Minkälaisia allekirjoituksia suositte?

[Tiuku]

Eikö kukaan muka ole tullut ajatelleeksi kirjalainausten käyttämistä kirjallisuusfoorumilla? Voisinpa patentoida tämän idean. Ainoa vika on, että vähänkään pitempi lainaus ei mahdu lootaan tai vähintään jopa pistää silmään kaikkien yksirivisten mietelauseiden seasta (ja minä kun niin pidän eepoksista).

Toinen juttu onkin sitten ryhtyä taas lukemaan kunnolla kirjoja, jotta näitä lainauksia löytyisi.

[Logikärmes]

Eikö kukaan muka ole tullut ajatelleeksi kirjalainausten käyttämistä kirjallisuusfoorumilla? -- Toinen juttu onkin sitten ryhtyä taas lukemaan kunnolla kirjoja, jotta näitä lainauksia löytyisi.

Omalla kohdallani ainakin voitti kunnianhimo, eli halu sanoa jotakin omin sanoin. Myönnettävä tosin on, että kyseessä oli myös laiskuus. Maailmassa on sanottu ihmisen historian aikana niin elävässä elämässä kuin kirjojen sivuillakin vaikka mitä viisauksia, mutta, kuten itsekin sanoit, niiden kaikkein parhaiten omia tuntoja kuvaavien löytäminen tuntuu melkoiselta sattumankaupalta. Olen kyllä yrittänyt rustata muutamia ajatusmaailmaani sopivia lausahduksia muistiin, mutta se projekti ei ole vielä toistaiseksi oikein ottanut tuulta alleen...

EDIT: Sittemmin allekirjoitukseni on jo vaihtunut, mutta tämän kirjoittamisen hetkellä se kuului siis näin: "Minä en paljon perusta tästä maailmasta... Pidän paljon enemmän omastani."

[Tiuku]

Omalla kohdallani ainakin voitti kunnianhimo, eli halu sanoa jotakin omin sanoin.

Juttu onkin siinä, että löytää hienoimmat lainaukset. ;) Tai vaikkei nyt mitään "ältsin" hienoa löytäisikään, niin ainakin päivittäisi niitä ihan ihmisten huviksi useammin kuin kerran puoleen vuoteen. Miksi kummassa allekirjoituksessa välttämättä pitäisi ikuisuuden lukea jotain ultimatea kun ilmaa voi vähän tuuletellakin? (Kun kerrankin keksin jotain niin pitäähän keksintöä puolustaa. )

EDIT: Ja minua TODELLA ärsyttää se, että tätäkin viestiä kirjoittaessa (ihan viestinkirjoitussivulla) nuo aikaisemmat viestit tuossa alla näkyvät nykyisin kärpäsenkakankikkareiden kokoisella tekstillä.

[Logikärmes]

Juttu onkin siinä, että löytää hienoimmat lainaukset. ;) Tai vaikkei nyt mitään "ältsin" hienoa löytäisikään, niin ainakin päivittäisi niitä ihan ihmisten huviksi useammin kuin kerran puoleen vuoteen.

Hetkinen... toki voin itsekin säveltää uuden mietelauseen aina parin kuukauden välein. Niin pahasti mieleni tuskin puuroutuu, etten kykenisi siinä määrin runosuontani availemaan! Nyt pitää ihan irvistää takaisin. Noin.

[Tiuku]

Toki. Mutta mistä lyödään vetoa, että vaikka osa ihmisistä saattaa allekirjoitustaan esimerkiksi tämän vuoden puolella vielä vaihtaa (kun on tätä uutuudenviehätystä(?) ja ehkä oma allekirjoitus ei vielä tunnukaan omalta), perin monella se sitten koko ensi vuoden pysyykin samana tai vaihtuu korkeintaan kertaalleen? Olen toki itsekin moiseen syyllistynyt, joten pohdiskelinkin tässä, saisiko tällainen kirjalainaussuunnitelma minut useammin muutoskannalle - enkä tuudittautuisi omakeksimien sanomisieni oletettuun ikikiinnostavuuteen. Tiedättepähän, mitä kulloinkin olen lukenut. :P

[Rid]

Mnääh, meikä on keskittänyt kirjalliset viittaukset tuohon avaan ja allekirjoitusta käytän häpeilemättä mainostuksena, jotta saisin blogipahukselleni edes muutaman lukijan lisää. Njäh njäh.

[Dyn]

Mä en ole vielä keksinyt mitään. :/ En edes oikein muista mitä mulla joskus muinoin joillain muilla foorumeilla lukenut tuossa, varmaan jotain lyriikkaa vain. Lachesis laittoi (tietysti) jo CMX:ää, ei kai se ole hirveä synti munkaan sortua - paitsi liian odotettavaa ja meh?

[Lachesis]

Dyn: Odotettevaa ja odotettavaa - mitä sen on väliä, jos se on kuitenkin totta? 

Niin, ja onhan se myös blogimainoskin, sort of.

[Aemilia]

Yaay, lainaukset - oma tuotos -väittely.

Kun allekirjoitus kuitenkin on niin olihan sitä kokeiltava. En osaa kuvailla omaani ("mä olen siipirikko, lennän taaksepäin" siltä varalta että se joskus vaikka menee pois. Onhan se ärsyttävä jos siitä alkaa soida päässä jokin musiikki). Ei ole sitaatti, lyriikkakaan, ei ole oma tuotos ihan, ehkä on huumoria, ehkä tuollainen Echramathin esi-internetinaikaisen ihanteen mukainen sukkeluus jopa. Eniten tulee kuitenkin mieleen se mesessä käytettävä "oma tila", johon olisi kai tarkoitus kirjoittaa mitä on tekemässä tai muu sellainen juttu, mutta kavereillani on enimmäkseen mitä vilkkaamman mielikuvituksen tuottamia, miten sanoisin, väläyksiä maailmasta.

Samantapaisia allekirjoitukseni muuallakin ovat. En tiedä, eikä sillä liene suuremmin väliä, aukeavatko ne muuta kuin satunnaisina persoonallisuuden ilmentyminä.

Pohdin myös allekirjoitusta "taiteililja Tyylitypo". Se olisi kuvaava ja totuudenmukainen.

Hienosti sulautuvia ja helposti ohitettavia ovat täällä allekirjoitukset kyllä. Että hyvällä maulla toteutettu. Mm.

(Kannattaa myös kokeilla englanninkielistä oikolukua viestinkirjoituksessa, koska valkoisen, sinisen ja punaisen alleviivausvärin yhdistelmä on todella hieno.)

[Logikärmes]

Eniten tulee kuitenkin mieleen se mesessä käytettävä "oma tila", johon olisi kai tarkoitus kirjoittaa mitä on tekemässä tai muu sellainen juttu, mutta kavereillani on enimmäkseen mitä vilkkaamman mielikuvituksen tuottamia, miten sanoisin, väläyksiä maailmasta.

Minulla ja kaverillani oli tapana käyttää mesessä tuollaisena "allekirjoituksena" englanninkielisiä sukkeluuksia, molemmat kun kiitettäviä englanninkielen opiskelijoita olimme (puhun siis nyt yläasteenaikaisista tapahtumista). Sitä tekstiä vaihtelin itse asiassa sangen usein, mutta sittemmin olen tästäkin sosiaalisen median käyttömuodosta erilleen kasvanut, kun ei tuntunut olevan koskaan mitään tähdellistä sanottavaa. Ehkäpä minun pitäisi alkaa kutsua itseäni "sähköiseksi erakoksi". Hmm... pitää yrittää pitää tuo mielessä siihen saakka, kunnes vaihdan allekirjoitustani seuraavan kerran.

[Theus]

Allekirjoitukset... Kyllä, olen käyttänyt niitä ennenkin useammalla muulla foorumilla. Yleensä tungen niihin jonkun lainauksen jostain kirjasta tai sitten joitain epämääräisiä ajatuksia elämästä tai muusta vastaavasta.

Voisi sanoa, että olen vasta "nuori" Risingilla. Tulin tänne joskus 2004 joulukuussa (en ole varma muistanko edes oikein) ja siitä asti olen tottunut ettei täällä pelleillä allekirjoituksilla. Toisaalta taas sitä on kaivannut muutamilta henkilöiltä jonkinlaista... "Erottuvaa" ja helposti muistettavaa lausahdusta. Ei siis sillä etteikö teitä täältä nickien lomasta erottaisi mitenkään.

Eli pidän tästä uudistuksesta. Saa tuoda jotain itsestään esille. Jollain tapaa.

[Pisania]

Minulla oli tapana ennen tätä uudistusta keräillä kivoja siteerauksia profiiliini ja muuallekin, joten ajattelin että jos alan käyttää allekirjoitusta sen pitää olla joku lemppareistani. Kokeilen tätä nyt jonkin aikaa. Se on QI:sta, yksi Stephen Fryn legendaarisimpia heittoja (päätyi jopa kirjan nimeksi). Jos se alkaa käydä hermoilleni, niin saa luvan lähteä. Ja toivon että jos miellyn allekirjoituksen olemassaoloon, niin en rupea joka välissä vaihtelemaan sitä.

[Maagitar Senna Dehesmunst]

Äh, olen haaveillutkin allekirjoituksesta Risingiin jo useamman vuoden ajan mutta sen hankkiminen on nyt kaatunut valinnanvaikeuteen. Tulisiko lainata jotain kirjailijaa? Vai nappaisinko lausahduksen omista teksteistäni? Vai kalastelenko internetin maailmaa, josko koukkuun kävisi joku lentävä lause. (Toisaalta, mieleni tekisi olla kolmastoista tusinassa ja laittaa "I reject your reality and substitute my own" Adam Savagelta mutta se taitaa olla jo niin loppuun kulutettu.)

Olen törmännyt hauskoihin allekirjoituksiin DeviantArtissa ja hyvin moni on kerännyt niitä profiileihinsa muualla suosimissani sivustoilla (nytkin bongasin ketjusta monta hauskaa tekstiä). Toisaalta taas en tahtoisi matkia heitä, vaan löytää jotain aivan omaa.

Hmm... Tätä visaista ongelmaa täytyy siis pohtia erittäin huolella. Toki missään ei taideta kieltää laittamasta useampaa kuin yhtä allekirjoitusta. Niin voisi tehdäkin, mikäli allekirjoitus vain näyttää siistiltä itse viestissä.  

[Tapsa]

Itse valitsin käytännönläheisen lähestymistavan.

[Skie]

Kauhean suuren ongelman olen onnistunut tekemään sekä allekirjoituksesta että avatarista. Koska sopivaa kuvaa ei ole vieläkään löytynyt, eikä mitään mahtavan loisteliasta ajatusta tupsahtanut mieleen joka sopisi allekirjoitukseksi, laitan nyt tähän kliseisesti lainauksen Tolkienilta.

Se nyt vaan on ylivoimainen suosikki jo pitkältä ajalta, muutan allekirjoituksen sitten jos/kun parempi tulee vastaan.

[Nafisan]

Olen kauhean laiska keksimään allekirjoituksia ja yleensä en edes pidä niistä, sillä esim. Helmetin (korukeskustelu) foorumilla monilla on aivan liian paljon tavaraa allekirjoituksessaan. Yhden allekirjoitukseni muistan (ja se on edelleen käytössä) sähköpostissani: "Jotta voisit tajuta muita, on sinun ensin ymmärrettävä itseäsi" ja tämä on ollut siinä varmaan niin kauan kuin hotmailia olen käyttänyt. Mietin jo, etten täällä ottaisi ollenkaan allekirjoitusta, kun pitäåisi löytää hyvä ja pysyä siinä (vaikka kukapa muu kuin minä estäisi vaihtamasta, jos teksti säilyy hyvän maun marginaalirajoissa). Ehkä lainaan jonkun itseäni suuremman sanoja, mielessä keikkuu mahdollisuus Kahlil Gibranin runosta...

[Iivari]

Pyörrän puheeni. Tästä lähtien allekirjoituksenani voi myös olla sellaisia lausahduksia, jotka eivät ole lempilauseitani. ^^ Tämän päätöksen tekemisessä minua auttoi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja sanomalla Kauppalehdessä näin: "- Jos talous- ja veropolitiikan punaiseksi langaksi asetetaan joku oikeudenmukaisuus, silloin näkökulma talouteen on väärä."

Eli paitsi suosikkeja, myös inhokkeja. Pekka Kejosen runo vaihtuu siis joksikin ajaksi.

[Hiistu]

Aion käyttää iloisesti sekaisin kirjallisuussitaatteja, laululyriikoita ja muita hajatelmia (jos sellaisia ilmaantuu). Vakaa aikomus on myös vaihdella kirjoitusta, mutta katsoo nyt..


Tämä ihka ensimmäinen allekirjoitukseni (eli: "Tavallaan.") tuli mieleen, kun yritin miettiä jotain täkäläisiin genreihin kuuluvaa kirjaa tai henkilöhahmoa, jota haluaisin siteerata. Tuntui, ettei pelkkä osuva lausahdus piisaisi, vaan haluaisin kirjan/henkilön olevan kokonaisuudessaan jotenkin.. sopiva, sielunsympatioitani herättävä tai silleen. Tästä tykkään sikälikin, että hänen sanojensa lainaaminen on jo sinänsä ikään kuin osa vitsiä.   

Enkä tämän mystisen vihjailuni päätteeksi tietenkään kerro, mistä kirjasta tai hepusta on kyse. Kukin saa ihan itsekseen iloita, jos äkkää.    


Mietin hetken aikaa, josko voisi olla hauska laittaa jokin lainaus/muu vinkki aina kulloisestakin kirjasta, jota olen parhaillaan lukemassa... Mutta en mie niin usein kuitenkaan taitaisi jaksaa allekirjoitusta vaihtaa. (Tai vastaavasti en kehtaisi näyttää, kuinka harvoin lukukirja vaihtuu.  ) Eikä kirjan ollessa kesken vielä oikein tiedä, mikä lausahdus tai juttu tekstistä tulee jäämään mieleen. (muoks. Tosin tenttikirjat ovat joskus niin hämärää luettavaa, että niistä lainailu voisi olla vänkää...)

[Nafisan]

Päädyin käyttämään täkäläisessä allekirjoituksessani erästä Kahlil Gibranin runoa, joka on tehnyt minuun vaikutuksen: "Jonakin päivänä olen puu, ja tuuli laulaa oksissani ja aurinko tanssii lehdilläni, ja olen vahva ja kaunis kaikkina vuodenaikoina."

Harkitsin myös hetken käyttäväni informaatiotutkimuksen pääsykoekirjan Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen lainausta: "Aina toisinaan esiin nousee se (sanan varsinaisessa merkityksessä) "järjetön" ajatus, että ehkäpä jokapäiväisen elämän valoisa todellisuus onkin vain illuusio, joka voi hetkenä minä hyvänä joutua toisen, yös todellisuuden painajasmaisen todellisuuden nieleaisemaksi."

Myös Katharine Kerrin Hopeatikarissa oli miellyttävä lainaus, jota on pakko päästä joskus käyttämään jossakin: "Elämä on laaja erämaa, jonka poikki kulkee vain muutama turvallinen tie. Tien molemmilla puolilla levittäytyvät kartoittamattomat alueet, jotka ovat täynnä villipetoja, rotkoja ja upottavia soita. Ne voivat tuhota uhkarohkean sielun yhtä varmasti kuin villisika tappaa varomattoman metsästäjän. Älä väheksy vaaroja, ennen kuin olet kohdannut ne."

[Astorethein]

Omaa allekirjoitustani miettiessäni pidin tärkeinpinä kriteereinä lyhyyttä ja yksinkertaisuutta ja lopullisessa valinnassani nämä taitavat melko hyvin toteutuakin. Lainaus ei pidä sisällään mitään suurta viisautta tai edes nokkelaa sanaleikkiä eikä se muutenkaan ole sinällään kovin erikoinen. Pointti on siinä, mistä se on peräisin ja 2000-luvun kauhu/jännityselokuvia katsoneet sen varmaan tunnistavatkin. Itselleni merkittävintä lainauksessa ei ole lainaus itse, vaan sen sanoja sekä se, millaisella mahtavalla äänellä nuo sanat lausutaan.