Päivänpolitiikka-aihe

[Iivari]

"Maassa on nyt sitten uusi hallitus" huusi Ilmi kamaaristaan Laimille ja Olaville.

Ja neljä vuotta kaipaamani yleinen päivänpolitiikka käsittelevä aihe Tavernaan tuli uuden hallituksen myötä. Eli tässä aiheessa voidaan pitkin vuosia keskustella (lähinnä suomalaisesta) politiikasta ja siitä, mitä kulloinkin politiikassa on pinnalla - jos keskustelu joskus sitten alkaa rönsyillä, voidaan toki jakaa aiheita tästä irtikin.

Uusi hallitus tuli sittenkin tällä maalaiset poissulkevalla kokoonpanolla, kun Keskusta ja Perussuomalaiset jäivät oppositioon. Minä olisin mieluummin nähnyt vielä kerran epäonnistuvan hallitusneuvottelun, ja Urpilaisen vaihdon hallitustunnustelijaksi, ja sen mitä siitä seuraisi. Mutta ei kun ei. Ei tämäkään vielä aivan katastrofaaliselta vaikuta, mutta jonkin verran kyllä huolettaa, miten asiat sujuvat. Uusi hallitusohjelma on kaikkien luettavissa tässä pdf-tiedostossa, ja salkkujako pannaan

Spoileri: spoilereihin (klikkaa näytä/piilota)

Uudessa hallituksessa on 19 ministeriä. Kokoomus ja SDP saavat kumpikin kuusi salkkua. Vasemmistoliitto, vihreät ja RKP saavat kukin kaksi salkkua. Kristillisdemokraateille menee yksi salkku.
Kokoomus saa pääministerin sekä sosiaali- ja terveysministerin, elinkeinoministerin, hallinto- ja kuntaministerin, ulkomaankauppa- ja eurooppaministerin sekä maa- ja metsätalousministerin salkut.
SDP saa valtiovarainministerin, ulkoasiainministerin, peruspalveluministerin, opetusministerin, työministerin sekä asunto- ja viestintäministerin salkut.
Vasemmistoliitto saa liikenneministerin sekä kulttuuri- ja urheiluministerin salkut.
Vihreille menee ympäristöministerin ja kehitysyhteistyöministerin salkut.
RKP saa oikeusministerin ja puolustusministerin salkut.
Kristillisdemokraatit saa sisäasiainministerin salkun.

Ministereiden nimiä ei vielä julkistettu, mutta muutama varma ministeri toki jo on. Wallinin jatko kulttuuri- ja urheiluministerinä ei onnistu, mutta Wallin taatusti jatkaa, ja se ilahduttaa minua.

[Rasimus]

Taisin ohimennen kuulla, että Jutta "Muistaa kiittää kaikkia tukijoitaan" Urpilainen sai taloussalkun  . Mikään muu ei mua oikeastaan hetkauta kun mediasta saa aika huonon kuvan näiden ihmisten lahjoista - etenkin kun tietää että näillä on tukenaan leegio kasvottomia asiantuntijoita.

Täytyypä tehdä poikkeus ja tutustua tuohon hallitusohjelmaan.

Päällisin puolin puheet pääomaverotuksen kiristämisestä ja yhteisöveron laskemista tuntuu hyödyttävän vain isoja firmoja, joilla ei pitäisi enää olla ongelmia rahoituksen saamisessa. Sen sijaan pienempiin firmoihin on entistäkin epäkannattavampaa sijoittaa / lainata rahaa jos sijoitukselle / lainalle saa kiristyvän pääomaverotuksen takia pienemmän katteen. Progressiivisuuden rajakin on asetettu jonnekin 50 tonnin tuntumaan. Mitenköhän se hallintorekisterihöpinä etenee ja mites tuo ulkomaalaisomistuksen verotus?

[Ereinion]

Päällisin puolin puheet pääomaverotuksen kiristämisestä ja yhteisöveron laskemista tuntuu hyödyttävän vain isoja firmoja, joilla ei pitäisi enää olla ongelmia rahoituksen saamisessa. Sen sijaan pienempiin firmoihin on entistäkin epäkannattavampaa sijoittaa / lainata rahaa jos sijoitukselle / lainalle saa kiristyvän pääomaverotuksen takia pienemmän katteen.

Toisaalta koska yhteisövero on alempi ja sitä peritään liikevoitosta, tekevät firmat vähän isompia voittoja -> sijoittaminen niihin on kannattavampaa.

[Rasimus]

Joo, ja toisaalta pienet firmat eivät yleensä maksa osinkoa jos ne ovat kasvuvaiheessa, joten ehkä pääomaverotuksen nosto onkin aika triviaali riskirahalle. Sen sijaan pankkien lainahanat voi mennä tiukemmalle, mutta silloinkin pankit näkevät todennäköisempänä että firma tekee voittoa ja pystyy maksamaan pankkien haluamat marginaalit.

Kyllä mä luulen, että luotan poliitikkojen (ja etenkin heidän taustavoimiensa) viisauteen näissä asioissa ja en ryhdy marmattamaan...

Sitä paitsi mä vastasin alun alkaenkin vain kuitatakseni Jutta "Papukaija" Urpilaista - joukkoon piti vain keksi jotain asiaakin  

[Neanna]

Min tuossa silmäilin läpi hallitusohjelmaa ja silmiini pisti kohta, jossa todetaan, että opintotuki sidotaan indeksiin vuonna 2014. Sen sijaan vuoden 2012 alussa työmarkkinatukea nostetaan sadalla eurolla. Siis häh? Opiskelijoiden annetaan kituuttaa yhä ja työttömiä hyysätään. Ihmettelen, että edistääkö työmarkkinatuen reipas nostaminen muka jollakin tavalla työttömyyden vähenemistä. Koska mieheni oli pitkään työmarkkinatuen varassa, satun tietämään, että hän sai jo nykyisellään kuukaudessa reippaasti enemmän rahaa kuin minä opiskelijana (opintoraha ja asumislisä siis 460 €/kk), minkä päälle hän vielä sai lisäksi yleistä asumistukea. Sinänsä ihan hyvä, että sai rahaa, tai me emme olisi saaneet tarpeeksi elämiseen, mutta minusta aika epäreilua, että toinen saa vain kotona istuskelusta enemmän kuin minä opiskelusta. Tuossa hallitusohjelmassa puhutaan kyllä siitä, että "Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista", mutta tuo voi käytännössä tarkoittaa ihan mitä vain pakolliseen opintolainaan saakka, mutta ilman mitään suoria viittauksia opintorahan tai asumislisän korotuksiin, se kuulostaa enemmän pahaenteiseltä kuin hyvältä.

[Rasimus]

Politiikassa sama vinkuna päällä kuin ennenkin: Oppositioon väistyvät hallituspamput valittavat, että uusi ohjelma on ympäripyöreää haihattelua ja että uusi hallitus ei tunnu tekevän mitään konkreettista - aivan kuin joku Kiviniemi olisi pistänyt tikkuakaan ristiin minkään asian puolesta... Kaikki hankala lykättiin ns. seuraavalle hallitukselle. No okei, ei se ehtinyt

Hmm... Palaan vielä pääomaverotuksen näkökulmaan...

Yhteisövero muuttuu 1% pienemmäksi eli 25%:iin. Pääomavero taas muuttuu 2% korkeammaksi eli 30%:iin ja progressiiviseksi (32% 50000e:n ylittävältä osalta). 26% * 28% < 25% * 30% eli sijoittajien, rahoittajien ym. tulot pienevät joka tapauksessa n. 2%. (Muoks: Laskettu olettaen, että osinkoa maksetaan vain suhteessa tuloon - tokihan firma voi jakaa kassaansa pois tuottamattominakin vuosina) (Muoks 2: Korjasin alkeellisen matikkavirheen)

(Muoks 2:) Määrä ei ole suuri, mutta jos nyt kuitenkin oletetaan että sillä olisi vaikutusta... Alunperin laskin väärin noin 3%-8% haarukkaan, mikä jo säikäytti enemmän.

Tämä sattuu etenkin lainarahoitukseen, sillä lainat on maksettava mielellään sovitussa ajassa eikä vasta hamaassa tulevaisuudessa (mikä on ok riskisijoittajalle). Saattaa uudella ja toistaiseksi vielä riskialttiimmalla yrityksellä olla vaikeampi saada kohtuukorkoista lainaa kun lainanantajan diilistä saamaa voittoa kutistetaan (pääomaveron korotus JA uutena pankkivero, jos se tullaan maksamaan transaktioista). Ettei vain nyt lähdetä tukemaan ns. pieniä yrityksiä ihan väärällä tavalla? Sillä laina on se yleisin yrityksen rahoitusmuoto yrityksen perustajan oman säästöpossun lisäksi.

Pääomasijoittajan toivo taas on, että osingonjaon jälkeen yritykseen jäävät varat ovat sen verran suuremmat, että ne todella auttavat yrityksen kasvussa, jolloin paremmat kasvumahdollisuudet korvaavat sijoittajille/rahoittajille sen mitä nämä menettävät verotusmuutoksessa. Paitsi että yksi tyypillinen ongelma etenkin suuremmissa yrityksissä on, ettei tiedetä mihin kertyvät pääomat pitäisi lykätä, joten ne annetaan sitten firmasta ulos osinkoina (mistä hyötyvät mm. firman osakeohjelmiin osallistuneet tavalliset duunarit pienen palkan lisänä - ei ainoastaan ns. rikkaat. Tosin työttömiä ja minimipalkkaisia moinen ei yleensä koske).

Toinen pelko mulla on se, että kun yrityksen asioista päättää kuitenkin osakkeenomistajat, niin yrityksen osinkokäytäntöä muutetaan kattamaan veronnoston aiheuttama tulonmenetys --> yhteisöveron alennuksesta huolimatta firmaan jää vähemmän rahaa kasvua varten.

Yhteisöveron alennus ei auta pieniä yrityksiä (toiminimiä yms.) yhtään, koska ne eivät sitä maksa alun alkaenkaan. Pikkupuljuissa ainoat osakkeen omistajat ovat yleensä puljun palkkalistoilla olijoita, joten nämä voivat ottaa firman tuotot itselleen palkkatuloina - jolloin veromuutokset koituvat näiden hyväksi. Ikävä kyllä pikkupuljut tarvitsevat noita mun mainitsemiani lainoja vieläkin kipeämmin...

Kyllä vieläkin sanoisin, ettei veromuutokset välttämättä kannusta yrittäjyyteen vaan työntekoon yrityksille. Muutokset hyödyttävät parhaimmillaankin vain jo olemassaolevia vakiintuneempia firmoja (sinänsä fiksua valtion kannalta - mikroyritys on huonompi työllistäjä ja veronmaksaja).

Tää on sitten mun palanut puupennini aiheeseen. Paremmin tietävät saavat oikaista ja nöyryyttää mua ihan vapaasti ... Olen varma, että jotain en ole ajatellut.

Min tuossa silmäilin läpi hallitusohjelmaa ja silmiini pisti kohta, jossa todetaan, että opintotuki sidotaan indeksiin vuonna 2014. Sen sijaan vuoden 2012 alussa työmarkkinatukea nostetaan sadalla eurolla. Siis häh?

Viesti on selvä: Älä opiskele, vaan heittäydy työttömäksi.

Pff... Työttömyydessä aina jaksaa tapella kolme näkökohtaa: 1) työttömänä olo pitää tehdä niin kurjaksi, että surkeampikin työ tuntuu paremmalta elämäntavalta, 2) toisaalta työttömän pitää pystyä elämään ihmisarvoisesti ja yhteiskunnan esteettistä silmää kiduttamatta, 3) työtöntä ei pidä rangaista siitä ettei hän ole saanut töitä sen takia ettei häntä kaivata töihin (kun taas työstä kieltäytymistä ei saa ainakaan yhteiskunnan varoilla tukea).

[Tiuku]

Opiskelijoiden annetaan kituuttaa yhä ja työttömiä hyysätään. Ihmettelen, että edistääkö työmarkkinatuen reipas nostaminen muka jollakin tavalla työttömyyden vähenemistä.

Opiskelijoiden huonompi asema ei vielä tee työttömien elämästä yhtä juhlaa. Ehkä ylipäätään tuossa opiskelijoiden "sortamisessa" on kyse siitä että a) opiskeluajat ovat jo melkoisesti haalistuneet johtoportaan mielissä, b) "kun minä olin nuori...!" ja c) ns. elämäntapaopiskelijat pitäisi ilmeisesti saada työelämään. Tai vastaavaa ajattelua. No, nyt kun eduskunta on täynnä hakkaraisia niin opiskelun arvostus nousee uuteen kukoistukseen, eikun.

Jos nyt kuitenkin jätetään opiskelijat kokonaan yhtälöstä pois, työttömän elämä on kyllä ihan työttömän elämää vaikka satanen "ylimääräistä" ilmestyisi käteen. Ostaahan sillä parit housut ja elokuvalipun. Olen elänyt niin suuren osan lapsuuttani ja nuoruuttani työttömän yksinhuoltajavanhemman perhekunnassa, että yksi syvimpään juurtuneista peloistani on joutua samanlaiseen pitkäaikaistyöttömän asemaan (har, mieluiten ilman niitä lapsia), ja... no, satanen lisää ei vielä nosta työttömyyden "houkutusta" uusiin sfääreihin. Ei sillä, ettei kaikin puolin kannattavammalta näyttäisi vanha kunnon autoritaaristen liikkeiden "työtä kaikille" -politiikka.

[Rasimus]

Ehkä ylipäätään tuossa opiskelijoiden "sortamisessa" on kyse siitä että a) opiskeluajat ovat jo melkoisesti haalistuneet johtoportaan mielissä, b) "kun minä olin nuori...!" ja c) ns. elämäntapaopiskelijat pitäisi ilmeisesti saada työelämään.

d) Pappa betalar.

Opiskelijat vielä katsotaan lapsiksi, joista kuuluu vanhempien huolehtia eikä yhteiskunnan. Mistä seuraa se perustavan laatuinen ongelma, että opiskelun ilmeisestikin pitäisi olla varakkaiden perheiden yksinoikeus?

[Neanna]

Opiskelijoiden huonompi asema ei vielä tee työttömien elämästä yhtä juhlaa. Ehkä ylipäätään tuossa opiskelijoiden "sortamisessa" on kyse siitä että a) opiskeluajat ovat jo melkoisesti haalistuneet johtoportaan mielissä, b) "kun minä olin nuori...!" ja c) ns. elämäntapaopiskelijat pitäisi ilmeisesti saada työelämään

Joo, varmasti noita ajatusmalleja löytyy päättäjistä aika paljon. Kuten myös tuota pappa betalar-ajattelua. Ja siitähän tuli mieleeni, että eikös meidän uusi opetusministerimme, Jukka Gustafsson, ole jo reippaasti yli kuusikymppinen. Hänellekin opiskelijan ja koululaisen arki taitaa olla hyvin selkeästi muistissa...

Ja en tosiaan sano, että työttömän elämä olisi auvoista (ja joo, en haluaisi kuvitella elämää pitkäaikaistyöttömänä lasten kanssa), mutta suoraan sanottuna he saattavat saada silti tuplasti enemmän kuin opiskelijat. Mieheni saa kuussa korotettua työmarkkinatukea ja asumistukea yhteensä melkein 900€ ja minä opintorahaa ja asumislisää 460€. Ja minusta olisi väärin sanottu, että opiskelija valitsisi olla opiskelija ja siksi oikeutettu vähempään, sillä ihan hallitusohjelmaankin on kirjattu, että jokaisella nuorella tulisi olla paikka peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Eli että jokaisen nuoren kuuluisi olla ainakin jonkin aikaa opiskelija. Toki meillä on mahdollisuus valita, mitä alaa opiskelemme, missä ja suunnilleen kuinka kauan, mutta opiskelu ei ole puhtaasti vapaaehtoista valtion näkökulmasta. Niinpä on minusta väärin, että opiskelija saa niin paljon vähemmän rahaa kuin työtön henkilö.

[Echramath]

Ja minusta olisi väärin sanottu, että opiskelija valitsisi olla opiskelija ja siksi oikeutettu vähempään, sillä ihan hallitusohjelmaankin on kirjattu, että jokaisella nuorella tulisi olla paikka peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Eli että jokaisen nuoren kuuluisi olla ainakin jonkin aikaa opiskelija.

Lähes minkä tahansa toisen asteen koulutuksen tosin pystyy suorittamaan ollessaan vielä vanhempiensa elätettävä, käsittääkseni laki ei varsinaisesti salli vanhempien lakata tukemasta lastaan myös taloudellisesti vain siksi, että tämä nyt sattui tulemaan täysi-ikäiseksi, mikäli mitään erityistä syytä moiseen ei ole. Huoltovelvollisuuden päättyminen on määritelty vähän hämärästi. Joka tapauksessa normaalia vauhtia enevän pitäisi olla toisen asteen toisella vuodella täyttäessään 17 (ja kolmannella ollessaan 18)

Opintotuessa on ongelmana tietenkin sen historia ja se, että valtionbudjetti ei vain kykene suunnattomiin muutoksiin missään niin isossa asiassa – ja kun tarkoitan, ettei kykene, tarkoitan tietysti ensisijaisesti sitä, että suomalaisessa konsensuspolitiikassa muutokset tapahtuvat mannerjäätikön liikenopeudella.

Olen maininnut tästä ennenkin, mutta alkuperäinen opintotuki oli pelkkään lainaan perustuva. Tähän maailmanaikaan korkeakoulututkintoja suoritettiin melko vähän ja suurin osa valmistui niistä kohtalaisen hyvin palkattuihin, varmoihin virkoihin ja ammatteihin. Sen lisäksi maassa oli niin järjetön inflaatio, että rahan arvoon suhteuttu opintolainan (kuten useimpien muidenkin lainojen) reaalikorko oli negatiivinen – inflaatio nakersi lainaa pois niin, että opintojen loputtua se oli helppo maksaa pois.

Opiskelijan tuloihin siis lasketaan mukaan se 300€ lainaa, mikä tekee sinun tapauksessessa "ruhtinaalliset" 760€ kuussa. Ongelmaksi on tietysti muodostunut se, että kukaan ei halua ottaa lainaa, koska se on niin suuri riski (itse olen toki kerännyt kymppitonnin saamatta mitään tutkintoa aikaan, mutta se on toinen tarina). Asiantilan muuttaminen veisi kaiketi noin 400-500 miljoonaa euroa (korkeakouluopiskelijoiden kohdalla) – valtion koko budjetin ollessa luokkaa 45 miljardia.

[Rasimus]

Lähes minkä tahansa toisen asteen koulutuksen tosin pystyy suorittamaan ollessaan vielä vanhempiensa elätettävä

Aivan totta.

Ongelma toisen asteen koulutuksessa on se, että se on mun kokemani mukaan vain portti korkeakoulutukseen. Yksinään ei lukiosta tai amiksesta ole enää iloa. Meinaan ammattialan työpaikoille on tarpeeksi tunkua yliopistoista ja ammattikorkeista (muistan kuinka mun amisaikoina jouduin kilpailemaan kesätyöpaikoista insinööriopiskelijoiden kanssa - ei ollut paljon saumaa ilman psykologista silmää jo hakemusta täytettäessä), ja muihin töihin pääsee minimipalkalla ilman koulujakin. (Näin siis teknisillä aloilla, muista en tiedä - ehkä puutarhuriopiskelija on ihan oikeasti hyvissä asemissa pelkällä perusammattikoulutuksellakin...)

Tokihan pelkän toisen asteen käynytkin voi saada itselleen ammattityöpaikan, mutta saa olla pirun vakuuttava ja lahjakas siinä onnistuakseen. Gaussin käyrän puolivälin ja alapään tyypit taas pärjäävät paremmin papereilla (siitäkin mulla olisi valitettavaa, mutta jätetään tästä keskustelusta pois  ).

Kuten Ech. tuossa sanoikin, valtio ei voi joka vuosi kustantaa satojen tuhansien opiskelijoiden elämää, vaikka hallitusohjelmassaan niin lupaisivatkin. Itse soisin, että yritysmaailma tulisi koulutusasioissa paremmin vastaan. Jos firmat kaipaavat ammattiosaajia, niin järjestäisivät täsmäkoulutuksen näille sen sijaan että vaatisivat valtiota (ja veronmaksajia) tekemään sen. Näin oli kuulemani mukaan vielä 80-luvulla...

Jostain syystä yritysmaailma ei kuitenkaan tule noissa asioissa vastaan kuin joskus harvoin. Ja silloinkin sellaisella "rusinat pullasta"-asenteella, että värvätään lopputyön tekijä joka tekee satojen tonnien arvoisen työn firmalle, joka ei ikinä värvää itse lopputyön tekijää leipiinsä  

Kuitenkin käytäntö on parempi, kuin pelkkä "jokainen maksaa itse opiskelunsa"-systeemi, sillä silloin ei valtio jää opiskelijoiden ainoaksi sponsoriksi ja opiskelija kuitenkin saa itselleen jotain näyttöä työtä hakiessaan.

Olen maininnut tästä ennenkin, mutta alkuperäinen opintotuki oli pelkkään lainaan perustuva.

Ja eläke oli mitoitettu niin, että jos hengissä selvisit eläkeikään, niin silloin todella olit eläkkeesi ansainnut. Nyt eläkekin on kuin se olisi jotain perusoikeuksiin kuuluvaa. Maailma osaa olla aika paskainen kannustaja  

Ongelmaksi on tietysti muodostunut se, että kukaan ei halua ottaa lainaa, koska se on niin suuri riski (itse olen toki kerännyt kymppitonnin saamatta mitään tutkintoa aikaan, mutta se on toinen tarina).

Jos vanhemmat asuvat pääkaupunkiseudulla (tai millä tahansa sopivalla koulupaikkakunnalla) ja on valmis luopumaan länsimaisesta unelmasta omine asuntoineen, aikaisesta itsenäistymisestä yms. ja hyväksyy ns. köyhemmistä maista tutun käytännön jossa kolmekymppisten on ihan normaalia elää vielä saman katon alla vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa, niin ilman lainaa selviää erinomaisesti. Ehkä opiskelijan pärjäämisessä onkin kyse asenteista ja elämäntavasta?-P

Näkökulmasta viis, opiskelijan ja työttömän huoltosuhde tuntuu vähän omituiselta. Luulisi, että opiskelijat potentiaalisina duunarineroina olisivat arvokkaampia kuin alkoholisoituneet ja kyvyttömyytensä jo todistaneet pitkäaikaisäänestäjät, jotka hyötyisivät ylläpitorahoja enemmän pakotetusta uudelleenkoulutuksesta, jota ei kuitenkaan järjestetä kuin jonain parin viikon työvoimatoimiston huuhaa-kursseina, joilla lakaistaan pölyt maton alle  

[Echramath]

Yksinään ei lukiosta tai amiksesta ole enää iloa. Meinaan ammattialan työpaikoille on tarpeeksi tunkua yliopistoista ja ammattikorkeista (muistan kuinka mun amisaikoina jouduin kilpailemaan kesätyöpaikoista insinööriopiskelijoiden kanssa - ei ollut paljon saumaa ilman psykologista silmää jo hakemusta täytettäessä), ja muihin töihin pääsee minimipalkalla ilman koulujakin.

Ei kai useimpien yliopistoalojen väki nyt voi olla mitenkään ylivoimaisia hakijoita verrattuna ammattikoulun käyneisiin näiden omalla alalla. Tekniikan puolella asentaja vs. insinööri voi ollakin sellainen juttu.

Jos vanhemmat asuvat pääkaupunkiseudulla (tai millä tahansa sopivalla koulupaikkakunnalla) ja on valmis luopumaan länsimaisesta unelmasta omine asuntoineen, aikaisesta itsenäistymisestä yms. ja hyväksyy ns. köyhemmistä maista tutun käytännön jossa kolmekymppisten on ihan normaalia elää vielä saman katon alla vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa, niin ilman lainaa selviää erinomaisesti. Ehkä opiskelijan pärjäämisessä onkin kyse asenteista ja elämäntavasta?-P

Tämä käsittääkseni riippuu ihan vanhemmista – järjestelmä ei tällaista mitenkään tue. Asumiseen ei saa tukea, jos asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa (tai vuokralla asuvien vanhempien luona) ja toimeentulotuenkin suhteen kai pätee se idea, että saman talouden jäsenet elättävät toisiaan – ainakin vanhemmat lapsiaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa tuolla konstilla nyt ei sitten merkittävästi paremmin pärjääkään. Aikuisten lapsiensa tukeminen tietysti on sallittua, muttei se järjestelmän perustaksi käy.

Näkökulmasta viis, opiskelijan ja työttömän huoltosuhde tuntuu vähän omituiselta. Luulisi, että opiskelijat potentiaalisina duunarineroina olisivat arvokkaampia kuin alkoholisoituneet ja kyvyttömyytensä jo todistaneet pitkäaikaisäänestäjät, jotka hyötyisivät ylläpitorahoja enemmän pakotetusta uudelleenkoulutuksesta, jota ei kuitenkaan järjestetä kuin jonain parin viikon työvoimatoimiston huuhaa-kursseina, joilla lakaistaan pölyt maton alle  

Molemmathan ovat huoltosuhteessa saamapuolella.

Lähtökohta on erilainen, opiskelijan oletetaan saavan niin suuren edun korkeakoulututkinnostaan, että pakollinen laina on hyväksyttävä – pakollinen siinä mielessä, että sosiaalitoimi laskee sen nostamattomanakin olemassa olevaksi tuloksi (tätä tiettävästi pystyy kiertämään käräyttämällä luottotietonsa, jolloin mikään pankki ei suostu lainaa myöntämään). Mikäli suurta etua ei tule, joudutaan miettimään, pitääkö koko järjestelmä laittaa uusiksi.

Työttömän tuen taas pitäisi olla niin suuri, ettei toimeentulotuelle ole tarvetta (siksi onkin syytä korottaa, sanoo Soininvaara.

[Rasimus]

Ei kai useimpien yliopistoalojen väki nyt voi olla mitenkään ylivoimaisia hakijoita verrattuna ammattikoulun käyneisiin näiden omalla alalla. Tekniikan puolella asentaja vs. insinööri voi ollakin sellainen juttu.

Joo, tekniikassa mun katse olikin, minkä sanoinkin. Muiden alojen tilanteessa saattaa amiskoulutuksellakin pärjätä, minkä senkin myönsin kun en tiedä tarkemmin. Olisi kiva jos muiden alojen tekijät tulisivat kertomaan omista kokemuksistaan, miten amislaiset / amk:laiset / yo:laiset pärjäävät työmarkkinoilla keskenään...

Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kilpailussa mielessä oli mulla ammattikoulu vs ammattikorkeakoulu, nyt kun tekniikan alasta puhuttiin. Dippainssit ovat sentään hieman erilailla kasvatettuja kuin asentajat/inssit. Voisi melkein sanoa, että suorittavaan työhön mä otan mieluummin perusinssin kuin dippainssin, tuotekehitykseen taas dippainssin, asentajaa en mihinkään hommiin jos inssejäkin on tarjolla (toki ne asentajat oppii työssä samat asiat kuin inssitkin koulussa, mutta jos kuitenkin on valmista jo tarjolla...)

Tämä käsittääkseni riippuu ihan vanhemmista – järjestelmä ei tällaista mitenkään tue

Ei tässä kyse ollutkaan järjestelmän tukemisesta, vaan tukemattomuudesta  

Näkökulmasta viis, opiskelijan ja työttömän huoltosuhde tuntuu vähän omituiselta

Molemmathan ovat huoltosuhteessa saamapuolella.

Whops... Myöhään yöllä kirjoittelu heijastui niin, että termit oli hakusessa. Tarkoitin sanoa, että työttömän ja opiskelijan tuki toisiinsa verrattuna tuntuu vähän epäsuhtaiselta.

Nyt puhun yhä vanhentuneilla tiedoilla, mutta silloin kun mä viimeksi näitä asioita tarkastelin, ei työttömän kannattanut palata koulunpenkille, koska kokopäiväiseen koulutukseen kirjautuminen sotki koko rahoituspuolen. Nyt Kela näköjään tunnistaa omaehtoisen opiskelun ja työttömyysturvan nostamisen samaan aikaan.

[Echramath]

Ei tässä kyse ollutkaan järjestelmän tukemisesta, vaan tukemattomuudesta  

Niin, tarkoitus oli siis sanoa, että tällä hetkellä perhe kokonaisuutena ei saa merkittävää etua siitä, että aikuinen lapsi asuu vanhempiensa luona. Ko. lapselle tämä järjestely saattaa tuottaa psykologista etua, mikäli vanhempien jääkaappia voi käyttää runsaudensarvena ja niin edes päin, mutta samaan päästään silloin kuin kun vanhemmat lähettävät rahaa muualla asuvalle lapselle.

Tukijärjestelmämme on viritelty pitkälti niin, ettei tulonsiirroilla elävälle ole olennaisen merkityksellistä, miten kalliisti hän asuu, koska asumistuella ja -lisällä katetaan nimenomaan asumisen kuluja – jos tinkii tai luopuu niistä, ei saa ko. tukia eikä montaa euroa voi koka säästäneensä.

Ihan toinen juttu on se, että aika suuri osa kansasta asuu edelleen yliopistokaupunkien ulkopuolella – kaikilla seuduilla ei ole edes ammattikorkeaa – ja joitakin pääaineita opiskellaan vain yhdessä oppilaitoksessa koko maassa ja kaiken lisäksi kuulostaisi vähän kummalliselta vaatia, että aikuisten ihmisten pitäisi muka tulla toimeen vanhempiensa kanssa, ei se kuitenkaan kaikilta onnistu.

Mikähän kaikki on päivänpolitiikkaa? Jotenkin tuntuu, että päivänpolitiikkaa ovat sellaiset pienet näpertelyt, kun samaan aikaan maailmasta loppuu öljy ja länsimaista keskiluokan työt.

[Rasimus]

Niin, tarkoitus oli siis sanoa, että tällä hetkellä perhe kokonaisuutena ei saa merkittävää etua siitä, että aikuinen lapsi asuu vanhempiensa luona.

Määrittelykysymys... Mun laskupään mukaan puhutaan useammista satasista kuukaudessa koko perheelle (vanhemmat plus opiskelija). Alemmassa keskiluokassa tuo on merkittävä etu.

Nimittäin kahden kämpän yhteiset asumiskustannukset ovat suuremmat kuin yhden kämpän. Lisäksi omilleen muuttaminen imaisee myös kertaluontoisia menoja jos aikoo saada saman elämäntavan mitä olisi kotona (tavarat). Päälle ns. turhakkeet kuten tv-luvat.

Vaikka huomioitaisiin vain ns. kelan hyväksymät asumiskustannukset, niin opintotuki, asumislisä ja muut opiskelijalle suotavat kelamaksut eivät todellakaan ole niin isot, että ne kattaisivat kulujen muutoksen muualla kuin muuttotappiokunnissa.

Eri asia sitten, jos pääsee muiden, lähtökohtaisesti ei-opiskelijoille tarkoitettujen tukien piiriin.

Niin... Ja päälle vielä sitten se, että kun opiskelija asuu kotona, yhteiskunnan ei tarvitse osallistua. Kun opiskelija muuttaa omilleen, yhteiskunta osallistuu. Kokonaissaldo (vanhemmat + opiskelija + yhteiskunta) on suurempi. Muoks: Takaisinmaksu alkaa vasta valmistumisen jälkeen, mutta se paljon lämmitä opiskelijaa opiskeluiden aikana.

Muoks: Niin... Ihan vain ettei tule väärää käsitystä siitä mitä ajan takaa: Opiskelijoiden, työttömien jne. tukeminen on siis todellakin hyvä juttu. Mua eniten kismittikin se, että järjestelmässä esiintyy epäloogisuuksia ja "perse edellä puuhun" -tyylisiä rakenteita joista seuraa tehottomuutta.

Ko. lapselle tämä järjestely saattaa tuottaa psykologista etua, mikäli vanhempien jääkaappia voi käyttää runsaudensarvena ja niin edes päin, mutta samaan päästään silloin kuin kun vanhemmat lähettävät rahaa muualla asuvalle lapselle.

Se on kyllä totta.

Jotenkin tuntuu, että päivänpolitiikkaa ovat sellaiset pienet näpertelyt, kun samaan aikaan maailmasta loppuu öljy ja länsimaista keskiluokan työt.

Noita asioita on paljon inhottavampi ajatella. Joku opintotuki vs. työttömyyskorvaus ei vie yöunia.

[Rasimus]

Lisäkommenttina ylläolevaan: Vuokrakämpässä opiskelevalle kokonaistuki noin 500e. Kotona opiskelevalle 100e. Ilman vanhempien sponsorointia, lainaa, tai lyhytaikaista työpaikkaa ei tosiaankaan pärjää.

400e kattaa hikiseen asumiskustannukset, tuo vakio 100e riittää syömiseen ja bussilippuun ihan ok, mutta ei yllättävämpiin menoeriin.

Joten se, onko edullisempaa olla kotosalla vai vuokralla opiskellessa, alkaa olla ihan siitä kiinni, miten askeettista elämäntapaa on kotona viettänyt (sillä se on varma, että opiskelija-asunnossa on muuttolaatikko pöytänä jne.). Enpäs taidakaan väittää vastaan elämäntavoista nykyjärjestelmällä - etu ainakin saattaa tosiaan jäädä pienemmäksi.

Sanon vain, että ikuisuuksiin asti ei yhteiskunta tule vastaan jos ei eläkepommille ja Echin mainitsemille globaaleille ongelmille tehdä jotain  

Btw. Koulutusjärjestelmäpuolella mä olen jo jonkin aikaa epäillyt, että joku lukio on turha välivaihe matkalla korkeamman asteen koulutukseen - saman opin voi tarjota ylimääräisenä vuotena korkeakoulutuksen yhteydessä.

Ammattikoulujen ja ammattikorkeiden tehtävien yhdistämisestä en sitten enää olekaan yhtä varma, vaikka teknisen ammattikorkean opiskelijat ei siitä ainakaan kärsisi jos joutuisivat tekemään amistason konkreettista työskentelyäkin vähän enemmän kuin mitä pakolliset labrat vaativat.

[Echramath]

Joten se, onko edullisempaa olla kotosalla vai vuokralla opiskellessa, alkaa olla ihan siitä kiinni, miten askeettista elämäntapaa on kotona viettänyt (sillä se on varma, että opiskelija-asunnossa on muuttolaatikko pöytänä jne.).

Eräs aikamme ominaispiirre on puoli-ilmaisen käyttötavaran hyöky, kunhan nyt suunnilleen tietää mistä etsiä. Suurten ikäluokkien ja opiskelunsa päättäneiden käytöstä vapautuu järjettömät määrät huonekaluja ja elektroniikkaa, joista osa on käyttökelpoista ja osaa ei edes heitetä pois asti – tai ainakaan kaatopaikalle asti. Täällä meilläkin on naapurilta saatuja kirjahyllyllä, vaatekaappeina yliopiston ulos saneeraamia arkistokaappeja, roskakatoksesta löydetyt kirjoituspöytä ja lipasto (molemmat piti kyllä maalata). Paikallisessa kierrätyskeskuksessa moisia olisi pilkkahintaan ilmeisen loputtomiin lisää.

Tähän sitten kontrastina ruoka. Käytetyn pöydän saa kahden päivän ruokien hinnalla, mutta kenenkään paskaa ei voi syödä ja sitäpaitsi dyykkaaminenkin on muuttunut hankalammaksi, joskus kymmenen vuotta sitten kuulemma saattoi hakea kauppojen takaa loputtomiin syötävää, nykyisin lähes mille tahansa jäteastialle päästäkseen täytyisi tehdä kirjaimellisesti murto.

Btw. Koulutusjärjestelmäpuolella mä olen jo jonkin aikaa epäillyt, että joku lukio on turha välivaihe matkalla korkeamman asteen koulutukseen - saman opin voi tarjota ylimääräisenä vuotena korkeakoulutuksen yhteydessä.

Luulin, että yläaste on se tarpeeton vaihe alasteen ja lukion välillä. Joka tapauksessa pitää muistaa oppilaitosten ihmistensäilöntätarkoitus, jossain instituutiossahan niitä nuoria on "pakko" pitää ja epäilen, että jos 16-vuotiaita ruvetaan tuuppaamaan isommassa määrin yliopistoon, ei hyvä heilu. Tehdäänkö niin muka jossain?

[Echramath]

Mustajärvi ja Yrttiaho on sitten heitetty ulos Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä. Elättelin jo hetken toiveita, että herrat liittyvät SKP:hen. Persuihinhan nuo saattavat olla menossa. Katainen onnistui kuitenkin keräämään siinä määrin suuren sixpackin, ettei tästä nyt sen kummempaa vaikutusta vielä ole hallituksen vakaudelle.

En oikein tiedä mitä tästä koko Kreikkapaketista pitäisi ajatella. Toisaalta vaikuttaa siltä, että helleenit ovat ajaneet valtiotaan ihan miten sattuu, toisaalta puhutaan paljon ihan tyylipuhtaasta kansallisomaisuuden ryöstöstä yksityisiin käsiin. Viedäänkö valtiolta loputkin keinot ylipäätään saada rahaa (älä ota pantiksi maitotilan lehmiä)? Joka tapauksessa, vaikka yleisesti tiedetään nykyajan kapitalismin olevan
mädällä pohjalla, ei koko euroalueen talouden romahtaminen olisi kenellekään kivaa. Itsellänikään ei ole edes pemmikaania, kivääriä tai säilykkeitä.

[Simple]

Eihän noiden ole pakko mihinkään ryhmään liittyä kai... vai? Voivat jäädä sitoutumattomina pyörimään.

Toisaalta olisi hauska nähdä persuissa vielä lisää kitkaa vasemmiston ja oikeiston välillä. Sinnehän mahtuu jo aika monenmoista vipeltäjää.

[Rasimus]

Luulin, että yläaste on se tarpeeton vaihe alasteen ja lukion välillä.

Nyt pitää heti aluksi tarkistaa, ollaanko tosissaan, sarkastisia, tai muuten vain ei-vakavasti liikkeellä?

ja epäilen, että jos 16-vuotiaita ruvetaan tuuppaamaan isommassa määrin yliopistoon, ei hyvä heilu.

Vain jos yliopisto määritellään samanlaiseksi laitokseksi kuin mitä se on nyt.