Kansat: Gaegoirin kuningaskunta

[Jackalbury]

1. Esittely
Jangareenin eteläpuolella oleva suuri saari ja sen ympärillä olevat kaksi pienempää.

- Väestö muodostuu 100 % ihmisistä. Lähinaapureista torrupeja vihataan heidän tekemiensä ryöstöretkiensä takia.

- Gaegoir on syntynyt varsin äskettäin kun kuohuvalta mantereelta merenlahden ylitti kehittyneempi ja kulttuurillisempi gaerien kansa. Gaerit nousivat maihin saarelle ja alistivat verisellä sodalla sen alkuperäisasukkaat alustalaisiksiin. Alkuperäinen saaren väestö teki vasta rintaa vielä valloituksen jälkeen, mutta ajan kuluessa gaerien onnistui saalistaa viimeisetkin vastarintasissit esiin piiloistaan. Gaerit toivat saarelle kehittyneen arkkitehtuurin ja tieverkoston ja myös mantereelta peräisin olevan kulttuuriin. Myös maanviljelyssä tapahtui mullistus, kun aiempi kaskiviljely lopetettiin ja siirryttiin uudempaan gaerien tyyliin. Myös tehokkaat metallityökalut ja muut käsityöläisluokan tuotokset nostivat saaren sen aiemmasta kehittymättömyydestä.

- Gaerien yhteiskunta on selkeän luokkajakoinen, ylimpänä on kuningas hoveineen ja heti kuninkaan alapuolella ovat Ylipappi ja jaarlit. Heidän alapuolellaan ovat kreivit, apotit ja linnanherrat. Seuraavana tulevat ritarit, munkit ja aseenkantajat. Ritarien kanssa tasa-arvoisia ovat kauppiaat ja kirjurit sekä lääkärit ja opettajat. Heidän alapuolellaan ovat sotilaat ja merimiehet ja käsityöläiset. Alimman luokan muodostavat talonpojat, jotka kuitenkaan eivät ole maaorjia. Maaorjia sen sijaan ovat alkuperäisväestön jäsenet, sillä gaerit alistivat heidät orjuuteen saapuessaan.

- Uskonto on keskittynyt oman jumaljoukon ympärille. Satamakaupungeissa tavataan myös muita uskontoja. Gaerien uskonnossa palvotaan neljää jumalaa, Isää, Äitiä, Tytärtä ja Poikaa. Koko maailma jaetaan näiden neljän kesken. Isä ja Äiti ovat ylemmät luojat ja heille myös kuuluvat vanhemmuuteen liittyvät asiat. Tytär ja Poika sen sijaan ovat maailman hallitsijat, mutta vanhempiensa vallan alaisia. He edustavat kahden sukupuolen omia alueita. Pyhän Nelikon vastapuolena on Kirottu Veli, Pojan velipuoli joka vajosi rappioon ja irstauteen ja houkutteli Tyttären ja Pojankin hetkeksi siihen. Isä ja Äiti kuitenkin suuttuivat ja Kirottu ajettiin maailmasta syvälle maanalaisiin luoliin.

- Kulttuuri on keskittynyt soturiajatuksen ympärille. Kulttuurissa ihannoidaan lihaksikkuutta ja fyysistä voimaa. Myös merenkäynti on tärkeässä asemassa saarella sijainnin takia. Naiset hallitsevat omaa alaansa, esimerkiksi kaikki hienompi koristelutyö ja vähäisempi työ ovat naisten aluetta. Naiset toimivat kulta- ja hopeaseppinä miehien keskittyessä rautaan ja teräkseen sekä muihin Isän metalleihin. Naiset toimivat myös kankaankirjailijoina, lasimaalausten tekijöinä ja taiteilijoina. Vain fyysisesti vajavaiset tai heikot pojat pistetään Akatemiaan, Kouluun jossa he sitten yleensä viettävät koko loppu elämänsä. Kulttuurissa suositaan turnajaisia ja muita fyysisiä kilpailuja. Myös musiikki on suosittua.

- Valtakunnalla on voimakas laivasto, torrupien muodostaman uhan takia ja myös vastustamaan Nimarin saaren ja naapurivaltojen ryöstöretkiä. Maa-armeija ei ole yhtä vahva, mutta se onkin keskittynyt järjestyksenpitoon ja erilaisten rannikon linnakkeiden ja muurien rakentamiseen ja miehittämiseen. Armeija on kokonaan miesten alaa.

- Gaegoir käy kauppaa eteläisten satamakaupunkiensa kautta, sillä Läntisen Meren Kehäreitti kulkee saaren ohitse. Gaegoirin kauppiaat keskittyvät pääasiassa kotimaan kauppaan, vain muutama purjehtii länteen Vapaakaupunkeihin tai Suistoon tekemään kauppaa.

- Valtakunta on tunnettu hyvästä teräksestään ja kestävistä aseistaan.

- Tiede on keskittynyt lääkärien ja opettajien haltuun, mutta sen tyyssija on Akatemia johon heikot ja vajavaiset lähetetään viettämään loppuelämäänsä pois Suvun parista. Magia on sen sijaan arvostettua, maagikoita pidetään arvossa ja he muodostavat Taikuuden Piirin joka suoraan kuninkaan alaisuudessa toimiva maagikoiden salaseura. Kuninkaalla on myös toimiva salainen poliisi ja vakoojaverkosto valtakunnassaan ja sen naapurimaissa.

Alue: Jangareenin eteläpuolella sijaitseva suuri trooppinen saari sekä kaksi pienempää sen ympärillä olevaa saarta.


2. Hallinto
   Monarkia, jossa hallitsee itsevaltiaana kulloinenkin Gaegoirin kuningas, Pojan Siunaama. Kuningas kyllä usein järkevästi kuuntelee myös hovinsa aatelisten ynnä papiston mielipiteitä, mutta lopullinen päätös on aina kuninkaan. Tosin ehdotonta valtaa seuraa mukana myös ehdoton vastuu, jos jokin menee vakavasti pieleen ja valtakunta joutuu tuhon partaalle, kuningas saa maksaa siitä hengellään.
   Kuninkaan vasalleina maa-alueita hallitsevat erilaiset aateliset, jotka ovat saaneet maansa ja maaorjansa läänityksinä kuninkaalta. Vapaat talonpojat ovat aatelisten alaisia, mutta heillä on koko joukko oikeuksia jotka on kirjattu lakiin. Oikeutta jakavat alueiden herttuat ja jaarlit linnoistaan käsin, paitsi jos he itse ovat syyttetyinä, jolloin kuningas ja tuomarikansleri toimivat tuomareina. Maa on jaettu läänityksiin ja niiden lisäksi ovat kaupungit, kuninkaankartanot, linnat ja linnoitukset ja ylimääräinen erämaa joka on kruununmaata.
  Aateliset jakaantuvat eräänlaisiin klaaneihin eli Sukuihin, jotka nokittelevat ja juonittelevat keskenään ja edellyttävät jäseniltään ehdotonta kuuliaisuutta Klaanin päälle. Klaanin johtaja päättää muiden klaanin johtohenkilöiden kanssa kaupoista, ostoista ja myynneistä, naimakaupoista ja eroista, lasten huoltajuudesta, adoptioista, jäsenten rankaisemisesta ja palkitsemisesta ja kaikesta muusta. Niskuroiva jäsen saa yleensä ensin erilaisia rangaistuksia, kunnes lopulta hänet joko karkotetaan Gaerien keskuudesta eli koko valtakunnasta tai teloitetaan.
3. Laki
  Kuningas ja Tuomarikansleri, joka on aina nainen, koska oikeus ja laki katsotaan naisten alaksi, ovat Kuningaskunnan ylin oikeusaste. Heidän alapuolellaan on herttuoiden ja jaarlien linnanoikeus, jossa ratkotaan yleensä klaanien välisiä vakavia riitoja, joita klaanipäälliköt eivät ole kyenneet sopimaan keskenään. Suurimman osan oikeusjutuista klaanit hoitelevat sisäisesti tai keskenään. Gaerien klaanien lait on kirjattu Valtakunnanlakiin, jota Tuomarikansleri tutkii ja tulkitsee. Maaorjat katsotaan klaanien omaisuudeksi ja siten heidän tuomiovaltansa alaisiksi. Ulkomaalaiset taas joutuvat Kuninkaanoikeuteen pääkaupunkiin. Lainsäädäntö on varsin arkaainen ja kehittymätön verrattuna vanhempiin ja kultivoituneisempiin valtakuntiin.

4. Etniset piirteet
  Gaerit ovat saapuneet Luoteisen Mantereen sisäosista Fareinien valtakuntien tuhoa seuranneiden kansainvaellusten mukana, mutta toisin kuin monet muut heimot ja kansat, he eivät ylittäneet Läntistä merta Lounaiselle mantereelle. Koska Gaerit ilmeisesti ovat jonkinlaista sukua naapurissa asuville lamondoneille, he muistuttavat näitä suuresti. Gaereilla vain tummatukkaisuus ja tummasilmäisyys on yleisempää kuin lamondoneilla. Gaerit erottaa lamondoneista heidän tapansa tatuoida klaanin tunnuskuvio kasvoihin, klaanin jäsenillä poskeen, maaorjilla otsaan.
  Gaerit ovat varsin pitkiä ja yhä vaaleaihoisia verrattuina muihin vanhempiin rannikon kansoihin, mutta he yleensä ruskettuvat Kehämeren auringonpaisteessa ruskeiksi luonnostaan.

5. Kansanluonne
  Gaereille klaani ja Valtakunta ovat kaikki kaikessa, yksilö on alisteinen klaanille ja klaanit taas ovat alisteisia Kuninkaalle. Gaerit tunnetaan äkkipikaisina, oman arvontuntoisina, ylpeinä ja sisäänpäin kääntyneinä. Lisäksi heitä pidetään varsin hyvinä merenkävijöinä ja hurjina sotureina heidän lähtiessään sotaan. Gaerit ovat hieman mystisen kansan maineessa muualla, koska he eivät pidä ulkomaalaisista Valtakunnan sisäosissa, satamat ovat eri asia tai jos ulkolaisella on jonkin klaanin kutsu eli Vierassauva, johon on merkitty kuka tulija on ja minkä klaanin kutsumana. Klaanit useimmin kutsuvat kauppiaita, käsityöläisiä, pappeja ja oppineita käymään linnoissaan. Lisäksi kutsuoikeus on Kuninkaalla, kanslereilla, Ylipapilla, apoteilla ja Akatemialla. Kutsuja vastaa vieraan tekemisistä Valtakunnassa.
  Korrekti käytös Valtakunnassa ollessa on gaerille tärkeää, koska muuten hän voi menettää kasvonsa Klaaninsa ja muiden silmissä. Tämä ei koske lapsia tai hulluja eikä ulkomaalaisia. Gaereilta uupuu käsite yksityisyydestä, lähimpänä sitä he käsittäisivät sen vessassa käynniksi, missä kukin on yksin. Muuten gaerit ovat keskenään erittäin sosiaalisia, varsinkin oman klaaninsa parissa. Gaereille on myös tarkkaa maailman ja asioiden jakaminen Pyhän Nelikon mukaan Isän alueeseen, Äidin alueeseen, Pojan alueeseen ja Tyttären alueeseen. Näiden alueiden mukaan eri asiat kuuluvat naisille tai miehille, esim. rauta ja kupari miehille, kulta ja hopea naisille, avomeri ja suurlaivat miehille, mutta pienet laivat, kalastusalukset ja kalastaminen naisille. Lisäksi eri klaanit ovat erikoistuneet eri asioihin, tosin jakoa ei ole kirjattu mihinkään se onkin pääasiassa käsitteellinen, perustuen yleisimpiin eri klaanien toimialoihin, alueisiin ja muihin. Näin on olemassa jako Sisämaan klaaneihin ja Rannikon klaaneihin, Maan klaaneihin ja Meren klaaneihin, maaseudun klaaneihin ja kaupunkien klaaneihin jne.

#Lisää tulee kun kerkeän.#

[Jackalbury]

6. Maantieteellinen sijainti, luonnonolot ja populaatio
  Gaegoirin saari on kohonnut merestä mannerlaattojen liikkeen myötä ja saarta pirstoo matalien vuorten rykelmä. Saaren matalat, rantautumiskelpoiset rannat ovat harvassa, sillä suurin osa rannikosta on murenevaa kalliota jyrkänteineen. Koska Gaegoir on Lamondonista poiketen saari Kehämeren ja Jangareenin meren välissä. Läntisen meren lämmin merivirta huuhtoo saaren rantoja, tehden ilmastosta trooppisen ja vallitseva kasvillisuus onkin sademetsää ylänköjä lukuunottamatta, joilla kasvaa kituliaampaa kasvillisuutta ja lihansyöjäkasveja. Pääsaaren Gaegoirin lisäksi valtakuntaan kuuluvat kaksi pienempää naapurisaarta, Gerendar ja Lleir. Gerendar sijaitsee Gaegoirin ja Lamondonin välisessä salmessa, Lleir taasen Jangareenin merellä Gaegoirista pohjoiseen. Gerendar on gaerien valloittama ja alistama sekä sijaintinsa ansiosta vilkas kauppapaikka Lamondonin ja Gaegoirin sekä Kehämeren ja Jangareenin meren välillä.
  Lleir (lausutaan Jeir) taasen on valtakunnan syrjäisimpiä kolkkia ja gaerit ovat vasta onnistuneet pönkittämään valtansa saaren rannikoille satamien, kaupunkien ja linnakkeiden avulla. Lleirin sisäosissa sen sijaan piileskelee yhä runsaasti saarten alkuperäisiä asukkaita, llellewynejä (lausutaan jejewyn), jotka gaerit muilla saarilla ovat jo alistaneet.
  Maanviljelys perustuu trooppisiin kasveihin, kuten maniokki, taaro, bataatti, kaakao, vanilja jne. Gaerit toivat mukanaan vehnän, ohran ja kauran ynnä joitakin harvoja juureksia, jotka sopeutuivat saaren ilmastoon. Suuri joukko kotieläimiä sen sijaan on saapunut gaerien mukana saarelle siellä jo aiemmin esiintyneiden sian, kanan, koiran ja kissan lisäksi. Gaerit toivat mukanaan vuohia, lehmiä ja hevosia.
  Saaret ovat suureksi osaksi yhäkin rehevän ja kaikkialle leviävän sademetsän peitossa, jonka syvyyksissä majailee gaereille outoja otuksia ja kasveja. Gaerit ovat sopeutumassa koko ajan enemmän uuden kotimaansa oloihin ja heidän vaatetuksensa ja arkkitehtuurinsa on läpikäymässä muutoksia.
  Gaereita on valtakunnassa Rahakanslerin verokirjojen mukaan kolmisen sataatuhatta, mutta verokirjojen ulkopuolella ovat alaikäiset, liian köyhät ja Klaanin lähettämät uudisraivaajat erämaissa, jotka nimellisesti ovat kruununmaata mutta jota Klaanit käyttävät mielinmäärin.

7. Kieli
Gaerien kieli on läheistä sukua lamondonien kielelle ja muutamille mannermaan asukkaille. Gaegoirilla on heidän kieleensä sulautunut suuri määrä llellewynien kielestä tulevia nimityksiä tropiikin kasveille ja ilmiöille.

8. Sosiaalinen järjestys
Ylimpänä on kuningas perheineen ja Kuninkaan Klaani, eli kuninkaan oma klaani, jonka johtaja kuningas samalla on.
Kuninkaan vastapari uskonnon saralla on Ylipappi ja tämän klaani, jota kutsutaan Jumalien Klaaniksi.
Kuninkaan neuvonantajina ja avustajina toimivat erilaiset kanslerit, jotka usein ovat muista kuin Kuninkaan Klaanista, jotta tarvittava tuki ja sidos kuninkaan ja klaanien välillä säilyisi. Kanslerit ovat Tuomarikansleri, Rahakansleri, Merikansleri, Maakansleri, Velhokansleri, Diplomaattikansleri, Koulukansleri, Kenraalikansleri, Amiraalikansleri, Kiltakansleri, Viestikansleri, Vakoojakansleri, Kauppakansleri, Klaanikansleri, Karjakansleri, Viljakansleri, Pappiskansleri, Ritarikansleri, Kruununkansleri, Huvikansleri. Kanslerien rinnalla maakunnissa toimivat jaarlit ja herttuat, näiden alapuolella taas kreivit, apotit ja lopulta ritarit ja munkit. Klaanit ulottuvat kaikkiin säätyluokkiin.
Alempana ovat vielä kauppiaat, merenkulkijat, sotilaat, merimiehet, talonpojat ja työläiset. Alimpana ovat maaorjiksi alistetut llellewynit, jotka tosin ovat alkaneet sekoittua gaerien kanssa ja aiemmin selkeä ero kansojen välillä on alkanut tulla riippuvaiseksi vain kielestä, sillä varsinkin alempien luokkien parissa gaeri ja llellewyn verta omaavia gaereja. Syynä on se, että Klaanit arvostavat lapsia paljon, kunhan lapsen jompikumpi vanhempi on Klaanin jäsen. Vielä parempi jos toista vanhempaa ei enää ole kuvioissa mukana, koska tällöin Klaani saa yksinoikeuden lapseen ja lapsesta tulee täysin tämän klaanin jäsen.

9. Arvot ja asenteet
  Gaerit arvostavat fyysistä kuntoa, lihaksikkuutta ja ennen kaikkea voimaa. Tämän seuruaksena monenmoiset ottelut, pelit ja kilpailut ovat suosittuja Gaegoirissa. Muiden kansojen mielestä tämä kilpailu karkaa välistä liian vakavaksi, lähes typeräksi, kun kilpailijat mittelevät voimiaan mitä omituisemmissa lajeissa, kuten kanan lennätyksessä. Gaerit arvostavat Klaaniaan ja sukuaan yli kaiken, sillä klaaniton on epäkelpo yhteiskunnan jäsen, paitsi jos on ulkomaalainen tai orja. Gaerit pitävät ulkolaisia outoina ja hieman epäilyttävinä eivätkä halua näitä nuuskimaan tekemisiään ja paikkojaan. Ulkomaalaiset onkin rajattu pääasiassa satamakaupunkeihin, joiden porteista he eivät saa poistua ilman jonkin Klaanin tai Kutsuoikeuden omaavan laitoksen kutsu- ja lupakirjettä.
  Gaerit ovat oppineet arvostamaan myös käsityötaitoa, tietoviisautta ja magiaa, joita harjoitetaan Gaegoirissa. Tieteen saralla tosin Akatemia on keskittynyt pragmaattisiin aiheisiin, koska niiden hyödyllisyys ja tuotto näkyvät selvästi.
  Gaerit eivät arvosta orjiaan ja llellewynejä juuri lainkaan. Nimarilaisia ja torruppeja he vihaavat. Lamondonia taas pidetään hieman outona sukulaiskansana.

10. Tavat ja perinteet
  Gaereilla lapsi on ensisijaisesti äitinsä Klaanin jäsen, mutta yleensä lapsi kuuluu jompaan kumpaan Klaaniin, sillä gaerien häämenoihin kuuluu aviopuolisoiden Klaanien välinen neuvottelu yhdessä paikallisen Jaarlin tai Herttuan kanssa. Rikkaampi Klaani maksaa myötäjäiset köyhemmälle Klaanille ja köyhempään Klaaniin kuuluva puoliso siirtyy näin rikkaampaan Klaaniin ja hän saa uudet klaanitatuoinnit alkuperäisen lisäksi osoittamaan asemaansa. Sukupuolella ei tässä järjestelmässä ole väliä ja jos klaanit ovat suunnilleen yhtä varakkaat, ne päättävät neuvotellen tai arpomalla kumpi maksaa ja kumpi luovuttaa jäsensä maksajaklaaniin.
  Häissä pappi tai papitar rukoilee Nelikolta siunausta hääparille ja hääpari kastautuu kokonaan rituaalialtaassa käsi kädessä, josta noustessaan he ovat rituaalisesti uudesti syntyneitä ja astuneet elämään yhdessä kuolemaan asti. Samalla heidän nimiinsä lisätään oman nimen, perhenimen ja klaaninimen lisäksi puolison nimet. Näin ollen gaerin virallinen ja täydellinen nimi voi olla hyvin pitkä, esimerkiksi kuningas Eirik IV koko nimi oli Eirik Jak Langell Ilessa Porden Bardenon, jossa kolme viimeistä nimeä ovat vaimon nimi. Vastaavasti kuningattaren nimi oli Ilessa Porden Bardenon Eirik Jak Langell. Lisäksi ennen kruunajaisia Eirikin etunimi oli hänen synnyinnimensä Terven, mutta kruunajaismenojen myötä hän otti käyttöönsä klaaninsa Hallitsijannimen, joka on sama kaikilla saman klaanin monarkeilla, naisilla vain nimeen lisätään taivutuksia osoittamaan kruunatun feminiinisyys sekaannusten välttämiseksi. Vanha synnyinnimi poistuu käytöstä kruunajaisten myötä ja uusi nimi siirtyy henkilön muihinkin nimiin ja hänen läheistensä nimiin. Koska lapsi on aina jomman kumman vanhempansa klaanin jäsen, saa hän aina tämän mukaisen nimen. Esimerkiksi Eirik IV:n pojan nimi oli Fargen Jak Langell.
  Orjienkin lapset katsotaan vanhempiensa omistajaklaanin orjajoukkoon kuuluvaksi. Orja voi saada vapauden Klaanin pään päätöksestä palkkiona merkittävästä palveluksesta Klaanille. Tällöin orjasta tulee Klaanin liittännäisjäsen, joka on Klaanin jäsen mutta hierarkiassa Syntyperäisiä alempi. Hänen lapsensa sen sijaan ovat Klaanijäsenyyden aikana syntyessään Syntyperäisiä ja saavat oman asemansa Klaanin hierarkiassa sukulaissuhteiden tai muiden suhteiden perusteella.
  Hautajaisissa vainaja haudataan joko maahan tai jos perhe on oikein varakas, hänet tuhkataan. Tosin tuhkaaminen maksaa puutavaran, paloöljyn ja suitsukkeiden sekä tuhkausta valvovien pappien palkkioiden takia. Kullakin Klaanilla on omat hautausmaansa Tyyssijansa luona eli Klaanin pään asuinlinnan lähellä.
  Gaerien saapumisen Gaegoiriin vuosipäivä on suurten juhlien aika ja tapahtumaa juhlistetaan monenmoisin kilpailuin. Samoin kullakin Nelikon jumalalla on oma juhlapyhänsä vuoden aikana, Äiti ja Tytär keväällä ja kesällä, Poika ja Isä syksyllä ja talvella, vaikkei Gaegoirissa trooppisen ilmaston takia varsinaisia vuodenaikoja juuri olekaan. Myös kruunajaiset ovat suuri juhla.

11. Ajan mittaus/kalenteri
Kalenterin perusta on saatu lainana Idän sivistyneemmiltä kulttuureilta, ilmeisesti Vapaakaupunkien kauppiaiden mukana. Aikaa lasketaan Valloituksesta ja vuodet ilmoitetaan aina Jälkeen Valloituksen. Nyt Gaegoir elää vuotta 717 Jälkeen Valloituksen eli 717 JV.
  Käytössä on aurinkokalenteri, jota toisinaan täydentää harvinaisempi kuukalenteri. Astronomia kuuluu papeille ja Akatemian Mestareille. Papit harrastavat myös astrologiaa pyrkien tulkitsemaan taivaankappaleiden liikkeiden ja muiden enteiden perusteella Nelikon tahtoa.
12. Historia
  Gaerien historia ajalta ennen kansainvaellusta Gaegoiriin on vajonnut myytteihin. Nykyään he laskevat monien muiden kansojen tavoin aikaansa siitä hetkestä jolloin gaerit Gaegoiriin saapuivat kuningas Eirikin johdolla. Pääkaupungiksi kohosi vakiintui lopulta Eiriksburg, johon kuningas Eirik haudattiin ja jossa sijaitsi mainio satama Kehämeren rannikolla. Eiriksburgin rinnalle on kirinyt sisämaan järvien keskellä oleva Llessa, Kesäkaupunki, johon hovi muuttaa aina välillä Kuninkaan halutessa pitää lomaa. Eirik I valloitti Eiriksburgin ja sen ympäristöt ja hänen seuraajansa jatkoivat valloittaen ensin Gaegoirin sisämaan ja kukistamalla llellewynit. Sen jälkeen he onnistuivat vielä valloittamaan Gerendarin ja Lleirin. Tätä seurasi vielä joukko sotaretkiä Lamondonia, Nimaria ja Jangareenia vastaan. Monet kuninkaat kohtasivat loppunsa näissä sodissa, jotka lopulta päättyivät kuningatar Welianin valtaannousun myötä. Tämän jälkeen Gaegoir alkoi panostaa enemmän kaupankäyntiin ja kahakoihin meren aavoilla merirosvojen, kilpailevien kauppiaiden ja torruppien kanssa. Gaegoirin onnistui myös solmia ystävälliset suhteet Lamondoniin ja Ranianaan sekä joihinkin Vapaakaupunkeihin. Nimarin kanssa Gaegoir on yhä vihamielisissä suhteissa eikä minkäänlaisia neuvotteluita edes harkita, nimarilaisten harrastaman ihmisuhrien ryöstelyn takia. Gaerit upottavat ja tuhoavat aina nimarilaisen aluksen, jos onnistuvat yllättämään sen yksin ja kaukana Nimarista. Jangareenin ruhtinaiden kanssa Gaegoirilla on kulloisestakin ruhtinaasta riippuvat suhteet ja gaerit kilpailevat ja nahistelevat jangareenimerirosvojen kanssa. Kahakoiden myötä Gaegoiriin on päätynyt sotaorjina jangareenejä, nimarilaisia ja lamondoneja, jotka ovat sulautuneet enemmän tai vähemmän gaereihin ja llellewyneihin.
  Gaegoir on ehtinyt jo kokea yhden sisällissodan vuosina 420-425 JV. jolloin syrjityksi itsensä katsonut Feron klaani, muinaisen kuningas Jasfin klaani, joka ei ollut päässyt käsiksi kruunun sitten kuningas Jasfin aikojen, yritti väkivalloin riistää kruunun murhaamalla kuningatar Welian II ja yrittämällä myös kanslerien, jaarlien ja Klaaninpäiden joukkomurhaa kuningattaren hautajaisissa. Sisällissota puhkesi ja viiteen vuoteen mahtui yhdeksän hallitsijaa, jotka joutuivat vuorollaan vastapuolen tappamiksi. Sota loppui Feron klaanin totaaliseen häviöön, heidän linnansa tuhoamiseen ja klaanin jäsenten teurastukseen. Muutamien klaanin jäsenten väitetään onnistuneen pakenemaan merelle viimeisellä aluksellaan ja vannoneen kostoa kaikille heidän tuhoamiseensa osallistuneille. Vakoojakanslerin tehtäviin onkin sisällissodasta lähtien kuulunut Feron klaanin jäljellä olevien jäsenten etsiminen ja tuhoaminen tai varmistaa, etteivät he koskaan pystyisi uhkaamaan Gaegoirin kuningaskuntaa millään tavoin. Ferron klaani pyrki Siruanasta ja Idästä sekä Huangkhanista mallia saaneeseen perinnölliseen yksinvaltiuteen, jossa Klaanit olisivat perinnöllisen Ferron dynastian alamaisia ja koko Gaegoir olisi ainaisesti Jasfien ja Jasfanien jatkuvan ketjun vallan alaisena.
  Sisällissodan aikaisia Ferron klaanin valitsemia kuninkaita pidetään vallananastajina ja siksi Jasf I on virallisessa hallitsijalistassa vain pelkkä Jasf, koska muita Ferroja ei pidetty laillisina kuninkaina. Koska Gaegoirin kruununperimys ei ollut dynastinen vaan vaalikuninkuus, valitsivat klaanit, kirkko ja kanslerit seuraavan kuninkaan Klaanien asettamien ehdokkaiden joukosta. Niinpä tavaksi tuli, että saman klaanin kuninkaat ja kuningattaret käyttivät samaa hallitsijanimeä, sarjanumeron vain vaihtuessa. Kuningattarien nimissä on pientä vaihtelua feminiisyyden osoittamiseksi.
  Kuningas Varag I lähtien Gaegoirin kuninkaat ja kuningattaret kruunattiin Vapaiden Klaanien, Vapaan Kansan ja Vapaan Valtakunnan kuninkaiksi ja kuningattariksi. Sisällissodan myötä vaalikuninkuus vahvistui ja viha ja inho perinnöllistä itsevaltiutta kohtaan pesiytyi Gaegoiriin. Sisällissodan myötä huomattiin myös orjuutettujen llellewynejen muodostama uhka, nämä kun usein käyttivät sotaa hyväkseen nousten kapinaan herrojaan vastaan. Sotaa seurasi joitakin parannuksia mutta myös kiristyksiä orjia ja llellewynejä koskeviin lakeihin ja tapoihin. Orjakaupan vilkastumisen myötä Gaegoiriin virtasi orjia muista maista ja llellewynit alkoivat sekoittua muihin kansallisuuksiin, jolloin heidän identiteettinsä alkoi horjua ja heiketä.
  Nykyinen hallitsija on kuningatar Cevallania III, Gerderin klaania. Fardenin klaani on voimistunut käymänsä orjakaupan ja tekemiensä kauppojen tuoton sekä hyvien naimakauppojen ansiosta. Monet pitävät todennäköisenä, että vanhan kuningattaren kuoltua Fardenit saavat enemmistön Kuninkaanvaalissa. 

Hallitsijat, järjestysnumerot sukupuolesta riippumatta ja lisänimenä Klaanin nimi.
Gaegoirin kuninkaat ja kuningattaret:
Kuningas Eirik I Langell 0-23 JV.
Kuningas Jasf  Ferro 23-56 JV.
Kuningas Elsandr I Werdo 56-89 JV.
Kuningatar Relina I Jasp 89-167 JV.
Kuningas Kartarn I Kerno 167-178 JV.
Kuningas Eirik II Langell 178-202 JV.
Kuningas Eirik III Langell 202-205 JV.
Kuningas Lirn I Darden 205-210 JV.
Kuningas Lirn II Darden 210-211 JV.
Kuningas Elsandr II Werdo 211-212 JV.
Kuningas Cevallan I Gerder 212-234 JV.
Kuningatar Iserna I Sjavel 234-278 JV.
Kuningas Elsandr III Werdo 278-283 JV.
Kuningas Kartarn II Kerno 283-290 JV.
Kuningas Cevallan II Gerder 290-330 JV.
Kuningatar Alsevir I Pelendor 330-350 JV.
Kuningatar Welian I Carlin 350-380 JV.
Kuningas Eirik IV Langell 380-392 JV.
Kuningas Reek I Farden 392-415 JV.
Kuningatar Welian II Carlin 415-420 JV.
SISÄLLISSOTA Feron klaanin ja Vapaiden Klaanien välillä.
Kuningas Jasf II Ferro 420-422 Ferron klaanin valloitetussa Eiriksburgissa valitsema kuningas ilman Klaanien kokousta, Ylipappia tai kanslereita.
Kuningas Dermon I Haron 420-421 Vapaiden Klaanien valitsema kuningas.
Kuningas Eidol I Mopgen 421 JV. Vapaiden Klaanien kuningas.
Kuningas Lisson I Veld 421-423 JV. Vapaiden Klaanien kuningas.
Kuningas Jasf III Ferro 422 JV. Ferron klaanin valitsema kuningas tapetun Jasf II tilalle.
Kuningas Jasf IV Ferro 422-424 JV. Ferron klaanin valitsema kuningas murhatun Jasf III tilalle.
Kuningas Jasf V Ferro 424-425 JV. Viimeinen Ferron klaanin valitsema kuningas. Kuoli Vapaiden Klaanien järjestämän pitkällisen piinan, kidutuksen ja häpäisyn jälkeen, minkä myötä hänen jäänteensä hävitettiin.
Kuningas Varag I Lirdel 423-435 JV. Vapaiden Klaanien neljäs kuningas, jonka aikana sota lopulta päättyi, Ferrot kukistettiin ja Jasfstor tuhottiin täysin, jopa perustukset tuhottiin ja sademetsä valtasi paikan pyyhkien jäljet näkymättömiin.
Kuningas Rel II Jasp 435-456 JV.
Kuningas Lisson II Veld 456-468 JV.
Kuningas Wel III Carlin 468-501 JV.
Kuningas Kartarn III Kerno 501-547 JV.
Kuningatar Dermonia II Haron 547-597 JV.
Kuningatar Varagia II Lirdel 597-614 JV.
Kuningas Alsev II Pelendor 614-645 JV.
Kuningas Iser II Sjavel 645-681 JV.
Kuningatar Cevallina III Gerder 681-

[Jackalbury]

13. Lukutaito ja oppineisuus

Lukutaito on varsin yleinen aateliston ja papiston parissa, alaspäin mentäessä se harvinaistuu kunnes orjien parissa sitä ei ole juuri lainkaan. Omaa kirjallista tuotantoa Gaegoirilla ei ole, ellei sellaisiksi lasketa lakikirja, kronikoita ja tilikirjoja. Joten kaikki kirjallisuus saapuu Gaegoiriin ulkomailta ja gaerit joutuvat kääntämään kirjoja omalle kielelleen, minkä takia kirjallisuudenystävien joukko on hyvin pieni, sillä puuha vaatii kielitaitoa, aikaa ja rahaa. Niinpä kirjallisuus on suurimmalta osin Akatemian käsissä ja Akatemia keskittyy pragmaattisten tieteiden teoksiin, tällä hetkellä Gaegoirin Kuninkaallinen Akatemia ahkeroi uuden taidon, mekaniikan, perusteosten kimpussa.
   Kuningatar Iserna I perusti valtakaudellaan Akatemian, Hoviin kerääntyneiden Klaanien epäkelpojen jälkeläisten innoittamina, sillä Klaanit olivat ottaneet tavaksi jättää sokeat, kuurot tai muuten vammautuneet jäsensä Eiriksburgiin edustamaan Klaania hovissa. Taistelussa tylsistymistä vastaan nämä Hylätyt keksivät ulkolaisten kauppiaiden kirjat ja tieteen sekä kirjallisuuden harjoittaminen alkoi Gaegoirissa. Akatemia alkoi kasvaa ja sinne lähetettiin Klaanien parista perinteisiin töihin epäkelvot pojat. Myöhemmin myös naisia tuli Akatemiaan ja nykyään enemmistö Akatemian väestä on naisia, koska gaerien maailmanjaon mukaan kirjat ja muu sellainen kuuluvat naisellisuuden alalle. Mekaniikkaa ja koneita kuitenkin taas pidetään miehisenä alana.
  Akatemia sijaitsee Kuninkaallisen palatsin vanhassa siivessä, mutta pyrkii koko ajan valtaamaan lisää tiloja Eiriksvallin linnasta, jonka rakennelmista suurin osa on menettämässä puolustustarkoituksensa Eiriksburgin kaupungin kasvaessa ja uusien muurien ja tornien valmistuessa kaupungin ympärille. Oppineisuus on keskittynyt tähän linnan osaan, missä sijaitsevat Akatemian salit, opetustilat ja Akatemian Kirjasto, entinen Kuninkaallinen Kirjasto, joka on luisunut Akatemian haltuun. Akatemian lisäksi kirjastoja on Nelikon Kirkolla, jonka Päätemppelin kirjasto on kuuluisin ja keskittyy teologiseen kirjallisuuteen. Lisäksi Gaegoirissa on jo joukko pieniä yksityiskirjastoja Klaaneilla ja aatelisilla. Omaa kirjallisuutta Gaegoirilla ei vielä ole, mutta Eiriksburgissa majailee muutamia Vapaakaupungeista velkojiaan paenneita runoilijoita, jotka tuhertelevat ylistysrunoja ja muita lauluja maksua vastaan. Akatemia halveksii näitä ja on jo vaatinut kuningatarta passittamaan moisen rappiojoukon matkoihinsa tai vielä mieluummin, nakkaamaan nämä suoraan mereen.
  Gaerien mielenkiinnon kohteita Akatemiassa ovat maanviljely, navigointi, merenkulku sekä erilaiset muut käytännön innovaatiot. Teoreettisia ja henkisiä aineita Akatemia ei tutki, koska laitoksen rahoittajalla, monarkilla, ei ole toistaiseksi intressejä tähän suuntaan.

14. Tiede ja teknologia
  Tiede on kokonaan Kuninkaallisen Akatemian käsissä ja keskittynyt käytännön ongelmien ratkomiseen ja uusien toimintatapojen ja apuvälineiden kehittämiseen. Tieteessä Gaegoir on Idän kehittyneemmistä valtakunnista jäljessä, koska uudet keksinnöt, innovaatiot ja ideat kulkeutuvat Gaegoiriin kauppalaivojen mukana. Joten kaikki tieteellinen työ on toistaiseksi muualta tuodun tutkimista ja soveltamista Gaegoirin oloihin. Teknologia on hieman jäljessä, esim. maatalouden puolella gaerien välineistö on vanhentunutta sivistyneisiin suurvaltoihin verrattuna. Gaerit ovat ajantasalla navigointi- ja mittauslaitteissa, joita he hankkivat Vapaakaupungeista, Suistosta, Ranianasta ja Ortomosta. Gaerien uusi tuttavuus on mekaaninen kello, jollaisen prototyypin kuningatar tilatutti Vapaakaupungeista.
15. Magia
Magiaa gaerit arvostavat ja maagisia kykyjä omaavat lapset ovat juhlinnan aihe perheessä ja klaanissa. Lapset lähetetään pian kykyjen ilmettyä saamaan oppia Eiriksburgissa toimivalta Taikuuden Piiriltä, Gaegoirin maagikoiden veljes- ja sisarkunnalta. Piirin johtajana toimii Velhokansleri, joka on samalla Kuninkaallisen Neuvoston jäsen. Taikuuden Piiri on monarkian alaisuudessa ja sen tehtävä on noudattaa kuninkaan tai kuningattaren käskyjä. Maagikot ovat Gaegoirissa keskittyneet sotamagiaan ja mereen liittyvään, etenkin säähän. Taikuuden Piirin päätehtävä on suojella monarkkia ja myös Gaegoirin valtakuntaa vihamieliseltä taikuudelta parhaansa kykynsä mukaan. Toissijainen tehtävä on Eiriksburgin kaupungin suojelu ja Satamakorttelien ulkolaisten magian pitäminen asioissa alueen sisällä.
  Jos maagisia kykyjä ilmenee llellewynien tai orjien keskuudessa, maagisia kykyjä omaavan lapsen omistajat hälyttävät Taikuuden Piirin paikalle. Jos lapsi on pieni, hänet otetaan Piirin huostaan ja hänen kaikki muistonsa aiemmasta elämästään tuhotaan magialla. Jos taas lapsi on liian vanha, jotta muistojen hävittäminen enää onnistuisi, hänet alennetaan Piirin orjaksi, joka kahlitaan ja jonka voimia Piiri voi ammentaa. Näitä "velho-orjia" pidetään vankeina Taikuuden Piirin talon, Velhotalon, tyrmissä. Joskus harvoin Piiri katsoo jonkun orjien lapsen maagisten kykyjen olevan uhka valtakunnalle ja lapsi joko myydään ulkomaille tai tapetaan. Nykyään, sivistyneemmällä aikakaudella, yleisin ratkaisu on myydä lapsi ulkolaisten kauppiaiden matkaan vietäväksi muualle Läntisen Meren piirissä oleviin valtakuntiin.

16. Uskonnot
  Gaegoirin valtauskonto ja virallinen uskonto on Nelikon Kirkko. Nelikon jumalat ovat Äiti, Isä, Tytär ja Poika sekä heidän vastaparinsa, myöhemmin mytologiaan itäisten vaikutteiden myötä liitetty Kirottu Veli, Veljen velipuoli ja pahuuden henki, jonka katsotaan edustavan maailman ja olevaisuuden pimeitä ja tuhoavia voimia. Maailma on jaettu neljän jumalan kesken ja tämän jaon kautta määräytyvät naisten ja miesten alat.
  Nelikon Kirkon johtajana toimii Eiriksburgissa asuva Ylipappi tai Ylipapitar, riippuen siitä, kumpaa sukupuolta edustavan jumaluuden kannalle arpakuutiot ovat asettuneet Ylipapin vaalissa. Arpakuutiot määräävät putoamispaikallaan nelikentässä sen, minkä jumaluuden papiston joukosta uusi Ylipappi/Ylipapitar valitaan. Kirkon pääpaikka on Eiriksburgin temppeli, mutta tämän lisäksi erillään saaren sisäosissa on Gudersburg, temppelin ympärille rakentunut Pyhä Kaupunki, jossa Ylipappi/Ylipapitar oleskelee usein, koska tärkeitä seremonioita vietetään Gudersburgissa. Kullakin Nelikon jumaluudella on lisäksi omat suurtemppelinsä Gaegoirissa Morsburgissa, Farsburgissa, Dotsburgissa ja Sonsburgissa.
  Tärkeitä juhlia ovat Kylvökauden alku, Laivojen vesillelasku, Sadonkorjuu, Saapumisen muistojuhla ja Luomisenpäivä. Trooppisen ilmaston vuoksi agraarikierron juhlat vietetään eri paikkakunnilla eri aikaan, aina kunkin alueen pääasiallisen tuotantokasvin kylvön ja korjuun mukaan. Luomisenpäivä on vuoden suurin juhla, jolloin miraakkelinäytelmin muistellaan maailman luomista. Saapumisen muistojuhla taas muistelee Gaerien vaellusta Gaegoiriin.

  Satamissa ja ulkolaisten parissa esiintyy myös muita uskontoja ja kultteja. Llellewynien uskonto on suurimmaksi osaksi kuollut muualta paitsi Lleiriltä.

17. Mytologia
  Gaerien mytologia keskittyy Nelikon palvonnan ympärille, kertoen maailmansynnystä Isän ja Äidin yhteyden kautta, Tyttären ja Pojan syntymästä Auringon ja Kuun myötä sekä lopulta Kirotun Veljen syntymiseen Isästä yksin ja hänen katkeruudestaan Nelikkoa kohtaan sekä Yön saapumisesta maailmaan. Myöhemmät myytit ja Nelikon Kirkon opettamat tarut kertovat gaerien kuninkaista, ylipapeista, ritareista, Klaanisodista ja Gaegoirin valloituksesta.
Llellewynien myyteistä ei tiedä mitään kukaan muu kuin ne harvat, jotka yhä piilottelevat vapaina Lleirin saaren sisäosien sademetsissä.

18. Filosofia
Filosofiaa esiintyy vain Akatemian Mestarien joukossa, koska he ovat niitä ainoita, joita asia koko valtakunnassa kiinnostaa ja filosofiakin on marginaalinen ala, pragmaattiset tieteet ovat suositumpia Akatemiassa, koska ne tuottavat rahaa Akatemialle, mikä taas näkyy heti Mestarien elintasossa, koska Hovin myöntämä avustus on käynyt varsin pieneksi Mestarien määrän kasvettua naisten vallattua Akatemian.

19. Taiteet
   Trooppisen ilmaston ja runsaan puutavaran saannin takia puunveisto on yksi Gaegoirin menestykseimmistä taiteen aloista. Puusta valmistetut kaiverruksin koristetut huonekalut ovat korkeissa hinnoissa ja ylhäisö sisustuttaa jopa kokonaisia huoneita kaiverretuin puupaneelein. Vastaavasti tosin trooppinen ilmasto tuhoaa vaille hoitoa jääneet puuesineet varsin äkkiä lahoamisen ja mätänemisen kautta. Niinpä kestävämpiin taideteoksiin käytetään kiveä tai kipsiä, jota gaerit ovat oppineet llellewynien kautta valmistamaan. Kipsi tosin murenee herkästi, joten se on syrjäytymässä kivipatsaisen ja reliefien tieltä. Etenkin Gudersburg ja Eiriksburg ovat tunnettuja kivitöistään.
  Kivitöihin liittyvät kiinteästä naisten alana lasimaalaukset ja gaerit ovatkin kehittymässä mestareiksi lasimaalausikkunoiden tekemisessä. Uusin villitys on upottaa lasimaalausikkunoihin lasilevyjen sekaan hiottuja lasikristalleja, jotka taittavat valoa spektreiksi.
  Ulkomailla Gaegoir on erityisen tunnettu metallitöistään ja etenkin naisten tekemistä kulta- ja hopeakoruista, tosin myös juhlavia, mutta jo antiikkisia rintahaarniskoja ja kypäriä viedään Itään. Gaerien nykyaikainen varustus on jo kulkenut tämän vaiheen ohitse, mutta vanha malli on yhä muodissa epäsotilaallisissa seremoniatarkoituksissa Idän valtakunnissa.
  Gaerien tatuoinnit eivät ole heistä taidetta, sillä kullakin klaanilla on oma, tiukasti määritelty tatuointikoodistonsa, jota ei saa koskaan muuttaa, sillä tämä aiheuttaisi sekaannuksia muiden klaanien parissa.
  Musiikki on Gaegoirissa erittäin suosittu taiteenlaji, mutta valitettavasti puusoittimet eivät toimi kovin hyvin trooppisissa oloissa, varsinkin suurempia soittimia uhkaavat kuumuus ja kosteus. Gaerit ovatkin siksi kehittäneet koko joukon soittimia kivistä, metallista ja lasista ynnä muusta kestävämmästä materiaalista. Uusin muotivirtaus ovat jättiläissimpukoiden kuorista valmistetut kaikupohjat eräänlaisiin mandoliineihin.
  Sanataide kytkeytyy suoraan musiikkiin, vaikka joitakin ulkomaalaisia, velkojiaan paossa olevia, runoilijoita majaileekin Eiriksburgissa, missä he elättävät itseään ylistyslauluja ja kaksimielisiä veisuja rustaamalla.