31.Heinäkuu 2014, 08:21 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: 1 2 [3]   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Charlaine Harris  (Luettu 7703 kertaa)
Skie
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 1147
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #40 : 19.Huhtikuu 2012, 19:39 »

Tuota Touch of Dead- kokoelmaa ei ilmeisesti ole suomennettu? Harris kirjoittaa ärsyttävästi novelleita joissa selviää kaikkea uutta, joka taas sitten linkittyy kirjoihin. Itse olin siitä onnellisessa asemassa että ostin sen englanninkielisen paketin joka sisälsi myös tuon kokoelman, ja ärsyyntyessäni Hadley- juonikuvioon kaveri ohjasi tuon novellin pariin joka selitti tapahtumia tarkemmin. Toisaalta ainakin itselleni Hadley oli tuttu jo televisiosarjasta, joten ihan puuntakaa tuo juonenkäänne ei tullut.

Ärsyttävää kun en oikein pysy mukana että mitkä kirjat on tullut luettua myös suomeksi, ainakin pari viimeistä on ilmeisesti lukematta... Ja vaikka tämä nyt ei "sitä saa myös suomeksi"- ketjuun kuulukaan, niin onkos kenelläkään sisäpiirintietoa koska uusi englanninkielinen Sookie Stackhouse- romaani oikein kauppoihin tupsahtaa? Alkaa iskea vieroitusoireet.  Hymyilee
tallennettu

Add oil la!
Tiuku
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2848
Asuinpaikka: Kuunsillan kartano, T**ku
« Vastaus #41 : 19.Huhtikuu 2012, 20:06 »

Aijaa, novelli. Kiitos, Skie - niin pottuuntunut kyllä olen Harrisiin tuon johdosta, etten näe mitään syytä kaivaa noita novelleja mistään. Enkä katsoa tv-sarjaakaan, sen puoleen, ellei se kävele vaikkapa ilmaisina DVD-bokseina nenän eteen. (Ja periaatteessahan tuo on ihan yksi lysti, sillä nämä kirjat ovat kuitenkin silkkaa viihdelukemista - kunhan ei enää kovasti uusia yllätyksiä ilmene. :P)

Skie, enkku-Rising sanoo seuraavan kirjan julkaisupäiväksi 1. toukokuuta. Sisäpiiritietoa minulla ei ole kyllä mistään tarjota.
« Viimeksi muokattu: 19.Huhtikuu 2012, 20:14 kirjoittanut Tiuku » tallennettu
Q_Black
Velho
**


Poissa Poissa
Viestejä: 311
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Itä-Suomi
« Vastaus #42 : 22.Huhtikuu 2012, 16:14 »

Onko kukaan muu huomannut kuinka ärsyttäviä hahmot ovat kirjoissa?  En voi sietää Ericiä tai Billiä. Sookiesta tulee oikeasti mieleen joku übertyhmä blondi. Ainut hahmo, joka on tällä hetkellä kiinnostava on Qhuinn ja jatko-osien takakansia kun olen lukenut uteliaana niin en tule pitämään kirjojen tapahtumista  Huh Jospa sit sarjassa mentäs paremmalla mallilla ;)

Sarjan kolmastoista (ja viimeinen) kirja tulee olemaan Dead Ever After.
tallennettu

“What i want, i take” (Zsadist, LA)
lynkkysuoli
Kokelas
*


Poissa Poissa
Viestejä: 4
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: keski-suomi
« Vastaus #43 : 24.Huhtikuu 2012, 12:27 »

Mun mielestä nää on ihan mahtavia kirjoja ! :D Todella viihdyttäviä ja nopeita lukea, juuri hyviä iltalukemisia (kun suuri ongelma on lopettaa lukeminen ennen kuin kello lyö neljä aamulla).

En tosin ole katsonut True Blood-tv-sarjaa kuin muutaman jakson, ja tykkäsin kyllä enempi kirjoista. Hahmot kirjoissa on hauskoja, Alcide, Quinn ja Eric ovat ihan huippuja :) Billistä en pidä. Oma suosikkini on sarjan kolmas osa, eli Kylmäveristen Klubi.

Innolla odotan että pääsen lukemaan uusinta kirjaa ;)
tallennettu
Nina98
Kokelas
*


Poissa Poissa
Viestejä: 5
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #44 : 14.Toukokuu 2012, 21:47 »

Charlaine Harris: Pahan veren valtakunta

Uusin Sookie Stackhouse -romaani julkaistiin pari kuukautta sitten ja olihan se pakko heti ostaa omaksi.

Kirjassa oli tuttuun tapaan jännittävä ja intensiivinen juoni, joka tempasi mukaansa. Sookie lähetettiin telepaatti-kykyjensä takia Louisanan kuningattaren avuksi vampyyrien suureen kokoukseen. Valitettavasti Sookieta tunnuttiin pompoteltavan aiempaa enemmän, mikä ei tahtonut sopia hänen itsevarmaan luonteeseensa. Koska en kovin paljoa Sookien poikaystävästä Quinnista välitä, oli mukava yllätys Sookien ja Ericin hitaasti mutta varmasti lämpenevät välit. Monet asiat, jotka tuntuvat muissa vampyyrikirjoissa etäiseltä ja ällöttävältä, on saatu sulautettua romaanien laajaan mytologiaan varsin mainosti. Näitä ovat esim. veren juonti ja kuolemattomuus.

Traaginen tulipalo kirjan loppupuolella tappoi ison kasan hyviä henkilöhahmoja, mikä tuntui hiukan kirjailijan hätäratkaisulta pitkän sarjan jäsentelyssä. Lisäksi kirja lässähti loppua kohden ja tuntuio hyvin epärealistiselta verrattna muuhun  kirjaan.

Ikuinen harmini on myös se, että Bill muuttui jo muutaman kirjan jälkeen tarkaanmietitystä ja hyvästä henkilöhahmosta jurottavaksi sivuhenkilöksi, eikä tilanne ole palannut koskaan ennalleen. Saa nähdä, mitä seuraavat kirjat tuovat tullessaan.

Sarja on ylipäätään lukemisen arvoinen myös 14-vuotiaille, vaikka joku sattuisi muuta väittämään;)
tallennettu
Q_Black
Velho
**


Poissa Poissa
Viestejä: 311
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Itä-Suomi
« Vastaus #45 : 29.Toukokuu 2012, 00:52 »

Mie en oikein tiedä onko nää kirjat hyviä vain keskinkertaisia. Joskus tuntuu, että kirjoissa ei ole mitään tähdellistä juonta vaan siellä vaan sooloillaan tilanteesta toiseen kuin päättömät kanat.

Eric alkaa käydä kirja kirjalta enemmän hermoon. Omia suosikkejani ollut alusta asti Alcide ja Quinn, mutta sehän on selvää, että ne työnnetään sivuun heti kuin mahdollista ja se ärsyttää. Mulla on ilmeisesti liian kummallinen maku kun rakastun aina ns. sivuhahmoihin  Pyörittää silmiään
tallennettu

“What i want, i take” (Zsadist, LA)
Dyn
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 5590
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #46 : 10.Kesäkuu 2012, 13:15 »

Arvosteluni seitsemännestä osasta, tosin asiaa on yhtä lailla kyllä koko tähän asti suomennetusta sarjasta, muuten olisi mennyt spoilailuksi. :) Jatkan lukemista englanniksi, ihan hubaa kesäviihdettä tämä.
tallennettu

Until one day, the boundary gives way.
Prosper
Kokelas
*


Poissa Poissa
Viestejä: 35
« Vastaus #47 : 26.Kesäkuu 2012, 12:13 »

Tykkään tästä sarjasta josta olen lukenut nyt kuusi osaa. Sarjassa on muutamia raakoja perunoita; Sookiella on vähän liikakiin vipinää kaikenlaisten miesten kanssa, tapahtumat tuppaavat välillä olemaan pitkäveteisiä ja mihinkään ei oikein keskitytä rauhassa vaan aina on jotain muuta jne. Keijut ovat aika randomeita, Eric on ollut mieleinen hahmo minulle (3-4 kirjat olivat suosikkini), mutta nyt hän on taas täysin sivussa. Billistä en pahemmin tykkää mutta hänhän on jatkuvasti Sookien mielessä.

Kirjat ovat aikamoinen sekamelska, ensimmäisten aikana olin haltioissani, mutta täytyy myöntää että 5-6 kirjan kohdalla petyin jonkin verran. En tiedä aionko ostaa lisää näitä. Kirjoissa pidän verilöylyistä ja seksistä ja siitä, että tv-sarjassa minua ärsyttäneet hahmot on tyrkätty pois ja dramatisointia vähennetty. Mm. Taran ja Lafaytten asema on uskottava näin. Noidat ovat kirjassa kiinnostavia.
tallennettu

'kestäös vain, sydän! sait katalampiakin sä kestää.'
Hiistu
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2748
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tampere/Vihti
« Vastaus #48 : 26.Kesäkuu 2012, 21:01 »

Onko kukaan muu huomannut kuinka ärsyttäviä hahmot ovat kirjoissa?   En voi sietää Ericiä tai Billiä. Sookiesta tulee oikeasti mieleen joku übertyhmä blondi.

Bill tosiaan vaikuttaa telkkusarjassa (sen verran kuin sitä olen seurannut, lähinnä alkupäätä) paljon fiksummalta... Ylipäänsä Sookiella on ollut telkussa vähemmän säpinää muiden miesten suuntaan, enempi olivat sellainen onnellinen pariskunta. (Mikä näyttelijöillekin kai luontevinta, kun pariskunta ovat, myös ihaniiku irl.) Mikä minua lähinnä ärsyttää, kun kirjojen perusteella olen vakuuttunut, että Bill on oikeasti ihan törppö.  Iskee silmää Muistaakseni Eric on kirjoissa ollut jo varhaisemmassa vaiheessa ja selkeämmin kiinnostunut Sookiesta kuin mitä televisiosarjassa, jossa hänen tunteistaan ottaa vielä vähemmän tolkkua kuin kirjoissa. Sookiesta pidän sekä kirjoissa että televisiossa. En osaa mieltää häntä eli heitä mitenkään toisistaan erilliseksi hahmoksi, vaan telkkusarjaakin katsoessa kuvittelen, että Sookie siinä ajattelee asioita samalla tavoin kuin kirjojen minäkertojana ollessaan.

Pahan veren valtakunnan myötä Sookie-fanitukseni koki kyllä pahan kolauksen. Ei itse asiassa nyt äkkiseltään tule mieleen toista tilannetta, jossa jokin kirjahahmo olisi samalla tavoin tehnyt yllättäen valintoja, joita minun olisi yhtä vaikea häneltä hyväksyä.

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Muutoin pidin tästä osasta, varmaankinm yksi suosikeistani sarjassa tähän asti. Tiivis hotellimiljöö karsi kivasti mahdollisuuksia ylimääräisille juonirönsyille ja tapahtumien tahti pysyi intensiivisenä.

Lainaus käyttäjältä: Nina98
Lisäksi kirja lässähti loppua kohden ja tuntuio hyvin epärealistiselta verrattna muuhun  kirjaan.

Minä olen jo tottunut kaipaamaan kirjojen villejä loppuhäslinkejä, joissa kaikki tapahtumat tuntuvat menevän ihan absurdeiksi ja Sookie vain kelluskelevan sen kaiken läpi.  Tällä kertaa tosiaan aiempaakin villimpää. Mahdetaankohan enää pystyä panemaan paremmaksi..

Tajusin, että Eric tavallaan pelkää Sookieta... Vähän vaarallista. Tosi jännää.
tallennettu

Tavallaan.
villasukka
Kokelas
*


Poissa Poissa
Viestejä: 18
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Suomi
« Vastaus #49 : 16.Heinäkuu 2012, 11:39 »

Itse pidän sarjasta todella paljon. Se oli minulle toinen hyvä vampyyrisarja Houkutuksen jälkeen. En ole lukenut kahta viimeistä osaa, mutta ne ovat lukulistani kärjessä. Toivon vain, että ne ilmestyvät kirjastoon (parempi, jos ovat jo ilmestyneet  Iskee silmää).

Sookie on kirjoissa minulle jotenkin inhottava päähenkilö. Ei ihan vastenmielinen, mutta melkein. Saattaisin kyllä itsekin vähän tärähtää, jos kuulen muiden ajatukset, mutta silti... Eric on lempihahmoni, koska häneltä löytyy sitä oikeaa huumorintajua. Välillä kyllä ärsyttää, kun kukaan normaali mies ei ihastunut Sookieen, mutta nyt jokainen vastaantuleva paranormaali mies heittäytyy hänen jalkojen juuriin.

Omistan ensimmäisen tuotantokauden True Bloodista, ja minusta sarja on katsottava, mutta pyörii kaukana kirjoista. Siinä tapahtui niin paljon sellaista, mitä kirjoissa ei ollut, että johan nyt. Pitäähän sarjasta saada suosittu ja jokaisessa jaksossa pitää olla jokin oma juttu, mutta minusta se meni vähän yli. Ja Anna Paquin ei oikein onnistunut Sookiena, tai en itse ainakaan nähnyt Sookieta hänenlaisenaan...  Pyörittää silmiään
tallennettu

Kirjat, elokuvat, pelit... ja villasukat.
Serafia
Noviisi
*


Poissa Poissa
Viestejä: 54
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #50 : 16.Heinäkuu 2012, 15:50 »

Olen lukenut neljä ensimmäistä osaa ja aion lukea muutkin :>
Pidän niistä, vaikka välillä jotkut hahmot ärsyttävät. Muttajoo, niinhän ne tekevät kaikissa kirjoissa :D
tallennettu
Tiuku
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2848
Asuinpaikka: Kuunsillan kartano, T**ku
« Vastaus #51 : 22.Heinäkuu 2012, 19:20 »

Huhhuh tätä uusinta kirjaa, yhdeksäskö [EDIT: kahdeksas] osa tämä nyt on. Veren sitomat joka tapauksessa nimeltään. En aio spoilata, pahemmin.

Tässä oli ikään kuin kaksi suurempaa juonikuviota, joista toinen käsiteltiin ensimmäisessä puolikkaassa ja toinen toisessa, joten sinänsä tämä ei ollut nätin yhtenäinen kirja. Tätä tasapainotti kuitenkin se, että lisäksi oli valtava määrä muihin asioihin liittyviä käänteitä ja paljastuksia ja muuta pikkusälää, jotka eivät tosiaankaan olleet turhia ja veivät tarinaa tehokkaammin eteenpäin ja syvemmälle kuin suuretkaan kuviot aiemmissa kirjoissa. Harris pani totisesti parastaan, ja olen suorastaan häikäistynyt - kyseessä ei tällä kertaa ollut sellainen sarjanosa, joka olisi tuonut mieleen dekkarisarjan episodin (ts. ilmenee rikos, joka ratkaistaan, eikä suuri kuvio etene kuin korkeintaan hitusen). Tapahtumien vyöry ei loppuakaan kohti hiljentynyt, vaikka suuret kuviot selätettiinkin hyvän aikaa ennen sitä.

Seksiä tässä ei muuten ollut. Pari alastonta muodonmuuttajaa, mutta niitä nyt on nähty :P Ihmissuhdekuviot (tai millä nimellä niitä pitäisi kutsuakaan) olivat kyllä olemassa, ja vaikka mikään niistä ei pahemmin edistynyt, ei se haitannut minua pätkääkään. Jotakuta romantiikanhakuista se saattaa häiritä, mutta minua ei, sillä tämä oli tasapainoista ja jopa älykästä, vaikka toiminnan määrä olikin huikea. Ei tietenkään aivan kympin arvoinen suoritus, mutta koska olin antanut jo suurimmalle osalle aiempia kirjoja neljä tähteä, tälle piti antaa erotuksena viisi.
« Viimeksi muokattu: 22.Heinäkuu 2012, 19:28 kirjoittanut Tiuku » tallennettu
Q_Black
Velho
**


Poissa Poissa
Viestejä: 311
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Itä-Suomi
« Vastaus #52 : 06.Elokuu 2012, 00:02 »

Veren sitomat luettu...

Aika samanlaisilla linjoilla mennään mielestäni tässäkin kirjassa kuin aiemmissa. Tässä ei ehkä ollut ihan niin paljon toimintaa ja vaihtuvia tapahtumia kuin joissain aiemmissa kirjoissa, mutta se oli oikeastaan hyvä juttu. Tarina soljui eteenpäin hiukan rauhallisemmin ja kivuttomammin. Tässäkin tosin oli huomattavissa vaihtuvien tapahtumien paljoutta, jotka alkoivat ja loppuivat kuin seinään, jonka jälkeen uusi juonikuvio tuli mukaan. Joillekin se varmasti saattaa olla ihan mieluista, mutta itseäni häiritsi kun olen tottunut siihen, että kirja sisältää yhden oleellisen juonen eikä montaa. Hahmot ovat jotenkin todella paljon ärsyttävämpiä kirjoissa kuin tv-sarjassa. Sookiesta tulee sellainen kuva, että hän on tyhmä bimbo ja kaikki miehet pyörivät hänen ympärillään. Eric oli rasittava ja Bill jotenkin limainen. Suuri suosikkini Quinn jäi harmillisen pieneen rooliin ja hänen ja Sookien tapaamisen jälkeen kirja menetti hohtonsa täysin. Ihan luettava vaikka ei mikään loistoteos olekaan, en vain pidä suunnasta johon tarina joiltain osin etenee.
tallennettu

“What i want, i take” (Zsadist, LA)
EndlessMoment
Kokelas
*

Poissa Poissa
Viestejä: 38
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Jyväskylä
« Vastaus #53 : 09.Elokuu 2012, 12:41 »

Juuri tuli ilmoitus että Veren sitomat on ilmestynyt kirjastoon (ehdittiin sitä jo odotellakin). Itseäni ärsyttää kirjoissa tuo Sookien asenne, että olen kunnollinen ihminen, enkä siedä tappamista ja käyn kirkossa. Ja sitten Pahan veren valtakunnassa kuitenkin

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Suosikkejani sarjassa ovat ehdottomasti Alcide ja Quinn (pidän näköjään muodonmuuttajista :)) Eric ja Bill ottavat kunnolla päähän. Olen vain iloinen, että Bill siirtyi kirjoissa taka-alalle ja että Quinn astui kuvaan. Ja siksi minua ärsytti aivan tolkuttomasti kun Sookie

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Mutta kuitenkin vaikka sarja ottaa päähän ja aiheuttaa ärsyynnystä, ei sitä vain voi lopettaa kesken, siihen on jäänyt koukkuun ja haluaa tietää mitä seuraavaksi käy...
tallennettu
Q_Black
Velho
**


Poissa Poissa
Viestejä: 311
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Itä-Suomi
« Vastaus #54 : 20.Elokuu 2012, 19:20 »

Suosikkejani sarjassa ovat ehdottomasti Alcide ja Quinn (pidän näköjään muodonmuuttajista :)) Eric ja Bill ottavat kunnolla päähän. Olen vain iloinen, että Bill siirtyi kirjoissa taka-alalle ja että Quinn astui kuvaan.

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Mutta kuitenkin vaikka sarja ottaa päähän ja aiheuttaa ärsyynnystä, ei sitä vain voi lopettaa kesken, siihen on jäänyt koukkuun ja haluaa tietää mitä seuraavaksi käy...
Nää jutut ihan kuin mun suusta  Onneks on joku muukin joka ei lämpeä Ericille ja Billille  Cool
tallennettu

“What i want, i take” (Zsadist, LA)
Hiistu
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2748
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tampere/Vihti
« Vastaus #55 : 17.Lokakuu 2012, 22:43 »

Kirjaston hyllyssä oli viimein vapaana Veren sitomat, joten lainasin ja luin.

Tapahtumien vyöry ei loppuakaan kohti hiljentynyt, vaikka suuret kuviot selätettiinkin hyvän aikaa ennen sitä.

Minulle tuli loppua kohden jopa vähän väsy, kun tuntui, että tapahtumat vaan pitkittyvät... Kaikki isot asiat tosiaan vaikuttivat jo ratkaistuilta, mutta silti tiesi, että jostain puskista vielä jotain pikkupulmallista hyppää eteen.. koska kirjassa on vielä sivuja jäljellä.  Pyörittää silmiään  Muutoinkin erilaisia tapahtumia oli niin runsaasti, että niiden jaksottaminen tuntui ajoittain jo hiukka keinotekoiselta. Useammin kuin kerran toistui, että joku ei tavoittanut Sookieta puhelimeen tai Sookie päätti soittaa jonkin tärkeän puhelun vasta seuraavana päivänä.. jotta seuraavallekin päivälle saataisiin sopiva annos vauhtia ja vaarallisia tilanteita?  

Mietin jopa, tuntuiko tämä jonkinlaiselta väliosalta,  jossa ratkaistiin pari isompaa ilmassa roikkunutta aihetta, jotta seuraavissa osissa päästäisiin siirtymään jälleen uusiin kuvioihin. Odotan etenkin, että
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Lainaus käyttäjältä: Q_Black
Suuri suosikkini Quinn jäi harmillisen pieneen rooliin ja hänen ja Sookien tapaamisen jälkeen kirja menetti hohtonsa täysin.

Itse olin tyytyväinen, että
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Kerrankin mukaan tuli uusi mysteerimies, joka ei mitä ilmeisimmin ole kiinnostunut Sookiesta mitenkään lemmeekkäässä mielessä.
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Kyllä minä Sookiesta edelleen pidän, vaikka viime kirjassa vähän järkytyinkin hänen touhuistaan. Olen iloinen, että hänelle ei enää riitä, että miehet vaan marssivat hänen elämäänsä ja ilmoittavat rakastavansa häntä, vaan hän on oppinut oikeasti vaatimaan elämältään jotain. Toivon vain, ettei hän liikaa kyynisty, vaan jatkossakin pystyy nauttimaan "hyvistä" päivistä ja itsensä seurasta.  

Tässä osassa ennalta-arvaamattomalla tavalla toimikin sitten vuorostaan
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Televisiosarjan tapahtumien tuntemisesta, niin vähän kuin sitä sarjaa olenkin saanut seurattua, oli haittaa, koska näköjään tästä osasta oli lainattu telkkuun:
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)


Ei tietenkään aivan kympin arvoinen suoritus, mutta koska olin antanut jo suurimmalle osalle aiempia kirjoja neljä tähteä, tälle piti antaa erotuksena viisi.

Minulla on sama ongelma, että koitan suhteuttaa sarjan osille antamiani arvosanoja jotensakin toisiinsa. Annoin tällekin osalle ensin neljä tähteä, mutta sitten aloin ajatella, pidinkö tästä sittenkään yhtä paljoa kuin parista edellisestä, joten tiputin kolmeen tähteen.  
« Viimeksi muokattu: 17.Lokakuu 2012, 22:49 kirjoittanut Hiistu » tallennettu

Tavallaan.
Hiistu
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2748
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tampere/Vihti
« Vastaus #56 : 04.Heinäkuu 2013, 17:04 »

Edellisen viestini jälkeen olen lukenut myös Pedon veren ja Samaa verta. Varoitus: seuraa pitkää ja sekavaa vuodatusta.  Iskee silmää


Pedon veri oli minulle pieni pettymys. Tai en tiedä, voiko ihan pettymykseksi sanoa, mutta.. ei vastannut odotuksia. Sookie-kirjat ovat olleet minulle tietynlaista ”hyvänmielen lukemista”: mukavan vauhdikasta toimintaa ja harmittomia ihmissuhdesotkuja. Pedon veren luettuani kuitenkin tuntui, etten tullut enää kuin pahoille mielin. Loppukaan ei enää saanut aikaan sellaista helpottavaa katarsista, että huh, selvittiinpähän taas näistäkin seikkailuista.. koska en ole lainkaan varma, selvittiinkö. Kaikki vain vaikutti menevän pieleen.

Heti alussa petyin, etteivät Sookie ja Eric olleet tämän ja edellisen kirjan välillä ilmeisesti edes puhuneet keskenään. Olen jo pidemmän aikaa odottanut, että he selvittäisivät asioitaan ns. kaikessa rauhassa… Mutta kirjojen aikaisessa melskeessä on kaikkea muuta kuin rauhallista jutteluaikaa, ja jollei kirjojen välilläkään tapahdu mitään edistystä, niin alkaa jo usko loppua, että he saisivat ikinä välejään selviksi. Sinänsä toki kiva, ettei lukija koe jäävänsä mistään oleellisesta paitsi, mutta mutta…. Kaikesta huolimatta Sookie vaikuttaa olevan jo pääsemättömissä Ericin kanssa, vähän kuin vahingossa. Pitäisi varmaan tapahtua jotain suurta, jotta heidän suhteensa päättyisi. En toivo kuitenkaan mitään samanlaista välirikkoa kuin mitä Billin kanssa kävi, koska Eric on mielestäni ihan hyvä tyyppi. Mitä nyt ei vaan oikein aviomiesainesta. Uskon Ericin olevan aina ensisijaisesti hallitsija ja juonittelija, vaikka tahtoisikin elää parisuhteessa. Ericin seurassa on kyllä aina vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja kunnon rähinät… mutta ei kai Sookie sellaista elämää halua, elämänsä loppuun asti? Ericin eduksi on laskettava, että ainakin hän pitää muut kosijat loitolla, jotteivät pyöri sekoittamassa juonta.

Kyseenalaistin jo aiemmin Sookien moraalisen toiminnan, ja nyt hän toimi mielestäni vieläkin käsittämättömämmällä tavalla.
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Kenties kirjailija haluaakin antaa lukijalle pureskeltavaksi kinkkisiä moraalidilemmoja. Oman, uskonnollisen sävynsä pulmiin antaa vielä Sookien pohdinnat, millä tavoin ”kunnon kristityn” tulisi missäkin tilanteessa toimia. Se Sookien hahmossa onkin niin mielenkiintoista, että hän haluaisi toimia oikein, mutta toimet ovat silti entistä enemmän arveluttavia.

Tuntuukin, että mitä "paremmiksi" nämä kirjat käyvät (eli mitä pulmallisempia valintoja henkilöt joutuvat tekemään ja muutoinkin monisyisempiä tilanteita), sitä vähemmän pidän kirjoista. Siinäpä vasta pulma…  Huh  Hetkittäin kirjaa lukiessa ja oikein suutuksissa ollessani tuntui jopa, etten enää piittaa, kuinka Sookien lopulta käy. Mutta kyllä minä silti toivon, ettei hänelle käy pahasti. Jossain vaiheessa olen vain jo hyväksynyt ajatuksen, että hänelle saattaa vielä käydä pahasti.   

Suurin murheenaiheeni kirjan luettuani kuitenkin oli, ettei Niallia kenties enää nähdä. Tuntui, että keijut vain tulivat, sotkivat kaiken, ja saman tien nyt jo häipyivät. Sinänsä toki klassisen.. keijumaista. Pidin Niallia ensitapaamisilla jonkinlaisena viisaana vanhuksena, mutta
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)



Ja sitten Samaa verta... Siitä minä sitten taas pidin. Kirjaa arvioineet ovat näemmä pitäneet tätä osaa hidastempoisena, mutta minusta tarina on tässä osassa aiempaa uskottavampi.

Aiempia osia synkempi tämä ainakin on, mitä Pedon veren tapahtumien jälkeen ehkä saattoi odottaakin. Useampikin henkilöhahmo on enemmän tai vähemmän mieleltään järkkynyt ja Sookiekin joutuu tosissaan pohtimaan, onko hänen elämänsä enää elämisen arvoista. Hetkittäin tuntui, että tragedioita on ehkä jo liiaksikin.. vähän kaikilla hahmoilla tuntui äkisti olevan jaettavanaan tuskainen elämäntarinansa. Kirjan loppupuolella Shakespearen näytelmiin vertaaminen oli kyllä kirjailijalta osuvaa itseironiaa. Aiemmissakin osissa on toki ollut kuolemantapauksia, mutta mielestäni ei ole samalla tavoin pysähdytty suremaan kuin vasta nyt.

Heti alussa huomiota kiinnitti aiemmista osista poikkeava ratkaisu: alussa n. 50 sivun verran ennen "varsinaisten" lukujen alkamista kerrotaan paloja tapahtumista edellisen kirjan päättymisen jälkeen. Tämä oli mielestäni ihan hyvää vaihtelua, koska olen aiemmin kritisoinut sitä, ettei henkilöhahmojen elämä tunnu etenevän uskottavasti osien välillä, ja sitten kirjojen aikana tapahtuu parissa päivässä valtavasti. Myös varsinaisissa luvuissa todettiin aina välillä, ettei pariin päivään ollut tapahtunut mitään ihmeempää, eli tapahtumiin tuli sillä tavoin katkoksia, mikä sekin oli mielestäni vain luontevaa. Minulla ei missään vaiheessa lukemista tullut tylsää, koska vähäisempien tapahtumienkin aikaan tunnelma oli mielestäni pahaenteinen. Vähän kuin vain odoteltaisiin, milloin kaikki romahtaa.

Minulla oli kirjan takakannen perusteella aika varmana pitämäni arvaus, mitä kirjassa voisi tulla tapahtumaan, mutta onneksi tarina onnistui yllättämään. Olin arvellut, että
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Sivuhenkilökokoonpanossa tapahtui jälleen muutoksia ja yksi aiempi juonikuvio päättyi heti kirjan alussa aika yllättäen. Ei tämä varmaan mikään iso spoilaus ole, mutta:
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)
Vastaavasti mukaan astui tähänastisista sivuhenkilöistä ehkä suosikkini: Claude!  Cool Hieman ikävää toki oli joutua koko kirjan ajan pelkäämään, mahtaisiko hänestä paljastua jokin synkkä salaisuus Sarjan aiemmat tapahtumat huomioiden se tuntui jopa todennäköiseltä. Häneen liittyi kyllä hauskoja kohtauksia, esimerkiksi:
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Minulle tuli täytenä yllätyksenä tämän kirjan vaihtoehtohistoriallinen sivujuoni. Tarinassa otettiin kantaa ja sepitettiin aika shokeeraavasti uusiksi eräs 1900-luvun suurimmista legendoista...
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)
Kyseinen juoni olikin mielestäni kiinnostavinta koko kirjassa, teki kirjasta kenties jopa sarjan kiinnostavimman. Samaan aikaan sydäntäsärkevää ja karmivaa, osui ja upposi. 

Tavoilleni uskollisena täytyy kai kommentoida jälleen myös Sookien mieskuvioita. (Vaikka täytyy kyllä sanoa, että tässä osassa koin ns. lemmenkohtaukset jopa ärsyttäviksi: niidenkin aikana olisi voinut tapahtua jotain mielenkiintoista.) Sookien ja Ericin suhde on vakinaisempi kuin koskaan, mutta samalla silti jotenkin hataramman oloinen… Suhde vain vaikuttaa sitä mahdottomammalta mitä enempi he seikkailevat yhdessä, vaikka olenkin jo aika vakuuttunut, että Eric todella rakastaa Sookieta. On kyllä todella herttaista, kun heistä kumpikaan ei ole oikein varma, mitä se sellainen rakkaus oikeasti on, mutta uskovat sen nyt löytäneensä, siinä määrin kuin mahdollista. Mutta. Mutta mutta… Moitin Billin ja Sookien suhdetta aikoinaan siitä, että siinä vaikuttaa olevan pääasiana pelkkä seksi, ja Bill on kovin mustasukkainen mahdollisista muista miehistä. Pistää pakosti miettimään, että eikö Ericin kanssa nyt ole aivan samanlaista. Lisäksi jos Sookie koskaan haluaa palata ns. normaaliin elämään (elämään, jossa hän ei jatkuvasti tapa jotakuta tai ole tulossa tapetuksi), ei se ehkä onnistu henkilön kanssa, joka on ollut lähes kaikissa hirveyksissä mukana ja siten väkisinkin muistutuksena niistä.

Eric päästelee suustaan kyllä huvittavia juttuja, kuten: "Sookie, minun täytyy kertoa sinulle pari juttua." .. no älä.. "Niin. Minulla ei ole helppoa." .. no kelläpä heistä olisi.  Näyttää kieltä

Yhtenä hauskana seikkana täytyy vielä kertoa:
Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Loppu oli oikeasti rauhoittava, toisin kuin edellisessä kirjassa. Jäi jopa hyvä mieli.


Sarjan viimeinenkin osa (Dead Ever After) olisi nyt jo ilmestynyt englanniksi, ja kieltämättä kiinnostaisi äkkiä tietää, kuinka kaikki tulee "päättymään". Suomennostahti on kuitenkin sen verran ripeätä (ja oma lukutahtini kuitenkin suht hidas), että olen ajatellut odottaa kiltisti suomennosten ilmestymistä. Eiköhän se viimeinenkin osa ilmesty jo ensi vuoden alussa...
tallennettu

Tavallaan.
Skie
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 1147
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #57 : 05.Heinäkuu 2013, 15:46 »

Huh, minusta tuntuu että tämä sarja on jatkunut ihan järjettömän pitkään, vaikka tosiasiassa taisin alkaa lukemaan Sookie Stackhouseja vasta vuonna 2010. Luin sarjan siihen asti ilmestyneet osat englanniksi pötköön, ja sen jälkeen olen aina keväisin tilannut uusimman kirjan heti ilmestymisen jälkeen. Itse asiassa en kyllä enää pitänyt sarjasta parin viimeisen osan aikana, mutta ei kirjasarjaa voi nyt kesken jättää! Jossain vaiheessa yritin lukea noita myös suomeksi, mutta sitten oli pakko luovuttaa kun ne oli jotenkin vielä pöljempiä suomeksi kun englanniksi...

Sarjan viimeinenkin osa (Dead Ever After) olisi nyt jo ilmestynyt englanniksi, ja kieltämättä kiinnostaisi äkkiä tietää, kuinka kaikki tulee "päättymään". Suomennostahti on kuitenkin sen verran ripeätä (ja oma lukutahtini kuitenkin suht hidas), että olen ajatellut odottaa kiltisti suomennosten ilmestymistä. Eiköhän se viimeinenkin osa ilmesty jo ensi vuoden alussa...

Lukaisin tuon viimeisen Sookien viime kuun alussa, ja olin lähinnä vain onnellinen siitä että kyseinen sarja loppui vihdoin. Eipähän tarvitse enää kytätä seuraavaa osaa. Koska en jaksa asiasta sen tarkemmin spoilereihin kirjoitella, toteanpa vain että viimeinen osa oli mielestäni ihan kökkö (näin runollisesti ilmaisten). Saattoihan lopetus olla niin kuin Sookien tarinan kannalta ihan järkevä, mutta eipähän mennyt niin kuin minä halusin, nyyh. Iskee silmää
tallennettu

Add oil la!
Sivuja: 1 2 [3]   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional