vahvoille oppilaille, että he ovat siinä vahvoja. Liikuntaa soisi olevan myös harrastuksena, mutta koska kaikkien vanhemmat eivät ole kuitenkaan valmiita panostamaan lastensa harrastuksiin, olisi liikuntaa aiheellista olla koulussa sen verran, että siitä olisi myös jotain hyötyä.
tallennettu
tpi
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 233
« Vastaus #13 : 12.Kesäkuu 2010, 19:14 »


Minusta fysiikka ja kemia syövät paljon tunteja, ja miksi niille pitää molemmille olla erikseen yksi viikkotunti? Niiden opetusta voisi vähentää yhteensä yhteen viikkotuntiin, kuten ala-asteella, jolloin yksi tunti jäisi vaikka kaikille pakolliselle kuvikselle. Fysiikkaa ja kemiaa kuitenkin voivat halukkaat opiskella lukiossa yllin kyllin, eikä niitä yläasteen juttuja muista kuitenkaan kukaan, koska siinä edetään niin nopeasti ja asiat ovat vaikeita. Ja kuinka moni amikseen menijä tarvitsee tietoa siitä, miten nopeasti kappale kiihtyy vapaassa pudotuksessa tai mikä on oksaalihapon rakenne?



Tästä olen kyllä ihan eri mieltä.
Fysiikka ja kemia auttavat oikein opetettuina ymmärtämään maailmaa ja miten sen toimii. Ja ehkä hyvä opetus voisi auttaa ihmisiä suojaamaan mieltään (ja rahapussiaan) kaiken maailman biodynaamisilta viljelijöiltä, homeopaateilta ja muilta vastaavilta huijareilta mikä pettävät ihmisiä terveyden ja muiden asioiden varjolla.
tallennettu
Fantasyfan
Arkkivelhotar
*****

Poissa Poissa
Viestejä: 1534
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #14 : 12.Kesäkuu 2010, 19:56 »

tpi:llä on pointti tuossa. Fysiikan ja kemian perusteet ovat perusteita siitä miten maailma toimii. Ja nämä tiedot ovat avuksi huijareiden kanssa kuin ihan lamppua vaihtaessakin. Mitä on sähkö. Kulta on jalometalli. Kappaleet tippuvat samaa vauhtia. Rikkihappoon ei sovi työntää sormea. Kotikemikaalit voivat olla vaarallisia. Varsin hyödyllistä kyllä.

Liikuntatunnit ovat vähän siinä ja siinä... Itse vihasin koululiikuntaa ja olin iloinen kun lukioiässä sain käytyä viimeisen pakollisen liikunnan. Toisaalta koululiikunta on antanut valmiudet aloittaa urheiluharrastuksia kun on monta tuttua lajia. Pitäisi enemmän johonkin urheiluharrastuksen velvoittamisesta/kannustamista (tai joudut tunnille) kuin itse koululiikunnasta. Itsekin kävin jopa vähän aikaa sählykerhossa ja jopa judoa tuli yritettyä ihan nuorena. Sellaisessa lajin ja porukan saa varata itse ja liikunnasta voi jopa nauttia. Tällöin harrastus voisi jatkua elämässä jopa sen jälkeen kun sen pakollisuus on loppunut. Lisäksi kaikenlainen "pure hammasta, kyllä jaksat" liikunta ei kuulu kouluun.
tallennettu
Jackalbury
Teknovelho
***

Poissa Poissa
Viestejä: 568
Sukupuoli: mies
« Vastaus #15 : 12.Kesäkuu 2010, 20:53 »

Nyt tulee mielipidettä että pärisee.

Liikunta
Minäkin vihasin koululiikuntaa, joten en usko että liikuntatuntien lisääminen parantaa muiden koululiikunnan vihaajien suhtautumista siihen. Itse olisin halunnut vain suunnistaa tai pyöräillä tai pelata pesäpalloa kaikki tunnit, mutta tämähän ei onnistunut, koska koululiikunnan ajatuksena on väkisin tutustuttaa mahdollisimman moniin lajeihin. (Kirottu yleisurheilu, josta enemmistö ei kiinnostunut lainkaan.) Niiden lajien tunneilla, jotka eivät kiinnostaneet, tallustin piruuttani hitaasti pallon perässä tai vain sohin mailalla muuten vaan, en halunnut edes yrittää, koska inhosin lajia.
   Puolestani liikuntatuntien määrää voi lisätä, mutta sitten voisi jo ainakin ylä-asteella tuoda myös valinnanmahdollisuuden niiden liikuntatuntien suorittamiseen. Käsittääkseni ideahan on se, että lapset ja nuoret liikkuvat tuon ajan, ei niinkään se, että miten he liikkuvat.

Fysiikka ja kemia
Kemian valinnaiset kurssit juuri lukeneena tietenkin pidän kemiaa oleellisena aineena, antaahan se perusteet eri luonnonilmiöiden käsittämiseen, kuten se, miksi Kaliforniassa appelsiiniviljelmiä suihkutetaan vedellä hallan uhatessa. (V: Koska veden jäätyminen on eksoterminen reaktio, eli se vapauttaa lämpöä ympärilleen, jolloin appelsiinien ympärillä oleva mikroilmasto on lämpimämpi eikä lämpötila laske alle nollan.) Suurin ongelma oli se, että pidemmällä fysiikassa ja kemiassa tarvittavan matematiikan opetusta ei lyhyen matikan pakollisilla kursseilla ollut.
   Fysiikasta kyllä tajusin teorioiden idean, mutten osannut perustella niitä matemaattisesti. Parhaiten minusta fysiikka ja kemia tulivat ymmärretyiksi ylä-asteen viimeisillä fysiikka-kemian tunneilla, kun opettajamme otti käsittelyyn auton moottorin ja miten eri fysiikan ja kemian ilmiöt vaikuttavat sen toimintaan ja miten se niihin perustuu. Eli parhaiten näitä aineita oppii, kun teoria kytketään konkretiaan. Minusta fyken opetus yhtenäisaineena on oikein hyvä malli ylä-asteella, mutta siihen voisi kytkeä vaikka mekaniikkaa, matematiikkaa ja muita konkreettisia aiheita.
  Matematiikan kurssit pitäisi kyllä synkronoida osittain luonnontieteiden ja yhteiskuntaopin kanssa, sillä niissähän tarvittiin matematiikkaa. Esim. Kemian ja fysiikan laskut ja kaavat ja yhteiskuntaopissa verotuslaskenta ja vaalimatematiikka.

Uskonto
Jonkinlainen kristinuskon opetus tulee minusta säilyttää ainakin ala-asteella, sillä itse opin ainakin kristinuskon perusteet koulusta enkä muualta. Kummini ja sukuni kun ovat varsin maallisia ja rippikoulukin keskittyi enemmän kaikenmaailman seksuaalivalistusjuttuihin kuin kristinuskon perusteisiin. Että jokaiselle ala-asteella oman uskontokuntansa mukaista opetusta, kirkossa oleville kristinuskoa ja väestörekisterissä oleville elämänkatsomustietoa.
  Sitten ylä-asteella voisi minusta tulla ns. yleinen uskontotieto, eli tutustutaan muihin uskontoihin enemmän kuin yhden sekasortoisen vuoden verran. Samalla kyllä voisi rinnan historian kanssa myös opettaa kirkkohistorian, koska se selittää tarkemmin, miten Jeesuksesta on tultu tämänpäivän evankelisluterilaiseen kirkkoon.
  Etiikan voi ihan hyvin opettaa itsenäisenä aineena, tosin yhtä hyvin siihen voisi sulauttaa jo muutenkin sille läheisen filosofian, joka tulee lukiossa. Tosin lukion filosofia oli enimmäkseen oppikuntien ja filosofien nimien ja teorioiden ulkoaopettelua, eikä sitä mainostettua kriittistä ajattelua.
   Elämänkatsomustiedosta en osaa sanoa mitään, kun sitä ei puljussamme opetettu, sillä enemmistö kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, muutama ortodoksiseen kirkkoon tai jehoviin tai helluntailaisiin. Ja käsittääkseni ateistitkin tulivat uskonnontunneille, koska myös heidän kaverinsa menivät.

Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetus on hyvä aloittaa jo ylä-asteella ja ainakin taloustieto, joka nyt on lukiossa pakollista, tulisi ulottaa joko pakollisena myös amikseen tai sitten aloittaa sen opetus jo ylä-asteella. Lukiossa historiaan ja yhteiskuntaoppiin kuului kunkin tunnin alussa käyty nopea keskustelu päivän uutisaiheista ja niiden käsittely historian tai yhteiskuntaopin kannalta. Eli politiikka tuli tätä kautta vähän selvemmäksi meille. Ratkiriemukkain muisto yhteiskuntaopista on se, kun menimme kaupungintalolle kuuntelemaan eri puolueiden edustajia. No, kaikki olivat kaikesta samaa mieltä ja toistivat toistensa puheita vähän eri sanamuodossa, ainoa joka oli erimieltä, oli haudasta kaivetun näköinen kommunisti, joka olisi kai lukenut meille ääneen koko paperipinkkansa, mutta järjestäjät katkaisivat mikin 20 minuutin jälkeen.

Ruotsi
  Ruotsia en vihannut, mutta turhalta se tuntui. Varsinkin lukiossa, kun olisin halunnut opiskella muita aineita ruotsin tuntimäärän tilalla ja korvata ruotsin kolmantena kielenä italialla, jota luin B3-kielenä. Vapautuneella tuntipaikalla olisin opiskellut kuvista, uskontoa tai filosofiaa. Joten kyllä ruotsin pakollisuuden voisi ihan hyvin lopettaa ja laittaa sen sijaan pakollisen toisen vieraan kielen englannin lisäksi. Ruotsi voisi olla yksi valittavista kielistä täksi toiseksi vieraaksi ja valintasetin kukin koulu muodostaisi kukin koulu oman tarjontakykynsä mukaan. Ja ei se ruotsi nyt niin kauhean hyödyllinen ole, itsekin käytän Ruotsissa ollessani englantia, kun kommunikoin ruotsalaisten kanssa, koska en ymmärrä hölkäsen pöläystä riikinruotsin mongerruksesta. Että ruotsi on yhtä hyödyllinen kuin mikä tahansa muu euroopan kieli, pois lukien tietysti englanti, josta on tullut nykyajan lingua franca. Yhtä käypä ruotsin kanssa on opiskelemani italia, mutta italia ei vain ole Suomen naapuri.
  Kaksikielisyyden takia ruotsia tietysti tulisi opettaa, mutta hiljakseen ruotsi vähenee Suomessa ja tulee ajan kanssa kuihtumaan pois alueilta, jotka eivät ole yhteydessä Ruotsiin. Sitä paitsi, miksi ruotsia pitää väkisin tuputtaa ihmisille, joista enemmistö ei sitä käytä koskaan peruskoulun jälkeen. Sillä sen sijaan käytetään englantia.

Äidinkielen opetus on minusta hyvällä tasolla. Draama eli ilmaisutaito oli valinnaisena kurssina ylä-asteella. En osallistunut, koska ei kiinnostanut. Mutta en todellakaan olisi itse halunnut draamaa pakollisena oppiaineena ylä-asteella. Että minua vähän huolestuttaa, että joutuvatko uudistuksen mahdollisesti läpimentyä ylä-asteen oppilaat väkisin vääntämään jotakin draamaa. Itse en ole lainkaan esiintyvää tyyppiä ja kun englannin tunnilla jouduimme käymään läpi sitä paljon hölistyä small talkia, oli se meistä turhanpäiväistä fraasien laukomista. Koska suomen kieli ja kulttuuri ei moista tunne, niin miksi se pitäisi väkisin draaman kautta tunkea oppilaille, jotka sitä tuskin omaksuvat. Suomalaiset osaavat kyllä muutenkin keskustella sivistyneesti kun on tarpeen, mutteivat käytä niitä kuluneita fraasilausumia.

Eniten minua nauratti yrittäjyyden opetus. Kerrassaan idioottimaista. Meillä oli ylä-asteella tämän aineen prototyyppi yrittäjyysluentojen muodossa, jotka söivät aikaa muilta oppiaineilta ja jotka opettajakunnan sekä oppilaiden mielestä olivat täydellistä ajanhaaskausta, istutaan tunti liikkasalin lattialla kuuntelemassa kun joku lähipankin sihteeri horisee aiheesta, josta yleisö ei ole kiinnostunut eikä edes sitä kuuntele. Opettajat sanoivatkin meille happamina, että mistäköhän ihmeestä ylä-asteikäinen teini muka saisi rahaa ja taitoa yrityksen perustamiseen, eikä meidän katsottu olevan siinä iässä, että luentoja olisi maksanut meille kohdentaa.
Eikä kukaan meistä ajatellut luentojen seurauksena yrityksen perustamista.
tallennettu
Lupus
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 123
Asuinpaikka: Seinäjoki
« Vastaus #16 : 12.Kesäkuu 2010, 21:41 »

Olen vähän jäävi sanomaan koululiikunnasta mitään sikäli että vihasin sitä, sillä etenkin yläasteella se edusti koulumme oppilaitten ryhmädynamiikkaa parhaimmillaan. Harrastin koko yläasteen ajan innokkaasti karatea, mistä syystä lihaskuntoni oli parempi kuin useimmilla liikanryhmäni oppilailla ja koordinaationi, keskittymiseni ja notkeuteni käsittääkseni aika eri luokkaa ryhmän heikoimpien kanssa. Nämä asiat eivät kuitenkaan päässeet vaikuttamaan oikein millään lailla numeroihini (parhaimmillani raavin kasin) saati viihtyvyyteeni tai motivaatiooni, sillä olin silti koulussani vieroksuttu jonkin yhdentekevän pikkuasian takia. Liikuntatunneilla opin siis lähinnä että voin pyristellä jos tahdon tuhlata aikaani, mutta "suositut" voivat silti klikkiytyä tavalla joka saa minut näyttämään laiskalta ja taitamattomalta opettajan silmissä.

Lainaus käyttäjältä: Puolikuu
Valinnaisten aineiden lisääminen voisi myös muuttaa peruskouluopiskelua kurssimaisemmaksi, mikä olisi hyvä.
Olen käsittääkseni päässyt tutustumaan kurssimuotoiseen opiskeluun toden teolla vasta nyt yliopistoaikoina, joten kokemukseni alalta ovat aika vähäiset, mutta silti (tai siksi) on pakko kysyä: miksi peruskouluopiskelun lisääntynyt kurssimaisuus olisi hyvä?

"Loppukevennyksenä" voisin sanoa että mielestäni peruskoulua tulisi uudistaa varsinkin siten että kaikki yläasteella opiskelleet tietäisivät että yläaste kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä.
tallennettu
Puolikuu
Noviisi
*


Poissa Poissa
Viestejä: 139
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #17 : 13.Kesäkuu 2010, 00:50 »

Lainaus käyttäjältä: Puolikuu
Valinnaisten aineiden lisääminen voisi myös muuttaa peruskouluopiskelua kurssimaisemmaksi, mikä olisi hyvä.
Olen käsittääkseni päässyt tutustumaan kurssimuotoiseen opiskeluun toden teolla vasta nyt yliopistoaikoina, joten kokemukseni alalta ovat aika vähäiset, mutta silti (tai siksi) on pakko kysyä: miksi peruskouluopiskelun lisääntynyt kurssimaisuus olisi hyvä?

Jos sattuu olemaan luokkansa hylkiö, on ehkä kiva viettää tunteja toisissakin porukoissa. Siinä tutustuu muihin koulun oppilaisiin aika hyvin.
tallennettu

Is all that we see or seem
But a dream within a dream
Lupus
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 123
Asuinpaikka: Seinäjoki
« Vastaus #18 : 13.Kesäkuu 2010, 19:07 »

Lainaus käyttäjältä: Puolikuu
Jos sattuu olemaan luokkansa hylkiö, on ehkä kiva viettää tunteja toisissakin porukoissa. Siinä tutustuu muihin koulun oppilaisiin aika hyvin.
Aa, tietenkin. Tarpeeksi useinhan tuon on kuullut lukioyhteyksissä, olisi pitänyt tajuta itsekin. Jostain syystä tämä keskusteluyhteys sai minut kuvittelemaan että mielipiteesi takana olisi ollut jokin hämärä pedagoginen syy.
tallennettu
Aemilia
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 1045
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: hml
« Vastaus #19 : 13.Kesäkuu 2010, 19:22 »

Koululiikunnan lisäämistä vastaan minulla ei ole mitään, mutta toivoisin, että se voitaisiin saada suoritusmerkinnälle. Näkee kai kiinnostuksen/taipumukset liikuntaan harrastuksista ja valinnaisista kursseista, jos niitä on.

"Kurssimaisuutta" pitäisi lisätä vähitellen, jos sitä tapahtuu, koska koulun aloittaminen on niin suuri elämänmuutos ja rutiinit ja pysyvyys auttaa. Ryhmähenki peruskoulun viimeisten vuosien valinnaisten pienistä luokista on kyllä ikimuistoinen.

Hiistun linkkiin:
...........?

Mihin opettajat oikein aiotaan venyttää?
tallennettu

A good many dramatic situations begin with screaming.
Sivuja: [1] 2 3   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional