E-kirjat

[tpi]

Tajusin tänään täppäreiden vahvuuden. Ipadilla pystyy lukemaan sarjakuvia! Sarjakuvat ja kirjat ovat lähinnä kertäkäyttöistä tavaraa joten digitaalisuus on mitä mainiointa. Jos esim: Marvelin sarjakuvat saisi kestotilauksena suoraan täppärille niin ostaisin heti.

Öh? Miten niin jos saisi?
Marvelilla on oma app, jossa useimmat lehdet taitavat maksaa jotain 1,59 e. No, kestotilauksesta en ole ihan varma.

[Echramath]

Mitä tekemistä Comic Sansilla on sarjakuvien digitaalisen julkaisemisen kanssa?! Kuvatiedostoja ne sivut ovat ja teksti on ammattimaisesti tehdyissä sarjakuvissa muutenkin useimmiten käsin tekstattu...

Jos ammattimainen tarkoittaa erittäin hyvin tehtyä, ehkä, jos se tarkoittaa sitä, että siitä on saatu palkkaa, tilanne näyttää synkemmältä. Omassa hyllyssä näyttäisi ainakin 2000-luvulla painetut käännössarjat sekä englanninkieliset alkuteokset olevan lähes poikkeuksetta konekirjoitettuja (uudet Valerianit on kyllä edelleen hienosti käsin tekstattu, kiitos Jalavalle). Joku Uderzokin on ilmeisesti tullut hulluksi ja keksinyt, että Asterixit kaikissa maissa tulee tästä lähtien painaa hänen käsikirjoitustaan leikkivällä fontilla.

Jos Comic Sans on mansikkahilloa, se on sitä FirstPrice-mansikkahilloa, jonka maistettuani nimesin Fisher Price -hilloksi ja pidättäydyin syömästä loppupurkkia, koska epäilin, ettei siinä ole lainkaan orgaanisia ainesosia. Jos joskus tapaan sen tyypin, joka on suunnitellut Comic Sansin,

Spoileri (klikkaa näytä/piilota)

sanon, että ei sun vika ole, että joskus 90-luvulla tekemääsi puolivillaista yhteen pikkusoftaan tarkoitettua tilaustyötä käyttää nykyisin joka vitun parturikampaamo, ja sitäpaitsi Trebuchet on oikeasti tosi kiva fontti.

Hätätilassa pienikokoinen italic-Comic Sans voisi käydä nettisarjakuvan tekstaamiseen, tosin en tajua mikä sellainen hätätila on, olet vääntämässä sarjaasi koulun koneella, etkä saa itse asentaa fontteja? Esimerkiksi A.C.M.E. Secret Agent on heti parempi.

[Narri]

Jos ammattimainen tarkoittaa erittäin hyvin tehtyä, ehkä, jos se tarkoittaa sitä, että siitä on saatu palkkaa, tilanne näyttää synkemmältä. Omassa hyllyssä näyttäisi ainakin 2000-luvulla painetut käännössarjat sekä englanninkieliset alkuteokset olevan lähes poikkeuksetta konekirjoitettuja (uudet Valerianit on kyllä edelleen hienosti käsin tekstattu, kiitos Jalavalle). Joku Uderzokin on ilmeisesti tullut hulluksi ja keksinyt, että Asterixit kaikissa maissa tulee tästä lähtien painaa hänen käsikirjoitustaan leikkivällä fontilla.

Ammattimaisesti tehty tarkoittaa myös sitä, että jos resurssit eivät käsintekstaukseen, käytetään "räätälöityä" fonttia. Asterixin fontti soveltuu tosiaankin huonosti suomeen, sillä i-kirjain siinä ei näytä ollenkaan hyvältä.

Jostain syystä noita niukkoja resursseja käsintekstaukseen näyttää parhaiten löytyvän sarjakuvaan tosissaan suhtautuvilta pienkustantamoilta...

Kyllä englanninkielisissä sarjakuvissa on yhä suurimmassa osassa lettering by, eli joku on käsin puhekupliin tekstiin kirjoittanut. Merkitys voi olla tunnelman kannalta hyvinkin olennainen; vertailkaapa sarjakuvakaupassa vaikkapa Shokki-kirjaa alkuperäiseen Creepy-antologiaan. Vertahyytävät tekstaukset ovat vaihtuneet tasapaksuun käsintekstausta matkivaan tekstityyppiin. Shokki-kirjat ovat toki kulttuuriteko, mutta jotain on matkan varrelle jäänyt.

iPadit ja muut vempeleet, joissa on näytössä virkistystaajuus, ovat kyllä aika haasteellisia lukulaitteita paljon lukevalle. Silmät rasittuvat. Kindlet ja vastaavat ovat tekniikaltaan sähköistä mustetta, joka ei välky. Eron huomaa ennen pitkää. Sarjakuvat vain tarvitsevat usein sen värin, joten niitä ei mustavalkoisille laitteille vielä juurikaan tuoteta.

Digisarjiksia voi käydä ihmettelemässä täällä, näytteitä on paljon: klikkaa kohtaa Free Comics.
https://comics.comixology.com/

Vain DC:n sarjakuvat saa nykyään aivan tuoreeltaan digitaalisina, Marvelin ei.

[tpi]

iPadit ja muut vempeleet, joissa on näytössä virkistystaajuus, ovat kyllä aika haasteellisia lukulaitteita paljon lukevalle. Silmät rasittuvat. Kindlet ja vastaavat ovat tekniikaltaan sähköistä mustetta, joka ei välky. Eron huomaa ennen pitkää. Sarjakuvat vain tarvitsevat usein sen värin, joten niitä ei mustavalkoisille laitteille vielä juurikaan tuoteta.

Mistä lähtien nestekidenäytössä on ollut virkistystaajuus, jolla on jotain merkitystä?
Itsellänion sekä iPad, että sähkömusteeseen perustuva lukulaite.
En niitä osaa laittaa järjestykseen, molemmilla on puolensa. Mutta eivät silmät iPadilläkään mitenkään erityisesti väsy, tuossa juuri pari viikkoa sitten sain luettua A Dance with Dragons yksinomaan iPadillä (+ajoittain pätkiä iPhonella lounastauoilla jne, Kindlen synchronisaatio rules).

[Echramath]

Kyllä englanninkielisissä sarjakuvissa on yhä suurimmassa osassa lettering by, eli joku on käsin puhekupliin tekstiin kirjoittanut.

Letterer voi olla ja yleensä nykyään onkin "digital letterer", joka pitäisi kai kääntää taittajaksi tai latojaksi. Esimerkiksi noissa Wildstorm-albumeissani on jokaisessa mainittu "letters by" – ja jokainen saman kirjaimen ilmentymä täysin identtinen.

[Echramath]

Mistä lähtien nestekidenäytössä on ollut virkistystaajuus, jolla on jotain merkitystä?

On siinä taustavalossa, tekniikasta riippuen, edelleen taajuus, on sitten ihmisestä ja tekniikasta riippuvaa, kuinka paljon se häiritsee. Esim. LEDiä ei oikeasti saa himmennettyä, sitä voi vain vilkuttaa todella nopeasti. Lisäksi, lamppuun tuijottamistahan se TFT:nkin katselu pohjimmiltaan on.

[Narri]

Mistä lähtien nestekidenäytössä on ollut virkistystaajuus, jolla on jotain merkitystä?

Nestekidenäytöissä ei toki virkistystaajuutta katodisädeputkin tapaan; mutta on niissä taajuus, joka on muistaakseni joitain 60 hertsiä. Kuva ei ole täydellisen "muuttumaton" -- kuten ns. sähköisellä musteella.

Slatessa on asiallinen artikkeli, jossa hyviä linkkejä.:
Apple on Your Eyes
Can staring at an iPad hurt your vision?

Esimerkiksi noissa Wildstorm-albumeissani on jokaisessa mainittu "letters by" – ja jokainen saman kirjaimen ilmentymä täysin identtinen.

Totta, letters by on eri asia kuin lettering by. Nyt kun koko työketju hiljalleen sarjakuvien tekemisessä siirtyy tietokoneelle, käsintekstaus vääjäämättä vähenee -- varsinkin kun vauhti kiihtyy ja lehdet pitää saada aikataulussa ulos.

[Echramath]

Nestekidenäytöissä ei toki virkistystaajuutta katodisädeputkin tapaan; mutta on niissä taajuus, joka on muistaakseni joitain 60 hertsiä. Kuva ei ole täydellisen "muuttumaton" -- kuten ns. sähköisellä musteella.

Ei niiden pikselien virkistystaajuuden kyllä pitäisi asiaan vaikuttaa, sehän voitaisiin kai tiputtaa hyvinkin alas, mutta ensinnäkin monitorien on teknisistä syistä paras kyetä näyttämään samaa syötettä kuin crt-putket ja toisaalta jos kuvan on tarkoitus liikkua, on kiva jos pikselin tilaa voi vaihtaa nopeasti. Kaikki lieveilmiöt liikkumattomalla kuvalla johtuvat käsittääkseni taustavalosta.

Totta, letters by on eri asia kuin lettering by. Nyt kun koko työketju hiljalleen sarjakuvien tekemisessä siirtyy tietokoneelle, käsintekstaus vääjäämättä vähenee -- varsinkin kun vauhti kiihtyy ja lehdet pitää saada aikataulussa ulos.

Ei niissä sellaistakaan erottelua ole, ainakaan käytännössä. Lähes tulkoon kaikki Marvel/DC-sarjat on nykyään tekstattu koneella (Wildstorm onkin laitettu lihoiksi). Osa fonteista on toki tehty käsintekstauksen pohjalta.

[Maailmanherra]

Öh? Miten niin jos saisi?
Marvelilla on oma app, jossa useimmat lehdet taitavat maksaa jotain 1,59 e. No, kestotilauksesta en ole ihan varma.

Nerokasta, harmi ettei ole täppäriä. Sarjakuvissa on sen verran vähän tekstiä yleensä että silmät ei rasitu yhtä paljon, niitä voisi mielellään lukea täppärillä. Preacherit luin aikoinaan läppärin ruudulta ihan tyytyväisenä. Sandmanit tosin olivat jo liikaa. Toisaalta en tiedä kannattaako silmiä miettiä jos istuu töissä kuitenkin 8 tuntia koneella...

Tosin joku 400 euron laite parin euron sarjakuvien lukemiseen kuulostaa, hmm, aika jännältä. Taidan perustaa firman kiinaan ja rupean tekemään halpoja kulutustäppäreitä jotka pyörittää cdisplayta.

[Jussi]

Yle uutisoi: E-kirjojen menekki laimeaa vauhdituksesta huolimatta.

Jos englanninkielistä kirjallisuuttaa luetaankin entistä enemmän, ainakaan vielä sähköinen kirja ei juuri kiinnosta.

- Tuntuu kun viime vuonna käynnistettiin e-kirjakauppaa, se söi huomattavan määrän resursseja monesta kohdasta. Kuitenkin e-kirjojen kysyntä on ollut yllättäen vaatimatonta, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola kertoo.

Minua ei haittaisi yhtään se, että sähköinen kirja ei löisi itseään läpi Suomessa... Mutta tuskin kehitystä voi pysäyttää.

[Dynierax]

Yle uutisoi: E-kirjojen menekki laimeaa vauhdituksesta huolimatta.

Minua ei haittaisi yhtään se, että sähköinen kirja ei löisi itseään läpi Suomessa...

Viime aikoina on tuntunut, että hyvät uutiset ovat vähissä. Tämä uutinen on varmasti monille todiste siitä, mutta minulle uutinen toi ainakin hiukan toivoa maailman ja ihmisten järjenkäytöstä. En itsekään pane lainkaan pahakseni vanhojen, oikeinden paperisten, kirjojen elinkaaren jatkumista.

Mutta tuskin kehitystä voi pysäyttää.

Ei sitä ehkä kannatakkaan pysäyttää, muuten meillä ei olisi edes paperisia kirjoja keksittynä, mutta aina kannattaa yrittää pitää vanhat arvot kunniassa, eikä hypätä suoraan uusimman (ja ehkäpä fiaskoksi osoittautuvan) teknologisen kehityksen kyytiin... Niin ainakin itse uskon.

[Echramath]

Jos e-kirja lyö itsensä maailmalla läpi, e-kirja ei lyö itseään läpi Suomessa ja jokainen uusi ikäluokka putkahtaa ulos kouluputkesta englanninkieli ja laitteiden ja internetin käyttötaito hallussa, siinä on vähän vaarana, että alkukielinen anglosaksikirjallisuus syö alaa suomalaiselta kirjallisuudelta kuten myös käännöksiltä.

[Dynierax]

Jos e-kirja lyö itsensä maailmalla läpi, e-kirja ei lyö itseään läpi Suomessa ja jokainen uusi ikäluokka putkahtaa ulos kouluputkesta englanninkieli ja laitteiden ja internetin käyttötaito hallussa, siinä on vähän vaarana, että alkukielinen anglosaksikirjallisuus syö alaa suomalaiselta kirjallisuudelta kuten myös käännöksiltä.

Varsin ikävä mahdollisuus, eikä edes kovin kaukaa haettu. Nykyisen ajattelumallin halu helppouteen, tehokkuuteen ja edullisuuteen vie nopeasti mahdollisuudet perinteiseltä analogiselta kustannustoimelta.

En itse kuitenkaan aio siirtyä tässä asiassa "seuraavalle tasolle". Kirja on kuitenkin aina kirja, eikä sen lukeminen esty, vaikka olisin kolme kuukautta reisussa vailla sopivaa sähköverkkoa - tai sähköä ylipäätään. Moni kirja ei myöskään muuttuu lukukelvottomaksi kolahtaessaan katuun tai kiveen...

Tosin, jos haluaisin tuon reissun aikana lukea läpi vaikkapa Tolkienin tuotannon, Asimovit ja Iijoki -sarjan, voisi olla aika raahaaminen. Ammattikirjallisuuden tai hakuteosten läpikäyntikin on varsin paljon mukavampaa Ctrl-F menetelmällä, kuin selailemalla ja sopiia juttuja etsiskelemällä. Vaikkakin jälkimäisessä tavassa etuna on huomattavasti helpommin silmään osuvat spontaanit inspiraation lähteet.

Eli asioissa on puolensa ja varjopuolensa. Perinteisiä paperisia tiiliskiviä en kuitenkaan toivottaisi Turhuuksien rovioon, tai edes Unohdettuun Ombriaan.

[tpi]

Etenkin Suomessa e- kirjat on hinnoiteltu täysin naurettavasti, ilmeisesti kustantajat täysin tietoisesti haluavat niiden floppaavan. Edes jenkkihinnoittelu tekisi terää. Todellinen, oikeudenmukainen hinta olisi pokkarin hinta tai 10-15% alle.

[Kirjamieli]

Etenkin Suomessa e- kirjat on hinnoiteltu täysin naurettavasti, ilmeisesti kustantajat täysin tietoisesti haluavat niiden floppaavan. Edes jenkkihinnoittelu tekisi terää. Todellinen, oikeudenmukainen hinta olisi pokkarin hinta tai 10-15% alle.

Oikeudenmukainen kenelle? E-kirjaan tulee kaikki normaalit kustannukset, miinus ainoastaan paino, kuljetus ja säilytys. Sen lisäksi tulee maksettavaksi sitten aika paljon uuteen tekniikkaan liittyviä juttuja. Lisäksi e-kirjan alv on 23 %, kun taas painetulla 9 %.

Lisäksi e-kirjoihin liittyy tällä hetkellä tosi paljon sopimusongelmia tekijöiden kanssa. Koko e-kirjabisnes vaikuttaa suoraan sanottuna aikamoiselta suolta. Toivottavasti siinä päästäisi kuitenkin pian etenemään ja ennen kaikkea tuo vero pitäisi saada alemmas. Ja osamista tietysti ylemmäs.

Mielenkiintoista pohdintaa e-kirjoista ja muutenkin kirja-alan tulevaisuudesta löytyy Kai Ekholmin ja Yrjö Revon kirjasta Kirja tienhaarassa vuonna 2020.

[Narri]

Esimerkiksi Apple ottaa jokaisesta myydystä kirjasta, anteeksi, sovelluksesta, 30 prosenttia. Kun alv on 23 rossaa, niin hinnasta heti yli puolet on jo jotain ihan muuta kuin sitä kirjaa.

[tpi]

Etenkin Suomessa e- kirjat on hinnoiteltu täysin naurettavasti, ilmeisesti kustantajat täysin tietoisesti haluavat niiden floppaavan. Edes jenkkihinnoittelu tekisi terää. Todellinen, oikeudenmukainen hinta olisi pokkarin hinta tai 10-15% alle.

Oikeudenmukainen kenelle? E-kirjaan tulee kaikki normaalit kustannukset, miinus ainoastaan paino, kuljetus ja säilytys.

Kyllähän nuo ovat erittäin merkitrtävät osuudet kirjan hinnasta. Lisäksi vielä kirjakaupan osuus joka on merkittävä kuuluu olla vähäisempi. Kirjailijahan saa kai kovakantisesta kirjasta noin 2-3 euroa. Kustantajalle saman verran, niin alvinkin jälkeen realistinen hinta olisi selvästi alle 10 euroa. Ja se olisi myös mielestäni ostajan kannalta oikeudenmukainen hinta, ekirjaa kun ei voi myydä antikvariaattiin. lahjoittaa tai tai edes lainata.

[Kirjamieli]

Mulla on sellainen käsitys, että painokulut ovat nykyään aika pieniä osuuksia kirjoissa. Mutta voin olla väärässäkin. Osaisiko joku sanoa jotain prosenttiosuuksia?

Tuli mieleen sellainen asia, että itse taidan olla olla vielä sellaista sukupolvea, joka pitää painettua kirjaa jotenkin oikeampana kuin sähköistä. Jos molemmat ovat saman hintaisia, ostan sen painetun, koska se tuntuu arvokkaammalta. Mutta ehkä seuraava sukupolvi arvostaa sähköisessä muodossa olevaa kirjaa enemmän kuin tilaa vievää pölynkerääjää. Mene ja tiedä.

[Narri]

Kirjailijahan saa kai kovakantisesta kirjasta noin 2-3 euroa.

On puolet tuosta...

"Jos kirja myydään 20 eurolla kauppaan, kirjailijan osuus on noin 1,40 euroa."
CITY

Kirjailija Suomessa ansaitsee kirjailijahommistaan keskimäärin 2000 euroa, siis vuodessa.
MTV

[tpi]

Kirjailijahan saa kai kovakantisesta kirjasta noin 2-3 euroa.

On puolet tuosta...

"Jos kirja myydään 20 eurolla kauppaan, kirjailijan osuus on noin 1,40 euroa."
CITY
[/url]

Sitä suuremmalla syytä niissä e-kirjojen hinnoissa on paljon ilmaa. Kustantamoissa on hirveästi turhaa jähmeyttä ja rahaa taitaa vain kadota. Jos kirjailija saa noin vähän, ja ne kirjan painokulut ovat nekin vain pieni osa, niin mihin ne rahat hukkuvat? Byrokratiaan ja pomoihin?

Jos olisin itse kirjailija, laittaisin vanhempia kirjojani (en tiedä mikä Suomessa on sopimustekniikka, mutta jenkeissä mikäli kustantaja ei kirjailijan pyytäessä julkaise uutta painosta kohtuullisessa ajassa, oikeudet palaavat kirjailijalle) ladattavaksi, ehkä jonkin yksittäisen ilmaiseksi, ja pääosan johonkin 3-4 euron hintaan. Tuolloin saisin jo julkaistusta kirjasta ennemmän rahaa myytyä kopiota kohden kuin uudesta kustantajan kautta mynnissä olevasta kirjasta. Jenkeissähän tämä alkaa olla sääntö, katsokaa vaikkapa Mike Resnickin kotisivuja, täällä ollaan jähmeitä ja pelätään jotain. Ehkä sitä, että viedään markkinoita niiltä oikeilta kirjoilta. (jo julkisuuteen päässeen kirjailijan näkökulmasta: mitä välii jos niistä vanhoista backlog-kirjoista saa tuplahinnan?)