Garth Nix (Sabriel, Lirael jne.)

[Jussi]

Garth Nixin kirjat herättivät vilkasta keskustelua vanhalla foorumilla, joten oli aika perustaa ketju. Nix on australialainen nuorten fantasiakirjailija, jolta on suomennettu kolme teosta. Sabriel, Lirael ja Abhorsen kuuluvat sarjaan, jolle suomalaiskustantaja WSOY ei antanut nimeä. Englanniksi puhutaan Abhorsen Trilogysta tai The Old Kingdom Trilogysta, mutta oikeastaan "trilogia" on väärä nimitys. Sabriel on nimittäin itsenäinen teos, jolle kirjoitettiin jatkoa. Lirael ja Abhorsen tuntuvat yhdeltä pitkältä romaanilta, joka on vain jaettu keskeltä kahtia.

Minä tykkäsin kovasti sarjasta. Se on periaatteessa nuortenkirjallisuutta, mutta sopii hyvin aikuislukijalle. Pidin tästä enemmän kuin vaikka Harry Pottereista. Kirjailijalla on hyviä ideoita, erityisesti kaikki manaamiseen liittyvä, ja teokset ovat sujuvaa sekä kaunista luettavaa. Maailma on myös omaperäinen laittaessaan vastakkain tieteen ja taikuuden hallitsemat alueet. Lirael ja Abhorsen kannattaa lukea putkeen, sillä kerronta päättyy Liraelissa yhtäkkiä ilman kunnollista lopetusta. Luin trilogian suomennosten ilmestymisen tahtiin, eli jouduin odottamaan vuoden Abhorsenia... Nix on kirjoittanut paljon muutakin, esimerkiksi The Keys to the Kingdom -sarjaa, mutta enempää ei ole käännetty suomeksi.

Minusta Sabrielin aloittaman sarjan parhaat osat olivat ensimmäinen ja kolmas, vaikea sanoa, kummasta pidin enemmän. Lirael oli selvästi heikoin. Nix on tehnyt sopimuksen kustantajan kanssa kahdesta uudesta Vanhaan valtakuntaan sijoittuvasta kirjasta, joiden pitäisi ilmestyä vuosina 2010 ja 2011. Ensimmäinen on johdanto-osa nimeltään Clariel, ja se tulee kertomaan tapahtumista ennen Sabrielia. Jälkimmäinen taas on jatko-osa edellisille kirjoille. Toivottavasti WSOY suomentaa nämä!

Tällä hetkellä Nix on Risingin käyttäjien mielestä 13. paras kirjailija. Hesarissa julkaistiin lyhyt yhteisarvostelu Sabrielista & Liraelista sekä pidempi arvio Abhorsenista.

Edit: tekstiä korjailtu

[Fantasyfan]

Sabrielin luin jo pari vuotta sitten jolloin pidin kirjaa hyvin virkistävän tapauksena, lähes tarpeeksi hyvänä lukuinnostuksen uudelleen sytyttämistä varten. Tarina oli kiehtova ja se sisälsi ihan mukavia elementtejä. Liarel ja Abhorsen olivat lieviä pettymyksiä. Uutuudet oli jo koettu (alun kirjostoa lukuunottamatta) ja tarina tuntui jo hyvin kliseiseltä. Eteenkin matkustus tuntui loputtomalta.

Itse asiassa Liraelin alussa ollut kirjasto vaikutti sen verta mielenkiintoiselta paikalta, että sille olisi voinut omistaa vaikka oman kirjansa.

[Xariel]

Todella mainioita kirjoja nämä.

Sabriel on paras. Jotenkin se vain on niin omanlaisensa, samanlaista taikuutta en ole muualta löytänyt ja muutenkin maailma itsessäänkin on aivan ihana.

Lirael on myös hyvä, siihen asti kun tarinan tapahtumapaikka siirtyy pois clayrien jäätiköltä. Kirjasto on todella mielenkiintoinen, aivan kuten Fantasyfan jo kerkesi sanomaan.

Abhorsen... se eheytti "trilogian", ja se (saati Lirael) eivät olisi pärjänneet erillisinä, ja olisivat ehkä olleet liian massiivinen yhtenä. Tiedä häntä.

Itsekin luin nämä ilmestymisjärjestyksessä ja suunnilleen heti ilmestymisten jälkeen, ja oli se kyllä aika odotus Liraelin jälkeen. Tarina nimittäin loppui lähes niin harmillisesti kuin voi loppua. Abhorsen ei ollut pettymys, mutta ei se ollut myöskään Sabrielin tasolla. :)

Clarielista on kuultu ja sitä odotan suurella mielenkiinnolla.

Itsellä on myös hyllyssä koko sarja, itse asiassa Lirael jopa kaksin hieman erilaisin kappalein. Ja onhan tämän sarjan vaikutus näkynyt minun nettielämässänikin, nikkini -el päätteen nappasin Sabrielin "innoittamana". :p

Mogget ja Siera <3

[Elthadora]

Hih. Sain luettua Sabrielin joskus pari kolme viikkoa sitten ja Lirael ja Abhorsen seurasivat välittömästi perässä. Pidin kaikista kolmesta oikein paljon, vaikka Sabriel onkin oma suosikkini sen yhtenäisyytensä ja rajoitetumman kliseisyytensä ansiosta. Oli mukavaa lukea vaihteeksi kunnon lennokasta tekstiä, lähinnä siltä kantilta, ettei kirjoissa tunnuta kauheammin pohtivan, mikä on realistista tai edes jokseenkin mahdollista, mikä on toisinaan piristävää. Siinä on jokin oma huumansa.

Pidän myös erityisesti Nixin asioiden esittämisjärjestyksestä ja hieman tavallista realistisemmasta henkilöiden ajatuskuvauksesta (joissain asioissa). Tai siis.. Perinteinen ensin asia ja sitten selitys -järjestys oli usein käännetty nurin. Inhoan sitä, kun jotkut kirjailijat selittävät asioita oikein kädestä pitäen, että varmasti tyhminkin tajuaa ilman pohtimista. Nuo ajatusvirrat taas... No, yleisesti se, etteivät ihmiset ole täydellisiä ja ne jotkut hassujen asioiden kuvaukset, kuten se kun Sabriel keskittyy portaisiin ja niiden liukkauteen niin pahasti, ettei huomaa tulleensa jo ylös ennen kuin meinaa kompastua. Periaatteessa perus, mutta lukiessa se yhtäkkisyys myös tuntui. Ja jotkut hahmojen huonot puolet ovat hyvin inhimillisiä.. Vastakohtana tulee mieleen Harry Potterin raivokohtaukset, jotka ainakin miusta tuntuivat väkisin, jotta Harryllä olisi huonojakin puolia, väännetyiltä.

Lirealissa ja Abhorsenissa häiritsi kuitenkin se kliseisyys jokseenkin paljon jo. Kun on joku

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Tuhoaja, joka uhkaa hajottaa koko maailman ja sen estäminen on luonnollisestikin lähes mahdotonta, eikä päähenkilöäkään tietenkään lopulta tapatettu, vaikka sen piti olla täysin itsestään selvää..

Nuu, mutta innollapa silti seuraajia odotan. Onnistuivat kuitenkin herättämään miun pitkään uinuneen lukuintoni jälleen loistoon (, joka varmaan sammuu taas ajanpuutteeseen).

[Midori]

Itse kuulin Sabrielistä ensimmäisen kerran ala-asteella ja silloin eräs ystäväni haukkui kirjan lyttyyn ja niin se jäi sillä kerralla hyllyyn. Myöhemmin tuo teos eksyi uudestaan tielleni ja päätin ihan kokeilumielessä tarttua siihen. Se ei tuottanut pettymystä, vaan osoittautui itse asiassa loistavaksi  kirjaksi, jonka saattoi lukea ilolla uudestaankin.
  Sabrielin jatko-osat poimin kirjastosta myöhemmin, mutta aivan edeltäjänsä tasolle ne eivät aivan yltäneet. Lirael oli paikoittain väsyttävä ja Abhorsen jatkoi samaa rataa. Kyllä nekin kuitenkin kannatti lukea ihan huvin vuoksi.

[Jackalbury]

Jostain syystä Sabriel ei ollut minusta trilogian paras vaan enemmän minuun kolahti Abhorsen, kenties siksi, että se tuntui useita muita fantasiakirjoja synkemmältä ja pessimistisemmältä, jolloin en enää ollut niinkään varma onnellisesta lopusta kirjan edetessä kohti loppua.
   Lirael on trilogian heikoin kirja, kenties juuri siksi, että se on Abhorsenin alkuosa. Tosin jos Liraelin ja Abhorsenin mieltää yhdeksi kirjaksi, siitä tulee yksi parhaimmista lukemistani fantasiakirjoista. Nixin kirjoissa ehkä parhaimpia ovat juuri ns. apueläimet, kuten Kuriton Koira ja Mogget.

Garth Nix on minusta varsin hyvä fantasiakirjailija ja kuuluu kärkijoukkoon. Hän on pystynyt luomaan elävän ja monimutkaisen maailman ja myös uskottavia henkilöhahmoja, jotka ovat hyvin eläväisiä. Nix on todella hyvä fantasiakirjailija.

[emu]

Minusta sabriel on kyllä paras ainakin tähänastisista  Liraelista en niinkään tykännyt, en oikein tiedä miksi.

Garth Nix on minusta varsin hyvä fantasiakirjailija ja kuuluu kärkijoukkoon. Hän on pystynyt luomaan elävän ja monimutkaisen maailman ja myös uskottavia henkilöhahmoja, jotka ovat hyvin eläväisiä. Nix on todella hyvä fantasiakirjailija.

juuripa niin.

[Xariel]

Ymmärtääkseni tämä on ketju yleisemminkin Garth Nixin teoksille, joten kysäisisin olisiko täällä joku The Seventh Tower -sarjaan tutustunut tai ainakin siitä kiinnostunut?

Se on oletettavasti kohtalaisen uutta juttua, kun en sitä enkkurisingin tietokannastakaan löytänyt, mutta fantasiaa ainakin takakansitekstien ymmärtämiseni perusteella. Kyseessä on sarja, jossa on ilmeisesti kuusi osaa. Näistä kaksi on kotisivujen mukaan julkaistu. Tosin ainakin HelMet-tietokannan mukaan osia löytyy lainattavaksi enemmänkin kuin kaksi, onkohan sitten erityisen pahaa päivittämättömyyttä vai minun lukutaidottomuuttani. :S

Ensimmäinen, The Fall mainitaan "olevan kirjakaupoissa maaliskuussa", minkäköhän vuoden kirjoja, se jäi mietityttämään. Linkki

Takakansi spoilereissa:

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Tal is getting ready for the Day of Ascension – a day when all the 13-year-old Chosen from the Castle of Seven Towers enter the spirit world of Aenir. Then his father disappears with the family's Primary Sunstone. Without it, Tal cannot enter Aenir and bind himself to a Spiritshadow – a guardian being, both protector and friend.

Tal tries to steal a Sunstone, but during his act of thievery is thrown off the Castle of Seven Towers by a powerful Spiritshadow Keeper. He falls down to the iceworld below, where he is captured by Icecarls. To save his life, he must team up with Milla – a Shield-Maiden-in-training – and offer his aid to the nomads. Which complicates his task immeasurably…

Toinen osa, "Castle" taas mainitaan "olevan kirjakaupoissa lokakuussa", tässäkään ei vuotta. Linkki

Takakansi spoilereissa:

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

Tal, a Chosen, and Milla, an Icecarl, have been thrown together on a dangerous quest to gain a Sunstone. They must reach the Castle of the Seven Towers, home for Tal, but a dangerous and strange place for Milla.

From the deadly Hall of Nightmares to the magical chambers of Tal's great-uncle Ebbitt, they must navigate the Castle without being discovered. Sinister forces are conspiring against them and it will take all their strength just to survive…

Muiden osien nimiksi mainitaan Aenir, Above the Veil, Into Battle ja The Violet Keystone.

Tai, oikeastaan; Samalla voisi kysyä miten on "Keys to the Kingdom"in  laita. Mister Monday, Grim Tuesday, Drowned Wednesday, Sir Thursday, Lady Friday, Superior Saturday ja vielä ilmestymätön viimeinen, seitsemäs kirja. :)

Ja ennenkaikkea, onko näissä sarjoissa senvertaa ideaa, että niillä olisi mahdollista päätyä julkaistuiksi. Ollaanko Sabrielin maailmaan sijoittuvia kirjoja julkaisemassa enempää, niitähän on kuitenkin jo ilmestynyt englanniksikin (Esimerkiksi Across the Wall, A Tale of the Abhorsen and Other stories) ja tullaan ilmeisesti julkaisemaankin (Kuten erimerkiksi Clariel: The Lost abhorsen).

Kellään tietoa/kommenttia? Olenko edes oikeassa siinä että nuo kaksi muuta sarjaa ovat myös fantasiaa? :=

[Wanda]

Itse luin Sabrielin kutosluokalla ja Lirael ja Abhorsen menivät sitten kasilla.. Lirael oli muihin verrattuna surkea. Yksinkertaista. Sabriel on ainakin lukemisen arvoinen kokemus.

[Sonaria]

Luin Liraelin sarjan esimmäisenä, ja vaikka minulla olikin henkilökohtaisia ongelmia paitsi Liraelin itsensä myös tarinan lopetuksen kanssa, luin mokoman opuksen silti kahteen kertaan.
Sitten hyökkäsin kirjastoon ja saalistin Sabrielin. Ja paheksuin edelleen sitä, että Lirael loppui kuin seinään (en tiennyt Abhorsenin olemassaolosta).
Vuotta myöhemmin sain näppeihini Abhorsenin ja loikkasin riemusta seinille. Siitäkin huolimatta, että mielestäni Lirael ja Abhorsen tuntuvat Sabrielin venytetymmältä versiolta höystettynä päähenkilöllä, jota en pahimpina päivinäni voi sietää.
Saanen selventää itseäni: minä todellakin pidän koko sarjasta, osittain ehkä siitäkin syystä, että se saa minut seinille (sekä ärsyyntymisestä että ilosta).
Minä pelkäsin Sabrielissa esiintyvää mörköä ja rukoilijasirkkaneitiä Liraelissa.
Saan ainakin rutkasti liikuntaa opusten parissa, mikä on positiivista... ^^

Ja Mogget... Vaatii erityismaininnan. Sydän!

[Jussi]

Nostetaan ketju historian hämäristä...

Nix on tehnyt sopimuksen kustantajan kanssa kahdesta uudesta Vanhaan valtakuntaan sijoittuvasta kirjasta, joiden pitäisi ilmestyä vuosina 2010 ja 2011. Ensimmäinen on johdanto-osa nimeltään Clariel, ja se tulee kertomaan tapahtumista ennen Sabrielia.

Kirjat myöhästyivät reilusti ilmoitetuista julkaisuajoista, mutta Nix ei ole hylännyt niitä. Hän sanoi marraskuussa Twitterissä, että Clariel on melkein valmis, ja sen pitäisi ilmestyä vuonna 2014. Britti-Amazon tarjoaa maaliskuuta 2014. Nix on jo lukenut yleisötapahtumissa näytteitä kirjasta.

Kirjailijan uusin romaani on viime keväänä julkaistu avaruusooppera A Confusion of Princes. Teosta on kehuttu monessa paikassa, ja sitä mainostettiin Nixin ensimmäiseksi varttuneimmille lukijoille suunnatuksi kirjaksi sitten Abhorsenin. Välissä ilmestynyt seitsenosainen The Keys to the Kingdom on ilmeisesti tarkoitettu nuoremmille lapsille. Ei kai ole toivoa, että WSOY suomentaisi ACoP:n.

[Kirjaneito]

Luin nämä itsekin jokin aika sitten ja olivat mielestäni lukukokemuksen arvoisia, vaikka eivät ihan suosikkikirjoihini ylläkkään. Maailma oli mielenkiintoinen ja koko Abhorsen systeemi ja manaaminen toimivat hyvin ja olivat omaperäisiä.

Sabriel oli sarjan paras osa. Siinä oli milestäni "sitä jotain" ja se piti mielenkiintoa yllä. Liraelissa kaikk kuitenkin jotekin lysähti. Tarina junnasi paikoillaan ja sain oikein tapella kirjan lukemisessa. Abhorsen oli taas astetta parempi, vaikka se ei aivan Sabrielin tasolle yltänytkään.

Odotan kyllä ihan mielenkiinnolla tuota Clarielia ja varmaan sen luenkin, ainakin jos se ilmestyy suomeksi.

[Jussi]

Nix sai Clarielin valmiiksi, ja kirjalla on virallinen julkaisuaika: syyskuu 2014!

http://insideadog.com.au/blog/release-date-clariel-small-sneak-peek

Pituudesta kirjailija sanoo:

Ended up slightly over 120,000 words.

Vertailukohtina sarjan aiemmat osat alkukielellä:

Sabriel 90 195 sanaa
Lirael 133 828
Abhorsen 99 206