Luontobongailuja

[Ansa]

Useamman kerran tullut nähtyä kauriita Itävallan pelloilla.

[Pisania]

Käyskentelin tänään erään syrjäisen kirkon hautuumaalla keskellä ei sitten niin yhtään mitään. Pääskyset syöksyivät pään vierestä sukellellessaan kirkon räystään alle. Mikä ääni siitä pääsikään. Ensin ei meinannut millään tajuta mitä tapahtui. Kuului vain 'woosh' ja sitten näkikin tirpan könyämässä piiloon rakenteisiin. Lisäksi miltei korvan juuressa möykkäsi käki. Se kuului niin selkeästi, ettei sitä melkein uskonut oikeaksi. Nähtiin myös miten jokin toinen lintu antoi käelle äkkilähdön. Yritti varmaan käydä munimassa sen pesään, ryökäle. Olisi ehkä kannattanut pitää pienempää ääntä aikeistaan eikä kukkua kuin viimeistä päivää.

[Dynierax]

Eilinen päivä oli Joensuussa kaunis ku mikä. Kaupungilla kävellessä sai nauttia tuomenkukkien tuoksusta, pääskysten äänistä ja keäisestä lämmöstä. Luontoa on onneksi kaupungissakin. Kameran kanssa pitää selkeesti liikkua enempi... .-)

[Prosper]

Asun maalla ja täällä tapaa kaikennäköistä otusta. Kissoja näkee useita joka lenkillä. Liikkuvat huolettomasti ihmisten seassa. Vähän aikaa sitten kahdella sellaisella oli tuijotuskisa keskellä tietä ja itsepäisempi niistä - iso musta - lähti lipettiin vasta kun oltiin ihan sen kohdalla, kamalasti sähähtäen. 

Täällä on myös paljon jättiläisetanoita - pidempiä kuin keskisormeni ja rutkasti paksumpia kuin peukaloni. EI KANNATA OTTAA NIITÄ KÄMMENELLE. Sitä limaa on hankala saada pois. 

Täällä on myös yksi kaunis oja jossa oli paljon elämää, mutta joka tällä hetkellä on vissiin aika mutainen ja kuivunut. Keväällä siellä oli sammakoita ja kesällä kutua ja nuijapäitä ja jopa IILIKSIÄ.  Eli iilimatoja. Huhhuh.

Meidän omalta pihalta löytyi alkukesästä söpö pieni vihreä grasshopper. Eli heinäsirkka. Se oli kyllä tosi söötti. Viime kesäisessä sukulaisten talossa taas vilisti päästäisiä hiiriä ja rottia seinien välissä niin että vain kahisi ja rapisi kaikkeen aikaan päivästä.

[Pisania]

Käytiin metsässä etsimässä sieniä ja mustikoita ja saatiinkin ihan mukava saalis. Jouduttiin myös hyttysten saaliiksi. Yksi niistä ääliöistä päätti päivänsä sormieni väliin ehdittyään kuitenkin tikata ensin ja nyt puolet pikkurillistäni on turvonnut kaksinkertaiseksi. Metsässä oli utuisen kaunista kun lukemattomat varpuihin kyhätyt hämähäkinverkot kimaltelivat märkinä puitten välistä siivilöityvässä valossa. Nähtiin myös paljon peurojen jälkiä paikassa, jossa ne olivat käyneet kihnuttamassa itseään ja kuopimassa sammalta. Mustikanvarpujen lomasta ponnahtanut sammakko aiheutti pienen järkytyksen. En muista edes koska olisin viimeksi nähnyt sammakon (elävänä) luonnossa. Aika isokin se oli.