E-kirjat

[Echramath]

Sähkökirjat eivät enää kuuluu "tieteen maailmaan" ja tulevaisuuden visioihin, vaan niitä myydään ja Yhdysvalloissa ne ovatkin vallanneet myyntitilastoista jo kymmenisen prosenttia. Miten sähkökirja eroaa paperille painetusta?

Kulurakenteen kannalta ei ilmeisesti ihan hirveästi. Painaminen on nykyään edullista, kirjailija, toimittaja, tarvittaessa kääntäjä maksavat – Oliver Twistin saa Project Gutenbergistä ilmaiseksi, painettuna Book Depositorystä kotiinsa postitettuna alle kolmen euron. Painoksen käsitteen katoaminen onkin ehkä merkityksellisempää, e-kirjasta ei voi jäädä kappaleita käteen eikä niitä ei tarvitse säilöä, toisaalta painos ei voi loppua kesken vaikka kaikki maailman ihmiset yrittäisivät ostaa saman teoksen kerralla.

Entäpä laitteet? Tietokoneissa on käsitelty tekstiä jo vuosikymmeniä, mutta e-kirjan menestystarina vaati vielä yhden keksinnön, eInk-näytön, joka on paperin tapaan ulkoista valoa heijastava pinta, mutta jonka kuvioiden koostumusta voidaan muuttaa. Seurauksena vekotin, jonka näyttö ei rasita silmiä ja jonka akut kestävät useamman kuukauden. Toisaalta lukijalaite on sitten sellainen ei-kovin-monen-tempun-poni, sillä eInk-näytön päivitys on hyvin, hyvin hidasta ja mikään videon näyttäminen tai vastaava nopeaa toimintaa vaativa käyttö ei tule kysymykseen.

(Varokaa, jos teille yritetään myydä jonkun kiinalaisen koijarin (kuten DealExtreme) toimesta aktiivi-tft-näytöllistä vehjettä, sen pitää soveltua pelaamiseen, videontoistoon tai nettisurffaukseen, miksikään kirjanlukijaksi ei kannata ostaa alitehoista tablettikonetta, vaikka se olisikin kauppamiehen mielestä oiva keino hankkiutua varastosta eroon).

Laitteita on ainakin Amazonin Kindle, Barnes and Noblen Nook ja Bookeen. Sonyllakin on tietysti jotain, mutta Sony on firmana aivan perseestä, älkää ostako siltä koskaan yhtään mitään. Noin muuten en ole kamalasti keksinyt noitten vehkeiden suhteen eroja, paitsi Kindle tietysti luottaa edelleen ihan fyysiseen näppäimistöön.

Entä kirjakauppa käytännössä? Näyttäisi siltä, että kapitalistit ovat jälleen kerran innoissaan DRM (digital rectriction management)-tekniikasta. Asiahan on niin, että minä en itseasiassa ajatellut kaikkea ostamaani immateriaalista hyvää levitellä ihan kaikille, mutta suhtaudun merkittävällä vastenmielisyydellä kaikkiin yrityksiin estää sitä, koska ne varmasti osuvat rahaa maksaneen kuluttajan jalkaan (huonoja esimerkkejä on jo paljon. Yhtään DRM-suojattua latausta en ole ostanut, enkä saatana osta. (sen sijaan suojaamattomia pelejä ja Spotifyn mp3:sia ja vähän pienlevy-yhtiöiden häviötöntä musiikkia olen sen sijaan ostanut).

Mitähän tuosta valikoimasta siis tätä nykyä olisi mieltä? Esimerkiksi tätä listaa tutkimalla löytää koko joukon tuttujen kirjailijoiden (aika usein vähemmän tuttuja) teoksia. Saatan silti hankkia paperikirjallisuutta vielä hyvin pitkään.

[Lachesis]

Minä kun olen tällainen pesunkestävä luddiitti, niin toivon voivani lukea kirjani paperilla aina hautaan saakka. Pidän fyysisten kirjojen omistamisesta, eikä laitteen muistiin säilötty teksti herätä minussa ollenkaan samanlaista hellyyttä ja arvostusta.

Kotonamme on iPad, jolla olen olosuhteiden pakosta lukenut pari romaania. Sinänsä se sujui ihan mallikkaasti, sivujen "kääntäminen" oli vaivatonta ym. Pidän kuitenkin kirjojen selailusta sivukaupalla taaksepäin palatakseni erityisen hyviin kohtiin, mikä ei ollut sähköisesti kovin mielekästä. Lisäksi kun luen milloin missäkin hämärässä tilassa, sellaisten kirkkausasetusten löytäminen oli haastavaa, jotka eivät olisi saaneet silmiä temppuilemaan jälkikäteen. (Minulle käy niin, että liian kirkasta pintaa pitkään tuijottaessa silmäni eivät tahdo tarkentua kunnolla sen jälkeen).

Ymmärrän kyllä ekirjojen viehätyksen, ja kaipa on myönnettävä että ne muodostavat tulevaisuudessa kasvavan siivun kirjojen kulutuksesta. Koen silti vahvasti, että e-formaatti ei ole minua varten.

[Seregil of Rhiminee]

Lachesis, olen samaa mieltä. Minäkään en pahemmin välitä e-kirjoista, joten pyrin välttämään niiden lukemista. Olen lukenut muutamia PDF-, LIT- ja HTML-muodossa olevia kirjoja lähinnä olosuhteiden pakosta.

Kirjan lukeminen lukulaitteilla on ihan helppoa, mutta minusta on kiva pitää fyysistä kirjaa kädessäni. Fyysisen kirjan voi laittaa helposti esim. repun sivutaskuun, kun taas lukulaitetta pitää käsitellä huomattavasti varovaisemmin, jotta näyttöön ei tule naarmuja yms. Lisäksi fyysistä kirjaa on helpompi selata (esim. jonkin tietyn kohtauksen etsiminen on huomattavasti nopeampaa kuin lukulaitteilla).

Minustakin on helppo ymmärtää miksi e-kirjojen suosio on kasvanut, mutta tulen itse ostamaan aina sidottuja ja/tai nidottuja kirjoja.

[Lachesis]

Juu, sen unohdinkin mainita, että lukulaite hajoaa tietysti helpommin kuin kirja. Minulla on aina, ihan kaikkialla, kirja mukana laukussa, enkä kohtele laukkuani aina kovin helläkätisesti. En voisi kuvitella samanlaista vapautta lukulaitteen kanssa, pitäisi miettiä kastuuko se sateessa tai putoaako laiturilta veteen tms. Ei sillä, että minulla olisi tapana hukata tai turmella kirjojakaan, mutta jos niin kävisi, vahinko olisi paljon pienempi. Lukulaite olisi myös helppo varastaa huolettomasti vahditusta laukusta.

[Maailmanherra]

Innostun sitten kun noita saa parilla kympillä. Sitten sitä voisi käyttää kuin kirjaa eli olla välittämästä siitä katoaako, unohtuuko tai meneekö rikki kun uuden saisin halvalla tilalle.

[Echramath]

En ihan ymmärrä haavoittuvaisuusnäkökulmaa, kantavathan ihmiset mukanaan sadan euron kännyköitäkin ja hukkaavat tai rikkovat ne yleensä päissään baareissa tai festareilla – ja semmoisiin paikkoihin sitä lukukojetta ei varmaan kannata ottaa edes ottaa mukaan. Koteloidahan se vehje tietysti pitäisi.

Asiaan vähän liittymättä haaveilen kyllä corduralla päällystetystä laukusta, josta ei kerta kaikkiaan päästä vettä sisäänsä, ellei suorastaan päädy vesistöön, mutta se on toinen tarina.

[Variskauhu]

E-kirjat kiinnostaa, olen paha moderni sillä tavalla, en saa mitään tyydytystä fyysisestä kirjasta, vaan se on vain helppo esim. pilata. Huomaan myös saavani helpommin luettua tietokoneelta - varmaan siksi, että käytän nettiä niin paljon - lisäksi ruudulta lukemiseen yhdistyy...miellyttävämpiä muistoja.

Näen, että digitalisoiminen saattaisi viihteellistää lukemista hyvällä tavalla - tehdä siitä käytettävää ja helpommin saatavaa.

[Echramath]

Tuli tietysti mieleen, että varsinkin sellaista materiaalia, jota ei varsinaisesti aiota julkaista paperilla ollenkaan, kuten vaikkapa meille kaikille tuttu Usva kannattaisi varmaankin julkaista jossakin e-kirja yhteensopivassa-muodossa, sillä suosittu PDF on kyllä kätevä, jos on tarkoitus tulostaa asiakirja paperille varmasti oikein, mutta se toimii aika kankeasti jo tietokoneen ruudullakin, ja kokeilematta veikkaisin, että erittäinkin kankeasti pienillä näytöillä, joissa mielellään otettaisiin vastaan vain tekstin looginen rakenne ja sitten sitä näytettäisiin sen verran kuin kuin ruudun koko ja lukijan suosima fonttikoko antavat myöten.

[Eija]

Ei ole kauaa, kun olin vielä e-kirjoja vastaan, mutta nyt olen tehnyt myönnytyksiä, sillä e-kirjoilla on hyvät puolensa. Ne eivät vie tilaa ja suuren määrän mukana kuljettaminen ei ole vaivalloista. Paras e-kirjojen lukemiseen varmastikin on niille suunniteltu lukulaite, mutta itse en sellaista viitsinyt hankkia vaan ipadilla, jolla on muitakin funktioita, lukeminen soveltuu minulle ihan hyvin. Ei ole ainakaan vielä silmiä rasittanut ja ei ole muutenkaan hankalaa. Englanninkielisten e-kirjojen osalta lukemista saattaa helpottaa sanakirja ominaisuus, joka löytyy ainakin iBooks lukusovelluksesta. Sanakirja on tosin vain englanniksi eli kun sanaa klikkaa, aukenee englanninkieliselle sanalle englanninkielinen selitys. Kun lukulaitteena on esim. ipad, ei ole muutenkaan vaiva katsoa sana netistä samalla laitteella. Paperisen kirjan kohdalla sanan tarkistaminen yhtä näppärästi ei onnistu. Lisäksi eBooksissa on näppärä haku toiminto, jos tarvitsee hakea jotain kohtaa kirjasta sanan perusteella sekä jonkun kohdan korostaminen tai muistiinpanojen tekeminen sotkematta kirjaa (kun sen voi pyyhkiä pois), jos sellaiset toiminnot kiinnostavat.

E-kirjojen huonona puolena voisi mainita, että kirjalla ei ole jälleenmyynti arvoa kuten paperisella kirjalla ja useimmat e-kirjat eivät liene yhtään halvempia ostaa kuin paperiset.

suosittu PDF on kyllä kätevä, jos on tarkoitus tulostaa asiakirja paperille varmasti oikein, mutta se toimii aika kankeasti jo tietokoneen ruudullakin, ja kokeilematta veikkaisin, että erittäinkin kankeasti pienillä näytöillä, joissa mielellään otettaisiin vastaan vain tekstin looginen rakenne ja sitten sitä näytettäisiin sen verran kuin kuin ruudun koko ja lukijan suosima fonttikoko antavat myöten.

PDF formaatti ei ole kovin hyvä ainakin iBooksilla luettaessa – mm. skaalaus (jos tarvitsee isontaa) täytyy tehdä jokaisen sivun kohdalla uudelleen ja muutenkaan PDF:n lukeminen ei tunnu yhtään kirjan lukemiselta kuten epub formaatti. En tiedä onko skaalauksen pysymiseen jokaisella sivulla samanlaisena jotain korjausta enkä sitä alkanut sen enempää toistaiseksi tutkimaankaan, koska esim. ilmaisella Calibre ohjelmalla PDF kuten myös esim. html, txt ja rtf konvertoituu epub muotoon käden käänteessä.

Paperinen kirja on ehkä vielä paras vaihtoehto minulle kuitenkin. On kivempi omistaa paperinen opus kuin sähköinen, pyöritellä käsissä, pläräillä ja ihastella varsinkin, jos se on vasta hankittu. Samanlaista fiilistä ei tule sähköisen kirjan kohdalla, vaikka on niitäkin kiva keräillä 

[Echramath]

Yksi metka juttu on tietysti se, että jos levitetään pelkästään teksti-informaatiota, lukija voi valita fontinkin – ja jos laitekanta vain tukee, voi esimerkiksi lukihäiriöinen käyttää itselleen sopivaa fonttia, kuten Dyslexietä - en nyt tosin mene vannomaan, etteikö tuolla lukisi tavallinenkin lukija vähän nopeammin.

[tpi]

PDF formaatti ei ole kovin hyvä ainakin iBooksilla luettaessa – mm. skaalaus (jos tarvitsee isontaa) täytyy tehdä jokaisen sivun kohdalla uudelleen ja muutenkaan PDF:n lukeminen ei tunnu yhtään kirjan lukemiselta kuten epub formaatti. En tiedä onko skaalauksen pysymiseen jokaisella sivulla samanlaisena jotain korjausta enkä sitä alkanut sen enempää toistaiseksi tutkimaankaan, koska esim. ilmaisella Calibre ohjelmalla PDF kuten myös esim. html, txt ja rtf konvertoituu epub muotoon käden käänteessä.

iBooks on niitä heikoimpia PDF-lukijoita iPadille. Muutenkaan en pidä siitä, turhia animaatioita ja muuta graafista hässäkkää. Kindlen sovellutus on jo parempi, PDF-tiedostoihin taas on ihan niitä varten omia lukuohjelmia.

Calibrella tosiaan saa periaatteessa PDF:t käännettyä helposti, mutta käytännössä tiedostoon jää ylimääräistä roinaa (esim header- ja footer- tiedot), ja formatointi voi olla pielessä muutenkin. 

[Freyja]

Olen lukenut ekirjoja muutamia vuosia ensin tietokoneella ilmaiseksi ladattavilla ohjelmilla (ReaderLibrary ja Kindle for PC) ja myöhemmin molempien lukulaiteversioilla. Ostan nykyisin, jos se vain on mahdollista, mielummin ekirjan kuin paperiversion. Tosin erikoispainokset ovat asia erikseen. Ekirjat ovat käteviä, niistä voi tehdä esim. yksittäisen sanan hakuja, kuten Eija jo msainitsikin, ja muutenkin kun niihin on tottunut, siirtyminen eri kohtiin, kirjanmerkit ja selailut sujuvat varsin ongelmitta. Suurin osa ostamistani kirjoista on editoitu sähköiseksi versioksi ja ainakin epubeja ja mobeja on varsin miellyttävä lukea.

Harmilliseksi olen huomannut DRM-estot, joiden vuoksi kirjat eivät käänny epubista mobiksi tai päinvastoin. Olisi mukava lukea kaikki kirjat yhdellä ja samalla (melkein) taskukokoisella laitteella.  Onneksi ostamistani epubeista suurin osa on ollut tarvittaessa muokattavissa ja jotkut Kindle-versiotkin. Pdf:ä en enää hanki, ellei se ole ainoa tarjolla oleva formaatti.

Olen kuljettanut eReaderia mukana repussa reilun vuoden päivät, enkä huomaa siinä mitään erityistä kulumista tai naarmuuntumista. Näille lukulaitteille on olemassa pehmustetut suojakotelot/pussit, joihin ne voi sujauttaa kuljetuksen ajaksi. Kyllä kirjat kuluvat huomattavasti helpommin. En tosin ole kokeillut kuinka herkästi laite särkyy, jos sen pudottaa lattialle sellaisenaan. Minä en kaipaa lukulaitteelta mitään erikoisia krumeluureja. Se on minulle kirjan lukemista varten, ei kuvien, videoiden tai netin selailua varten. Joissain kirjoissa olevat kuvat, esim. kartat, toistuvat vielä harmittavan pieninä, eikä niitä voi suurentaa kuten itse tekstiä, mutta onneksi jotkut kustantajat tai kirjailijat tarjoavat ne lisäksi netissä erikseen katsottavaksi.

Ekirjojen saanti on viimeisen vuoden aikana kasvanut ja niistä on tullut entistä parempilaatuisia. Esim. Amazonin valikoimiin on tullut keväällä vanhempaa genrekirjallisuutta, jota ei vielä talvella ollut saatavissa. Ja ekirjojen lisäksi tarjolla on myös e-lehtiä. Esim. Asimov's, Analog, Clarkesworld, Lightspeed ja Fantasy&Science Fiction tarjoavat numeronsa luettavaksi sähköisinä versioina.

Ekirjojen ehdoton plussa on tietenkin minimaalinen toimitusaika, mutta hinnoissa on vielä harmiteltavaa. Siinä missä saman kirjan pokkariversion saa 4,90 hintaan, joutuu sähköisestä versiosta maksamaan jopa lähelle 10 euroa. Mikään verotus ei selitä tuota hintaeroa. Kustantajilta saa usein halvempia ekirjoja kuin jälleenmyyjiltä, joten kannattaa tsekata kustantajan sivut ennen ostamista. Ekirjat eivät tosin vaadi huoneellisia säilytystilaa ja kerää pölyä vuosien mittaan. Mielenkiintoista seurata mihin suuntaan sähköiset julkaisut ovat menossa tulevaisuudessa hintapolitiikan, tekijänoikeussuojauksien ja jälleenmyynnin suhteen. Minut on joka tapauksessa saatu jo koukkuun.

[Jussi]

Minä kuulun niihin ihmisiin, joilla on kielteinen suhtautuminen sähkökirjoihin, vaikkei lukulaitetta ole koskaan edes kokeiltu. Pidän todella paljon fyysisistä kirjoista, ja minusta olisi kauhea ajatus, että ne hylättäisiin uusissa julkaisuissa tulevaisuudessa. Mutta e-kirjalla on paljon etuja puolellaan, kuten ketjussa on mainittu, ja pitäisi kai joskus testata sellaisen lukemista oikealla laitteella.

Nyt jotkut spekuloivat Amerikoissa, että sähköiset kirjat korvaavat pokkarin halpana formaattina.

[Echramath]

E-kirjassa on kyllä melko iso "analoginen reikä" – ko. termillähän meinataan sitä, että vaikka digitaalinen teos olisi kuinka hienosti suojattu, siitä ei ole iloa, jos teosta ei saada ihmisen nähtäviin, ja sitä varten siitä pitää tehdä valoa ja ääntä, ja yleensä sitä ennen analogista sähköä, vaikka tässäkin aletaan koko ajan siirtyä mahdollisimman salattuihin signaaleihin, jotka muutetaan analogisiksi vasta tarkoin suljetuissa näyttölaitteissa.

Peleissä reikää ei ole. Peli on vuorovaikutusta järjestelmän kanssa, eikä ääni- ja kuvatallenne siitä vastaa samaa kokemusta kuin pelin pelaaminen itse (jos vastaa, on pelissä vikaa). Audiossa ja videossa reikä on tekniikasta riippuen olemassa. Jos analogiseen signaaliin pääsee käsiksi, sen voi äänittää ja digitoida uudelleen. Pahimmillaan pitää kuvata näyttöruutua ja äänittää ääntä.

Entä kirja sitten? Kirjallisuus on siitä erikoinen ala, että siinä ihminen ottaa luonnostaan vastaan digitaalista informaatiota – kirjaimia on äärellinen määrä, itse asiassa vain muutama kymmenen ynnä numerot ja välimerkit – eikä yleensä ole kiinnostunut kirjainten ulkoasusta (konetekstissa sama kirjain nyt kumminkin on identtinen aina, ei ole kyse mistään sarjakuvan käsintekstauksesta). Kirjan siis voi vaikka luetella kirjain kirjaimelta puhelinlinjan läpi ja lopputulos ei ole periaatteessa alkuperäistä kummempi – aikaa toki menisi aivan liikaa. Keski-ajan munkitkin taisivat lähinnä informaation kopioida.

Jäljelle jääkin kysymys, mitä tapahtuu, jos yhdistetään DRM-suojattuja e-kirjoja lukeva koje, "seuraava sivu"-nappulan jonkinlainen automatisointi ja OCR-tekniikalla (eli tekstintunnistuksella) varustettu skanneri...

tl;dr: suojaus ei taaskaan pysäytä ovelaa piraattia, mutta aiheuttaa harmia ja päänvaivaa maksaneille asiakkaille.

[Raimu]

Kuinka monesta ns. kakanjäykästä fantasiatiiliskivestä saisikaan uutta iloa ulos vaihtamalla kirjasinlajiksi Comic Sansin!

Hassua, kuinka huomaan itsessäni kirjastohomeentuoksuisia konservativistin piirteitä, vaikka pidän itseäni teknologian suurena rakastajana. Mieleen tulee, ettei matkalla mukana kannetusta e-kirjapinosta voi lainata kaverille kirjaa iltalukemiseksi. Kirjojen fyysinen estetiikkakin hukkuu, vaikka etuna voisi tietysti sanoa, ettei tarvitse katsella leffakansia.

Ja kyllä, formaattisodat ovat vielä käynnissä. Idea on silti erittäin hyvä rajattua tarkoitusta varten.

[Narri]

Kuinka monesta ns. kakanjäykästä fantasiatiiliskivestä saisikaan uutta iloa ulos vaihtamalla kirjasinlajiksi Comic Sansin!

Tämän täytyy olla huumoria, ja häijyä sellaista!
;-)

[Maailmanherra]

Comic sansin dissaaminen sen takia, että se on ruma on tyhmää, koska se ei ole totta.

Tajusin tänään täppäreiden vahvuuden. Ipadilla pystyy lukemaan sarjakuvia! Sarjakuvat ja kirjat ovat lähinnä kertäkäyttöistä tavaraa joten digitaalisuus on mitä mainiointa. Jos esim: Marvelin sarjakuvat saisi kestotilauksena suoraan täppärille niin ostaisin heti.

[Narri]

Comic sansin dissaaminen sen takia, että se on ruma on tyhmää, koska se ei ole totta.

Tajusin tänään täppäreiden vahvuuden. Ipadilla pystyy lukemaan sarjakuvia! Sarjakuvat ja kirjat ovat lähinnä kertäkäyttöistä tavaraa joten digitaalisuus on mitä mainiointa. Jos esim: Marvelin sarjakuvat saisi kestotilauksena suoraan täppärille niin ostaisin heti.

Mitä tekemistä Comic Sansilla on sarjakuvien digitaalisen julkaisemisen kanssa?! Kuvatiedostoja ne sivut ovat ja teksti on ammattimaisesti tehdyissä sarjakuvissa muutenkin useimmiten käsin tekstattu...

Is Comic Sans the 'worst font of all time'?

[Maailmanherra]

Mitä tekemistä Comic Sansilla on sarjakuvien digitaalisen julkaisemisen kanssa?! Kuvatiedostoja ne sivut ovat ja teksti on ammattimaisesti tehdyissä sarjakuvissa muutenkin useimmiten käsin tekstattu...?[/url]

Ööö, ei mitään? Mistä tuollaista saitte päähänne?

Comic sans sopii nettisarjakuviin mainiosti. Ei mansikkahillokaan ole pahaa vaikka jotkut laittavat sitä pähkinävoin kanssa samalle leivälle.

[Narri]

Ööö, ei mitään? Mistä tuollaista saitte päähänne?

Anteeksi, luulin että tarkoitit, että digisarjakuvissa jotenkin voisi käyttää Comic Sansia oletusfonttina tai jotain.

Muita vältettäviä fontteja täältä...
http://www.cracked.com/funny-5647-fonts/