19.Huhtikuu 2014, 09:51 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tämä on vanha keskustelualue, jonka käyttö lopetettiin 27.9.2013.
Kaikki vanhat viestit säilytettiin arkistossa, kun uusi keskustelualue otettiin käyttöön.

Uudelle keskustelualueelle pääset osoitteella:
http://www.risingshadow.fi/forum
 
Sivuja: [1]   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Suzanne Collins: Nälkäpeli, luku 24 – loppu (6)  (Luettu 720 kertaa)
Hiistu
Velhoruhtinatar
*****


Poissa Poissa
Viestejä: 2748
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Tampere/Vihti
« : 25.Marraskuu 2011, 18:39 »

Tämän osan käsittely alkaa 9.1.2012

Luvut 24, 25, 26 ja 27.
tallennettu

Tavallaan.
Fantasyfan
Arkkivelhotar
*****

Poissa Poissa
Viestejä: 1534
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #1 : 05.Helmikuu 2012, 21:02 »

Avataan tämäkin osio kun ainakin yksi on tunnustanut lukeneensa jo loppuun.

Olin varma aika lailla loppuun asti, että Peetaa tulisi sittenkin kuolemaan. Ja kun hän ei kuollutkaan niin pelkäsin, että lopusta tulisi jollain tapaa siirappinen. Mutta onneksi lähipiirin varoittelut kostosta pitivät jännitteen yllä koko loppuosan ja nyt pitäisi sen jännitteen innoittaman jatkaa toiseen osaan. Oikeastaan varsin fiksu lopetus osien välillä. Uusi, pelin jälkeinen seikkailu on oikeastaan jo alkanut, mutta ei niin että kirja olisi tuntunut vailinaiselta tai liian pitkälle menevältä. Myös arenalle lopettaminen olisi ollut julmaa.

Paljon sivujuonia ja yksityiskohtia jätettiin vielä avaamatta. Jatko-osaa on pohjustettu kirjan alusta asti. Valtiorakenteessakaan ei vielä päästy kovin pitkälle. Vihjauksia. Ainoa ratkaisu tässä vaiheessa olisi siirtyä toisen osan pariin...
tallennettu
Skie
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 1147
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #2 : 07.Helmikuu 2012, 14:55 »

Mitä mitä, mie kuvittelin kirjoittaneeni jo jokaiseen osioon! Näköjään jäi unenpöpperössä sitten tämä loppu kommentoimatta, vaikka jo mielestäni tähän kirjoitin.

No siis, kuten jo tuohon edelliseen vaiheeseen kirjoitinkin, olin aika ärsyyntynyt tästä uudesta "kahden voittajan"- käänteestä. Onneksi ratkaisu ei sitten ollutkaan niin yksinkertainen, ja olin loppuun kohtuullisen tyytyväinen. Erityisesti siitä, että Peeta ei sitten ollutkaan mukana tässä Katnissin ja Haymitchin juonessa, vaan tuli vähän vahingossa huijatuksi. Odotusteni vastaisesti Katniss ei sitten missään vaiheessa kunnolla retkahtanut Peetaan, mikä olisi mielestäni ollut se kaikkein arvattavin vaihtoehto, joten pienet aplodit siitä.

Ainoa vähän omituinen juttu oli nuo mutaatiohirviöt vai mitkä lienee, mutta ilmeisesti Cato piti saada pelistä jotenkin niin ettei kumpikaan voittajista joudu häntä murhaamaan. Tai no, Katniss ampui sen nuolen mutta se nyt oli tehty jo suorastaan armomurhaksi. Muutenkin taisi olla niin, ettei Peeta tai Katniss tappanut areenalla ollessaan ketään sillä lailla suoranaisesti? Ruen tappajan Katniss ampui nuolella, mutta se oli melkein itsepuolustusta, ja yhden Peeta tappoi epäsuorasti marjoilla. Ja lopussa tuo Cato. Jos unohdan jonkun, saa muistuttaa. Vaikuttaa kuitenkin että tässä nyt yritettiin pitää yllä kuvaa päähenkilöiden hyvyydestä ja inhimillisyydestä, mikä ei luonnollisesti pelin luonteeseen kuulu, ja tehdä heistä näin jotenkin erityislaatuisia. Toisinkin olisi voinut tehdä mutta meni se näinkin.

Pidin kirjasta kovasti jopa toisen lukukerran jälkeen. Erityismaininnan kirja saa siitä, että se pääsi yllättämään juonen kulullaan pari kertaa aivan kunnolla, ja se jos mikä on aina hyvä juttu. Yritin käydä metsästämässä toista osaa paikallisesta kirjakaupasta, mutta heillä oli vain ensimmäinen ja kolmas osa, niisk. Mutta eikös se elokuvakin kohta putkahda leffateatteriin, että voi sitten palailla tänne ruotimaan, kuinka taas pilattiin yksi kirja...  Hymyilee
tallennettu

Add oil la!
Fantasyfan
Arkkivelhotar
*****

Poissa Poissa
Viestejä: 1534
Sukupuoli: nainen
Asuinpaikka: Helsinki
« Vastaus #3 : 07.Helmikuu 2012, 17:24 »

Minäkin odotin, että kirjassa olisi ollut edes yksi kohtaus jossa Katniss joutuu kylmästi murhaamaan vastapelurinsa (tyyliin piilosta ampulalla) ja tuo lopetus jätti hänet jotenkin liian puhtoiseksi hahmoksi. Hyvin korkealla moraalilla selvisi tuosta tappopelistä...

Toinen mikä häiritsi koko kirjan ajan oli se, että omaa kuolemaa ei paljoa surtu tai pelätty. En tiedä oliko se sitten vain Katnissin persoonaa vai teininäkökulma, mutta hän ei uhrannut montaa ajatusta omalle kuolemalleen, siitä millainen se olisi ja mitä oman kuoleman lähestyminen merkitsee. Ajatus kuolemasta tuntui koko ajan hyvin pinnalliselta. (Itse kun elää verenvuototaudin kanssa niin se on ollut vain pakko hyväksyä, että kuolema voi tulla paljon helpommin ja yllättävämmin mitä muille)
tallennettu
Skie
Teknovelho
***


Poissa Poissa
Viestejä: 1147
Sukupuoli: nainen
« Vastaus #4 : 09.Helmikuu 2012, 10:51 »

Tuo oman kuoleman pelkäämättömyys ei käynyt mielessäni kirjoja lukiessa, mutta nyt kun sanoit niin täysin tottahan tuo on. Kuolema on koko ajan läsnä, mutta kuolemisen mahdollisuus tulee esiin lähinnä toteamuksina, eivätkä päähenkilöiden pelkoa kuolemisesta missään vaiheessa näytetä. Eikä oikeastaan vihaakaan, tai sellaista "prkl minähän en helpolla kuole!"- tyylistä suhtautumista. Onko tässä sitten oletettu kuoleman olevan sen verran arkinen asia esimerkiksi Alue 12 asukkaille, ettei suhtautuminen siihen ole olennainen osa kirjaa. Kuka tietää. Tai sitten se simppelin ratkaisu on että nuortenkirjassa kuolema- aiheessa ei haluta sen kummemmin velloa, varsinkin kun melkein alusta asti on selvää että päähenkilö selviää pelistä hengissä.
tallennettu

Add oil la!
Sivuja: [1]   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

Risingshadow

Powered by SMF 1.1.19 | SMF © 2006-2011, Simple Machines

Valid XHTML 1.0 Transitional