Mikä kirja? osa 2

[Hiistu]

Koska edellinen annettu (siis tuo miun antama) ohjeistus tosiaan sallii googletuksen (mainitusta syystä), niin ei se nyt kyllä kiellettyäkään voi olla. Joten Tiuku voi ihan hyvällä omallatunnolla pitää vuoronsa.

Googletuksesta voi kyllä antaa uutta ohjetta, jos kiellon tästä etiäpäin aiheelliseksi näkee.

[Iivari]

Googletus on joskus alunalkujaan vuonna 2006 kielletty, mutta siitä livettiin sitten suurin piirtein periaatteeseen, että periaatteessa ei, mutta käytännössä sitä ei paheksuttu. Konnun vastaavissa ketjuissa on ollut tiukka googlauskielto, mutta sitä tosiaan on mahdoton valvoa - lähinnähän koko kiellon idea on se, että ei pilattaisi hauskuutta tekemällä siitä liian helppoa. Eli tuskin sitä kannattaa täysin kieltääkään, mutta ei sitä oikein siinäkään ole järkeä, että heti ensimmäisen vihjeen jälkeen joka kerta googlen avulla vaihtuu vuoro.

Eli kaiken kaikkiaan järkeä käyttäen...

[Tiuku]

Minä olen pelannut näitä jo pitkään sillä periaatteella, että koska kaikilla on tiedonhakuvälineet käsillä tai vieläkin lähempänä siinä tietokoneen ääressä, on arvuuttajan vastuulla siivota vihjeet nimistä/vastaavista tai vältellä niitä mahdollisimman hyvin. Tai olla tekemättä niin. Osa pelin henkeä. Etenkin Kuka kyseessä -ketjussa tosiaan monet minua fiksummat sommittelijat ovat laatineet vihjeet suoraan Googlen ja Wikipedian käyttömahdollisuutta ajatellen ja jopa hyödyntäen - siis niin, että niiden käyttö voi johtaa väärille jäljille tai muodostaa kuin seurattavan polun, joka täytyy vain löytää. Ja kun Dyn kerran valitti, ettei arvaajia näy ja kun minäkin olin täysin varma, etten ole tuota lukenut, kokeilin sitten onneani räpläilemällä vanhaa ystävääni hakukonetta.

Samoin Tiukun taannoinen toteamus minulle, ettei useita peräkkkäisiä viestejä samalta ihmiseltä katsota hyvällä, aiheutti kyllä melkoisen selaamisen sivustolla. Käsittääkseni siitä puhutaan ohjeissa vain paheksuen viestimäärien keinotekoista kasvatusta paremman tittelin toivossa.

No, paisuttaa se melko turhasti topicejakin ja tekee sivuston selaamisesta turhauttavampaa, jokainen erillinen viesti kuitenkin kun vie enemmän tilaa kuin edelliseen lisätty tekstikappale. Tätä ongelmaa tosin on enemmän paljon huonotapaisemmilla sivustoilla (joissa tuplapostaus onkin siksi ihan virallisena kieltopykälänä - liekö ollut §11 sillä sivustolla, jolla viimeksi toimin moderaattorina :P). Mutta off.

Laitetaan nyt tämän kerran vihje takaisin, mutta tämän jälkeen varmaan annan näihin arvuuttelutopiceihin vastaamisen olla jonkin aikaa.

Häpesin ulkomuotoani, likaa ja veritahroja ja vanhoja vaatteita, jotka äiti oli parsinut niin moneen kertaan, että oli mahdotonta sanoa, minkä värisiä ne olivat alunperin olleet. En voinut uskoa, että ylimys pyytäisi minua nukkumaan majataloon kanssaan. Saisin varmaankin jäädä talliin. Ilmeisesti hän ei kuitenkaan halunnut päästää minua silmistään liian pitkäksi aikaa. Hän käski naisen pestä vaatteeni ja lähetti minut sitten kylpyyn kuumille lähteille. Kun palasin majatalolle, puoliunessa lämpimän veden ja valvotun yön jäljiltä, aamiainen oli jo katettu huoneeseemme ja hän oli syömässä. Hän viittasi minua liittymään seuraansa. Polvistuin lattialle ja rukoilin niin kuin meillä oli tapana ennen päivän ensimmäistä ateriaa.

[Nafisan]

Hmm... Tämä lainaus on jotenkin kammottavan tuttu (kammottava siksi kun en nyt saa mieleeni mistä se voisi olla) eli olen joko lukenut tämän/samnakaltaisen kirjan tai nähnyt tuon lainauksen jossain muuallakin.

Veikkaan vaikkapa Meg Cabotin Sydämeni lunnaat, paremman puutteessa.

[Tiuku]

Heittäydyin maahan, kierin katua pitkin ja livahdin rattaiden alle, mutta opettajani odotti minua niiden toisella puolella. Yritin purra häntä käteen, mutta hän tarttui toisella kädellä leukaani ja työnsi pääni pois. Puremisten sijasta potkaisin häntä, valahdin hervottomaksi hänen otteessaan, yritin valua hänen sormiensa välistä, mutta kaikki temput, jotka osasin, olin oppinut häneltä.

[Tiuku]

Luen juuri Tuulen nimeä, viime yönäkin aamukuuteen. :) Mutta ei ole se. Verne oli kuitenkin ensimmäisen vihjeen perusteella melkoisen hyvä arvaus, piti tuossa aiemmin sanomani (vaikkei se ole oikeasti lähelläkään etsittyä teosta), sillä vain rippunen mahtipohtisuutta juuri tuon pätkän ulkopuolelle olisi jo hyvinkin saanut tuon sopimaan Verneen.

EDIT: Ei ole Lynchiäkään.

[Hiistu]

Scott Lynch: Locke Lamoran valheet?

muoks.

Pöh. Olisi niin kivasti selittänyt ryysyt ja rukoilun(kin kai) ja nujakoinnin... 

Mitä vielä tulee googletukseen, niin miun nähdäkseni homma menee näin:

Hetken aikaa oli epäselvyyttä nykyisestä toimintatavasta ( - saako vai ei). Epäselvyys korjattiin ( - saa). Nykyinen toimintatapa on havaittu hyväksi (esitetyt perusteet tiedonhaun puolesta), joten homma sujuu nykyisellään paremmin kuin mitä uudella ohjeistuksella saataisiin aikaan.

[Nafisan]

Kokeillaan Kristin Cashore: Syntymälahja

(Vaikka en ko. teosta loppuun ehtinytkään lukea, keväällä oli paljonkin kirjoja lainassa, Sydämeni lunnaat mukaan lukien, mutta jotenkin en jaksanut lukea, niin palauttelin kirjastoon pääasiassa koskemattomina). Nyt puolestaan kirjoja kuluu normaalinpaan tahtiin, riippuu kenties kirjastakin, inspaako ne.
 

[Tiuku]

Ei ole Syntymälahjakaan, mutta kehotan sinua lukemaan sen loppuun.

Uutta vihjettä sitten varmaan, vaikka en osannut arvata tämän opuksen arvuutuksen kestävän edes näin pitkään (oikean vastauksen löydyttyä selkiää, miksi). Laitetaas ensin nuo edelliset vihjeet hahmottamisen helpottamiseksi.

Nro 1:
Häpesin ulkomuotoani, likaa ja veritahroja ja vanhoja vaatteita, jotka äiti oli parsinut niin moneen kertaan, että oli mahdotonta sanoa, minkä värisiä ne olivat alunperin olleet. En voinut uskoa, että ylimys pyytäisi minua nukkumaan majataloon kanssaan. Saisin varmaankin jäädä talliin. Ilmeisesti hän ei kuitenkaan halunnut päästää minua silmistään liian pitkäksi aikaa. Hän käski naisen pestä vaatteeni ja lähetti minut sitten kylpyyn kuumille lähteille. Kun palasin majatalolle, puoliunessa lämpimän veden ja valvotun yön jäljiltä, aamiainen oli jo katettu huoneeseemme ja hän oli syömässä. Hän viittasi minua liittymään seuraansa. Polvistuin lattialle ja rukoilin niin kuin meillä oli tapana ennen päivän ensimmäistä ateriaa.

Nro 2:
Heittäydyin maahan, kierin katua pitkin ja livahdin rattaiden alle, mutta opettajani odotti minua niiden toisella puolella. Yritin purra häntä käteen, mutta hän tarttui toisella kädellä leukaani ja työnsi pääni pois. Puremisten sijasta potkaisin häntä, valahdin hervottomaksi hänen otteessaan, yritin valua hänen sormiensa välistä, mutta kaikki temput, jotka osasin, olin oppinut häneltä.

Nro 3:
    "Missä neidin muut vaatteet ovat?"
    "Tulin tänne seitsemänvuotiaana", ***** vastasi kiukkuisesti. "Olen saattanut hieman kasvaa sen jälkeen. Äitini lähetti minulle parempia vaatteita, mutta minun ei annettu pitää niitä!"

[Nafisan]

Eka ja kolmas vihje on vaan jotenkin niin... Äh, kirja on ihan kielen päällä, olen varmasti tästä kirjasta kuullut! Vastataan sitten ainoa päähän pälkähtänyt: Ikuisesti sinun - Tuhkimotarina (samannimisen elokuvan kirjasovitus).

[Tiuku]

Nro 4:
   "Minä tapoin hänet", sanoin, ja häpeäkseni tunsin kyyneleet taas kasvoillani. "En voi antaa sitä itselleni anteeksi. En voi ottaa sekä hänen nimeään että hänen henkeään. Hän kuoli minun käsissäni."
    "Annoit hänelle kunniallisen kuoleman", ***** kuiskasi ja tarttui käsiini. "Teit velvollisuutesi, niin kuin pojan on tehtävä velvollisuutensa isäänsä kohtaan. Sinua ihaillaan ja ylistetään sen vuoksi kaikkialla. Ja *****n surmaamisen vuoksi. Siinä on ainesta legendaan."

EDIT: Ei ole Mio.
EDIT2: Ei ole Gedkään.

[Lake]

Kuumat lähteet sai ajatukset Japanin suuntaan... Olisiko tämä Lian Hearnin Otorin klaanin taru?

[Tiuku]

No niin, onhan se! Ensimmäinen osa eli Satakielilattia tarkalleen sanottuna, mutta enhän minä arvuuta muuta kuin ensimmäisiä osia.

Ensimmäinen vihje on melko alusta, ja alku on ainakin itselläni jäänyt mieleen. Juuri tuon pätkän jälkeen päähenkilöä kielletään rukoilemasta, koska ne rukoukset kuuluvat nyt hänen menneisyyteensä. Toinen vihje antoikin vinkkiä salamurhaustouhusta tai ainakin taistelukoulutuksesta. Kolmas vihje oli ainoa, joka ei ollut minämuotoisesta Takeo-osuudesta vaan hän-muotoisesta Kaede-pätkästä, mutta sitä ei kyllä tuosta käynyt ilmi; tuossa luki ensin jotain muuta, mutta laitoin sitten tuon, jotta aavistus juoneakin tulisi esiin. Neljäs vihje alkoi lähestyä japanilaisia kunniakäsityksiä ja kohteliaisuuttakin, jotka tietysti ovat erittäin keskeisiä koko kirjassa. Ette muuten uskokaan (ellette kirjaa selaa), miten vaikeaa oli löytää pätkääkään, jota ei olisi ahdettu täyteen niitä japaninkielisiä nimiä. En viitsinyt olla noita tähtiäkään laittamassa kauheasti, se vain sotkee.

[Lake]

Jaahas sain sitten ankaran pähkäilyn jälkeen valittua uuden kirjan. Kirja on ihan tältä vuosituhannelta ja tässä siitä pieni pätkä:

"Edessäpäin he näkivät parinkymmenen kilometrin levyisen pilvirepeämän läpi maalin, kirkkaansiniseltä pieneltä alukselta näyttävän kohteen, jota siitä reilun sadan kilometrin päässä oleva toinen panssarilaiva hinasi.

Myrskyviikate tärisi voimakkaasti, ja hetkeä myöhemmin kuului kova pauke. Heidän ylä- ja alapuolelleen ilmestyi ohuita, kierteisiä savuvanojen rivistöjä, joiden tuskin erottuvat ammukset kiitivät kohti maalia. Jokaiseen syvennysistuimeen asennetut näytöt – ne jotka toimivat – näyttivät suurennosta maalista..."

[Lake]

Ja vähän lisää:

"Hän rapsutti kidusreunaansa yhdellä pinnakädellä. Hänellä oli yllään kevyt yökaulus keskiöidensä ympärillä, mitä pidettiin vähimmäisvaatimuksena, kun puhuttiin jollekkin muulle kuin läheisimmille ystäville tai perheenjäsenille näytön kautta."

[Lake]

tässä uutta:

"Kaasualuksen matematiikkatilassa xxxxxx:llä oli tulos. Kuvaliuskan osittain pilvisen taivaan kuvassa tosiaan oli kätkettyä dataa. Se oli ollut siinä kaiken aikaa. Hänellä oli ollut vastaus mukanaan, jos se nyt oli vastaus, koko ajan. Se näytti vieraalta algebralta. Hän yritti ymmärtää sitä. Se ei merkinnyt mitään. Se saattoi merkitä kaikkea."

[Logikärmes]

Iain M. Banksin Algebraisti?

[Lake]

Juu, sehän se!

[Logikärmes]

Jo Asukkien "keskiöitten" ja "pinnakäsien" kuvaus olisi riittänyt oikeaan vastaukseen, sen verran hyvin ovat nuo kummajaiset jääneet mieleen. En vain ole sattunut seuraamaan keskustelua kovinkaan aktiivisesti.

*Hymähtää* Miksi minun piti osua oikeaan juuri nyt? Minulla olisi arvuuteltava kirjakin jo valmiina, mutta olen tällä hetkellä tilanteessa, jossa en saa kyseistä teosta käsiini, enkä tulevina päivinä varmaan löydä edes tilaisuutta kirjoittaa vihjeitä. Sääli, mutta ei auta kuin luovuttaa vuoro eteenpäin. Toivottavasti onnistun toistekin arvaamaan oikean teoksen...

[Iivari]

Nappaan vuoron, kun on pakko.

- Silloon oli syksyilta, sanoi emäntä. - Ja partajääräkuuset vaan huakii ympärillä, kun me mentihin. Aatos meni erellä myrskylyhyryn kans, ja se lyhty näytti aivan aarnitulelta. Mua rupes oikeen peljättämähän. Maas oli jo pakkaasenhärmää. Me mentihin tuan tihiän mettän läpi ja sitten vetelän nevan laitaa. Kyllä mää silloonkin pelekäsin. Jos sinne olis plunahtanu, niin siältä ei olisi ollut poistulemista. Ja aina vaan kauemmas mentihin. Tuala mettäs on sellaanen erämääjärvi.