Meseroolipelaaminen

[Myrkkymuraatti]

Eli, mitä mieltä kansa on roolipelaamisesta, joka tapahtuu mesessä? Kuinka moni harrastaa tätä, mitä hyviä ja huonoja puolia olette havainneet?

Itse totta kai harrastan meseroolipelaamista. (Yv:llä saa ja pitää ottaa yhteyttä, jos kaipaa meseen pelikaveria! ) Pidän roolipelaamisesta tällä hetkellä jopa enemmän kuin foorumeilla pelaamisesta, mikä on paljon sanottu monen vuoden foorumiuran jälkeen. Kaikki tuntuu jotenkin käyvän sujuvammin, eikä tarvitse odottaa useampaa päivää, ellei jopa viikkoja, että toinen vastaisi. Omiin hahmoihin pääsee nopeammin ja paremmin sisälle ja niillä pelaamiseenkin tulee uudenlaisia piirteitä. Nopeatempoisampi pelaaminen mahdollistaa myös mielestäni paremmin hahmojen kehittymisen yms.

Ainoaksi huonoksi puoleksi sanottakoon se, että tähän voi jäädä tosi pahasti koukkuun ja vapaa-ajan mielellään käyttää mesessä, roolipelaten :D

[Theus]

Itse suhtaudun erittäin skeptisesti meseropellukseen. Tietenkin se on mahdollista onnistua, jos pelaajia on vain muutama ja jokaisella on tavallaan oma vuoronsa kertoa mitä tekevät... Muuten siitä tulee kaaos ja peli on tuhoon tuomittu. Ja pelinjohtajalla pitää olla kaikki langat hallussaan.

Itse pidän enemmänkin pöytäropeista, johtunee osittain siitä, että olen ollut luomassa sellaiseen maailmaa... Ja luon vieläkin. Foorumiropelluksissakin on omat ja huonot puolensa, mutta ei niistä tässä. Kuitenkin, en pidä meseropeltamista järkevänä, sillä se vie omalla tavallaan tuhottomasti aikaa. Foorumiropessa kirjoitat vain viestin pari päivässä ja se on siinä. Aikaa jää muuhunkin kivaan. Pöytäropeissa taas on se session aika aina määrätty (tai no, edes jollain tapaa sovittu) ja siinä saa paremman kuvan kaikesta kun kaikki ovat siinä saman pöydän ääressä. Myös pelinjohtajan hommia helpottaa muistilappujen ja muiden vastaavien antaminen.

Tämäkin tietty riippuu siitä, että millä sääntösysteemillä pelaa. Jos pelaa esim ”susipelejä” niin se on helppoa mesen kautta, kun taas noppien heitot ja muut vastaavat jäävät altavastaaviksi tässä. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa, olen vain skeptinen meseropelluksiin.

[Hyppymiina]

Mie jotenkin suhtaudun todella skeptisesti koko roolipelaamiseen. Yks tai kaksi peliä olen saanut pelattua loppuun kun yks tyyppi on livahtanut pois. Oikeasti todella rasittavaa kun itse en ole muistaakseni yhtäkään peliä jättänyt kesken. Innostuskin asiaa kohtaan laimennut aika helvetisti ja keskitynkin vaan novellien kirjottamiseen nykyjään. 

[Myrkkymuraatti]

Minä en ole kokeillut pelata nopilla mesessä, muutenkin nopat ovat jääneet vähemmälle käytölle, koska monellakaan foorumilla niitä ei käytetä. En siis tiedä kuinka hyvin nopat mesessä toimisvat, mutta kyllähän se tarkkaa pelijärjestystä tarvitsee, mitä tosin itse odotan muutenkin, niin mesessä kuin foorumeilla.

Mielestäni taas on väärin tuomita meseropettaminen sen takia, että se vie aikaa. Itselläni on tällä hetkellä eräs pelikaveri, jonka kanssa sovimme peliajan, toisin sanoen kumpikin voi olla mesessä, emmekä silti pelaa. Aina voi sanoa, ettei nyt ehdi tai jaksa, aivan samalla tavalla kuin ettei kirjaudu foorumille vastaamaan jos ei siltä tunnu. Yleensä kuitenkin meseropettamista aina jaksaa ja parhaimmillaan sitä odottaa.

Ja tuohon Hyppymiinan esittämään heittoon siitä, että vastapelaaja on lähtenyt pois... No voin sanoa, että se on mielestäni roolipelimaailman pahimpia vikoja. Samoin kun se, että foorumeilla ollaan turhan usein sisäänpäin lämpiviä. Kaverit ja kaverien kavereiden kanssa pelataan, mutta täysin tuntemattomien ei. Olen ollut kahdesti hyvin lähellä koko roolipelaamisen lopettamista juuri tällaisen takia, mutta olen silti jatkanut ja onnekseni löytänyt meseroolipelaamisen. Tiedän, tästä tulee ylistyspuhe, mutta sitä ei voi nyt estää. Mesessä roolipelatessa ja tuurin käydessä saat pelikaverin, joka ei lähde kesken kaiken pois. Tälläkin tavoin voi käydä, mutta en usko sen olevan niin yleistä kun foorumeilla. Itsellä on käynnissä mesessä peli, joka on kestänyt useamman kuukauden. Ja toisin kuin foorumeilla, tuo kesto ei johdu siitä, että vastaukset tulevat hitaasti, vaan peli on edennyt lähes päivittäin. Niinpä, minä suosittelen meseroolipelaamista lämpimästi jos on pettynyt foorumien katoaviin pelaajiin. Se vikahan meseroolipelaamisessa tosin näkemykseni mukaan on, että muita pelaajia on joskus varsin hankala löytää. (Plus se koukkuun jääminen, mutta onhan niitä pahempiakin koukuttavia asioita    )

[Lullaby]

No, nyt on pakko sanoa että pakana on astunut keskuuteenne. Minä olen pelannut jo monta vuotta, niin kasvokkain kuin netissäkin, enkä ole koskaan koskenutkaan noppiin. Suurin tekninen väline mitä pelissä on käytetty on umpikuminen superpallo, koska miettimistaukojen välissä on ollut vaikea erottaa lopettiko toinen vai ei. Kun pallo vaihtaa kättä, vaihtaa vuorokin pelaajaa. Mesessä tätä samaa jatkuvuutta esittää vanha kunnon viiva; niin kauan kuin viestin perässä on viiva, jatkuu toisen vuoro. Minusta toteutuksen pitää olla yksinkertaista. Se ei silti tarkoita että pelin pitäisi olla simppeli; minun pelini eivät ole koskaan sitä. Paras tapa minusta pelata on antaa pelin hengittää. Paras peli on sellainen, jossa aseena on villi ja vapaa mielikuvitus ja reilu henki; kaikki on mahdollista, kun toinen otetaan huomioon. Minulle nopat, tarkat rotumääritelmät ja pisteet ovat minusta olleet aina vain kahlitsevia.

Mesepelaamisessa on omat aivan mahtavat puolensa. Kun peli todella on sellainen että se vie mukanaan ja sitä pelaisi vaikka kellon ympäri, on messinger intensiivisempi ja nopeatempoisempi, ja siten tyydyttää ropetushimoa paremmin. Samalla se antaa nopeille muutoksille, inspiroinnille ja spontaanille pelaamiselle enemmän tilaa. Sähköposteilla kaikki tulee suunniteltua paremmin ja pidemmälle.

Toisaalta, jos jommalla kummalla on kiire, niin sähköposti on toki hitaampi. Minulle se ei vain aina sovi, jos peli on hyvä, olen malttamaton. Minulla on ollut muutama eri peli samoilla hahmoilla ja niitä on pelattu lähes päivittäin jo melkein kaksi vuotta. Uusille peleille olen kyllä aina avoin.

Pähkinässä: Sähköpostissa on puolensa, nopat eivät minusta sovi mihinkään pelaamiseen, mutta se nyt vain olen minä.. Mutta minusta mikään ei voita intensiivistä mesepeliä hyvän pelaajan kanssa. Oma ennätys on 17 tuntia pelaamista putkeen, kun peli vain koukutti niin täysin... Todettiin viideltä aamulla, että aurinko nousee, nyt tuli valomerkki. Kaikki nukkumaan ennen kuin porukat nousee ja lähtee töihin.

[opertumscriptor]

Parin eri ihmisen kanssa olen pelannut ihan vain kirjoittamalla, ja mesessä. Pidän siitä, että tarina etenee nopeasti, ja kun molemmat ovat paikalla (eli kahden ihmisen peli), voi juonestakin tarvittaessa sopia nopeasti. Kahden ihmisen pelinä toimii loistavasti (eli peliseuraa saa kirjoittamalla sähköpostia nirna.virna (ät) gmail.com).

[Throatslicer]

Itse pelaan jatkuvasti Mesen kautta.

En ensinnäkään tajua kaikkea kritiikkiä sitä kohtaan? Oikeasti? Meseroolipelissä ei tarvitse välttämättä pelinvetäjää, ja se onnistuu jopa yksittäisen henkilön kanssa jolloin se on myös mukavampaa (Roolipelaamisesta tulee simppeliä, eikä homma vaikeudu liikaa)

[-Ama-]

Mä kyllä voisin kokeilla tota mese ropettamista. Se on kyllä uusi juttu mulle, että jos joku haluis neuvoo mua, ni tos olis mun mese osote:
amapanda@hotmail.fi

[Myrkkymuraatti]

Pitkästä aikaa eksyin tännekin. Ja syy on se, että kaipaan epätoivoisesti skypeen tai miksipä ei jonnekin ropefoorumille peliseuraa. Fantasia olisi aiheena ja itsellä olisi siis erittäin orvoksi jäänyt haltianeitokainen peliä vailla.

Omaan siis varsin pitkän historian meseropettamisesta ja foorumeillakin on tullut pyörittyä, joten jos tahtoo paljon pelanneen pelikaveriksi, niin täältä sellaisen nyt löytäisi. Lisäksi hahmokaartini on laaja, jos ajattelee muitakin pelinsisäisiä juonikuvioita tai mahdollisuuksia.

[Linnanherra]

Mielenkiintoista, että täältäkin löytyy ihmisiä, joita kiinnostaa MSN-roolipelaaminen. Lullabyn tapaan minullakin on takana pidempi roolipelihistoria, mutta huomattavasti sääntö- ja mekaniikkavetoisempi sellainen. Olen ollut niin pelajana kuin pelinjohtajana, melkolailla yhtä tasaisesti.

MSN-roolipelaaminen on erinomainen tapa täydentää tavanomaista pöytäroolipelaamista. Esimerkiksi pelipöydän äärellä ei välttämättä ehditä ratkaisemaan tai tutkimaan kaikkia mielenkiintoisia interaktioita. MSN tarjoaa alustan sille, että esim. pelinjohtaja ja pelaaja voivat pelata pelaajahahmon ja NPC-hahmon välisen keskustelun, ja näin täydentää tarinaa. Vaihtoehtoisesti myös pelaajat voivat pelata hahmojensa keskinäisiä keskusteluja tai pohdintoja MSN:ssä, ja nämä tulevat sitten osaksi varsinaisen pelin jatkumoa.

MSN-pelaamisesta sinänsä minulla on kokemusta vähemmän muussa kuin edellä referoidussa merkityksessä, mutta kaikki kokemukset ovat olleet liki poikkeuksetta hyviä. Se on hauskaa yhteistä tarinankerrontaa, ja olennaisin haittapuoli on sen koukuttavuus.

Periaatteessa siis jos jotakuta MSN-roolipelaaminen kiinnostaa, niin olen sen asian tiimoilta käytettävissä, mutta en ennen kesää.
Joten jos juuri sinä, joka tätä viestiä nyt luet kiinnostuit, niin laita ihmeessä yksityisviestiä, jotta voimme keskustella aiheesta lisää.