Sieniretki

[Swilf]

Osa 1




Oli aurinkoinen ja kuulas syyspäivä, kun hyinen tuuli puhalsi puiden oksilla olevia syksyisen kellertäviä lehtiä. Syksy oli jo pitkällä.

Sinä päivänä olimme lähdössä sieniretkelle äitini ja siskoni kanssa läheiseen sekametsään. Aiemmilla retkillä olimme saaneet saaliiksi lukuisia keltavahveroita, tatteja ja suppilovahveroita. Pidimme niiden keräämisestä, koska niistä sai aikaan monia herkullisia ruokia mm: Sienimuhennosta, -kastiketta ja -piirakkaa.
Olimme nytkin aika varmoja, että saisimme taas metsässä aimo läjäyksen erilaisia ruokasieniä.
Varustauduimme retkelle hyvin, sillä jokainen meistä oli ottanut mukaan sieniveitsen ja kaksi ämpäriä, siltä varalta jos metsästä sattuisi löytymään rouskuja. Olimme myös laittaneet jalkoihimme saappaat, sillä metsä oli kastunut edellispäivän sateen jäljiltä.
Kun kaikki olivat ottaneet kaiken tarvittavan mukaan, lähdimme sienimetsään. Sienien etsintäretki oli alkanut.


Osa 2


Kun olimme viimein saapuneet talomme takana olevaan sienimetsään, jalkojemme edestä luikersi viisimetrinen kyykäärme. Olimme hyvin kauhuissamme, sillä se oli meistä vain muutaman metrin päässäja se olisi ihan hyvin voinut puraista meitä myrkyllisillä käärmee hampaillaan. Äitini otti polun vieressä lojuneen männyn oksan ja hätisteli sillä polulla vaanivaa käärmettä.
Käärme ei kuityenkaan lähtenyt karkuun vaan suuttui ja ja alkoi lähestyä meitä uhkaavasti polkua pitkin.. Jähmetyimme kauhusta paikoilleen, emmekä pystyneet liikkumaan. Olimme pulassa.  
Olisi ihme jos selviäisimme sen myrkyiltä. Todella ihme.