Patrick Rothfuss

[Sini]

Robin Hobb tuntuu myös pitävän tästä kirjasta. Ehkäpä se on sittenkin oikeasti hyvä.

[Dyn]

Mistä lähtien kirjoitustaito ja kirjamaku ovat osuneet yhteen? ;)

Kyseinen kirjahan tietenkin käännetään pika pikaa ja markkinoidaan miljoonakamppanjalla. Pian voimme törmätä Suomalaisen näyteikkunoissa upouuteen maailmanmenestysklassikkoon Tuulten nimi, joka myynnillään varmistaa, ettei lähiaikoina ainakaan ilmesty kovin montaa kotimaista esikoisfantsuteosta.

Mahdollisesti kirja pilkotaan viiteen osaan, kansikuvat raapustetaan googlettamalla fantsusanoja ja liimaamalla saadut kuvat yhteen photoshopissa - oikeastaan nimikin on parasta tempaista tuulesta. Mestarien tuulet kuulostaa aika myyvältä, eikö?

[Jussi]

En minä olisi ollenkaan varma, että kirja suomennetaan. Aikuisten kirjallisuudeksi virallisesti luokiteltuja eeppisiä fantasiasarjoja, jollaisen aloitus The Name of the Wind on, julkaistaan täällä hyvin vähän. Otava on muut sarjat keskeytettyään jatkanut Hobbilla, ja Karisto on viime vuosina kustantanut Jordania, Williamsia ja Eddingsiä (plus aiemmin Guy Gavriel Kayta). Jalava julkaisee tällä hetkellä Hickmanien Pronssikronikoita. Sitten vielä Kirjava & George R.R. Martin, eikä enempää taida olla. En laskenut mukaan Jalavan roolipelifantasiasarjoja.

Like Kustannus suomensi vuosituhannen taitteessa Feistin Käärmesodan tarun, eikä ole sen jälkeen koskenut eeppisiin fantasiasarjoihin. Isoista kustantajista Tammi, WSOY ja Gummerus eivät tällaista julkaise ollenkaan. WSOY kokeili Terry Brooksia 90-luvun jälkipuoliskolla, ja Tammi on viime aikoina menestynyt Christopher Paolinin eeppisellä Perillinen-trilogialla, joka on kuitenkin määritelty nuorten/lastenkirjallisuudeksi. Tietenkin WSOY julkaisi muutama vuosi sitten Le Guinin Toisen tuulen, joka voidaan kai laskea eeppiseksi fantasiaksi. Ja miten kohta tulossa oleva Húrinin lasten tarina pitäsi luokitella?

Jos olen ymmärtänyt netistä lukemani oikein, niin englanninkielisessä maailmassa "epic / high fantasy" on se kaupallisesti menestynein fantasian alalaji. Menestys ei tietenkään takaa laatua, ja on hyvä että toisenlaista fantasiaa käännetään (Jonathan Strange & hra Norrell, Pyhimysten ja mielipuolten kapunki, Locke Lamoran valheet jne), mutta kyllä minä näkisin mielellään lisää eeppisiä fantasiasarjoja suomeksi. Omat fantasiasuosikkini kuitenkin löytyvät monesti niistä (kuten Donaldson, Martin, Hobb, Bakker ja Erikson). Mutta sellaista tietenkin suomennetaan, mikä käy kaupaksi.

[Jussi]

Uusi, kiinnostava haastattelu Rothfussista. Siitä näkee mm. trilogian seuraavien osien työnimet. Haastattelu jatkuu toiselle sivulle.

Name of the Windin voi tilata nyt myös Bookplusista. Kirjan virallinen julkaisupäivä on tänään.

[Dawndragon]

Alan pikku hiljaa innostua kirjasta ja hyvin luultavasti tulee jossain vaiheessa ostettua/lainattua.

Haastattelun perusteella Rothfuss vaikuttaa toisaalta aika ärsyttävältä tyypiltä (ehkä siksi että vastaa joihinkin kysymyksiin niin kierrellen kaarrellen...), mutta toisaalta hän pitää myös samanlaisista asioista kuin minä (Robin Hobb!).

There's a reason everyone comments on the book being such a quick read. It's long, but it's tight. There isn't a lot of wasted space. I don't engage in long, tedious bouts of description or big chunks of explanation. It's efficient.

Kuulostaa hyvältä. Tällä hetkellä olen täysin kyllästynyt yli pitkiin kuvauksiin ja selityksiin.

[Sini]

Mistä lähtien kirjoitustaito ja kirjamaku ovat osuneet yhteen? ;)

Mikäli Dyn tarkoittaa tällä kommentilla minun aiempaani

Robin Hobb tuntuu myös pitävän tästä kirjasta. Ehkäpä se on sittenkin oikeasti hyvä.

niin offattakoon vielä sen verran, että olen lukenut useita kirjoja, joita Robin on suositellut, enkä varsinaisesti ole joutunut pettymään. Eli jos vastaan tulee, saatan lukea. Tosin en pistä listan kärkeen, siellä on nyt vähän tungosta.

[Dyn]

Kiitos selvennyksestä, Sini. Tottahan se, jos huomaa luottavansa jonkun sanaan kirjojen tai minkä vain muunkin suhteen - minullakin pari kriitikkoa, joiden maun olen huomannut aika lailla täsmäävän omani kanssa. Hetken jo vain pelkäsin, että nyt näillä hyvinä pidetyillä kirjailijoilla yhtäkkiä olisi ylimaallisen hyvä kirjamaku, mitä lukemistoon tulee. =)

[Daliden]

Minua taas ärsytti lähinnä se, että näyte oli otettu keskeltä kirjaa. Mikäli oikein ymmärsin, se oli luvusta kahdeksan. Mieluummin olisin lukenut ihan ensimmäisen luvun jo siksikin, että se olisi paremmin kertonut minulle, miten kirja on aloitettu ja mistä sen on tarkoitus kertoa. Miksi he ovat ottaneet näytteen keskeltä kirjaa?

Näytteen sijainti taitaa johtua siitä, että kirja alkaa kolmannesta persoonasta kerrottuna. Ilmeisesti pääosa lopusta on tuota näytteen ensimmäistä persoonaa (ei, en aio edes vilkaista eteenpäin lukemastani...).

Koska osa lukijoista saa näppyjä ensimmäisestä persoonasta kirjoitetuista kirjoista, on tuo nähdäkseni aika hyvä ratkaisu. Lisäksi pätkä on selkeästi päähenkilön matkan alkupisteestä, jolloin se ei taida todellakaan "spoilata" mitään.

[Jussi]

Uusimmassa Locus-lehdessä on kuulemma positiivinen arvostelu kirjasta.

Locuksen arvostelun voi lukea tästä.

Lainaus arviosta:

Writers like George R.R. Martin and Gene Wolfe are old hands at revitalizing old tropes, giving fantasy the depth and humanity of the great literary novels, but Rothfuss sets out to retell what should be the most familiar tale of all, in the most familiar mode (the triple-decker). Remarkably, he does make it fresh again in this opening book, complete with an interesting take on magic that adds both emotional impact and intellectual excitement. So bring on volume two!

[Kaapu]

Tuli juuri luettua tuo Tuulen nimi. Ei ihme, että Robin Hobb piti kirjasta, sillä The Name of the Wind muistuttaa kovasti Näkijän tarua (katkeroitunut, traaginen sankari kertoo nuoruudentarinaansa) sekä Shaman's Crossingia (sankari käy koulua, saa pari uskollista kaveria, kohtaa reiluja ja ilkeitä opettajia jne.) Ei olisi väärin sanoa NotW:n olevan kevyempää ja humoristisempaa Hobbia. Rothfusshan on myös tunnustanut olevansa rouvan fani.

Muita samantyylisiä kevyitä ja rentoja teoksia on viime aikoina suorastaan tulvinut samoille markkinoille, esimerkiksi Scott Lynchin Locke Lamoran valheet sekä Joe Abercrombien The Blade Itself sekä Before they are Hanged.

Yhtäläisyyksistä huolimatta kirja on monella tapaa omalaatuinen ja mielenkiintoisesta näkökulmasta kerrottu. Se on viihdyttävä ja mukaansatempaava tarina, vaikka olisi lukenut kaikki Potterit, Black Magicianit, Soldier Sonit, Ajan pyörän Tar Valon -osuudet, Belgarionin kasvukertomuksen ja muut vastaavat.

Kirja alkaa kolmannen persoonan näkökulmasta, ja siihen myös palataan tietyin väliajoin, kun hahmot kommentoivat Kvothe-sankarin kertomaa tarinaa, pyörittävät majataloa ja menevät yöpuulle. Kingkiller Chroniclesin kaksi seuraavaa osaa kattavat tätä seuraavat kaksi vuorokautta.

Ei siis huono kirja, mutta samaa laatua tarjoavat sekä Robin Hobb (Kvothea ei tosin piinata ja nöyryytetä yhtä paljon kuin Fitziä ja Nevare Burvellea), Scott Lynch että Joe Abercrombie.

[Daliden]

Muita samantyylisiä kevyitä ja rentoja teoksia on viime aikoina suorastaan tulvinut samoille markkinoille, esimerkiksi Scott Lynchin Locke Lamoran valheet sekä Joe Abercrombien The Blade Itself sekä Before they are Hanged.

Mielestäni kyllä Abercrombien tuotokset voidaan laskea selkeästi genren synkempään osastoon, keveys ja rentous olivat ainakin ykkösosasta kaukana. Tarinankerronnallisesti ja kielellisesti hän on myös mielestäni varsin kaukana Rothfussista.

Tosin nyt tuli välissä luettua Kayn Ysabel, ja kyllähän siitä aina tietyn kontrastin saa näiden ensimmäistä kirjaansa julkaisevien kirjoittajien osaamisen arviointiin :)

[Kaapu]

Mielestäni kyllä Abercrombien tuotokset voidaan laskea selkeästi genren synkempään osastoon, keveys ja rentous olivat ainakin ykkösosasta kaukana. Tarinankerronnallisesti ja kielellisesti hän on myös mielestäni varsin kaukana Rothfussista.

Meille jäi nähtävästi täysin eri fiilikset Abercrombiesta. Minä katsoin jotenkin kaiken kidutuksen ja pienen synkistelyn läpi ja kiinnitin huomioni Gloktan hauskaan ajatteluun, Bayazin sutkautuksiin ("And from the UTMOST north?"), Jezalin höpsöön nirppanokkaisuuteen sekä kirjan kevyeen rakenteeseen, eli koko ajan keskitytään juonen kuljettamiseen ja jätetään asioiden kuvailu minimiin ja annetaan hahmojen toimia. Muistuttaa kyllä enemmän Lynchiä kuin Rothfussia, mutta silti minusta samassa sarjassa. Ei niin suurta ja vakavaa.

[Jussi]

Amzon.comin mukaan trilogian toinen osa The Wise Man's Fear julkaistaan ensi huhtikuussa.

[Jussi]

Wise Man's Fearin amerikkalainen kansikuva on paljastettu.

Ja voisihan tässä ketjussa mainita, että Name of the Wind suomennetaan. Kustantaja on Kirjava, mutta aikataulusta ei ole vielä tietoa.

[Jussi]

Brittikustantaja julkaisee kirjan vasta syyskuussa.

Name of the Windin brittilaitos on ilmestynyt, näin sen tänään myynnissä Joensuun Suomalaisessa.

EDIT: Joku valitti aiemmin, että Rothfussin kotisivulta löytyvä näyte on keskeltä kirjaa. Brittikustantajan sivuille on lisätty uusi pdf-muotoinen näyte, joka on kirjan alusta (17 ensimmäistä sivua).

[Sini]

Tuli vastaan, luettu. Mukavaa tarinointiahan tuo oli. Pidin Rothfussin huumorista, ja jollei kaipaa jotain syvällisempää pohdintaa, niin suosittelen. Lähinnä harmittaa se, että tässä 600 sivussa oli tosiaan vasta tarinan alku. Miksei kirjoiteta enemmän hyviä tarinoita, jotka mahtuisivat yhteen kirjaan? Ei tämä mitenkään venytetyltä kuitenkaan tuntunut ja nuoren Kvothen vaiheet jaksoivat kiinnostaa, mutta mutta...

[Jussi]

Amzon.comin mukaan trilogian toinen osa The Wise Man's Fear julkaistaan ensi huhtikuussa.

Kirjan ilmestymistä on lykätty vuodella eteenpäin. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Wise Man's Fear julkaistaan huhtikuussa 2009. Linkki.

[Jussi]

Name of the Windin uusi amerikkalainen kansikuva.

EDIT: tätä tullaan siis käyttämään huhtikuussa ilmestyvässä pokkariversiossa.

[Seregil of Rhiminee]

The Name of the Wind on kieltämättä uusien fantasiakirjojen ehdotonta parhaimmistoa. Se on hyvää ja mielenkiintoista fantasiaa.

Odotan mielenkiinnolla seuraavan osan ilmestymistä, koska hyvin kirjoitettua fantasiaa lukee mielellään. Toivottavasti Patrick Rothfuss onnistuu säilyttämään saman laadun toisessa osassa.

[Jussi]

Joitakuita saattaa ihmetyttää se, että sarjan toisen osan julkaisua lykättiin vuodella eteenpäin huhtikuulle 2009. Ennakkomainonnan mukaan trilogian kaikkien kirjojen piti olla valmiina. Rothfuss kertoo blogissaan syyt The Wise Man's Fearin myöhästymiseen.