21.Elokuu 2014, 07:21 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: 1 [2] 3   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Köyhyys  (Luettu 4343 kertaa)
Echramath
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 872
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #20 : 08.Tammikuu 2011, 21:19 »

Luultavasti on ainakin osittain kyse halusta kuulua yhteisöön, kun hiljaa hyväksymme epäoikeudenmukaisuutta muita yhteisön jäseniä kohtaan. Ei varmasti ole vaikea tajuta, että emme ole niin erilaisia ihmisinä, että tuo epäoikeudenmukaisuus ei voisi kohdistua meihin. Miksi haluamme kuulua yhteisöön, joka ei toimi terveesti? Tämä ilmiö näkyy ainakin kiusaamisena pienemmissä ryhmissä. Yhteiskunnassa tämä epäoikeudenmukaisuus voi olla arvoissa ja laiksi säädettynä, mikä vähentää yksilöiden merkitystä, jos he haluavat toimia oikeudenmukaisesti. 

Palataan nyt kuitenkin siihen Hitleriin. Hitler oli tietyllä tapaa ultimaalinen koulukiusaaja (tai vankiyhteisön päämies, jos lähetään astetta ylemmäs). Mitä nimittäin kiusaajalle tapahtuu, jos hän lopettaa kiusaamisen? No ei paljon mitään, ryhmä korkeintaan toimii paremmin, jos kohta kiusaamiseen perustuva hierarkia romahtaa.

Hitlerin antisemitismi oli tietysti ensinnäkin henkilökohtaista ja toisaalta natsien valtaannousua ajatellen oli kätevää, kun jokin puoliksi ulkoinen ryhmä voitiin osoittaa syylliseksi kaikkeen, mutta jos ajattelemme päämääränä vaikkapa vain Saksan ensimmäisessä maailmansodassa menettämien alueiden palautusta tai tuhatvuotista valtakuntaa, juutalaisvainoista oli vain haittaa. En missään nimessä usko juutalaisten olevan saksalaisia kummoisempaa porukkaa, mikäli heidät olisi huomioitu yli-ihmismääritelmässä, olisivat he sankoin joukoin lähteneet raivaamaan elintilaa idästä muiden mukana...

Leopold, osa kaksi – joka edelleen, kuten mainittua, nauttii Belgiassa jonkinlaista kansansuosiota – sen sijaan käytti Kongon asukkaita pelkästään resurssina. Kuten ehkä muistatte, Kongo kuului siihen aikaan kuninkaalle, vasta 1908 se siirtyi Belgialle ja Tinttikin pääsi tutustumaan seutuihin. Siinä missä Hitler ja monet muut natsit taisivat aidosti uskoa, että heidän toimintansa tekisi maailmasta lopulta paremman paikan, Leopold vain halusi kumin ja norsunluun tuoton itselleen ja pyrki maksimoimaan sen täysin epäinhimillisen keinoin. Sillä tavalla koloanilismi toimii yleensä, Leopold vain on oppikirjaesimerkki.

Ja siksi on relevanttia kysyä olemmeko lainkaan parempia kuin Leopold II.

Joka tapauksessa, me emme ole niitä koulunpihan kiusaajia tai Hitler, joka olisi hyvin voinut jättää juutalaiset tappamatta. Meidän hyvinvointimme on pitkälti perustettu sille, että joku muu tuottaa meille asioita halvalla. Siksi meille on paljon isompi kynnys luopua tästä. Lisäksi tietysti siirtomaat ovat itsenäistyneet eivätkä meille raaka-aineita ja tavaroita tuottavat maat edes ole poliittisen valtamme suorassa alaisuudessa.

Yhdysvaltain sisällissota on – ymmärtääkseni, myönnän asiantuntemukseni rajallisuuden, onko täällä historiantuntijoita – aiheeseen liittyvä esimerkki. Sanotaan, että kun siihen tutustuu, luulee ensin, että siinä on kyse orjuudesta, sen jälkeen tajuaa, että siinä oli sitten paljon muuta taustalla, ja lopulta ymmärtää, että orjuudestahan siinä oli kyse kuitenkin.

Meillehän on historian tunnilla kerrottu Setä Tuomon tuvasta ja yleisömenestyksestä, mutta toisaalta eettiset syyt olivat vain toinen puoli Etelävaltioiden painostamiseen. Pitää muistaa, ettei tässä vaiheessa tarkoituksena varsinaisesti ollut mikään rodullisesti tasa-arvoinen yhteiskunta, siihen tarvittiin 60-luku ja se pastori, jolla oli (melkein) sama nimi kuin yhdellä juutalaisten joukkotuhon pääarkkitehdeista.

Etelävaltioiden talous perustui orjuuteen, ja se aiheutti ongelmia paitsi mustille, joita raahattiin toiselta puolen maapalloa (missä heidät oli laivaan myynyt toinen musta) myös niille valkoisille, jotka eivät olleet plantaasinomistajia. Jos olet työläinen tai maanviljelijä, miten voit kilpailla orjien kanssa?

Mikä on taas hyvä kysymys, miten me voimme kilpailla halpamaita vastaan?

Lainaus
Kiinalaiset äidit ovat jotain muuta, mihin me olemme tottuneet. Yksilöstä otetaan kaikki irti.

Luin vähän kommentteja ja sain sellaisen käsityksen, että tuo vastasi lähinnä sitä kuin Timo T.A. Mikkonen olisi päässyt jossain edustamaan Suomea.
tallennettu

What, are you a slubberdegullion? Are you a bashi-bazouk or something? Who the hell do you think I am? I'm the goddamn Haddock.
Hyppymiina
Noviisi
*

Poissa Poissa
Viestejä: 125
Sukupuoli: mies
« Vastaus #21 : 08.Tammikuu 2011, 21:28 »

Miun mielestäni länsimaissa köyhyys on tosi useissa tapauksissa kytköksissä johonkin muuhun ongelmaan, jota ei ehkä ratkaistakkaan vain 'menemällä töihin' Mielenterveysongelma, alkoholismi, liian pitkään jatkunut työttömyys ja syrjäytyminen nyt ekaksi mainittuina.

Globaalilla tasolla taas tuo eri maiden köyhyystaso on peräisin ihan satojen vuosien takaa, aina siirtomaa-ajoista lähtien. Ja ajatus halvan työvoiman & raaka-aineiden mielivaltaisesta kahmimisesta ei useimpien mielestä ole alkanut tuntumaan moraalisesti epäilyttävältä ajatukselta edes viimeaikoina. Länsimaiden ei nyt olisi vain pitänyt alun alkaenkaan mennä holhoamaan niitä valtioita, joiden kulttuuria eivät ymmärrä, vaan antaa niiden kehittyä rauhassa omaan tahtiin.  


(ja argumentaatiovirheistä itkeminen voisi vaikka loppua jos ei muuta sanottavaa ole. Oikeasti. )


tallennettu
Narri
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 810
Sukupuoli: mies
« Vastaus #22 : 09.Tammikuu 2011, 10:07 »

Mikä se "länsimaa" oikein on? Ei voi niputtaa yhteen USA:ta ja Ruotsia, Kreikkaa ja Suomea -- länsimaita kaikki, mutta ah, niin erilaisia.

Köyhyys voi olla absoluuttista tai suhteellista.

Suomessa on varmasti suhteellista köyhyyttä mutta hyvin vähän absoluuttista.

Yksi määritelmä köyhyydelle on se, että elämiseen on käytettävissä alle dollari päivässä. Alle dollari. Se on vähän se. Suomessa suhteellisen köyhyyden rahallinen määritelmä on se, että kuukaudessa jää käteen sellaiset 700 euroa.  Köyhän tittelin saa se, jonka tulot jäävät alle 60 prosentin mediaanitulosta. Yksi suurimmista köyhyysryhmistä Suomessa ovat opiskelijat.

Suomessa käytetään myös termiä lapsiperheköyhyys. Kun perheeseen tulee rahanjakajia enemmän, myös ns. köyhyys lisääntyy.

Suomessa hyvinvointiyhteiskunta on estänyt sen, ettei slummeja ole syntynyt. Koulutus on myös korkeatasoista ja edullista. Se on hieno, yhteinen saavutus poliittiselta järjestelmältämme.

Varmasti meillä on korjaamisen ja parantamisen varaa kaikessa, mutta eivät asiat huonosti ole, siis suhteellisesti ottaen, siis muuhun maailmaan verrattuna.
« Viimeksi muokattu: 09.Tammikuu 2011, 10:41 kirjoittanut Narri » tallennettu
Rasimus
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2493
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #23 : 09.Tammikuu 2011, 13:36 »

Yksi kysymys: Onko kenelläkään selkeää mielikuvaa miten suomalaisten asenteet muiden suomalaisten työttömyyteen, köyhyyteen ja vastuuseen omasta asemastaan ovat muuttuneet eri vaiheissa? 80-luvun nousukausi, 90-luvun lama, 2000-luvun nousuvauhti, nyt tapahtunut talouskriisi jne.

Aloin nääs pohtia omia väitteitäni siitä, miten auttamishalukkuuskynnys määräytyy. Nousukautena omat asiat ovat periaatteessa paremmin, mutta toisaalta voisi lisääntyä myös usko siihen, että muidenkin asioiden pitäisi olla paremmin jos nämä vain viitsivät tehdä jotain --> kyseenalaistetaan ovatko leipäjonon ihmiset köyhiä ollenkaan. Laskukautena taas tiedostetaan että muidenkin asiat ovat huonommin ja että voisi itse olla samassa tilanteessa.

Lainaus käyttäjältä: Narri
Varmasti meillä on korjaamisen ja parantamisen varaa kaikessa, mutta eivät asiat huonosti ole, siis suhteellisesti ottaen, siis muuhun maailmaan verrattuna.

Muun maailman ajattelu on vain liian globaalia ja etäistä. Ihmiset katsovat naapurin Järvistä ja kiroavat kuinka hänellä menee paljon paremmin, koska Järvinen on lähellä ja konkreettisempi. Se oliskin mukavaa, jos kaikki oppisivat katsomaan köyhyyttä absoluuttisesti eikä suhteellisesti.

Lainaus käyttäjältä: Narri
Yksi määritelmä köyhyydelle on se, että elämiseen on käytettävissä alle dollari päivässä

Eikä tuokaan sano vielä mitään. Joutuuko sillä dollarilla näkemään nälkää ja olemaan säiden pieksettävänä?

Joo, joutuu... Mutta jos käytänkin yli kympin päivässä ja joudun silti näkemään nälkää, olenko varakas vai onko asuinpaikkani ruokahuollossa jotain vialla? Pitäisikö minun asua paikassa, jossa tuo yli kymppi riittää ruokaan ja jossa voi asua taivasalla jäätymättä kuoliaaksi?

Tosin ei tuollakaan ajattelutavalla saa Suomeen vielä absoluuttista köyhyyttä.

Lainaus käyttäjältä: Narri
Joissakin länsimaissa, kuten Skandinaviassa, yhteisöllisyys ja yhteiskunnan hyvän jakaminen tasaisesti on huipussaan.

Tulee mieleen muutamia syitä:
- Ainakin Suomi on entinen agraariyhteiskunta jossa teollisuusvaltion historiaa on vain muutamia vuosikymmeniä.
- Skandinaaviset valtiot (plus Suomi) ovat melko vihamielisessä ympäristössä, jossa ei ole ollut varaa olla itsekäs - muiden apu ja muille avun antaminen on ollut selviytymisen ehto.
- Olemme kaikesta huolimatta varakkaita ihmisiä, joilla on omat ongelmat hoidettu aika pitkälle pois jaloista...

Mutta jaetaanko tuota hyvää kovin innokkaasti muille kuin "omille"?

Lainaus käyttäjältä: Hyppymiina
(ja argumentaatiovirheistä itkeminen voisi vaikka loppua jos ei muuta sanottavaa ole. Oikeasti. )

 Näyttää kieltä Vielä yksi asia... Argumentaatiovirheet tekee pahemmaksi se, että jos yrittää vakavissaan keskustella (eikä esim. trollata tai provosoida) ja tekee tekee esim. Hitler-rinnastuksen, niin se tarkoittaa sitä, että tosissaan ajattelee kyseisellä rinnastuksella. Se ei ole enää argumentaatiovirhe, vaan väärä päätelmä ja lähtökohta. Siksi olisi hyvä jos ei vain lonkalta heiteltäisi vertauksia vaan pohditaan oikeasti mitä vertaus itsessään merkitsee. Ettei jää harhakäsityksiä.

Lainaus käyttäjältä: Lachesis
On hyvä kysymys, kuinka hyvinvoivat länkkäriporsaat saisi kantamaan globaalia vastuuta elämäntavastaan; itse en usko, että syyllistäminen on paras keino.

Ei ole, mutta luojan kiitos on upporikkaita vapaaehtoisiakin, jotka antavat hyväntekeväisyyteen paljon herkemmin rahaa kuin perusjamppari. Koska heillä ei ole muitakaan kohteita, he alkavat huolehtia omasta tunnosta, julkisesta hyväksynnästä, sielunsa tilasta (jos ovat uskonnollisia) jne. Syyt ovat toki itsekkäitä, mutta mitä väliä kun tulos on esim. 28 miljardia dollaria (Bill Gatesin henk. koht. lahjoitukset)? Siinä on mun kaltaisen omiakin rahaongelmia omaavan länkkäriporsaan vaikea pistää paremmaksi vaikka keräisin koko Suomen kansan avukseni.
« Viimeksi muokattu: 09.Tammikuu 2011, 13:52 kirjoittanut Rasimus » tallennettu

Badassingly: You son of the questionable heritage.
Narri
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 810
Sukupuoli: mies
« Vastaus #24 : 09.Tammikuu 2011, 13:51 »

- Skandinaaviset valtiot (plus Suomi) ovat melko vihamielisessä ympäristössä, jossa ei ole ollut varaa olla itsekäs - muiden apu ja muille avun antaminen on ollut selviytymisen ehto.

Tänne tultiin siksi, että riista- ja laidunmaat olivat erinomaiset. Metsät ovat tarjonneet vientiin niin raaka-ainetta kuin siitä jalostettuja tuotteita (kuten tervaa).

Ympäristömme on kaikkea muuta kuin vihamielinen. Ei ole maanjäristyksiä, tulivuoria, hurrikaaneja, hyökyaaltoja ja kuivuuksia. Katovuosia oli toki ennen vanhaan jokunen ja halla vei viljat, mutta yleisesti ottaen täällä on eletty kuin "herran kukkarossa". Sodat ovat olleet ehkä se kovin koettelemus Suomelle.

Tilastokeskuksen mukaan kaupunkiin muuttavilla nuorilla on suuri köyhyysriski. Maalla on mukavaa!
tallennettu
Rasimus
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2493
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #25 : 09.Tammikuu 2011, 13:58 »

Totta, mutta meillä on satokausia lähinnä se yksi, joka pieleen mennessään tekee talvesta entistäkin koleamman. Tätä kun vertaa johonkin Niilin suiston vilja-aittaan, jossa lähtökohtaisesti pystyy kehittymään keskenään hyvinkin erilaisia ja erilaisilla tehtävillä varustettuja yhteiskuntaluokkia. Täällä pohjoisempana ei ole välttämättä ollut varaa sanoa, että "tsori, mä olen kirjuri, minä en känsiä itselleni hanki vaikka puolet peltoväestä onkin sairaana".
tallennettu

Badassingly: You son of the questionable heritage.
Narri
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 810
Sukupuoli: mies
« Vastaus #26 : 09.Tammikuu 2011, 14:16 »

Talvi oli meillä tärkeä siksi, maa jäätyi ja kantoi. Puut oli helppo korjata pois metsästä rekipelillä. Talvella myös metsästettiin, jälkiä oli helppo seurata, ja turkiseläimet metsästettiin tietty nekin talvella. Avantokalastus oli totta kai myös keskeinen elinkeino kylmillä keleillä.

Talvi myös esti tuhoeläinten hillittömän leviämisen ja pahimmat vitsaukset, kuten nyt vaikka siellä Egyptissä.

Yhteiskuntaluokat ja ammatit kehittyivät täällä pohjoisessa yhtä lailla, jo heimosotien aikana. Soturit, kauppiaat, metsästäjät, hallitseva luokka, samaanit ja papit jne.

Kirjakielen kehitimme tosi myöhään moneen muuhun kulttuuriin verrattuna, mutta meilläpä olikin verraton suullinen runoperintö. Runolaulajat loivat hyvin rikkaan kirjallisen perinnön.
tallennettu
Rasimus
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2493
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #27 : 09.Tammikuu 2011, 14:55 »

Äsh... Läpiä päähän yhteiskuntaluokista kun nopeasti vastasi.

Onko mun kuitenkin tulkittava tämä osa keskustelua nyt niin, että meikäläisellä luonnon ja ilmaston kontrastilla esim. välimerellisen luontoon ja ilmastoon ei olekaan olettamani kokoista vaikutusta siihen, minkälaisia uhrauksia paremmin menestyneet yksilöt yhteisössä ovat joutuneet tekemään huonommin menestyneiden yksilöiden puolesta, varmistaakseen oman selviytymisensä?

Eli onko syväkehittyneet yhteiskunnan asenteet lähimmäisen hyvinvoinnista sittenkin niin uskonnon, filosofian ja vastaavan määrittelemiä, eikä asuinpaikan olosuhteiden määrittelemiä?
tallennettu

Badassingly: You son of the questionable heritage.
Maailmanherra
Neurovelho
****


Poissa Poissa
Viestejä: 1717
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #28 : 09.Tammikuu 2011, 15:06 »

Narri on jollain rauta-ajalla tai jotain. Keskiajalla ruotsalainen kartanonherra verotti ja armeija söi lampaat samalla kun Novgrodilaisten kanssa piti tapella. Jyvälukukin oli niin pieni että viljely oli tuskaista aina 1900-luvulle.

Mikä se "kehitysmaa" on mistä täällä puhutaan? Vietnam, Brasilia, Kuuba, Etiopia, Kongo, Kongo? Ei voi niputtaa yhteen, on erillaiset ongelmat, elintasot ja yhteiskuntarekenteet.

Aasia jossa on kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Afrikassa oli yksi köyhimpiä seutuja vielä 1970-luvulla. Nyt tilanne on huomattavasti parempi. Samaten afrikassa ihmisten elintaso on parantunut vaikkei yhtä suuresti mutta siellä on samalla myös se kaikkein köyhin osuus joka on pysynyt samana. Vertailee vaikka Kongoja toisiinsa.
tallennettu

Don't trust the skull.
Narri
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 810
Sukupuoli: mies
« Vastaus #29 : 09.Tammikuu 2011, 20:15 »

Narri on jollain rauta-ajalla tai jotain. Keskiajalla ruotsalainen kartanonherra verotti ja armeija söi lampaat samalla kun Novgrodilaisten kanssa piti tapella. Jyvälukukin oli niin pieni että viljely oli tuskaista aina 1900-luvulle.

No, kun nyt kerran puhuttiin Niilin tulvivasta jokisuistosta. On sitä Sinuhet luettu täälläkin... eli samalla aikajanalla yritin olla.

Ruotsin vallan aikana meistä tuli kristittyjä, yhteiskuntaelämä alkoi ja talouselämä syntyi laajemmassa mitassaan, saatiin oikein valtiomuoto ja lait. Ei enää eletty kuin pellossa. Parempaan päin sitä silloinkin mentiin.

tallennettu
Rasimus
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2493
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #30 : 09.Tammikuu 2011, 22:27 »

Lainaus käyttäjältä: Maailmanherra
Mikä se "kehitysmaa" on mistä täällä puhutaan? Vietnam, Brasilia, Kuuba, Etiopia, Kongo, Kongo? Ei voi niputtaa yhteen, on erillaiset ongelmat, elintasot ja yhteiskuntarekenteet.

Luulen, että alkuperäinen aihe antoi käsittää yrittävänsä puhua nyt tai säännöllisesti kaikista nälänhädistä kärsivistä maista, jotka eivät varattomuuttaan tai yhteiskunnan retuperäisyyttään kykene ratkaisemaan ongelmaansa. Siinä sitten sivussa haluttiin varsinaista keskustelua siitä, miksi me parempiosaiset (maat ja ihmiset) emme (muka?) tee asialle mitään. Ja mitä ylipäätään voisimme tehdä. Ja mitä meidän pitäisi tehdä. Ja miksi tehdä.

Mä kyllä mieluummin palaisin noihin aiheisiin kuin alkaisin ihmetellä että mihin hittoon esim. tällä historiaknoppailulla oikein pyritään  Näyttää kieltä

tallennettu

Badassingly: You son of the questionable heritage.
Narri
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 810
Sukupuoli: mies
« Vastaus #31 : 10.Tammikuu 2011, 09:30 »

Mä kyllä mieluummin palaisin noihin aiheisiin kuin alkaisin ihmetellä että mihin hittoon esim. tällä historiaknoppailulla oikein pyritään  Näyttää kieltä

Syyt hyvä- ja huono-osaisuuteen löytyvät valtioiden syntyhistoriasta. Sieltä se kaikki lähtee.

Etelä-Sudan on juuri itsenäistymässä. Kuinkahan käy? Rikas öljymaa, jonka asukkaat ovat rutiköyhiä.
tallennettu
Morgan Blood
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 439
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: TurQ
« Vastaus #32 : 10.Tammikuu 2011, 12:53 »

Minäkin olen seurannut mielenkiinnolla Etelä-Sudania. Kansahan on rutiköyhää, mutta perjaatteessa tämä murtaa yhden heimoriita-alueen ja hallinto, joka jo alussa brittien lupailun mukaan piti olla molempien käsissä, jäikin pohjoisille, jotka tyksivät potkia eteläisten takamuksia ja sitten eteläisetkin tahtoivat potkia, ja sitten kaikki potkivat ja sitten olikin taas nälkä.

Tämä nyt saattaa antaa mahdollisuuksia pystyttää tasaisempaa valtiota, jos uudet päämiehet pelaavat reiluilla säännöillä, eivätkä ota mallia esim. ystävästämme Mugabesta ja käännä tilannetta uuteen kurjuuteen.

Tosin jaossa on myös tämä ihastuttava raharikkauden lähde, öljy. Lisäksi sisällissodat taitavat olla aika yleistä kauraa vastaitsenäistyneissä maissa. Parasta kuitenkin toivon.
tallennettu

"To live is the rarest thing in the world. Most people exists, that's all."
- Oscar Wilde
Echramath
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 872
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #33 : 10.Tammikuu 2011, 14:45 »

Intialainen talousnobelisti Amartya Sen väittää "in the terrible history of famines in the world, no sustainable famine has ever occurred in any independent and democratic country with a relatively free press." Hänellä onkin omakohtaisia kokemuksia Bengalin nälänhädästä 1943, jolloin miljoonia ihmisiä menehtyi huolimatta ruuantuotannon kasvusta. Asiaan syvemmin tutustumatta voisi epäillä, että demokratiassa vapaan lehdistön levittäessä tietoa nousisi "inhimillinen huoli" kanssaihmisistä (jotka asuvat ihan naapurissa eikä toisella puolen maapalloa) ja ryhdyttäisiin tulonsiirtoihin ja aputoimiin.

"Sustainable" pitänee tulkita ajankohtaan nähden pitkäkestoiseksi. Suomessa oli nälänhätä 1866–1868, mutta toisaalta maa ei ollut täysin itsenäinen ja toisaalta kyseessä taisi olla ihan oikea - ei poliittislähtöinen – nälänhätä. Ruoka kerrassaan loppui, infrastruktuuri reagoi hitaasti ja sääkin oli vastaan.
tallennettu

What, are you a slubberdegullion? Are you a bashi-bazouk or something? Who the hell do you think I am? I'm the goddamn Haddock.
Joonas
Velho
**

Poissa Poissa
Viestejä: 171
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Kokkola
« Vastaus #34 : 10.Tammikuu 2011, 22:40 »

Lyhyestäv irsi kaunis. Ajattelin noihin lahjoituksiin ottaa sen verran kantaa, että keskivertoihmisellä on usein epäilyksensä siitä, menevätkö ne ylipäätään perille. En ole varma ovatko epäilykset oikeutettuja vai eivät. Olen kyllä kuullut useista tapauksista, joissa joku on kähveltänyt lahjoitukset, eivätkä ne ole koskaan köyhille menneetkään. En kuitenkaan asiasta paljoa tiedä. Ehkä joku viisaampi voisi tehdä selkoa...?
tallennettu
Aemilia
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 1045
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: hml
« Vastaus #35 : 10.Tammikuu 2011, 23:34 »

No onhan niitä monenlaisia kerääjiä mutta ainakin Yhteisvastuukeräys ja Unicef käyttävät kuluihin noin 20% palkat mukaanlukien. Talous on varsin avoin. http://www.unicef.fi/tietoa-taloudesta

Wikipedian mukaan suomalaiset ovat maailman neljänneksi ahkerimpia reilun kaupan tuotteiden kuluttajia. Reilu kauppa edellyttää, että osa tuotosta eli "reilun kaupan lisä" ohjataan paikalliseen solidaarisuuteen. Sertifikaatin tarkoitus on muutenkin poistaa tuotteen alkuperän epämääräisyyttä. Myös siksi kiva juttu että sitten vastineeksi avusta saa itselle oikeasti hyödyllistä tavaraa, kuten ruokaa.
tallennettu

A good many dramatic situations begin with screaming.
Rasimus
Velhoruhtinas
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2493
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #36 : 11.Tammikuu 2011, 08:17 »

Lainaus käyttäjältä: Narri
Syyt hyvä- ja huono-osaisuuteen löytyvät valtioiden syntyhistoriasta. Sieltä se kaikki lähtee.

Eli mun puheisiin ei otettukaan mitään kantaa. Aloinkin jo vähän ihmettelemään.

Mä siis yritin löytää selitystä sille, miksi pohjoismaissa on enemmän me-henkeä kuin esim. Jenkkilässä, jonka ovat asuttaneet itsenäiset opportunistit.

Lainaus käyttäjältä: Joonas
keskivertoihmisellä on usein epäilyksensä siitä, menevätkö ne ylipäätään perille.

Keskivertoihminen odottaa tuloksia heti ja pitää huonoista uutisista enemmän kuin hyvistä. Joten jos sanotaan, että joku keräsi sotaveteraanien rahat omaan taskuunsa, niin siitä syytetään heti WHO:ta. Tiedonpuute lienee pahin vihollinen ihmisten auttamishaluille  Pyörittää silmiään

Niin siis, äärimmäisen harvinaistahan tuo keräysvarojen katoaminen on, mutta yksittäistapaukset saavat paljon julkisuutta. Enemmänkin ne keräysvarat menevät kohteeseensa, mutta eivät tee sellaisia ihmeitä, että se näkyisi esim. julkisuudessa.

tallennettu

Badassingly: You son of the questionable heritage.
Riko
Kokelas
*

Poissa Poissa
Viestejä: 7
« Vastaus #37 : 11.Tammikuu 2011, 18:37 »

Työstä pitäisi myös määrätä minimipalkka, jolloin ulkomaisille työvoimalle ei voitaisi maksaa olemattomia palkkoja ja he olisivat samalla viivalla suomalaisten työntekijöiden kanssa. Samalla voitaisiin kieltää palkaton työ, jota nykyisin ilmenee työharjoittelun muodossa niin oppilaitosten kuin työvoimatoimistonkin puolesta.

Yle MOT: Palkattomat 2.11.2009

"Yli 60.000 palkatonta henkilötyövuotta tekemään tarvitaan iso joukko ihmisiä. Työharjoittelujen pituus vaihtelee joistakin viikoista jopa yli vuoteen. Laskimme yhteen viime vuonna ilmaista työharjoittelua tehneet ammattikorkeakoululaiset, ammattikoululaiset, työvoimapoliittisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta harjoittelevat sekä työllistämistuella tai työmarkkinatuella harjoittelevat. Saimme yhteensä reilut 320000 ihmistä. Se on iso joukko. 13 prosenttia työvoimasta."

Nämä palkattomat käsittääkseni puuttuvat työttömien listoilta tilastoissa, vaikka heidän tulonsa tulevatkin valtiolta.
tallennettu
Echramath
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 872
Sukupuoli: mies
Asuinpaikka: Tampere
« Vastaus #38 : 12.Tammikuu 2011, 13:54 »

Nämä palkattomat käsittääkseni puuttuvat työttömien listoilta tilastoissa, vaikka heidän tulonsa tulevatkin valtiolta.

Tutkintoon opiskelevan pakollinen, yhteen tai kahteen kertaan jäävä, lyhytaikainen harjoittelu ei kaiketi kuitenkaan ole liene vielä mikään työmarkkinavääristymä. Lienee peräti oletettavaa, ettei harjoittelija vastaa palkattua työntekijää vaan saattaa jopa vaatia melkoisen määrän ohjausta. Toisessa päässä skaalaa samaa työtehtävää putkitetaan harjoittelijalta toiselle ja korvataan täten yksi palkattu työntekijä. Rajanveto on vaikeaa.
tallennettu

What, are you a slubberdegullion? Are you a bashi-bazouk or something? Who the hell do you think I am? I'm the goddamn Haddock.
Riko
Kokelas
*

Poissa Poissa
Viestejä: 7
« Vastaus #39 : 12.Tammikuu 2011, 15:37 »

Nämä palkattomat käsittääkseni puuttuvat työttömien listoilta tilastoissa, vaikka heidän tulonsa tulevatkin valtiolta.

Tutkintoon opiskelevan pakollinen, yhteen tai kahteen kertaan jäävä, lyhytaikainen harjoittelu ei kaiketi kuitenkaan ole liene vielä mikään työmarkkinavääristymä. Lienee peräti oletettavaa, ettei harjoittelija vastaa palkattua työntekijää vaan saattaa jopa vaatia melkoisen määrän ohjausta. Toisessa päässä skaalaa samaa työtehtävää putkitetaan harjoittelijalta toiselle ja korvataan täten yksi palkattu työntekijä. Rajanveto on vaikeaa.

Taitaa olla kuitenkin aika yleistä, että yritykset mieluummin hyötyvät harjoittelijoista teettämällä heillä, mitä työtä ikinä pystyykin ja se todellinen harjoittelu jää vähemmälle. Yleinen ajatusmalli taitaa olla, että sieltä koulusta pitäisi tulla valmiita ammattilaisia. Ei toki kestävää toimintaa alan kehityksen kannalta, jos alan opiskelijoiden motivaatio ja taitotaso näistä syistä jää huonoksi. Itselläni ei olisi mitään vastaan harjoittelua, jossa voisin oman alani ja koulutukseni työskentelyä oppia palkatta.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional