Kotikokkauksia

[Diara]

Itse olen tykästynyt kovasti kiinalaiseen hapanimeläkastikkeeseen, joka teen alusta asti itse enkä mistään purkkisoseesta. Tulee todella aidon makuista ja yhdestä satsista riittää useammallekin. Lihana olen aina käyttänyt kanaa, mutta possukin sopii varmasti oikein hyin. Kastikkeessa käytettiin 1,5dl valkoviinietikkaa, 1,5dl appelsiinimehua, 3,5 rkl ketsuppia, 2,5 rkl soijakastiketta, 1dl sokeria ja suurusteena 2,5 rkl vehnäjauhoja. Itse ruokaan tulee sitten 400g kanaa tai possua (suikaleina) , 1 sipuli, 1 paprika, 2 kynttä valkosipulia, 1 purkki herkkusieniä ja 1 purkki ananasta. Lihat ja vihannekset paistetaan omalla pannullaan ja kastike tehdään kattilassa. Kun lihat ja vihannekset ovat kypsiä ja kastike valmis, niin kastike heitetään vihannesten sekaan pannulle ja sekoitetaan hyvin. Tarjoillaan riisin kanssa. Todella maukasta ja tästä riittää syötävää neljälle.

[Lune]

Tuosta tuli mieleen harmitus siitä on jumissa valmiiden maustesekotteiden käytössä kun ei vaan osaa käyttää mausteita omassa kokkauksessa. Oikeastaan, en monesti käytä omassa kokkauksessani suolaakaan kun sitä tulee raaka-aineista (esim. tölkitettyä herkkusientä ja herkkukurkkuja).

Heh, mulla taas on ongelma sen kanssa, että tykkään maustaa ruokia ehkä jo vähän liikaakin... silloin, kun siis ylipäätään innostun kokkaamaan. Yleensä oman reseptin mukaan tehdyistä aterioista löytyy helposti viittä tai kuutta eri maustetta, heh heh... ei se aina mene ihan putkeen, mutta sitten on niitä mausteita, jotka häivyttää toisten makuja... :'D No, nykyään oon kyllä rahoittunut ja hillinnyt mausteiden käyttöä, kiitoksia rakkaan muruseni, joka ystävällisesti antaa mulle vinkkejä, kuinka käyttää mausteita ("MITÄ sä teet!?!?! Et sä voi laittaa tota ja tätä maustetta samaan ruokaan, ja toi mauste ei sovi kasvisten kanssa!!").

Mutta joo, oon peruslaiska kokkaaja ja yleensä ruoanlaitto on mulle vaan välttämätön paha. Kun muutin kotoa, en osannut tehdä oikeastaan muuta kuin makaronilaatikon, jauhelihakastikkeen ja "currykanaa" (valmismaustettua kanaa paistetaan pannulla ja ruokakermaa vaan sekaan). En pidä eineksistä pätkän vertaa ja halusin oikeasti oppia laittamaan ruokaa, joten opettelin pari muuta reseptiä - joista kalakeitto on nykyinen bravuurini - ja kokkasin hiton isoja annoksia pelkästään itselleni, ettei tarvitse joka hiton päivä laittaa aina uutta ruokaa. Nyt tilanne on aikalailla helpompi, kun asun kahden tyypin kanssa, jotka tykkäävät molemmat kokata - mun piti vaan opetella kokkaamaan kasvisruokia, jos haluan tehdä muillekin jotain sapuskaa, ja luvata tiskata/siivota useammin ja maksaa ruokia.

Mutta vinkkinä helppo ja hyvä bataattisosekeitto:
halvempaan versioon tarvitset:

2-3 porkkanaa
2-3 perunaa
1 bataatti
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 dl ruokakermaa
4 dl vettä
suolaa
sitruunapippuria

Kalliimpaan versioon ei tule porkkanoita ja perunoita, vaan 2-3 bataattia.

Kuori valkosipulinkynnet, perunat, porkkanat, bataatit ja sipuli. Paloittele kasvikset kattilaan, lisää nesteet (ruokakerma on parempi lisätä vasta keittämisen jälkeen) ja mausteet. Keitä ainekset pehmeiksi. Anna jäähtyä hetki ja kaada sitten tehosekoittimeen tai survo sauvasekoittimella. Soseuta keitto pehmeäksi, tarkista maku.

Helppoa ja hyvää ja helposti varioitavaa.  

[Nafisan]

En halunnut aloittaa uutta keskustelua tästä aiheesta, kun tässä ketjussa oli vielä tilaa, eikä tämä nyt ihan kamalan vanha vielä ole.

Tehtiin tänään miehekkeen kanssa aivan loistavaa pitsaa. Inspiraatio tuli viime viikon loppuna (siis ei nyt menneenä vaan sitä edellisenä), kun tapasin siskoni pitkästä aikaa. Käytiin pitsalla Oulun vanhimmassa pitseriassa ja listalta löytyi erikoinen makukombo: kanaa, auraa, anananasta ja valkosipulia. Tehtiin siis siitä kotiversio. Aivan loistavaa pitsaa!

Kuulostaa äkkiseltään hurjalta sekoitukselta, mutta toimii niin vallan erinomaisesti, että kehtaan suositella ennakkoluulottomille. (Minulla itselläni on paljonkin epäluuloja erikoisiin ruokiin, mutta tämä kiinnosti). Pohja on hapatettu ja ohueksi taputeltuna muistuttaa ilman kiviarinaakin pitseria tasoa.

[Dyn]

Kokattiin Iivarin kanssa vähän "fiinimpää" lauantairuokaa, jonka kokonaishinnaksi ei (kahdelle hengelle) tullut kuitenkaan kuin kymmenisen euroa - siis vain vitosen per naama!

"Opiskelijan fiinimpi lauantairuoka"

400-500g naudan paahtopaistia
yrttisuolaa
sitruuna- tai mustapippuria
yrttejä maun mukaan (esim. oma suosikkisekoitukseni, jossa on oreganoa, basilikaa, minttua, kirveliä, lipstikkaa)

halvinta halloumia (esim. Pirkan on hyvää)
maustevoita (tee itse tai osta maun mukaista)
haluamiasi lisukkeita esim. vihersalaattia tai pieniä perunoita

Ota liha lämpiämään noin tuntia ennen kypsennystä. Pyörittele lihan pintaan hyvältä tuntuva määrä mausteita, itse käytin mainitsemaani yrttisekoitusta, yrttisuolaa ja sitruunapippuria. Laita liha vuokaan, jossa on vähän vettä pohjalla, ja paista 100-120-asteisessa uunissa (HOASin uunilla lämpötilaa on vähän vaikea ennustaa). Käytä paistomittaria (kannattaa hankkia, jollet jo omista, on kätevä), liha on sopivan medium sisältä n. 60 asteen jälkeen. Paiston jälkeen lihan voi peitellä hetkeksi folioon vetäytymään.

Ota paketti halloumia ja pilko se noin puolen sentin viipaleiksi. Paista kuumalla pannulla, kunnes juustoviipaleet on molemmin puolin kauniin kullanruskeita. Varo käräyttämästä niitä kuitenkaan.

Tarjoile viipaleiksi leikattu liha yrttivoinokareen kanssa, halloumiviipaleet ja valitsemasi mukaiset lisukkeet. Meillä meni kyllä nälkä pelkällä lihalla ja juustolla, joten ei tämä erikoisempia lisukkeita edes kaipaa. Salaatti unohdettiin ostaa, muuten olisi tehnyt sellaista oheen. Jos jotain jää yli, sekä liha että juusto ovat hyviä myös kylmentyneinä sellaisinaan tai leivän päällä.

[Astorethein]

Lihapiirakka kahdella nakilla on ollut suosikkini jo pitkään. Toimii joka tilanteessa, on helppo valmistaa ja maistuu vieläpä hyvältä. Käy välipalasta, kaksi kertaa peräkkäin toteutettuna tuhdimmastakin ateriasta. Sekaan normaalimausteet eli sinappi ja ketsuppi, McKennedyn hampurilaiskastike on myös osoittautunut oivaksi valinnaksi. Pikanttia lisää saa helposti laittamalla väliin jotain mausteista juustoa, vaikkapa Luostarin portsalutjuustoa. Paksu viipale mielellään.

Eräs hyväksi havaittu idea on koota sekalaisista aineksista monipuolinen pastamättö, johon sain inspiraation armeijan yleisestä leiriruuasta, joka tunnettiin osuvasti nimellä everybody. Eli normaalin jauhelihan lisäksi pastan sekaan heitetään kaikkea, mitä mieleen tulee, rajana vain oma luovuus. Itse suosin tonnikalaa, katkarapuja, nakkiviipaleita, kinkkusuikaleita ja joskus kebabia. Kaikki vaan iloisesti samaan kattilaan, mausteeksi vaikka chilikastiketta. Ei vaadi suurta vaivannäköä, valmista tulee sitten kun pasta on pehmennyt.

[Hiistu]

Sekaan normaalimausteet eli sinappi ja ketsuppi, McKennedyn hampurilaiskastike on myös osoittautunut oivaksi valinnaksi.

Miun uusin lempparilisuke on sinappikurkkusalaatti. Ei tartte enää erikseen tursotella sinappia (mitenkään väkevää kun en muutoinkaan käyttäisi) ja siis... täytyyhän kurkkusalaattia olla.  

[Darkki]

Yksi omista suosikkeistani on kana caesar-salaatti, joka itse tehtynä parasta. Reseptin jolla teen on varsin kevyehkö, koska siinä ei käytetä majoneesia lainkaan, vaan kastike tehdään ranskankermaan.

Toinen lemppareistani on kermainen chorizopasta, joka sopii hyvin näin syksyisiin pimeneviin iltoihin. Pastaan tulee loraus vodkaa, joka antaa mukavasti syvyyttä kastikkeeseen ja alkoholi ehtii haihtua siitä pois kuumennettaessa.

[Fantasyfan]

Minä huomaan kokkaavaani nykyään ihan liikaa yakisobaruokia. Ruuan heikkoutena on se, että saan marinaadin ja maustetut noodelit vain Helsingissä olevasta Tokyokan liikkeestä eikä siellä ole järin halpaa. Siskoni tekee itselleen ihan vain kanaa ja noodelia, mutta itse laitan sekaan vähintäänkin porkkanaa ja herkkusieniä.

Ensin laitetaan kylmälle pannulle 250-300g kanaa marinoitumaan yakisoba-marinadiin 30min - 1h. Joukkoon ohueksi leikattua porkkanaa ja sientä. Käristetään. Lisätään japanilaista soijakastiketta niin kuin itsestä tuntuu ja sitä voi lisätä jo marinaadiin. Paistettu sekoitus pois liedeltä ja noodelit kypsymään. Kun noodelit on valmiit niin loput ruuasta sekoitetaan takaisin pannulle lämpenemään.

[janiza]

ei kyllä tule ruokaa juuri kotona tehtyy salaatti ja rahka linjalla 
vaikka kokki ammatiltani olen..eikä opiskelija elämä ei auta kyllä asiaan yhtään 

[Nafisan]

Leivottiin miehekkeen kanssa juustokakkua. Linkin takana hänen bloginsa. Olipa vaan tosi hyvää pitkästä aikaa, ei tuollaisia herkkuja nyt ihan koko aikaa tule syötyä vaikka mies taitava kokki/leipuri onkin.

[Ikara]

Vegaanina kotona tuli kokkailtua vieläkin enemmän, oikeastaan kaikki ruoka oli näinkin pienellä paikkakunnalla vähän pakko tehdä itse, sillä vegaaniystävällisiä ravintoloita ei juurikaan nurkilta löydy. Nykyisinkin ruokaa laitan noin joka toinen päivä, eli aina kun edelisen päivän jämiä ei jääkaapista enää löydy. Mikäs siinä, pidän ruuanlaitosta ja leipomisesta vallan paljon, ja kotikutoinen leipä maistuukin (yleensä, onnistumisen asteesta riippuen) paremmalta kuin kaupan lisäainepötkylät. Tavaksi on muodostunut pyöräyttää aina alkuviikosta leipätaikina, jonka antia on hyvä mussuttaa koko viikon päivät. Arkiruuan lisäksi kokoonnumme silloin tällöin kaveriporukalla pelailemisen yhteydessä kokkaamaan, viimeksi sushia. Makeaa leivontaakin tulee harrastettua tiuhaan tahtiin; äsken viimeistelin vadelma-browniet viikonloppua varten. Linkistä tarkastelemaan myös muita kokkailujani.

[Dyn]

Kokattiin taas "viikonloppuruokaa vähän fiinimmin", siis, ei vain lämmitetty jotain valmista, keitetty nuudeleita tai käyty ulkona syömässä. Eipä tässäkään kyllä mitään "laittamista" oikeasti ole, eli onnistuu myös keittotaidottomammalta yksilöltä! Osoitettakoon samalla, että opiskelijallakin on varaa syödä lihaa (ainakin jos käy töissä, eiku). Tämän päivän reseptiksi inspiroitu hyvin nopeasti valmistuva...

"Pikapihvit sunnuntaiksi" (kahdelle ruokailijalle)

2 kpl naudan lehtipihvejä
1 kpl Saarioisen savuporojuustokeittoa (tai vastaavaa, esim. sienikeittoa)
pussillinen pieniä perunoita

Keitä perunat. Lämmitä keitto mikrossa. Paista pihvit nätin kullanruskeiksi (lehtipihvi voi olla medium tai läpikypsä, molempina hyvää). Kuori perunat (tai älä kuori, jos olet Iivari), kasaa niistä ja pihvistä nätti keko lautaselle ja laita reilusti kastiketta (keittoa) päälle.

Mainittu savuporojuustokeitto on riittävän ohutta toimiakseen myös erinomaisena kastikkeena. Keittopurkki on niin riittoisa, että siitä jakaa useammallekin kuin kahdelle ruokailijalle. Hintaa purkilla on (vähän kaupasta riippuen) pari euroa tai vähän päälle. Ovat siis ihan erinomaisia keittoja myös sellaisenaan, harrastan näitä lounaina.

Lehtipihvit voi korvata millä tahansa kaupasta löytyvällä pihvilihalla (tarjouksien perässä, ehe), mutta itse suosin nautaa. Jos pikkupussukka perunaa maksaa rapiat euron ja keitto vaikka kaksi ja puoli, ja lihan onnistuu hankkimaan 3-4 eurolla, niin yhteishinta koko kahden hengen aterialle jää reilusti alle kymmeneen euroon. Varaa vielä jälkkäriinkin siis.